Vapaus, August 31, 1963

              L^antaina, elok. 31 p. 1963 Saturday, Aug, 31, 1963
T T A OA TTC iNpEPENDENT LAÖOR O R G A N '
V jt\ ir r l U C ^ ' ^ FlflNISH C A N A D I A N S.
( L I B E R T Y ) . ^ BStaMbhed Noy. Ö. 1917 \
Edltor: W..£knmd - <• / Monager: E. Söksl
Telephone: Oflice 67JI-«64 — Edifadiäl 6 3 M ^ . :
»POttlsliltog Co. Ltd., loa-m Elin S t Wät,^dbury. Öntarid; CaÄdtt.
Mailing B d ^ k ^ i BOX ^ < -
- ' Advertising rates upon.:a
Authorlzed as second class matt br the Fost^ Otkoa Oen^iAmBnt. dttMva,
andfor pa^r^ncntof ^ ä m J i n ^ n ^ ' " - "
C A N A D i Ä N LAKGUAGF-PRESS
Canadassa: 1 Tkr$9.00. 6 kk.. 1^7$ --Vi^bl^apa'.
. 3 kkw;-a.75 . . fiiK^liittsä: lM4t :i|[^.56>&kk. -fl.7&^
Tuhansien vaBcoihoisten k««in»ttraia ja tiikema neeke­rien
^ashingtonitt marssi viift» fceätiyiltona oi^päiiep^^^
tä Yhdysvaltain värillisen väestön vapsäieliäieen yksi hie­noin
ja vaikuttavin kohokohta.
Presidentti Kennedy oli epäilemättä oikeassa sanoessaan,
6ttä tämä 200j00ani ihmisen mielenosoitusmarssi Jsansalaisya-pauksien
puolesta edisti Yhdysvaltalh 20;00öi00a neekerin
asiaa.
"Me olemme Washihgt<misBa riähneet k^anmeniöituhan-sien
ihmistönt käyttävän.raiÄallisen kokoontanrisen oikeut-laan,
luhmittimkseen axiahdoHisimman suuren huomion suu­reen
kansalliseen kysymykseen", sanoi presidentti Kennedy
heti Lincoln Memorial-puistpssa .pidefyn suuren kansailiöko-kouksen
jälkeen, missä liedcäcijotit^at jöfistiyät eimen muu­ta:
Me olemme v ä r e e t odiOttanijseen, «li kuten he sen sa­noiksi
pukivat: **Me emme haliia v^>äuittenaine; asteettain,
me haluamme vapauden nyt". Tämä on vallanJ^umouksellista
puhetta neekerlväestöltä, joka kieltäytyy, kerta kaikkiaan
jaltkamastä elämäänsä toisen luokan kansalaisina-ja vaatii
viivyttelemättä ensi luokan kansalaisten oikeuksia muiden
amerikkalaisten rinnalla. , -
Ja viitaten presidentti Kennedyn esittämään ehdotuk­seen
kansalaisvapauslaiksi, mitä kongressin oiki^tosiipi ja
kajkldrotussrrjijät aina avoimiin ^fa^^ asti vastustavat,
suurta innostusta^ mutta samalla ihailtavaa itsekuria osoit­taneet
marssijoufckiieet huusivat tämän tuosta: "Hyväksy­kää^
laki"! Poliittiset tarkkailijat ovatkin sitä mieltä, että
tällä satumaista ihmismerta muistuttavalla suurella^ kansan^
kokouksella ja -marssilla tuleö olemaan myönteirieh vaiku- '
tus kansalaisvapauksista; keskusteltaessa kongressissa.
r MerkiUepantavaa myös oh, että tämä neekerien Wash-ingtonin
marssi nosti tämän vapausliii&keen yhtä porrasta ,
korkeammalle tasolle. Marssin päätavoitteeni oli se, että
saataisiin maan yleinen mielipide kannattamaan neekerien
tasa-arvoisiaoikieuksia muiden Icans^aistenrinm
jäin yhtenä väUttömänä-tavöitte^aaotifcannal^^
kiminen presidentti Kennedj^ lakiesitykselle neekeria kan-sd^
isoikeujcsien laajentamiseksi. Mutta Ltncoln Memorial-puistossa
pidetyssä; kokouksessa yhdistettim nyt huomatta­vammin
k i : ^ koskaan e i m ^ tähän tkansalaisoikeusvaatimnk-.
seen myös neekerien talouBvaatimukset.. ^ - ^ -——
: Koko sodanjälkeisen ajan Yhdys­valtojen
hallitus on perustellut
xmiihin maihin- pnQpagandakeskuk-:
-siaan. 'Tähän ^öhön ovat osallistu-i
i e e t niin halUnnoIIisät: elimet ;(,ulr
koministeriöi US A n tiedoituspalve-:
Xa» Kanbaiiivälisea: ybtqistöiipinnan
l i i i l l l h t p , am^k-iklcaläiset 'yliopistot
korkeakoulut), kain suqi^et mono-:
pöliyhtyjmät (Rockefeller, TordCar..
h e g i e j r tW ja >muut). Huomattavan
paiiSjribeij^^tah^ni työhön ovat anta­ne^
;,injf)5^vyMlstyneiden amnjatti^
UittOjc^ L-CK):n johtajat
Nej^ian/ Rockefdter/ nykyinen
NewvYorkiri valtion kuvernööri, pe^
rusti TJSAin poliittisen j a ideolo-gise
» prepagandaorganisaatiön lati'
halatsen Amerikan maihin j o vuon­na
1940. S i l l o in hän ehsimmäisen
kerran tuli. mukaan, h a l l i n n o l l i s i in
tehtäviin j a ^ toimi ulkoministeriös:
sä Amerikan; keskinäisten asioiden
hallinnon johtajana.
nallis(iBn< toimihenkilöiden, ammat­tiyhdistysjohtajien,
tiedemiesten ja
ideologisella' alalla fySskentelevien
laitosten edustajien kutsumisen ¥h-dysvaltoiliin.
