Vapaus, April 24, 1958

              yVv" «' » * « ft v-i
Sivu 2 ' 'torstaina, huhtik. 24 p. T - Thursday, April; 24, 1958
VAPAUS
(UBERTT),— lUdepiendeht Labor
Organ of. Finnish Canadians. Es-täblidied
Nov. 6. 1917. Authorized
as^ second class mail by the Post
Office pepartment, Otuwa. Pub-
Usbed thrlce weekly: Tuesdays,
lliundaya and Saturdays by Vapaus
PObUshlng Company Ltd., at 100-102
EU» et. W., Sudbury, Ont;, Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-^65. Manager
E. Suksi. Editoi; W. Eklund. Mailing
address; Box Sd, Sudbury, ©ntarlo.
Advertlsing rates upon applicatlon.
Translatlon free of charge.
TOILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. im 6 kk. 3.75
S ifK 2.25
YhdysvaUoissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: - 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Vappuna 1958
Vappua, työväen kansainvälistä solidaarisuuspäiyää, vietetään
tafjätun keväänä suuresti toisistaan poikkeavissa olosuhteissa.
, u VaScka' emme tunnekaan "«sikäläisiä olosuhteita läheskään niin
yksityiskohtaisesti kuin olisi tarpeellista, me uskomme kuitenkin, että
esim. Algerian työtätekevät ylettävät yhdessä muiden patrioottien
karissa tätä vappua lujasti ki^väärin tukkia puristaen.
Kyproksen saarella ja monissa siirtomaissa, missä riehuu ulko­maalaisten
isäntien terrorikomento^ vietetään vappua vain pienissä
tyhmissä, hammasta purren ja nyrkkiä puristaen.
' Sellaisissa "vapauden etappimaissa", kuin Formosan saarella,
iptelä-Koreassa ja orjia pitävän Saudi Arabiassa kuninkaan maassa
^n vapunvietto osapuilleen samanlaista.
; Euroopn maissa yleensä vietetään vappua suurena kansan juh­lana,
mutta täällä Pohjois-Amerikan mantereen maissa on vapunvietto
vielä melko heikkoa — vaikka vappu orkin yhtä amerikkalaisperui-nen
kuin kurpitsa. - /
i 'Mutta huoi;matt3'.siitä, missä olo- ja mittasuhteissa nyt vieje-iään
vappujuhlia, niille kaikille on yhteistä se, että ne ovat työväen
(ansairivälisen solidaarisuuden ilmaisutilaisuuksia, missä tarkistetaan
):unkin maan työtätekevien saavutufksia ja voittoja, sekä tehdään
joukkosuunnitelmia ja -lupauksia toiminnan tehostamiseksi ja pa-
.remman huomisen saavuttamiseksi kaikille.
Toisaalta, niin monikirjavan kuvan kuin vappujuhlien vietto
antaakin, perustavaa laatua oleva ero vallitsee tässäkin tapauksessa
kapitalistisen ja sosialistisen maailmauosan maiden vapun vietosta.
' Sosialistisissa maissa, missä »valtiovalia on siirtynyt kansan enem-ilnistön,
työtätekevien lujiin tkäsiin, vapputilaisiiuksien leimaa-anta-
•vana piirteenä on juhlah^nki ja -mieli. Työtätekevät juhlivat vap­puna
nimenomaan ty!qyä|iiliikkeen ja sosialismin voittoja. Ja kun so­sialistisen
maailmanosan, pulista ja ylituotannosta^ vapaa talouselämä
' kehittyy jättiläisaskelin, kun kansanjoukkojen elintaso kohoaa jat­kuvasti
ja yhtä varmisti kuin päivä seuraa yötä, kun tieteen, teik-niikan
ja taiteen alalla saavutetaan yhä suurempia voittoja, niin ei ole
lainkaan ihme, vaikka sosialististen maiden vappujuhlat ovatkin
- k iloisten kansanjoukkojen innoittavia suurjuhlia.
Olisi väärin sanoa, ettei kapitalististen maiden työtätekevillä ole
mitään ilon aihetta tänä vappuna. Päinvastoin on asia. Me voimme
sbUrellä ilolla todeta, että maailman kansat — sosialistisen Ja kapita- |
listisen inaaiIinanosan,kan§^V-^.Qyat^ :
. • «letyfeitiudOT soodan sy ja tänä vappuna näyttää, että rau- '
hanpuolustaiilla on mainio tilaisuus saada yliote sodan ja ^uhan ky­symyksistä.']'
j i j I j'i • 5 ' j h I ;i i
TyötätÄdiHett \m i i iMilBi on MyiffTttSkslllK ilyötäitekevien
järji^tyneisyyden lujittumisesta ja kaikki se, mikä eri maissa on pa-raiitariut-,^
jtis8ijr(m^ f?u
siaalisesti, ' ' ' '
•Mutta itsep^jto^^ olisi rijm^^ silmiämjnesiile tosiasialle, ^ftä;
Qcaikissa .k^ii^fsl^ma]^, muk^ Canadassa ja isiemip^ ,tU:^
•hatjärvien Suoigaess^ rrriOJn tällä kertaa työväen edessä.myös-ääcett^-!
