Vapaus, June 5, 1958

              Sivu 2 Torstaina, *esäk. 5 p. — Thursday, June 5, 1958
SAPAUS
r- toöependent iMac
CaiHuHan». £s-täHtiBd
KdT. e» 1^17. Authortaed
äi^: iMoofld^rdass >in«l|[ b; the: Post
pmBkJkpai^^ Ottawa. Pob^
mtied^ jOäce weeldy: Ihiesdays,
71nii8d»y8 and Saturdays by Vapaus
P o U i i M company ttd^ at 100-102
B3m 6 t Sodbuiy, Ont^ Canada.
Telephones: Bua. Office oa 4-4284;
mtorial qmce 08.4-4265. Manager
sTauksi. BdltiMr W. Ekltind. M a l ^
addreai: Box CT. Bufttimy. eptario.
AdnrUsing ratea iQion appUeatfanL
Tian8l«tt(ai fice of charce.
TaDLAUSBEINNAT:/
Canadassa: 1 )ric. 7.00 S kk. 3.75
3 kk. 2.25
YhdysraBoissa: I Tk. &00 6 kk. 4.30
Suomessb: 1 vk. &50 6 kk. 4.75
Gaidlen valta ei kovinkaan lujassa.
Vaikka maamme valtalehdistö tarjoaakin meille nykyään sitä
pnqiägandaa, että de Oaulle, tultuaan valituksi Ranskan pääministe-
•räsi^ tekee kaikkensa Itanskan kriisistään pelastamiseksi, niin meillä
ii^ee vähän syytä epäillä kenraalin ja hänen kannattajainsa motil-
, i >Täta kirjoittaessa on totta vairi se^että Ranskan kansalliskokous
ja seiiaatti, vasemmiston valtaa peläten, ovat myöntäneet de Gaullelle
dekreetiipikeudet kuudeksi kuukaudeksi. «Hänen vaatimiaan penis-tuslaillisia
muutoksia, jotka takaisivat hänen -valtansa säilymisen kan­san
mielipiteistä huolimatta, ei kansalliskokous suostunut hänelle
myöntämään ilman kansanäänestystä. "Näin siitäkin huolimatta, että
£läsiali^tieh oikeisto petti tasavallan ja antoi kannatuksensa de Gaul­lelle.;
.•
Algerian siirtomaavaltaa kannattava ranskalainen vähemmistö
arvttetelee nyt de Gaullea siitä, että hän olisi pettänyt heidät. Tämä
noin miljoonan ihmistä käsittävä joukko vaatii yhdeksän miljoonan
4l^bialaisen moslemin joiden perinteellinen kotimaa .Algeria on, alis-t^
nista viUiemmistön vallanalaisuuteen.
" tämäkö blist sitten Ranskan pelastamista? Kenen hyödyksi
Ranska siten pelastettaisiin? Ei suinkain kanian enemmistön.
Vfime päivinä saapuneet uutiset ovat kertoneet suurista mielen-i[>
Soitilteista Ranskassa, joiden mielenosoituksien johdosta kenraali
bh joutunut jossaro määrin perääntymään vaatimuksissaan ja voim-
^itää jokseenkin vannana, että jos perustuslaillisia muutosehdo-t
d k ^ esitetään ^nSanäänestykselle Ranskassa, niin ne tulevat eh-
«j^tomasti hyljätyksi.
-':; iRanskassa Vailltseva sensuuri on jossain määrin estänyt tämän
maan väestön saamasta tositietoja R ^ k a n tilanteesta, mutta ole­tettava^
öii, että työläiset eivät ole perääntyneet eivätkä tule perään-tymlUin
vakaumuksessaan säilyttää tasavalta.
l^laisessa tilanteessa, jossa yhdelE puolella äärimmäinen .oi­keisto
kirkuu kovemmista otteista työväkeä ja väKemmistökansalli-suuksia
vastaan ja toisella puolella Ranskan suuri ja voimakas va­semmisto
osoittaa olevansa vakaivasti tasavallan säilyttämisen puo­lesta,
ei kenraali de Gaullen horjuva hallitus voi saavuttaa kestävää
perustaa.
RiUcaai rikastuvat, köyhät köyhtyvät
kun cänadalainen työläisperheenemäntä. lähtee teke­mään
välttämättömiä östoksiaanj hän havaitsee, että hänen
ostokykynsä raa huomattavasti laskenut koska hän ei samalla
rahalla saa läheskään liiin paljon tarvikkeita kuin hän sai
^ viiosi sitten.