Matkoista koituvat
k u l u t lankeavat USA:n hallituksen
maksettavaksi. Ulkoministeriöön pe­rustettiin
vartavasten osasto, hoita-maan
kulttuurivaihtoa -muihin mai­hin.'
Tällä osastolla laadittiin kaksi
laajaa- ohjelmaa, ulkomaidaistent
vieraiden tutustuttamiseksi maa
han, toinen johtajia j a toinen spe­sialisteja
vainen.
" J O U T A J I f i N . OHJELMA»
*<!E»I.TTVURffiESKUKSI A "
K a i k k i i n latinalaisen Amerikan
maissa, oleviin USA:n lähetystöihin
^perustettiin kulttuuriatashean toi-imi,
avattiin ajanmukaisella kirjain
ilisuudella varustettuja kirjastoja,
iperustettiin nk. '*amerikkalaisia
kulttuurikeskuksia",, joideh johdosr
rja oli Rockefellerinhallitman työn^
tekijöitä: Nelson Rockefeller loi
jäi'jestelmän latinalaisen Ameri­kan
mi^iden porvarillisten puoluei­den
«dustajien^ kustantajien toi-i.-
niUajien, kirjeenvaihtajien, kirjai-
UjoideUi radiotoimittajien, taiteili
joiden j a muiden ideologisen työn
'tekijöiden vierailuista Yhdysvaltoi­hin,
ulkoministeriön kutsumina.
Vieraat tutustuivat Yhdysvaltoihin
ennalta laaditun ohjelman mukai­sesti
ja palattuaan kotiin mai­nostivat
"amerikkalaista elämänta­p
a a " ja. Washingtonin politiikaa.
Sodan jälkeen Rockefellerin osas­ton,
toiminta-laajennettiin Aasian,
A f r ^ n j a Euroopan maihin.
Tammikuussa 1946 U S A : n t kong­ressi
hyväksyi lain ((senaattoreiden
Aleksander Smithin ja C a r l Mund-t
i n aloitteesta), j o k a vahvistaa e ri
n a i d e n poliittisten ja yhteiskun-l!
"Me vaadimme vapautta", sanoi v&rillisten kansalaisva-p^
X^ien puolesta toimivan j i ^ — NAAGP:n — sih-teeri^
BoyWilkui& suurelle kansanjoidcoUe^ pitämässään pu­heessa.
^'Me vaadimme työtä, kunnioitusta, vastuunalaisuutta
ja itsekunnioitusta, mitkä kulkevat käsikädessä tasa-arvoisten
työmahdollisuuksien kanssa."
' TäUainentalousvaatimus tulee meidän käsittääksemme
nostamaan neekerien vapausHikke«t poliittisesti puhu^ en­tistä,
korkeammalle tasolle, sillä loppujen lopuksi neekeri-sorron
perustana ja tavoitteena on v neekerien taloudellinen
sorto ja riistäminen: neekjereiltä kielletään kansalaisoikeu-det-
siksi, että voitaisiin pitää työläisten rivit hajoitettuina
ja siten riistää entistä tunnottomaminin niin ^ valkoihoisia
kuin mustaihoisiakin työläisiä. \
Tässä mielcfssä pidetään neekerityöläisiä v i e l i ^ huo­nommassa
asemassa kuin valkoihoisia.- Esimerkkinä voidaan
mainita, että Yhdysvaltain krooöillisesta työttömyystilan­teestakin
on suurin: kuorma sälytetty neekerityöläisten kan-niettavaksi.
Neekerityöläisistä on tälläkin 'kertaa 11.2 pro­senttia
työttöminä^ jota vastoin valkoihoisista työläisistä on
työttömiä Sain" 5.1 prosenttia
Kieltämättä o totta, että neekerien taloudellisten vali­tusten
tyydyttäminen on katkera pala Yhdysvaltain in^pe-rialismille,
mutta kuten sanottu, neekerit julistavat nyt avoi­mesti,
että he ovat kyllästyneet odottamiseen.
Mu&t&yatko hevBennettin kohtaloa?
Näitä rivejä-kirjoitettaessa — keskiviikiko-iltana on
vielä toiveita siitä, että järki voittaa sittenkin Ontarion kunr
mallisyhdistyksen kokouksessa;' missä tylsännäköisesti kaup­pakamarin
asialla uurastavat taantumuksellisimmat pormes­tarit
ja muut äärioikeiston "kaupunghiisät" ovat esittäneet
vaatimuksia, että työttöm^savustuksen saannin ehdoksi
olisi taas pantava se^ että Kädänaliusten ihmisten pitäisi suos­tua
työhön mahapalkalla. . <! .
Tällaisia vaatimuksia esitti mainiltim yhdist^sen 65:ssä
vuosikokouksessa iiun. T^ Miplvin L.