män suudä pulmia ja huolia. . , ;
Työttömyys jä uMäävana vallitseva talouspula painaa inyllyii-kryen
tavoin kaikkiep.^4yötätekevien hartioilla. Selvää tietenkin öö^'
että kevätisieisonkin tullessa on oklotettavissa hieman lisätöitä, mutta
kaikki merkit viittaavat siihen, että ensi syksynä on edessämme yhtä
paha työttömyystilaride^'ellei kansanjoukot voi pakottaa hallituksia
päättäviin toimenpitpisiln työttömyystilanteen korjaamiseksi. Kylmä
tosiasia on, että meillä on täällä suuressa ja rikkaassa Canadassa tällä
kertaa kolme-neljännesmiljoonäa työläistä vastoin omaa tahtoaan
työttömyysvakuutuksen parassa.
Selvää on, että häissä olosuhteissa keväistä vappuiloa himmentää
epävarmuus tämän päfvön leivästä jä huomisesta toimeentulosta. Se
antaa myös leiman^ tämän vuoden vappujuhlille missä Canadan
työtätekevät Vaativat^Jiällitukselta päättävämpiä toimenpiteitä työt­tömyyden
toi-j^miseksi, sekä kaupankäynnin, laajentamista myös
Kiinaan ja muihin sosialistisiin maihin, yleishyödyllisten töiden jär-"
jestämistä suuressa mittakaavassa, vähäväkisten verotaakan alenta­mista
niin että Ikah^najoukkojen ostokykyä voitaisiin lisätg, ja en­nenkaikkea
fialkkpji^n korottamista ja työviikon lyhentämistä, joilla
' molemmilla toimenpiteillä on ratkaiseva paikka taistelussa työttö­myyttä
vastaan, i ;
Sanalla sanoen, vappua vietetään vallitsevien olosuhteiden, mu­kaisesti
kussakin maassa, mutta kuitenkin niin, että jatketaan niitä
^ kunniakkaita perinteitä, jotka saivat alkunsa noin seitsemänkymmen­tä
vuotta sitten Haymarketiii'tapauksista Chicagosta.
Miia muut sanovat
" T A P P A M I N E N " ON
TUOMITTAVAA HOMMAA ,
Moskova. — Pääministeri Nikita
Hrushtshev (puhuessaan Puolan lä­hetystön
kutsuissa ilman muistiin­panoja,
kuten kerrottiin — V) .
saöoi (Yhdysvaltain lähettiläs Ue-wellyn
Thompsonille — V) "Minä
tiedän olevan, toisi^ lähettiläitä jot­ka
tykkäisivät sylkeä kommunismin
päälle. Alutta älkäämme kokeilko,
kuten kamelit häkissä, kuka voi syl­keä
pi^em^älle,
"Kilpailkaamme rauhanqm^i6jE|sti.
"Luonnollisesti, rae. voitamme, ka­pitalistit"
(ra^hanom^isess^ kilpai­lussa
— y j i hän huomautti, "mutta
se ei .tarkoita kene;ikäSn. tappamis­t
a " ,- . .
\ Myöhemrpun, puhuessaan Neuvos­toliiton
edistyksestä voin tuotan­nossa,
hän, sanoi uudelleen Thomp
sonille:
"Me polemme kannoillenne, ja
saavutamme teitä"! — UP:n uutis-tieto
huhtik. 22 pnä.
Diefenbakerin koetuksen Ketki, toukokuun 15, lähestyy
Euroopan parlamen­teille
Itä-Saksan
Y^tooflius a-aseista
Bf^rllini. — Saksan Demokraatti­sen'
Tasavallan Kansankamari on
päättänyt vedota useiden Euroopan
maid«n parlamentteihin, jotta ne
tekisivät kaikkensa Länsi-Saksan a-tomivarustelun
estämiseksi j a Länsi-
Saksassa syntyneen atomivanistelua
vastustavan liikkeen tukemiseksi.
Kansankamari hyväksyi myös Län­si
Saksan liittopäiville osoitetun ve­toomuksen,
e t t ä se ottaisi huomioon
Saksan kansan ylivoimaison enem­mistön
vaatimuksen atomisodan vaa­ran
poistamiselta. Vetoomukset hy­väksyttiin
pääministeri Otto Gro-tewohlin
esittämän hallituksen jul­kilausuman'
pohjalla.
Vetoomusten perusteluissa tode­taan.
Länsi-Saksan liittopäivien e-nemmistön
hyväksymän atomiaseis-
^ s p ä ä t ö k s e n .lisäävän e r i t t ä i n suu-tess?
määrm*atpmi$odan vaaraa Eu­roopassa.
Edelleen tqdetaan: liitto-,
päivien päätöksen olevan tähdätyn
korkjeiuiman... faspn. ^ konferenssin
kopUekutsiunii^t^i ja atomiaseistuk-ses|
ta vapaan;-vyöhykkeen.luomista
vastaan, i i, ; • ••. , • -1
Yet,oomuksess»:;- todetaan, i e t tä
Bonnin o.lilJttQpäivieQ päätös antaa i
kauheimlnal joukltotuhoaseet enti­sen
/a^istlsen armeijan kenraalien
käsiin.. Erikoisen vaaralliseksi pää
tökseji tekee ^e, e t t ä i^e syntyi ajan­kohtana,
jollpijti pii jo tiedossa N L : n
luopuminen atoniiasekokeista.