BJist^ monen kiduttajan mieles­sä.
Juuri nyt julkaistu jCanadan maatalousdepartmentin ra-l>
ffl^ ösbittaö, että Yl^ysvältiairi Uhan puutettSv käytetään,
h^praksi I^ah^ 1 ^
V. iSe? vietiin Canadasta tavallista enemmän lihaa Y h -
dysvältöihih ja kaikki merkit viittaavat siihen, että v. 1958
jiätkuu lihan vienti Yhdysvaltoihin ainakin samassa mää­rässä,
taikka viennissä voi tapahtua nousua. Samaan aikaan
kun lihan hint? CaAadassa nousi, kulutus väheni.
V. ,1957 Yhdysvallat tuotti eri maista 50 prosenttia
enemmän lihaa kuin edellisenä vuonna, eli 384,000,000 pau­naa.
. ^
y. 1958 ensjmmäisen kolmen kuukauden aikana Cana­dan
lihan tuotanto nousi noin 20 prosentilla ja jälleen Yh-dysyallat
osti entistä enemmän lihaa Canadan markkinoilta.
iEdelleen Canadan maatalousdepartmentin tiedonannos­sa
osoitetaan, että kuluvan vuoden kolmen ensimmäisen
kuukauden aikana Yhdysvallat o^ti Canadasta 103,000,000
paunaa lihaa, eli noin 20 prosenttia Canadan tuotannosta,
kun sensijaan se osti viime vuoden kolmen ensimmäisen
Idiukauden aikana vain 4.2 prosenttia Canadan lihatuotan-nösta.
^ Kun ottaa huomioon kuluvan vuoden ensimmäisen kuu­kauden,
niin raavaanlihan hinta kuluttajille oli noin 10 pro­senttia
korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Kuitenkin sian­lihan
hinnassa tapahtui vähän laskua, mutta vaikka tämä
huomioitaisiin, kaikkien lihatavarain hinnat nousivat keski­määrin
vuoden aikana noin 8 proseilttia, arvioi maatalous-departmenttL
Tämä osoittaa, kuinka suuret teurastuslaitokset käyttä­vät
hyväkseen lihan viennin lisääntymistä USA:n korottaak-seeh
hintoja täällä, vaikka farmarien on, tyydyttävä entisiin
hintoihin. Lihan hinnan kohoaminen vuoden aikana noin 8
prosentilJla 6n huimaava, eikä ihme, jos suurkapitalistit kah­mivat
entistä suurempia voittoja työläisten kustannuksella.
Eikä vain lihan hinta ole kohonnut, sillä tilastotoimis­ton
tiedot osoittavat, että maaliskuun alusta huhtikuun al-kutm
manien muiden välttämättömien kulutustarvikkeiden
hiniiat myöskin kohosivat aiheuttaen suurimman elinkus-
. tannusmdeksin nousun kuin yhtenäkään kuukautena kah­den
viime vuoden ajalla. Maaliskuun .alussa oli elinkustan­nusindeksi
124.3 ja huhtikuun alussa 125.2 pistettä.
Elinkustannusindeksin nousuun tällä ajalla vaikuttivat
kaikkein enimmin tuoreitten hedelmien, perunoiden, vihan­t
a neksieh ja lihanhintojen kohoamiset. Näiden ruokatarpei-
^ <|en hinnat olivat 4.3 pistettä korkeammat kuin vuotta ai-
* käisenimin. Niiden hinnat nousivat tammikuun 1 päivän ja
» huhtikuun 1 päivän välisenä aikana 2.1 pistettä. Niinikään
• nousijat miesten pukujen, päällytstakkien, naisten kevät-
; takkien ym. vaatetustarpeiden hinnat.
* Tämä huomattava hintain nousu on luonnollisesti kos-
• kenut työläisten kukkaroon. Samaan aikaan kun heidän tas-
: kunsa tyhjenevät, rahapohattain taskut pullistuvat yhä nou-t.
sevista voitoista.
^ ' KapitalisUluokka kautta linjan huutaa, ettei nyt inflaa-
<~ tion takia, johon se itse on syyllinen, voida korottaa työ-^
l Iäisten palkkoja. Näin yritetään taloudellisen pulan taakka
1 asettaa työväenluokan kannettavaksi. Inco on kieltäyt3niyt
; ahtamasta korotusta palkkoihin, niin myöskin Ford ja Ge-
" neral Motors, mainitaksemme vain suurimpia korporatioita.