Swart, joka pahoitteli sitä kua lutto^ja maakuntahällitus<^-
ten nykyiset lait aiheuttavat: sen, että: kunnanavustusta ano­vilta
'köyhiltä ei voida vaatia työp^velua. v
r Mr. Swart sai heti »niinkekrotaanuutistiedoissa, kanna­tusta
Fonthillin apulaislcunnanjohtajalta, J . H.c Fletcherilta,,
joka. sodanai kaisista kokemuksista huolimatta, jolloin kal­lalla
canadidaisilla tuntiii olleen siksi "hyvät työhalut", ettei
tgröttömiä ollut lainkaan, sanoi; jotta Canadan nykyinen su­kupolvi
oh muka opetettu karttamaan työtä. Sanoi mr. Flet-
(iher^ "Meidän täytyy mennä Eurooppaan, saadaksemme työ-tptekem-_
ihmisiä,.TääUä. me maksamme..(avustuksen, m ^
(tossa--^ V?) ihmisillemme siitä, että he eivät tee työtä". '
^ Vastoin omaa tahtoaan työttömiksi ja hädänalaiseen ase­maan
joutuneet canadalaiset ovat siis näiden herrojen taan-tumusjohtajain
mielestä laiskoja vetelyksiä, jotka ovat muka
mieluummin nälkäkuoleman partaalla avustuksen varassa
l^in. tekevät työtä kunnollisella palkalla. Mikä hävytön
igalhe!
^ Yhtenä räikeimpänä esimerkkinä näistä herroista par
jfiäjista, on peräti kansallista mainotusta Suuren Rahan leh-
^ s ä saanut Courtenaysm pormestari Bill Moore British Co-lumbjasta,
joka julkaisi äskettäin ukaasinsa; että jos henkilö
Kieltäytyy työn teosta, hän ei tul^ liioin siinä kunnassa saa­maan
avustusta.. Sivumennen sanoen
tästä eilisestä "sosialistista" . ja
C C F : n miehestä, joka nykyään uu­rastaa
liberaalien parissa, tuli yhdel­lä
lslEuUa'>tämän: lausuntonsa perus­teella
koko äärioikeistomme lempi-poifca.
Häntä on kehuttu Ja mainos^
tettu kuin konsanaan Jotakin luvat­tua
messiasta. '
Me.uskomme kuitenkin että Coui:-
tenayn unionistit tulevat sopivalla
tavalla muistuttamaan tälle suuruu.
delle mitä tapahtui Nälkä-Bennettin
samanlaisille ohjelmille — 25-senttiä-päivässäravustustyi^
mplllä — noin
30 vuotta sitten.
Ammattiyhdistysmiehet ja muut
hyvää tarkoittavat canadalaiset t u ­levat
kysymään pormestari Moorelta
ja hänen hengenbielmolaisiltaan, et­tä
Jos heidän kunnillaan o n työtä
tarjottavana kaikille niille, Jotka Jou­tuvat
nyt turvautumaan avustuk­seen,
niin miksi he eivät ilmoita
asiasta paikalliselle työnvälitystoi­mistolle
selittäen^ että työstä makse­taan
ammattiyhdistysliikkeen takso­jen
mukainen paftka. Mikäli terve
sen alan työläinen kieltäytyy sellai­sesta
työstä^ sillohi ei ole kenellä­kään
mitään vastaansanomista,'
vaikka häneltä kleUetäänkin työttö­myysavustus.
Mutta me olemme t u ­hansien
kokemusten perusteella var­moja
siltä, että. tällaisia piruuttaan
tai laiskuuttaan työttömyysavustuk­sen
varassa kituvia terveitä ihmisiä
ei ole missään. •
: Tosiasia tietenkin oni että Jos por­mestari
Moore Ja hänen kaltaisensa
voivat ajaa avustuksella olevat hä­tääkärsivät
ihmiset -pakkotyöhön
mahapalkalla, se Johtaa kaupungih
työvoiman vähentämiseen Ja siis
työttömyy4|fe Ja kurjuuden lisäänty­miseen
uudelleen.
Kuten sanottu, me toivomme vielä,
että Ontarion kunnalUsyhdlstyksen
vuosikokouksessa pääsisi lopulta Jär­ki
voiton päälle-tässä asiassa. Tämä
sitäkin suuremmalla syyllä kun
muistamme, että valtaosa avustusra­hoista
tulee Ui||o- Ja r m a a l ^ t f t h a l -
iituksilta Ja ):unnäUishallinnoilta,
biden taantuä^flc^ellilei^ haiiahilebet
ifaativat nyt hädänalaisilta 'kansalai­silta
pakkotyötä mahapalkalla, tulee
vain pieni murto-osa niistä.
Jokatapauksessa on vahmaa, että
työväenlUkkeen Jäsenet Ja katanat-t
a j a t— huolimatta siltä kumbaan
työväenpuolueeseen tai mihin am­mattiyhdistykseen
' he kuuluvat —-
tulevat ylenkatseellisesti Ja päättää
västi tuomitsemaan kaikki "Nälkä-tBennettln^!
alkakuteen palaamlsyri.
tykset. ' .
JJK." — Tiiman kirjoituksen kh-jolt-tamlsen.
Jälkeen on saatu tietää, et­tä
kunnallisvirkailijat ovat kuiten­k
in hyväXsyneet ajatuksen, että tah­tomattaan
sosiaalisen avustuksen va­raan
Joutuneiden Ihmisten on sitten­kin
ryhdyttävä työhön Bennettin
älka-kautta muistuttavalla mahapal-
)calla.