Itä-Saksan kansankamari huo­mauttaa
vetpavansa sellaisien maan
edustajana, :joUe Länsi-Saksan ato-
Kid. GEORGE HARRIS
Pääministeri Diefenbaker on pa­lannut
Ipmanaatkaltaan. Länsi-Intian
saaristosta päivettyneenä ja tervee­nä
ja toivomme, e t t ä hän op valmis
toteuttamaan monet lupauksensa,
joita hän teki ääniä etsiessään.
Hän on saanut äänet. Nyt pää­kysymyksenä
on, saavatko canada-laiset
sen minkä hän lupasi j a joh­tavina
lupauksina ovat hänen työt­tömille
tekemät lupauicsensa.
Helmikuun 15 päivänä puhues­saan
Prince Albertissa tuhatta ih­mistä
käsittävälle yleisölle hän «lau­sui:
" N i i n kauan kuin olen päämi­nisterinä
ei yksikään työttömänä
oleva -inies tai nainen tule kärsi­mään
niin kauan kuin yleiset työt
voivat olla apuna".
Muutama päivä aikaisemmin kun
hän puhui 5,000 ihmiselle Winnipe-gissa
hän lupasi: " N i i n kauan kuin
olen tämän maan pääministerinä,
keskinkertaisen canadalaisen toi­meentuloa
ei unohdeta." Samassa
puheessaan h ä n jatkoi: "En välitä
kuka on vastuussa työttömyydestä.
Hallitus, jossa olen pääministerinä,
ei tule pettämään niitä, jotka ovat
työttöminä".
Samanaikaisesti kun Diefenbaker
telu lupauksensa tuhannet ja eh­käpä
kymmenettuhannet canadalai-set
kärsivät äärimmäisiä vaikeuksia.
Lähes miljoona canadalaista etsi
työpaikkoja. He tulivat toimeen vä­häisten
säästöjen ja alhaisten työt­tömyysvakuutusmaksujen
varassa.
Monien oli tultava toimeen yksin­omaan
vakuutusmaksuilla ja monet
olivat riippuvaisia liyväntekeväisyy-destä.
Sillä aikaa kun Diefenbaker naut­ti
auringosta Länsi-Intian saaristos­sa,
kokonainen armeija canadalai-sia
miehiä, naisia ja lapsia teki
kaikkensa saadakseen riittävästi va­roja
ruokatarpeiden ostamiseksi,
vuokrien ja kiinnityslainojen mak­samiseksi
ja moniin muihin välttä­mättömiin
tarkoituksiin. Monet epä-
Hampurissa oli
noin 150,000
mielenosoittajaa
Hampuri. — Noin 150,000 ihmis­t
ä osoitti viikko sitten torstaina
Hampurissa mieltään "atomikuole-man"
ijohdosta., Liikenne kaupungin
keskustassa i o l i lamassa; parin' tun­n
i n lajan mielenosoittajien kulkies-
,sa kaupungintalolle.; Kuljetustyöläi-set
toimeenpanivat tunnin^ läkpn;
vastalauseeksi sen johdosta, että
Bundeswehr mahdollisesti varuste­taan
atomiaseilla.
onnistuivat ja saivat kokea ikäviä
seurauksia.
Huhtikuun 3 pnä saimme lukea
lehdistä kuinka poliisi oli tav^iinut
erään miehen Riverdälepuistosta
Torontossa. Hänen sylissään oli kah
den viikon ikäinen pienokainen ja
kaksi hänen niukanaan olleista lap­sista
oli puettu kesävaatteisiin.
Työtön Morris Charles Munro se­losti
poliisille, että hän oli vuok­rannut
asunnon, mutta kun perhe
oli yrittänyt muuttaa sinne, siellä
olikin toinen, joka kieltäytyi muut­tamasta
pois. Perhe oli viettänyt'
kolme yötä ystäviensä luona, mutta
ei sitäkään voitu epämääräisesti
jatkaa.Jtfunrolla oli vain 27 senttiä
taskussaan.
Lännestä Diefenbaker siirtyi At­lantin
rannikkomaakuntiin. Hän oli
asiaan innostunut jo niin täydelli­sesti,
että puhuessaan 2,200 ihmi­selle
hän katsoi tulevaisuuteen ja
ennusti: "Olemme ylittäneet huipun
j a näen valoa edessämme.- Näen
työllisyyttä — kohtuullista ja täy­dellistä-—
edessämme olevien kuu­kausien
aikana."
Mr. Diefenbakerin näkemä valo
oli ehkä hänelle kirkas, niutta työt­tömille
se oli hyvin himmeä ja niU-le
myös, joiden vakuutusmaksut
ovat loppumaisillaan, valo oli mel­kein
sammuksissa.