. Kuten tämä^ osoittaa, rikkaat rikastuvat ja köyhät köyh-
- ' i y v i t l i m a pudlestaan aiheuttaa sen, että luokkien yälinen
« .kuilu entisestään syvenee ja kapitalistiteoreetikkojeh puhe
luokkien välisten eroavaisuuksien tasoittumisesta on pelk-
; k i i p6tyä.
• Työikäisten taloudellisen aseman huononeminen, josta
' Joukkotyöttömyys on silmiinpistävin, ei varmaankaan voi
lyfoskoTa; ~ Toukokuun 30 pnä (KU) — Uusi pitkäaikai­nen
kauppaaqpiinus 1961-^1965. 400—500 miljoonan ruplan ta-värälaina
Suömeii teoUisuuden tuolaniokTvyn lisäämiseksi
(Suomen rahassa n. 32—40 niiljardia markkaa), käyltöoikeus
SaimaaA kanavaan 50 vuodeko ja kanavan kunnossapito ja
kannotftamlnen siten, että kumpikin huoleiatii omasta kanava-asuudestaan,
siinä Moskovassa käyityjen neuvottelujen huomat-
:avimmat kaylännölliset saavutukset. Neuvotteluista annettu
pitkä komiminikea sisältää niiden lisäksi joukon kansainvälisiä
kysymYksiä. joista molenunat neuvotlelupuolet ovat yksimie­l
i ^ Niiden joukossa on huonäatlava paitsi monia yhteisiä pe­riaatteellisia
käsilyksiä. jotka liittyvät Y K n XII yleiskokouksen
lausumiin periaatteisiin ja rauhanbpiaisen rizmakkaiselon ko-rostanuseen.
myös käsitys ydinäsekokeilujen lopettamisen tär--
keydeslä kalkkiaUa maailmassa, nenyottelupuolten käsitys ato-miaseeitoman
vxohykkeen luomisesta kesM-Eurooppaan sekä
'ryhteisisiä pyrkimyksistä kehittää yhteistyötä pohjoismaiden
Ja Sosialistisen Nenvoslotasavaltojeii liiton välillä. Kommuni­keassa
sanotaan, että Suomi katsoo tässä mielessä tärkeäksi et­siä
edelleen yhdessä pohjoismaiden kanssa molemminpuolisesti
hyväldyltäviä muötola SNTLn ja näiden maiden yhteistoimin­nalle
rauhan ja turvallisuuden hijittanusen hyväksi tässä osas-sja'Eurooppaa.
EdellecAi siinä puhutaan Y K n toiminnan vahvis­tamisesta
ja Kiinan hyväksymisestä Y K n jäseneksL Kommu­nikeassa
todetaan ystävyys-, yhteistyö, ja avimantosopimuk-sen
perustava merkitys Suomen turvallisuudelle sekä molem­pien
maiden ystävällisten suhteiden kehittymiselle. Siinä tode­taan
myöskdn tieteellis-teknillisen yhteistyön sekä kulttuuri- ja
urheiluyht^istyön rakentava merkitys.
* * * • • *
YHTEINEN LAUSUNTO
Suomen tasavallan presidentti
Ui>ho Kekkonen on Sosialististen
Neuvostotasavaltojen Liiton kor­keimman
neuvoston puhemiehistön
ja sen puheenjohtajan K. E. Voros-hilovin
kutsusta tehnyt ystävyysvie­railun
Neuvostoliitossa 22—31 päi-vmä
toukokuuta 1958. Hänen seu­rueensa
muodostivat ulkoasiainmi­nisteri
Paavo Juho Hynninen, kaup­pa-
ja teollisuusministeri Lauri Ki­vekäs,
ministeri kulkulaitosten ja
yleisten töiden ministeriössä Eero
Antikainen, Suomen SNTL:ssa ole­va
suurlähettiläs Eero A. Wuori,
pääjohtaja Ralf Tömgren. maat. ja
metsät tri Johannes Virolainen,
eduskunnan toinen varapuhemies
Toivo Kujala. kenr.itn Tauno Vilja­nen,
kansanedustaja Onni Peltonen,
professori Esa Kaitila, ja ulkoasiain­ministeriön
poliittisen osaston pääl­likkö
Ralph EnckelL
Vierailun ohjelma käsitti tutus­tumisen
Moskovaan ja eräisiin sen
tärkeimpiin nähtävyyksiin sekä mm.