"Jolitajien Ohjelman" puitteissa
yhdysvalloissa: on 14 vuoden aikana
vierailUit y i i 14,000 henkilöä. Vie­raiden
valitsemisen, suorittavat
Amerikan lähetystyöt sekä lähetys­töjen
yhteydbssä toimivat tiedotus­palvelun'
propagandakeskuksetv Jo­kainen
ehdokas tutkitaan tarkoin;
sitten^Amerikan. lähettiläs toimittaa
ulkoministeriöön henkilötiedot ja
suositukset kutsuttavien lopullista
valitsemista varten.
Erään USAii tiedotuspalvelun
johtavan toimihenkilön, Wilson P;
^Disai^dan sanojen mukaan 'ihan-iteellinen
Amerikan-kävijä tämän
(Ohjelman mukaan on «ellaincn hcn^
!kilö, jolla on mahdollisuuksia tul­la
maassaan pääministeriksi 5—10
vuoden kuluttua".
Valittaessa vierasehdokkaita po­l
i i t i k k o j en keskuudesta ovat etu­sijalla
suuilsn puolueiden jäsenet
"Ulkomaalaisten poliitikkojen kut­suminen
' Yhdysvaltoihin ei ole mi­kään
palkinto heidän suopeasta^
suhtautumisestaan Amerikkaan. Oh
paljon edullisempaa kun puolueeton
tai epäilevästi asennoitunut polii­tikko,
joka suhtautuu kielteisesti
Amerikkaan, vierailun jälkeen muut
taa katsomuksiaan meidän eduk­semme",
kirjoittaa Disard kirjas­saan
"Totuuuen strategia".
Kreikassa vuonna 1955 muodos-itetussa
hallituksessa pääministeri
sekä kolme muuta ministeriä oliva^
henkilöitä, jotka olivat vierailleet
Yhdysvalloissa "johtajien ohjel­man"
puitteissa. "Johtajien ohjel­man"
näkyvä kasvatti on Länsi-
B e r l i i n i n pormestari Willy) Brandt^f
Näin ollen tämä ohjelma sisäl­tää
siis paljon muutakii;! kuini vain
toisten maiden kanssa käytävää
kulttuurivaihtoa," -jimitä Smithin
Mundtin laki sanoo sen olevan.
'Johtajien ohjelma" on keino le-*
vittää poliittista j a ideologista pro-!
pagandaa Eui-ooppaan^ Aasiaan^ Af-'
rikaan ja latinalaisen Amerikan
miassa.
EPÄVIRALLISET SUHTEET
Y l i kolmas osa niistä henkilöis­tä,
jotka ovat käyneet Yhdysval­loissa
"johtajien ohjelman' 'puit­teissa,
ovat omissa maissaan pro-pagandatoiminnan
palveluksessa.
Viimeisen, kahdenkymmenen vuo-ilen
aikana ulkoministeriö on jär­jestänyt
matkoja Yhdysvaltoihin
melkein jokaiselle huomattavalle
kustantajalle ja päätoimittajalle
kapitalistisista maista.^ '
" A m e r i k a n politiikan arvoste­lua'
löytää joka päivä ulkomaisten
lehtien pääkirjoituksissa, kirjoit­taa
Disard; Nämä hyökkäykset
saattavat olla rajoitettuja^ j a yksi-:
puolisia, mutta usein tehokkaita.s
Näiden hyökkäysten tekeminen
vaarattomaksi muodostaa tärkeän
ongelman ponnistuksissamme
maailman yleisen' mielipiteen
muovaamiseksi. Arvostelun taido­kas
torjuminen ei ole helppo
asia. Eräs käyttökelpoisimmista
^keinoista kontrolloida ^lehteä on
saada se puolelleen tai lahjoja
sen päätoimittaja ja julkaisijat."
y Kuinka tällainen lahjominen ta­pahtuu
käytännössä? Tästä voi
saada käsityksen kongressin moni­lukuisista
asiakirjoista ja amerikka­laisen
^lehdistön kirjoituksista/
Sanomalehti New York Times i l ­moitti,
että vuodeksi 1962 senaatti
myönsi 1,120250 dollarin määrära-hah
amerikkalaisten diplomaattien
epävirallisiin suhteisiin ulkomailla.
Tällä -määrärahalla tarkoitetaan
lahjoihin, päivällisiin, vastaan­ottoihin,
huvimatkoihin ja muuhun
.vastaavanlaiseen toimintaan käytet-täviS
varoja.
Yhdysvaltojen ^tnformaatiopalv6^
l u Englannissa tilaa, laskuunsa New
Y o f k l^taesin j a New York Herald
Tribunen Englannin pariamentin
644 jäsenelle. Tästä koituu 5Ö1 tu­honnen
dollarin menotl Näitä_ rahO:
ja- i e i haaskata turääan:" 'ilmiiitti
knrigressin valiokunnalle. itifermaa-tietpimiston
varajohtaja William L.
Glaek.
—•Noin 1,000 kappaletta.jokaista,
lehteä; joutuu sellaisten Englai|pin,
kansalaisten käteen, J: j o i l l a , toimis­ton
käsityksen mukaan on vaiku­tusta
Englannin yleiseen mielipitee­seen,
hän tähdensi.