Toukokuun 15 päivästä alkaen,
ellei Diefenbaker muista "keskin­kertaisten
canadalaisten öttija",
suuri ösä väestöstämme joutu^> te­lemaan'toimeen,
ilman mink|iän|{u-sia
tuloja] siiiä sinä päivänä jj^äit-tyvät^
työttömyysyakuutuksen :seyon-k
i m ä k s u t , ; - : ; | . J - : ; ' ^ ' '
Diefenbaker jä hänen lupauksen­sa
joutuvat kovan koetuksen koh­teeksi
lähiviikkojen aikana. Jos hä­nen
hallituksensa ei jatka sesonki-vakuutuksen
maksamista työttömyy­den
kestäessä, nihi hänen suuri lu­p
a u k s e n i » muuttuu suureksi. val­heeksi.
Ammattiyhdistysliike voi oUa ja
sen pitäisi olla voimana, jpka ei sal­l
i pääministerin unohtaa hetkeksi-käänLlupauksiaan,
joita hän teki
vasdiK^^npanjansa yhteydessä. Am-mattiyho|
stysväen olisi nyt painos­tettava
pääministeriä'' vastaamaan
siihen mikä tapahtuu toukokuun 15
päivän jälkeen.
15 pofta jVanovan Ghetton
taistelujen alkamisesta
Vapaus on nyt saanut
302 tilausta
Sudbury täytti tänä aamuna uusien
tilausten hankintaoisuutensa
miaseistus merkitsee välitöntä uh.
kaa ja toteaa, ettei ole vielä liian
myöhäistä yhteisin voimin estää ato­misodan
uhka Länsi-Saksan taholta.
Ranskan hallitus-taustaa
ollut eduHista myös Yhdysvalloille.
Toisaalta vaativat äärimmäisoikeis-tölaiset
ainekset, suiii^iäSnisesti Tu­nisian
miehitystä. Molemmat vas­takkaisilta
tuntuvat mielensuunnat
ovat vain saman siirtomaapolitiikan
icahdet kasvot. Ranskan omat edut
ovat kaukana tällaisesta katastrofi-
Lester B. Pearsonin sekasotku
Sanotaan, "ettei nimi.miestä pahenna, ellei mies nimeä".
*Mutta siitä huolimatta näyttää siltä että amerikkalaismielisyyten-sä
vuoksi vastapidetyissiivaafcissa pahoin siipensä kärventänyt libe­raalipuolueen
kansallinen johtaja Lester B . Pearson on kuitenkin sitä
mieltä, että "korkeimman tason" neuvottelu, mitä Washingtonin her>v:4Juksiar Tunisian asiassa, mikä olisi
rat vastustavatJa^ jarruttavat, on hänenkin mielestään pahasta, vaikka
hän heti seuraavassa silmänräpäyksessä myöntää, että johtavien val­tioiden
päämiesten yhteinen neuvonpito on sekä tarpeellinen että hyö­dyllinenkin
tptimenpide.
Toisin sanoen, mr. Pearson "vastustaa" korkeimman tason neu­vottelu-
nimeä, mutta kun sitä vaatii ihmiskunnan suuri enemmistö,
hänkin "kannattaa" valtioiden päämiesten kokousta! Valtioideh
päämiesten kokousta ei siis saisi sanoa "korkeimman tason" neuvotte­luksi,
sillä "nimi pahentaa" lopultakin miehen, arvelee mr. Pearson
yrittäessään edelleen tehdä kenttätyötä Washingtonin hyväksi.
. iMutta onko tällainen seikasotku mahdollista, voi joku lukija ai­van
asiallisesti kysyä? Torontolainen (Ilobe and Mail lehti otsikoi
huhtikuun 22 p:n CP:n uutisen seunavasti: "Pearson näkee vaa­ran
korkeimman tason neuvottelussa" ja sen alla kerrotaan mr. Pear­sonin
suuressa viisaudessaan suosittelevan länsivalloille sitä, että kiel­täytyisivät
osallistumasta Neuvostoliiton nykyisiin "manööverdhin"
korkeimman tason neuvottelun järjestämiseksi. Varsinaisesti. "kor­keimman
tason" neuvottelusta hänf sanoi, "ettei siitä ole paljoakaan
hyötyä, ja siit^ voisi olla vahinkoa . . . " «Mutta sitten hän suositteli,
että "^kutsuttaisiin joitakin valtioiden päämiehiä neuvotteluun, mistä
ei olisi mitään vahinkoa, ja mistä voisi olla jotakin hyötyä . . •
JoGi liberaalipuolue omaksuu tällaisen vesivelli-sekasotkun; plyel-makseen,
niiasilloin on puolueella enemmän kuin seitsemän laihaa
vuo^ tiedossa(
Pariisi — (KU:n kirjeenvaihta­j
a Andre S a n z l l t a ) — J o useiden
viikkojen aikana piilevänä ilmen­nyt
poliittinen kriisi puhkesi viik­ko
sitten tiistai-iltana. Kansallis­kokous,
joka oli kutsuttu koolle ä-killisesti
kesken tavanomaista
pääsiäislomaa, kukisti 321 äänellä
255 vastaan GaUIard:'b hallituk­sen.
/
Sakiet-Sldi-Jvlssefln pommitus
muodostui Iskuksi, joba joudutti
R a n s ^ n kansan nousua maan
hallitusta vastaan. Tällä yleisellä
tyytymättömyydellä 'on juurensa
Algerian sodan jatkumisessa ja
pelpssa, e t t ä se leviää koko Poh-jois-
Afrikkaan. Toisaalta on Yh­dysvallat
tässä yhteydessä joutu­nut
umpikujaan slirtomaavAstal-sessa
demagogiassaan. Mutta
myös Gaillardin 160 päivää istu­nut
hallitus on joutunut kamppai­lemaan
vakavien valkeuksien
kans:;a.