Leningradiin, Sverdlovskiin ja Tash-kehtiin.
Näissä kaupungeissa Suo­men
tasavallan presidentti tutustui
erilaisiin kulttuuri- ja teollisuuslai­toksiin.
Tämän lisäksi hän tutus­tui
Uzbekijan SNTssa olleeseen
maatalousoloihin ja rakennustoimin­taan.
Vierailun aikana käytiin toisaalta
Suomen tasavallan presidentin ja
toisaalta SNTLn korkeimman neu­voston
puhemiehistön puheenjohta;
jien K. E . VoroshUovin ja SNTLn
ministerineuvoston puheenjohtajan
N. S. Hrushtshevin välillä laajaa
ajatustenvaihtoa S i ^ e n ja Neuvos­toliiton
välisiä suhteita koskevista
kysymyksistä sekä eräistä molem­pia
maita yhteisesti kiinnostavista
kansainvälisistä kysymyksistä.
Tähän ajatustenvaihtoon ottivat
osaa suomalaisten puolelta tasaval­lan
presidentin seurueen jäsenet ja
Neuvostoliiton puolelta ministeri­neuvoston
puheenjohtajan ensim­mäinen
sijainen A. I. Blikojan, mi­nisterineuvoston
puheenjoht^an en­simmäinen,
sijainen F. R. Koslov,
korkeimman neuvoston puhemiehis­tön
jäsen A. I. Kiritshenko, ulko­asiainministeri
A. A. Gromyko, ul­komaankauppaministeri
I. G. Kal>a-nov,
ulkoasiainministerin sijainen
A. V. Zaharov SNTLn Suomessa
oleva suurlähettiläs V. Z. Lebedev
ja ulkoasiainministeriön ~Skandina­vian
maiden osaston päällikkö K. K.
Rodionov.
ESIMERKILLISTÄ
RINNAKKAISELOA
Näissä keskusteluissa, jotka su­juivat
ystävällisessä ja avomielises­sä
hengessä, molempien valtioiden
johtohenkilöt totesivat yhteiseksi
tyydytyksekseen, että Suomen ja
Neuvostoliiton välillä vallitsevat
erinomaisen hyvät ja vilpittömät
naapuruussuhteet, jotka vastaavat
kummankin maan perusetuja, luo­vat
lujan pohjan sen ystävyyden yl­läpitämiselle
vastaisuudessa. Näm^
ystävälliset suhteet eivät ole eduksi
ainoastaan Suomen ja SNTLn kan­soille,
vaan myös kaikkien niiden
maiden kansoille, jotka kannattavat
rauhan turvaamista koko maailmas­sa,
sillä nämä suhteet ovat todistus
rauhanomaisen rinnakkaiselon peri­aatteiden
elinkelpoisuudesta.
Kummassakin maassa on saavu­tettujen
suotuisain kokemusten no­jalla
voitu vakuuttautua siitä, että
Suomi ja Neuvostoliitto niiden po:^
jatkua ilman taistelua. Tämän
taistelun tehokkjuus riippuu
työväen yhtenäisyydestä. Täs­tä
syystä työläisten tulee aset­taa
taistelu yhtenäisyydestä
kaiken yläpuolelle, jos halu­taan
lyödä takaisin kapitalis­tien
hyökkäykset työväenluo­kan
elintasoa vastaan.
Hitusten, taloudellisten ja yhteis­kunnallisten
järjestelmien erilai­suudesta
huolimatta voivat sangen
hyvin'elää rinnatusten, .asiallisessa
ja molemminpuolisesti edullisessa
vuorovaikutuksessa sekä hyvässä
keskinäiseen arvonantoon perustu­vassa
sovussa.
Molempien maiden välisten suh­teiden
kehityksessä on keskeinen
merkitys vuonna 1948 tehdyssä ja
vuonna 1955 20 vuodeksi jatketussa
sopimuksessa ystävyydestä, yhteis­toiminnasta
ja molemminpuolisesta
avunannosta sovituilla valtiollisen
suvereenisuuden ja riippumatto­muuden,
molemminpuolisen kunni­oittamisen
ja toisen valtion sisäisiin
asioihin puuttumattomuuden peri­aatteilla.