Samassa kokouksessa informaa­tiopalvelun
johtaja James L. Mea-der
eätti kongressin jäsenille luet-
' telon. äänilevyistä, jotka oli tarkoi­tettu
lahjaksi "vaikutusvaltaisille
henkilöille'' ulkomailla. Äänilevyis­tä
koitui menoja 78,251 dollaria;'
Samoin esitettiin kongressin jäse­n
i l l e luettelo kirjoista ja muista
lahjoista 2,28^044 dollarin arvosta/
" S F E S I ^ I S T I E N O H J E L M A"
Vastaavanlaista toimintaa ulko-ministeriörharjoittaa
myös nk. "spe-sialistieriN>
hjelman" t»uitteissa; Tä­hän
ohjelmaan kuuluu 90 -maa­ta,
j a se edellyttää jQka vuosi kut­suttavalla
Yirfysvaltpihin; 400 hen-kiföS,
Jotka oleskdevat: maassa
puolesta' vuodesta; vuoteen; Tämän
ohjelman puitteissa kutsutut henki-
Jöt ovat pääasiassa sanomalehtimie;-
hiä, radiotoimittajia j a muita julki­sen
sanan edustajia, talousmtehiä,
parlamentaarikolta, teoUisuusmie-hiä.
Ulkoministeriö ei välittömästi
hoida tätä ohjelmaa; Tliopistot ja
erilaiset järj'estöt j a laitokset mm.
Jcauppakamari. yleisradio, Amerikan
kirjastoyhdistys j a Kansallinen leh-distöyhdistys.
saavat haltuunsa när
'inä^.vieraat ; .:
' 'Hoi»p(^astiset
tit qyat peni^taneet lehtiensä toimi^
' - - - V ."v
- .5
rs
hiv
•ii
•,•.1
TOIMrmNlJT E E VA
Dioran muotitalon pääsuunnittelija
sanomalehtiti-uäJ' ^ohan sanoi A F P i l l e i myöntär
mässään haastattelussa, r että talven
1963—64 nainen sa^ aikakaudelleen
sopivan asun -•^t?^; hän; tutee^
inaan "pettävän yksinkefctaineni''.
maalaista sanomalehtimiest^,^ ;'j^äi
den' vieraiden kotiinpaluunsa' jälr
keen julkaisemissa artikketeissa-ja
kirjoissa säännöllisesti mainoste-tetaan
"amerikkalaista \ elämänta­paa''
j a Washingtonin ulkopolitiik­kaa.
Näiden ohjelmien ja muunkin
"kulttuurivaihdon" toteuttamiseksi
ulkoministeriö pyysi kongressilta
vuonna 1962 y l i 40 m i l j . dollaria.
Nämä ohjelmat muodostavat kuiten.
k i n vain pienen osan nlkoministe-riön
toiminnasta toisten maitten
kanssa käytävän "kulttuurivaihdon'^
alalla.
J A T K U U
p i p r i h johitaja ,kuvasi talvikau-
'den muotia seuraavasti: "Vaatteiden
tyyli vaihtelee suuresti eri vuoro-kaudenalkojen
mukaan. Päivällä
käytetään urhellutyyllsiä asuja jois­sa
tweed on hallitseva kangas. Il­l
a l l a taas puvut ovat pitkiä".
Bohan sanoi edelleen; että yleis­l
i n j a on suora ja että leveät olka­päät
näyttelevät huomattavaa osaa
kokonalskiivassa. Mlehusta myötäl'
lee vartaloa j a päättyy löysään vyö-hön.
••
Blege ja tummanvihreä ovat hai
lltsevat värit päivällä, illalla taas
pukeuduutaan kirkkaankeltaiseen.
Bohan kielsi päättäväisesti tiedot
siitä, että hän aikoisi jättää Dionn
Kansanedustaja Hertta Kuujginai:
Mttcsi Kiina vastustaa Moskovan
ydi inasekieltosopimusta
Pravda julkaisi 12.-8. Hertta
Kuusisen artikkelin "Ilo kansoUIe.
P a l u sodaii palvojlUe". Tässä kir­joituksessa,
Joka on herättänyt
huomiota myös Suomen lehdistöä,
sä, kättelee kansaned. Hertta
Kousineo Moskovassa allekirjoite­tun
osittaisen ydlnasckokellen kiel­lon,
merkitystä ma^^Iman kansoille
sekä erittelee Kiinan johtomiesten
kleUclstä kantaa tähän soplmukr
seen.
Joikaisemme searaavassa boko-naisnudvssaan
• tämän merkittävän
atUkkelln.
Neuvostoliiton, Yhdysvaltojen Ja
Englannin allekirjoittama sopimus
ydinasekokeiden kiellosta ilmakehäs­sä,
avaruudessa. Ja veden alla on nos­tattanut
toivon ja. innostuksen aal­lon
maailman kansojen keskuudessa.
Kaikki tietävät kyllä, että kysymys
on vasta ensimmäisestä Ja osittalses..
ta saavutuksesta niiden päämäärien
toteuttamiseksi. Joiden puolesta kalk­kien,
maanosien hyvän tahdon Ihmi­set
kamppailevat. Suuren helpotuk­sen
Ja tyydytyksen tunne on sUtl
kaikkialla vallannut laajojen kan­sanjoukkojen
mielet.
Lukuisten maiden hallitukset ovat
Jo päättäneet yhtyä sopimukseen.
Ensimmäisten tämän Ilmoituksen
tehneiden maiden Joukossa oli Japa­ni;
Jonka kansa omasta katkerasta
kokemuksestaan tietää, mitä atomi­pommi
on; Siitä lähtien, kun Yhdys-jrallat
18 vuotta sitten pudotutti en­simmäiset
atomipommit Hiroshi­maan
Ja Nagasakiin, atomisodan eh­käiseminen
on tullut ihmiskunnan,
edistyksellisen osan
tehtäväksi.