Yhtäältä odotettiin herrojen
Murphyn ja Beeleyn "hyviä paive-
Yhdysvakain
terästuotanto
edelleen ladcee
New Y o i * . — Yhdysvaltain rauta-ja
ter^sinstituiitin tekemän arvion
mukaan maassa tuotetaan tämän
viikon kuluessa 1,265,000 tonnia te­rästä.
Tämä merkitsisi, että tuotanto
laskisi 46.8 prosenttiin teollisuuden
kapasiteetistä, mikfi tuotanto olisi
pienin nykyisen tuotanqon lasku­kauden
aikana.
Todellinen tuotanto yiime viikolla
oli 1,285,000 tannia, eli 47.6 prosent­tia
teollisuuden kapasiteetistä.
strategiasta.
Olisi voitu neuvotella Tunisian
kanssa maan itsenäisyyden pohjalla
ilman välitystäkin. Sepsijaan yri­tettiin
jatkaa vanhan protektoraatin
merkeissä Bizerten valtauksesta' ai­na
Sakiet-Sidi Jussefin pommituk­seen
saakka. — Kuka tästä hyötyy?
Yhdysvallat ja amerikkalaiset trus­tit,
jotka ovat työntämässä juuriaan
Tunisian maaperään "hyvien palve­lusten"
lipun alla.
Eräs Oranin maatalouslaitoksesta
l ä h e t e t t y kirjelmä nostaa verhoa
Algeria siirtomaa-aseman algeria­laisten
kannattajien ja heidän rans­kalaisten
kumppaniensa yltä. Tässä
kirjelmässä jiuhutaan algerialaisen
Ranskan hyväksi tapahtuvasta "val­tavasta
toiminnasta, jota johtavat
tunnetut parlamentaarikot Jacques
Soustelle j a Roger Duchet". Kirjel­mässä
kehoitetaan tukemaan niitä
miehiä, jotka ovat siirtomaakan-nattajien
asialla, jotta he voisivat
jatkaa tehtäväänsä mahdollisimman
tehokkaasi. Sitä varten pyydetään
kirjelmässä "mahdollisimman nope­asti
ylimääräistä avustusta, joka
johtomiestemme käsityksen mukaan
tulisi olla 1000 frangia hehtaarilta."
Tällaiset ovat "pariisilaisten avus-tajiien"
tulolähteet niistä palveluk­sista,
joita tietyt parlamentaarikot
tekevät vaatiessaan yltiöpäisesti^^SO-dankäyniiin
jatkamista Algeriassa,
rohkaistessaan kidutusten jatkamis­ta
ja joukkpjen varustamista Alge­riaa
varten.
Tämä on uusi osoitus sjitä, missä
Ranskan edut ovat. Sota on rasitta­nut
raskatasti maan budjettia, se on
vaikuttanut työläisten elämään, jot­ka
äskettäisellä 24 tunnin lakoillaan
ilmaisivat vakavan vastalauseensa.
Algerian kysymyksen neuvottelu­ratkaisulla
olisi valtaisa merkitys
Ranskalle ja. kaikille niille, joille
Ranskan edut ovat kalliit. Algerian
inielipidettä on kuultava — se on
oleva asia, josta valitsijat ilmaisevat
näkökantansa piirikuntavaaleissa
huhtikuun 20—27 päivmä. Ne ta­pahtuvat
ensi kerran historiassa
hallituskriisin pikana. Vasemmis­ton
vaalivoitosta ollaan vakuuttunei
ta.
Lehden kotipaikka Sudbury oli
ensimmäinen n.s. "suurista" paik­kakunnista,
joka tämän levitysryn-täyksen
aikana täytti uusien tilaus­ten
hankintaosuuden ja nousi nii­den
paikkakuntien joukkoon, jotka
hankkivat "rapioita" kaupanpäälli­seksi.
Kaiken kaikkiaan Vapaus on tä­hän
mennessä saanut huhtikuun 15
päivänä alkaneen levityskampanjan
tuloksena 42 uutta tilausta ja 260
uudistusta, siis 302 tilausta.
Tilauksia saapui nyt eri paikka­kunnilta
seuraavasti:
Juho Nissinen, Toronto, 3 .uutta
tilausta ja 4 uudistusta. Toronto on
nyt "puolimatkan krouvissa" sillä
sieltä on tullut 5 uutta tilausta ta­voitteen
ollessa 10.
" Ryntäyskomitea 3 uutta tilausta
ja 8 uudistusta, Eino Lehtola 1 uu­distus
j a konttori 1 uudistus, Sud-burysta
tuli siis 13 tilausta joista
3 uusia. Sudburysta on nyt saatu
i l uatta tilausta osuuden Ollessa
10. •• ..; : i. ;•
J . Terho, St. Catharines, 1 uudis­tus.
Tilaaja, Whiteflsh, 1 uudistus.
Art Siven, Vancouver, 1 uusi ja
1 uudistus.