Mainitulla sopimuksella on olen­nainen
merkitys rauhan lujittami­selle
Pohjois-Euroopassa ja se on
tärkeä Suomen turvallisuuden sekä
SNTL:n Suomen rajojen koskemat­tomuuden
turvaava tekijä.
Molemmat osapuolet julkitoivat
tyytyväisyytensä siitä, että aikai­semmin
mm. 2 pnä helmikuuta ja
12 pnä kesäkuuta 1957 allekirjoite­tuissa
Suomen ja Neuvostoliiton
yhteisissä tiedonannoissa ilmaistut
periaatteet ovat osoittautuneet kai­kinpuolin
kestäviksi ja että näissä
tiedonannoissa voidaan edelleen
katsoa arvokkaalla tavalla määritel­lyn
Suomen ja Neuvostoliiton kes­kinäisille
suhteille luonteenomaisia
piirteitä ja pyrkimyksiä. Osapuolet
ilmitoivat uudelleen, että ne edel­leenkin
pyrkivät näiden hyvien
naapuruussuhteiden kehittämiseen
sekä Suomen ja Neuvostoliiton kan­sojen
välisen yhteisymmärryksen ja
luottamuksen kaikinpuoliseen lujit­tamiseen
vuoden 1948 sopimuksen
hengessä.
Keskusteluissa todettiin molem­minpuolisesti
edullisten taloudellis­ten
suhteiden suuri merkitys sekä
Suomen ja SNTLn välisen tieteellis­teknillisen
yhteistyön menestyksel­linen
kehitys. Tässä yhteydessä to­dettiin,
että kaupallisten ja muiden
taloudellisten suhteiden jatkuvalle
laajentamiselle on kaikki tarvittavat
edellytykset
SOPIMUS TAVARANVAIHDOSTA
V. 1951—65
Keskustelussa todettiin tyydytyk­sellä.,
että Suomen j a SNTL:n tava-ranvaihtoa
vuosina 1951—55 ja
1956—60 koskevat sopimukset ovat
vastanneet kummankin maan etuja
ja sallineet johdonmukaisuuden
noudattamisen tavarantoimituksissa,
mistä on ollut huomattavaa hyötyä
kummankin maan talouselämälle.
Näiden myönteisten kokemusten
rohkaisemina osapuolet sopivat Suo­men
taholta tehdyn aloitteen nojal­la
siitä, että tehdään uusi sopimus
tavaraintoimituksista vuosina 1961
—65 sekä siitä, että tästä ryhdj-tään
neuvottelemaan hyvissä^^ajoin.
32—40 MILJARDIN MARKAN
LAINA SUOMELLE
Suomen taholta esitettiin toivo­mus,
että Neuvostoliitto myöntäisi
Suomelle pitkäaikaisen ja halpakor­koisen
lainan määrältään 400—500
miljoonaa ruplaa. Suomen taholta
selitettiin tarkoituksena olevan
käyttää lainaa Suomen talouselämän
tuotantokyvyn edelleen kehittämi­seksi
ja työllisyyden varmistami­seksi
ja että laina tullaan myöntä-
.mään mainittuihin tarkoituksiin so­veltuvina
tavaroina. Neuvostoliiton
taholta ilmoitettiin periaatteellinen
suostumus tähän. Sovittiin siitä,
että neuvotteluihin asiassa ryhdy­tään
Suomen hallituksen valmistet­tua
yksityiskohtaisen ehdotuksen.
SAIMAAN KANAVAN KÄYTTÖ-
KULKUOIKEUS 50 VUODEKSI
Suomen taholta tehdystä aloit­teesta
tarkasteltiin keskustelussa
myös mahdollisia ratkaisuja sille,
lUrj. Janio JPeimanen
miten Suomi voisi parhaiten käyt­tää
Saimaan järvialueen Suomen­lahteen
yhdistävää Saimaan kana-,
vaa.
Neuvostoliiton taholta ilmoitet­tiin,
että ottaen huomioon ^maiden
väliset ystävälliset, hyvät ^ naapu­ruussuhteet
sekä kanavan taloudelli­sen
merkityksen Suomelle. Neuvos­toliitto
on valmis sopimaan kana­van
käytöstä kauttakulkuun 50 vuo­deksi
Suomelle edullisin ehdoin,
jolloin kumpikin osapuoli omalla
kustannuksellaan kunnostaa ja pitää
kunnossa sen alueella olevan kana­van
osan. Sovittiin siltä, että osa­puolet
. ryhtyvät mahdollisimman
pian neuvotteluihin sellaisen sopi­muksen
tekemiseksi, joka antaa
Suomelle oikeuden lastien vapaa­seen
kauttakulkuun Saimaan kana­van
kautta.