Mitä pitemmälle kilpavarustelu on
jatkunut, sitä tähdelllsemmäksl tuo
tehtävä on käynyt. Jo pelkät ydin­asekokeet,
ennen muuta ne,: Joita
tärkeimmäksi
suoritetaan ilmakehässä, ovat muo-dc-
stumassa vaaraksi ihmisten elä­mälle,
tulevien sukupolvien \ normaa­lille
kehitykselle.
Vuodesta 1946 lähtien Yhdistyneet
Kansakunnat-järjestö on *Neuvosto-lllton
aloitteesta ° käsitellyt kysymys­tä
atomiaseen kiellosta. Nevo-tolUtto
ei voinut jät*ää ydinaseiden omistus-^
ta vastuuttomien amerikkalaisten so­tilaspiirien
yksinoikeudeksi. Mutta
neuvostohallitus on senkin jälkeen,
kun sillä on •• ollut hallussaan ydin-asevarastOi
vuodesta toiseen jatka­nut
ponnlstukslaan ydinaseiden tuo­tannon,
kokeiden Ja käytön kieltämi­seksi.
Eikä Neuvostoliitto ole jäänyt
yksin. Sitä ovat tukeneet — eivät
ainoastaan sosiallEtiset valtiot, vaan
myös monet puolueettomat.maat se-:
kä laaja icansamvällnen rauhanpuo­lustajain
liike. Tuon liikkeen laa­juutta
todistaa se, että jo vuonna
1950- Tukholmassa pidetyn rauhan­puolustajain
maailman kongressin
pysyvän toimikunnan kolmannen
täysistunnon esittämän vetoomuksen
atomiaseen kieltämisestä allekirjoit­ti
yli 500 mUjoonaa ihmistä. Siltä
lähtien maailman rauhanliike on en-tisrstään
vahvistunut. -
Kommunismit pitävät velvollisuute­naan
toimia rauhanliikkeen eturivis­sä.
Kommunististen ,1a työväenpuo­lueiden
neuvottelukokous • hyväksyi
vuonna 1957 rauhan manifestin, jos­sa
SS kutsui kalkkia hyvän tahdon
Ihmisiä järjestäytymään Ja taistele­maan
saadakseen aikaan atomi- Ja
vetyaselden kokeiden välittömän lo­pettamisen.
Vuonna l&SO pidetty 81 puolueen
neuvottelukokous. Joka suoritti kan­sainvälisen
tilanteen perusteellisen
erittelyn, korosti voimakkaasti, että"
sota el ole väistämätön, sota voidaan
ehkäistä, rauha voidaan suojata ja
tehdä kestäväksi.
Elämä on vahvistanut tuon Johto­päätöksen.
Uusi maailmansota ei ole
monista uhkaavista tilanteista huo­limatta
pääjsyt syttymään. Ratkai­seva
osuus' tähän on ollut Neuvosto­liiton
ja toisten sosialististen mai­den
mahdilla, neuvostohallituksen
päättävvydellä ja järkkymättömällä
rauhanpolitiikalla. ^
Siksipä Neuvostoliiton j a sen eh.
dotuksla kannattavien toisten so-sialktisten
valtioiden arvovalta on­kin
voimakkaasti kasvanut laajo­jen
kansanjoukkojen sllmi3sä koko
maailmass?.. Nykyisin imperialistir
sissakin maissa on melkoisesti po-lutikkoja,
jotka pitävät välttämät­tömänä
pnhna rauhasta, jotta sai­sivat
kannatusta kansan, keskuu­dessa.
Mutta kansat vaativat teko­j
a sanojen katteeksi. .
Neuvostoliiton ja rauhaa puolusta­vien
kansainvälisten .voimien Joh­donmukainen
taistelu on nyt vihdota
johtanut siihen, että kaksi suurinta
imperialistista valtiota on solminut
Neuvostoliiton kanssa sopimuksen
ydinasekokeiden kieltämisestä ilma­kehässä,
avaruudessa ja veden alla.
Ensimmäinen este on voitettu ja m l l -
Jccnat ihmiset iloitsevat siltä.
Eräiden kapitalististen maiden
kalkkein taantumuksellisimmat po­liitikot
la hurjlstunelmmat sotaintoi­lijat
ovat kiiruhtaneet ilmaisemaan
tyytymättömyytensä sopimuksen soL
mimiseen. Heidän joukossaan on
amerikkalaisten ''raivopäiden" tun­nettu
johtaja senaattori Barry Gold-water,
joka aikoo seuraavissa vaa­leissa
ajaa sotaratsunsa selässä Valr
kolseen taloon. Hän varoittaa länttä
"astumasta rauhanomaisen rinnak-ka
inolon tielle". Sopimuksen vastus­tajiin
kuuluvat Yhdysvaltojen pa­himmat
rotukilhkollijat j a kylmän
(Jatk. seur. Siv.)
muotitalon, jonka johtajana hSh on
vtoiminut vuodesta lasi a l k a e n . ; ; , *;
' Kaikki kiinnostus Balmalmln; tyxv
littelyssä bn^^l^^ittynyt povieen. Se _; ^
on kuitenkin,vain hiukan korostef-' '
tu. Esitetyssä'. talyikokoelmassaan,,;.