Emil Hankita, South Porcupine,
1 uusi ja 2 uudistusta. .Kaikkiaan
on "Eteläpäästä" saatu 2 uutta ti­lausta
osuuden ollessa 4.
A. J . K i v i , Whitefisjh. 1 uudistus.
Netta Tanner, TImmins, 1 uudis­tus.
Tilaaja, Emsdale, Ont., 1 uudis­tus.
Sofia Ranta,, Sault Ste. Marie, 2
uudistusta.
Uudistusten hankinta edistyy rei­lusti
"suunnitelmien" mukaan. Jos
t ä t ä menoa jatkuu, niin kaikki nyt
päättymässä olevat tilaukset saa­daan
uusituksi ryntäyskuukauden
aikana.
Mutta mitä tapahtuu uusien ti­lausten
kohdalta? Onko varmaa, et­tä
tehtävä tulee täytetyksi Ja yli­tetyksi?
Onko kaikki mahdolUset
voimat j o pantu liikkeelle kaikilla
paikkakunnilla?
Huhtikuun 19 pnä tuli kulu­neeksi
15, vuotta siitä, kun Var-,
sovan Ghetton, juutalaisten eris­ty:
alueen asukkaat aloittivat ul­jaan
joskin epätasaisen taistelun­sa
natseja vastaan. Kysjrmykses-sä
oli ensimmäinen suuri kaupun-kitaistelu
miehitetyssä Euroopas­sa,
suuri kansannousu, joba traa-gilljsesta.
ja julmasta lopustaan
huolimatta valoi myöhemmin voi­maa
j a uskoa tuhansille maanalai­sille
vapaustaistelijoille. Vaikka
Varsovan Ghettoon suljettuja juu­talaisia
repivät ensi alkutfa ha­jalle
epävannuus tulevasta kohta­losta
j^t jopa ristiriidat suhtaqln-misessa
natsoihin, niin heidän
myöhempi sankaruutensa on nos­tanut
heidän panoksensa eräälle
kunniapaikalle taistelussa julmaa
hakaristimlehltystä vastaan. Ta-pahtuihan
taistelu Varsovan sydä-messi,
pienessä saarekkeessa Ja
kesti kolmisen kuukautta (heinä­kuun
puoleen väliin saakka) siitä
huolimatta, e t t ä Gheton taistelijat
oli hiadhosti aseistettu ja heitä
vastassa oli Wehnnachtln ja
SSn vielä silloin mahtava sotako­neisto.
Varsovan Ghotton kapinan aloit­taminen
oli tuloksena pitkäaikaisis­ta
maanalaisista valmisteluista ja
Ghetton puolustajien omaksumasta
selvästi fasisminvastaisesta ohjel­masta..
Jo ennen kuin hitleriläiset
miehittäjät olivat ryhtyneet juuta-lais-
ri väestöii joukkotuhoaniiseen,
sjmtyi Varsovan Ghettossa maaiialai-hen
Antifa^stinen liitto, johon l i i t ­tyivät
Puolan työväenpuolue i P PR
sekä. yase;pmi$tQlaiset; sionistijärjes -
töt, sepais,et,kuin i^aszonoer, Hac^ir,
Kuvia neuvostoliittolaisesta Moiseyevin kansanbaletista,
joka sai osakseen suurenmoisen' suosion Metropolitanin
oopperassa New Yorkissa äskettäin, jolloin etukäsimyyn-nissäkin
myytiin $300,000 arvosta ovilippuja. Tätä balet­tia
esittävässä yhtyessä on 106 henkilöä ja se tulee esiin-tymäbn
myös Montrealin Forumissa toukok. 5, 6, 7, ja 8
pnä ja Toronton Maple Leaf Gardensissa toukok. 9 ja 10
j Hechaluc ja Poale Syjon. Liitto teki
tunnetuksi ajatusta aseelliseen tais­teluun
nousemisesta miehittöjia
vastaan, j ä r j e s t i ensimmäiset taiste­luryhmät,
solhii yhteyden puolalai­seen
antifasistiseen maanalaiseen
liikkeeseen ja oli kansainvälisen
vastarintaliikkeen hengen elähdyt-tämä.
Miehittäjien raa'at terrori­teot
eivät pystyneet horjuttamaan
Antifasistisen Liiton toimintaa.
Lokakuussa 1942, Ghetton ensim-*
maisen hävityksen jälkeen, jonka
seurauksena 300,000 Varsovan juuta­laista
menetti henkensä Treblinkan
kuolemanleirillä, syntyi Juutalai­nen
taistelujärjestö ZOB, johon e-dellämainittujen
ryhmien lisäksi
l i i t t y i myös taistelujärjestö Bund
sekä muita ryhmiä. ZOB ryhtyi
johtamaan kapinaa, joka syttyi huh­tikuun
19. päivänä 1943, jolloin
ZOB:in nuoret jäsenet nousivat
hyökkäykseen Ghettoon tunkeutuvia
SS:n sotapoliisin ja Wehrmachtin
joukkoja vastaan.