Osapuolet sopivat myös siitä, että
Neuvostoliiton asianomainen talous-'
järjestö ja Suomen vastaavat viran­omaiset
tekevät sopimuksen jälleen-lastaus-
ja varastoalueiden vuokraa­misesta
mainituille Suomen, viran­omaisille
Uuraan Vysotskin sata­masta.
^
YKn 12. YLEISKOKOUKSEN
PÄÄTÖKSET VALTIOSOPI­MUKSEN
POHJANA
Suomen ja Neuvostoliiton valtiol­liset
johtohenkilöt ilmitoivat tyydy­tyksensä
niitten myönteisten tulos­ten
johdosta, joita on saavutettu
kulttuuri- ja urheilusuhteissa sekä
molempien maiden eri järjestöjen
välisessä yhteistyössä, mikä myötä­vaikuttaa
Suomen ja SNTL:n kan­sojen
ystävyyden lujittumiseen.
Keskusteluissa kosketeltiin myös
eräitä kansainvälisiin suhteisiin
liittyviä kysymyksiä, missä yhtey­dessä
kävi ilmi, että useihin tärkei­siin
kysymyksiin suhtauduttiin yh­täläisesti.
Kummaltakin puolen todettiin,
että Suomi ja Neuvostoliitto toteut­taa
molemminpuoliseen kunnioituk­seen,
luottamukseen ja ymmärtä­mykseen
perustuvissa keskinäisissä
suhteissaan Yhdistyneiden Kansa­kuntien
12. yleiskokouksen hyväk­symässä
rauhanomaisia valtioiden
välisiä naapuruussuhteita koskevas­sa
päätöslauselmassa määritellä
periaatteita ja aikovat vastedeskin
puolestaan noudattaa tätä yleisko­kouksen
kaikille valtioille osoitta­maa
suositusta.
Tässä yhteydessä osapuolet ilmai­sivat
olevansa vakuuttuneita, että
valtioiden rauhanomainen rinnak­kaiselo
niiden yhteiskunnallisesta
järjestelmästä riippumatta on hyvä
perustaa valtioiden välisten ystä­vällisten
suhteiden kaikenpuoliselle
k?hittämiseile kansainvälisen rau.
han ja turvallisuuden lujittamiseksi.
Osapuolet kaavat että kansojen
hyvinvoinnin kohottamiseen ja nii­den
yhteisymmärryksen parantami­seen
tähtäävän rauhanomaisen yh­teistoiminnan
kaikinpuolinen kehit­täminen
vastaisi kaikkien kansojen
elinetuja.
Molemmin puolin todettiin, että
Suomi harjoittamalla rauhantah­toista
ja puolueetonta ulkopolitiik­kaa,
pysymällä suurvaltojen eturis­tiriitojen
ulkopuolella ja ylläpitä­mällä
ystävällisiä keskinäiseen ar­vonantoon
perustuvia suhteita kalk-kiin
valtioihin niiden poliittiseen,
taloudelliseen ja yhfeiskunnalliseen
järjestelmään katsomatta myötävai­kuttaa
arvokkaalla tavalla kansain­välisen
yhteisymmärryksen kehittä­miseen
maailmassa ja edistää siten
omalta osaltaan maailmanrauhan
asiaa.
Suomen puolelta julkituotiin, että
Suomi kannattaa kaikkia kansain­välisen
rauhan vakiinnuttamista
tarkoittavia toimenpiteitä i» antaa
•niille täyden tukensa, mistäovat
osoituksena kuminassakin maassa
julkaistut asiakirjat joissa ilmituo-daan
Suomen hallituksen kanta
Neuvostoliiton hallituksen noottiin
10. päivältä joulukuuta 1957 kan­sainvälisen
rauhan . ja . turvallisuu­den
lujittamiseen tähtäävien toi­menpiteiden
välttämättömyydestä
sekä Suomen hallituksen myöntei­nen
suhtautuminen SNTL:n kor­keimman
neuvoston päätökseen lo­pettaa
yksipuolisesti 31. päivästä
maaliskuuta 1958 lukien kaikilla
ydinaseilla suoritettavat kokeet.