Balmain näyttää pysyneen entisillä
l i n j o i l l a . Hänen vaatteensa ovat ^.ä-,.,
rlmmälsen, elegantteja, pettävän ykr
slnkertalsla ^a satumaisen k a l U l t a . ,.
kankalttensa johdosta. . E l ihikaän .
tislm, voisi ^oila yfalnkertalseippl '!
k u i n hänen jeqrkeakauluksinen. pit-^
kähihalnen, erittäin pitkä valkoir'
nen pullovei'insai j o t a käytetään kä;,-
pean mustan hameen kanssa. Pujo-paita
on kuitenkin hyvin kallis, sillä ,
sen valmistamiseen on käytetty kär-'"
pannahkaa; •
Saadakseen^ Jcorkeapovisen vailm- ^ ^
telman Balmäfi^ ou; leikannut nue-hustansa^
hyvi;! .lyhyeksi ja korosj^ /
tanut korkeaa ' povlllnjaa sllmukr
keella; t a i laskoksella. Hameet ovat
kohotettu korkealle vyön ollessa
povllinjan alapuolella; Hameiden; H
.<anssa käytetään kirkasvärlsiä
kreipplpuseroita.
Balmaininkokelmassa näkyi myös
tunikapukuja. Selkäosan ollessa löy-sä
etuosa on työnnetty poven ala-puolella
olevan vyön alle.
Cocktail-, iltapäivä- j a teatteripu-vut,
joiden helma ulottuu-juuri pol-^
ven alapuolelle, ovat* enimmäkseen <:
prlnsessalinjaisla. Monien pukujen
korkea mlehusta on k i r j a i l tu säih­kyväksi.
Balmainin brokadl-lltatakeissa ja
-puvuissa on voimakas Itämainen
leima. Hän käyttää loistavanvärl-
§lä brokadlkankalta. joihin on pu-joteltu
k u l t ^ - j a hopealankoja.
Musta j a ' hyvin tummanruskeat
värisävyt hallitsevat kokoelmaa, jos- ;
sa näkyy myös bleglä, valkoista ja
muutamia loistavia värejä kuten sy­vän
purppuranpunaista.
LÄMPJM&'r : ^ M A A T IT
Tomaateista lelkatoon kalotti pois
j a pehmeä sisus koverretaan lusikal­l
a j a täytetään seoksella, jossa on
jauhelihaa/niunäa,.kermaa tai vettä;
hienoksi halcattu tai jauhettu sipuli,
tomaatin sisukset sekä mausteena
suoIaaV valkopippuria j a rosmarii­nia.
Matala tulenkestävä laslvuoka
voidellaan liyvin ja tomaatteja pais­tetaan
siinä kohtalaisen kuumassa
uunissa 30—40 min.
Lämpimien tomaattien kera voi­daan
tarjota uusia perunoita ' t a i
multa suolavedessä keitettyjä kas­viksia.
.MONIKÄYTTÖINEN MELOONI
Gantaloupe voidaan syödä monel­la
tavalla; ruokahalun antajana en­nen
ateriaa, sitä voidaan : käyttää
lisäkkeenä Itse, pääateriaan ja siltä
voidaan valmistaa monenlaisia jäl­kiruokia.
Hedelmäsalaatissa meloni-pallot
antavat lisämakua. Sitä voi­daan
syödä Cbttage juustolla täytet­tynä
— j a jälkiruokana jäätelöllä
täytettynä.
Missä tahansa muodossa sitä syö­dään
sen puolikas sisältää 35 t a i 40
kaloria. Se on rikas A-vltamllnlsta
j a hyvä abscorblc-hapon (C-vltamll-nin)
lähde.
PÄIVÄN PAKINA
Hiloninoista kiirettä
Thredierin tuho
ja/Po^ris-ohjdhia
USAn atomisukellusveneen Thre-sherin
tuhoutuminen Atlantilla ke­väällä
on hidastanut Yhdysvaltain
atomisukellusvenelalvaston raken­nussuunnitelmien
toteuttamista. V i ­rallisten
tietojen mukaan lykättiin
näiden suunnitelmien .toteuttamista
5 kuukaudella, jotta voitaisiin suo­rittaa
.tarpeelliset tarkastukset tai
muutokset vedenalaisten rakentees­sa.
Vaikka Thresher el pllutkaan
varustettu Polaris-ohjuksiHa, kat­sottiin
katastrofi niin suureksi, että
USAn laivasto päätti siirtää koko
rakennussuunnitelmaa ja suorittaa
kaikissa valtniissa atomisukellusve­neissä
perustarkastuksen.
Tavatessamme muutama vuosi
sitten erään ystävämme, joitakin
kuukausia ennen yhtiön eläkkeelle
jääneen Arvo-pojan eräässä salo­maan
hiljaisessa järven poukamas­sa,
esitimipe hänelle kysymyksen:
"Miten olet saanut nytjjoutllaana
aikasi kulumana?''
"Älä hyvä veli pujui mitään",
vastasi hyvin aktiivisena hehnkilönä
tunnettu ystävämme. "Minulla on
ollut koko ajan niin kova kiire,' että'
_en ole ehtinyt tehdä mitään."
Jotakuinkin samanlaista "kiirettä"
tuntuu nyt olevan vanhuudeneläke-rintamalla.
Palautettakoon mieleen vaikkapa
vain Seuraavaa:
Työväenliikkeen toimesta on kau­an
vaadittu vanhuudeneläkejärjes-telmämme
parantamista ja tehosta,
mistä. On vaadittu eläkkeiden ko­rottamista-
lilan korkean, eläkeikä­rajan,
alentamista j a myös sitä, että
työläisten eläkkeet kulkisivat työ­paikan
muuton yhteydessä työ­maalta
Toiselle jotenkin samaan ta­paan
kuin kulkee työttömyysvakuu­tuskin.