KapinalUsten riveissä taistelivat
rinnan Espanjan vapaustaisteluihin
vapaaehtoisina osallistuneet sotilaat
juutalaisten koulujen oppilaat, työ­läiset
ja ylioppilaat, sionistit, kom-niunistit
ja bundilaiset. Heidän
tunnuksenaan oli: "Jos osasi on
kaatua, kaadu kunnialla, taistelus­sa."
Kapinallisten joukkojen yllä
liehuivat rinta rinnan punaiset, pu­na-
valkoiset ja sinivalkoiset liput.
Juutalaisten puolalaiselle väestölle,
osoittama taisteluunkutsu sisälsi,
tunnetun tunnuksen "Tämä pn tai?-,
telua meidän ja teidän vapauden
puolesta". Suurin osa Ghetton
puolustajilta tuhoutui e p i ä t a s a i s e ^'
taistelussa vihollisten paiissariVätf-nuja,
tykiitöä, ilmavoimia ja rfi-'
jähdysaineita vastaan. Vihollinen^
tuhosi koko Ghetton maan tasalle,
r ^ ä y t t i ilmaan talot j a jopa niiden
rauniotkin. Kansänkaartm ja Pn6-^
iah ärhieijah muutamien' Ösastöijph
avulla säilyi hengissä kourallinän
kapinallisia, jotka liittyivät piurti-saanijoukkoihin
ja jatkoivat taistcr
lua natseja vastaan.
Jpka vuosi huhtikuun 19. päivänä
Pubia tekee kunniaa Ghetton sanka-.
Tiilisten puolustajien muistoUie.
Mutta Varsovan Ghetton puolustuk­sen
merkitys ulottuu pitkälle ulko­puolelle
Puolan rajojenkin. Kenen­kään,
joka rehellisesti pyrkii rauhan
säilyttämiseen maailmassa ja kun­nioittaa
natsismin uhrien muistoa ei
tulisi vaieton sivuuttaa t ä t ä m e l o t ­tavaa
xoiosipäivää, joka muistuttaa,
natsismin rikoksista, sodan kauhuis­ta
ja siitä sankarillisesta taistelusta,
jota Varsovan Ghettoon suljetut i h ­miset
kävivät muuttaen Ghetton
suureksi vapauden barrikaadiksi.
\ J A HÄN TIESI
"Kävin teillä eilen, mutta te ette
ollut kotona. Soitin ovikelloa kok&;
naista viisi kertaa", "sanoi naapuri.
"Kuudesti", tuli varma ja valmis .
vastaus.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Vappumietelmiä vanhasta ja uudesta
Meitä nykyajan ihmisiä huvittaa
muistellessamme niitä olosuhteita
joissa ennenvanhaan, ts. ennen ny­kyistä
työväen juhlaa, on vappua
vietetty.
Tosiasia tietenkin on, kuten muis­tamme,
että vappua on tavallaan
vietetty jo ammoisista ajoista läh­tien.
Esimerkiksi fenglannissa vie­tettiin
vappua suurin'juhlallisuuk­sin,
juhlan liittyessä vissiin uskon­nolliseen
taruun. Valpurin yönä,
toukokuun ensimmäistä päivää vas­ten,
l u u l t i in noitien 'ratsastavan luu­dilla
vanhan sielunvihollisen khns-sa.
Suomessa on vappua vietetty si­man
ja tippaleipien, ynnä työväen
mielenosoituspäivän lisäksi kirkolli­senakin
juhla- ja merkkipäivänä.
Jo muinaisajan roomalaiset juhli­vat
aikaa huhtikuun 28 p:stä touko­kuun
2 päivään Floran, kukkien ju­malattaren
kunniaksi.''
Kuten sanottu, muistaessamme
häitä menneitä ja erikoisesti niitä
Valpurin yön luudalla ratsastavia
Aoitia, meille sivistysmaailman ka.s-vateille
tulee pahaa tarkoittamatta
hymy huulille ja mieleen hyvänsuo-painen
ajatus inhimillisen tietoisuu­den
rajoittuneisuudesta.
Mutta käsi sydämelle. OnkP mei­dän
aikakautemme vapautunut kai­kesta
sellaisesta, millä ei ole todel­lisuuden
karissa mitään tekemistä?
Tämä on myös tärkeä vappu-ky­symys.
-
Johtuen siitä, että Suuren Rahan
kontrolloimat sanomalehdet, radiot,
elokuvat ja muut propagandaväli-neet
ovat vuosikymmeniä asioita
vääristäneet, yhdeksän jokaisesta
kymmenestä canadalaisesta luulee
vielä tänä päivänä, että vappd, vap­pujuhlat
ja vappukulkueet ovat
"punaisten kommunistien" keksimä
rettelöimispäivä, jolloin on tarkoi­tus
jotenkin tehdä myyräntyötä
omaa maatamme'vastaan Neuvosto­liiton
hyväksi. •
Tällainen on se kuva, jonka Suu­r
i Raha pn vapusta maalannut ja
valitettavaa kyllä, tällä mantereella
r - josta on poliittisessa mielessä tu­lossa
yksi takapajuisin kolkka
maailmassa on suurelta osalta
juuri sellainen käsitys*
Tosiasia tietenkin on tässäkin ta­rua
kummempi. ^
Totta on, että idästä tulee valoa
kuten sanotaan, j a itäisiltä mailta
on saatu ihmiskunnalle paljon muu­takin
valoa kuin auringonpaistetta.
Mutta edistyksen ja valon aattei­ta
ei ole määrätty mihinkään vis­siin
maailmankplkkäan. Yhteiskun­nallisia
aloitteiden tekoja on saatu
muualtakin kuin idästä, mistä niitä
on sosialismin kehityksen jälkeen
saatu melko runsaasti.
Kiertämätön tosiasia on, että vap­p
u — t y ö v ä e n kansainvälinen soli-daarisuuspäivä,
on saanut alkunsa
t ä l t ä mantereelta, nimenomaan Y h ­dysvalloista.
Vappujuhlien järjestä­minen
sai alkunsa vuorina 1887 Chi­cagosta
ja sen aiheuttajana oli
taistelu työpäivän lyhentämisen
puolesta — siis taistelu, mikä jat­kuu
vielä tänäkin päivänä.
Vapun työväen kansainyälisen
solidaarisuuspäivän vieton alkuai­koina,
ei ollut "kommunisti"-nimi
tys päiväjärjestyksessä, kuten nyt,
mutta yhtä voimallisesti huudettiin
silloin "anarkismia" vastaan, mitä
nyt puhutaan "kommunismista",
siUoln kun- halutaan saada taisteleva
työväenliike huonoon huutoon.
Provokatiotkin olivat jo vapun
alkupäivinä Suuren Rahan yälikap-paleinä:''^'
Muistettakoon 'vain Hay-marketin
tapaus Chicagossa. Chica­gossa
bii" McCormick Harvester
yhtiön lakossa olleiden työläisten
rauhallinen mielenosoitus. Mutta
poliisit hyökkäsivät rauhallisten
lakkolaisten kimppuun käyttäen
aseinaan -patukoita j a pyssyjä. Moni
lakkolainen loukkaantui tässä kaha­kassa
ja joitakin lakkolaisia kuoli­kin.
Juuri tämän poliisiprovokation
protestiksi kutsuttiin lakkolaisten
kokous Haymarketiin — mutta po­liisit
hyökkäsivät uudelleen rauhal-
Usten lakkolaisten kimppuun. Täl­löin
tapahtui pommiräjähdys. Ku­kaan
ei vielä tänäkään päivinä tie­dä
varmasti, kuka pommin heitti.
Mutta työväenpiireissä oli silloin,
ja on edelleenkin vallalla käsitys,
e t t ä pommi heitettiin joko poliisien
t.ii yhtiön asiamiesten toimesta.
' Tämän provokation jälkeen van­gittiin
8 työväenmiestä, jotka joh­tivat
silloista taistelua 8-tuntisen
työpäivän puolesta. Neljä näistä
työväenmiehistä — Parsons, Spies,
Fischei- j a Engel — joutui hirtettä­väksi.
Viides mies, Lingg, räjäytet­tiin
palasiksi vankilakopissaan.
Kolme muuta sai myöhemmin ar­mahduksen.
Vapauttaessaan nämä kolme työ­väenmiestä
Illinoisin kuvernööri
Peter Altged ku-joitti: (1) Heidän
oikeuskuulustelunsa valamiehistö
o l i j ä r j e s t e t t y etukäteen ^puolueelli­seksi
niin, e t t ä tuomio saatiin var­maksi.
(2) Valamiehistön jäsenet
eivät olleet valamiehiksi kelvplUäa
j a niin muodoin koko oikeusjuttu
oU laiton. (3) Että tuomittujen syyl­lisyyttä
ei toteennäytetty oikeuskuu-lustelussa.
(4) Tuomari oli niin en­nakkoluuloinen
ja puolueellinen et­tei
hän voinut eikä antanut oikeu­denmukaista
tuomiota.
Tämä armahdus osoitti samalla,
e t t ä myös hirtetyksi jPutuneet työ-väenmiehet
olivat syyttönuä.
Ja juuri tämä on vapun, työväen
kansainvälisen solidaarisuuspäivän
taustana. Sieltä — Chicagon Hay-marketin
tapauksista on vappu läh­töisin
— eikä siitä sovi siis aihee­tonta
kiitosta tai tunnustusta Mos­kovalle
tai Petdngille antaa. Vapun
vietto sai alkunsa taistelusta 84un*
tisen työpäivän puolesta sekä tais­telusta
syyttömästi vainottujen työ-väenmlesten
oikeuksien puoksU.
Tällaiset ovat todelliset v a ^ p e -
rinteet. Sellaisina työväenliike tu­lee
näitä perinteitä aina vaalimaan,
— Känsäkoura.
Tiedättekö, e t t ä . . .
— 210,000 meti-iä on mieheii^ par­ran
ketskimääräinen pituus! Ife]ji&-
säkymmenessä vuodessa eli 20. ikS-'.
vuodesta 60. ikävuoteen parrasta \
tulee täipäh pituinen, jos kaikki
parranajoissa ajetut karvat asete­taan
peräkkäin. Tämä merkitsee, ;
e t t ä parta. kokQ.komeassa p i t u u d^
saan muodiMtaid pUarJn, jpka on
450 kertaa korkeampi k u i n ' New
Yorkin korkein pilvenpiirtäjä Em­pire
State Building.
Eii