N i i n voimakkaaksi on tämä kan­sanjoukkojen
syvien rivien vaatimus
jo tuUiit, että kaikki porvaripoliiti-kotkin
puhuvat nyt eläkkeiden ko­rottamisesta
j a eläkejärjestelmän pa­rantamisesta.
Mutta kukaan heistä
el näytä tekevän mitään asian suh­teen-—
Jos saa luvan käyttää muun­nettuna
tässä yhteydessä ^tunnetun
amerikkalaisen pilkkakii-veen Mark
Twainin kuuluisaa lausuntoa i l ­moista.
Ontarion maakuntahallitus, joka
on jo vuoden päivät- Valmistellut
maaperää tulevan syyskuun 25 pnä
pidettäviä maakuiinallisiä lainläati^'
jakunnan vaaleja varten, esitti'joklp
aika sitten pakollisen, työmaalta' toi­selle
kulkevan eläkesuunnitelmän,'
i o n k a alaisiksi tulisivat kaikki työ
inaat, missä on 15 työläistä tai sitä
enemmän. Tämän l a in pitäisi astua
voimaan vuonna 1965.
Liittohallituksen pukille, tosin vä-hemmlstövoimilla
noussut liberaali­puolue
tledoitti, että se ottaa nyt
voimassaolevan eläkejärjestelmän^
lisäksi ja tueksi myös maksullisen
eläkejärjestelmän, minkä perusteel­la
työläisellä on "elinkautisen" pal^
velun per||(isteella tilaisuus saada it­selleen
$175 kuukausieläkkeen.
Nyt tledoitti puolestaan Quebecin
maakuntahallitus, että sekään el ha­lua
olla toisia kehnompi, j a niin
on nyt kova kiire, että lainlaatija-kunta
kutsutaan ylimääräiseen is­tuntoon
keskusteleipaan uudesta
eläkesuunnitelmasta?
Samantaipaista hoppua Ilmenee vat, että liittohallitus el saa sekaan-myös
B r i t i sh Golumbiassaklnv missä
pidetään myös maakuntavaalit vaik­ka
hallituksen virkakausi kestäisi
vielä kaksi vuotta;
Tällaista kiirettä ja hoppua pitä­vät
herrat — vaikka esim. sitä l i ­beraalien
vaalien edellä heti lupaa­maa
kymmenen dollarin eläkekoro-tusta
ei saada ainakaan vielä ennen
kuin vasta ensi,vuoden alussa.
Mutta näyttää siltä, että tähän
"kiireeseenkin" on jotenkin hau­dattuna
kissan raato.
Ontarion j a Quebecin maakunnis­sa,
vaikka muita maakuntia onkin
vielä kahdeksan, asuu y l i toinen
puoli Canadan väest^tä.
• Ja' j os näissä suurissa maakun­nissa
otetaan käytäntöön maakurir
nalliset eläkkeet, n i in se tarkoittaisi
ehkä sitä, että kansallisesta eläkoj^
järjestelmästä ei tulisikaan mitään.
Siihenkö tällä kiireellä j a koval­l
a Innolla pyritään?
Ajattelevatko herrat Suuren Ra­han
poliitikot, että kansan painos­tus
on jo niin suuri, että jotakin
on tehtävä kehnon eläkejärjestel­män
tiimoilta — mutta se " j o k i n"
o l i s i saatava ensin poliltitsen j a l
kapallon asemaan siten, että asia
pltklstylsl j a mutkistuisi niin, jotta
loppujen lopuksi saataisiin tyytyä
melko kehnoihin uudistuksiin? Me­ne
j a tiedä mistä se kenkä nyt pu­ristaa?
Jokatapauksessa el o l l s l maassam­me
mitään uutta, että tärkeät sosiaa­liset
uudistukset saatetaan liito- ja
maakuntahallltusteh velisiksi juridU
r i i d o i k s i : maakuntahallitukset sano-tua
maakunnallisiin asioihin" : ja
valittavat kun el voi yksin uudis-^
tuksla suorittaa; liittohallitus myön­tää
voivansa tehdä jotakin, jos
" v a in maakunnat siiostuVat" jne.
aina loputtomiin.
Mutta vanhuudeneläkkeiden kor
rottaminen " j a koko eläkejärjestel­män
uusiminen on käsittääksemme
siksi tärkeä kysymys, että huonoon .
huutoon joutuvat valitsijain silmis­sä
ne poliitikot, jotka Mark Twainin
l a i l l a vain "puhuvat eläkkeistä ei­vätkä
kuitenkaan tee mitään niiden
suhteen".
On tietenkin hyvä, että maakun­tahallitukset
ovat liittohallituksen
ohella kiintyneitä eläkejärjestel­mämme
kohenttamiseen. _
Mutta kurja pannukakku tulee sil­tä
silloin, jos kymmenessä maa­kunnassamme
on yhteenlaskien
kymmenen erilaista eläkejärjestel­mää.
• . •
Siksi on vaadittava, että l i i t t o - ja
maakuntahallitusten kokoonnuttua
syyskuun 9 päivänä keskustelemaan >
muiden ohella myös näistä eläke­asioista,
s i l l o in on tehtävä myös käy- :
tännölllset sopimukset eläkejärjes­telmän
uusimisesta ja parantami- .
sesta kansallisessa mittakaavassa. >
Vastaanhangoittelljat, huolimat­ta
siitä kuinka rdusunvärlsllnpetOs-'
juttuihin he turvautuvatkaan, saa-'
vat varmaan hähdä, että valveutunut'
kansa tulee ennen pitkään punnit­semaan
heidät ja köykäisesti totea­maan.
— Känsäkoura.