YDINASEETON VYÖHYKE
KESKI-EUROOPPAAN
Keskustelun aikana korostettiin,
että kansainvälisissä suhteissa tätä-nykyä
esiintyvän luottamuksen
puutteen poistamiseksi ja pysyvän
rauhan aikaansaamiseksi koko maa­ilmassa
ovat rakentavat ja tehok­kaat
toimenpiteet aseistariisumisen
alalla välttämättömät Jatkuva kilpa
varustelu, erityisesti mitä tulee ato­mi-
ja vetyaseideh tuotantoon ja ko­keiluihin,
merkitsee suurta vaaraa
rauhan asialle. Molemmat osapuo­let
ovat vakuuttuneita siitä, että
sopimuksen aikaansaaminen atomi-ja
vetyaseiden kokeilujen pikaiseksi
lopettamiseksi kaikkialla, olisi tär­keä
toimenpide aseistariisumison-gelman
ratkaisemisen kannalta ja
että se vaikuttaisi myönteisesti kan­sainvälisen
jännityksen laukaisemi­seen.
Osapuolten käsityksen mukaan
tällainen sopimus myötävaikuttaisi
epäilemättä mainittujen asetyyp­pien
lopullista ja ehdotonta kieltä­mistä
koskevaan välttämättömään
sopimukseen pääsemiseen.
Suomen ja Neuvostoliiton valtiol­liset
johtohenkilöt ilmaisivat puol­tavansa
ydin- ja rakettiaseista va­paan
vyöhykkeen aikaansaamista
Keski-Euroopassa. mikä niiden käsi­tyksen
mukaan olisi tärkeä väli­porras
jännitystilan lievittämisessä
Euroopassa ja koko maailmassa.
KIINAN KANSANTASAVALTA
YEA JÄSENYYTEEN
Osapuolet vahvistivat jälleen aiko­muksensa
osallistua mitä vilpittö-mimmin
.kaikkiin tounenpiteisiin.
jotka tähtäävät kansainvälisen rau­han
ja turvallisuuden ylläpitämi­seen
Yhdistyneiden Kansakuntien
päämäärien ja periaatteiden mukai­sesti.
Tässä yhteydessä osapuolet
ilmaisivat käsityksenään, että tä­män
maailm^järjestön tulokselli­sen
toiminnan luonnollisena edelly­tyksenä
on yleismaailmallisuuden
periaatteen toteuttaminen ja erityi­sesti
se, että Kiinan knasantasavalta
saa oikeutetun sijansa Yhdistyneis­sä
kansakunnissa.
tiltE|$TYtt JA RAlJHAN
LUJJnrtAMINEN POHJOLASSA
Pohjois-Euroopassa vallitsevaa ti-lannetäi
koskevan ajatustenvaihdon
aikana todettiin, että tämän alueen
maiden välisten luottamukseen pe­rustuvien
suhteiden edelleen kehit­täminen
vastaisi rauhan ja turval­lisuuden
etuja.
Suomen puolelta ilmoitettiin, ettl^
Suomi pulue^tomuutrasä mukai.
sesti pyrkii suhteissaan maailman
k a i h i n , päihin johdonmukaisesti
edistan^lin ristjrittbjen poistamista
kansalnvjflisessä elämässä ja toimi­maan
J^i^en sen hyväksi, mikä on
omiaan, so.vittamaan ja lähentämään
kansoja sekä poistamaan vastakoh-taisuMk^
ia. Suomi soveltaa näitä pe­riaatteita
erityisesti yhteistyössään
muiden pohjoismaiden kanssa ja
pyrkii yhdessä niiden kanssa myötä­vaikuttamaan
yhä paremman keski­näisen
ymmärtämyksen ja yhä suu­rempaan
^luottamukseen perustuvan
sovun aikaansaamiseen.
Neuvostoliiton puolelta ilmoi-tettiin^
että se pyrkii myös yhä edel­leen
vahvistamaan ystävällisiä suht
teitä ja^. yhteisymmärrystä muiden
pohjoismaiden kanssa ja katsoo täs-
.sämielessä hyödylliseksi etsiä edel­leen
yhdessä niiden kanssa molem­minpuolisesti
hyväksyttäviä muoto­ja
SNTLn ja näiden maiden yhteis­toiminnalle
rauhan ja turvallisuu­den,
lujittamisen hyväksi tässä osas­sa
Eurooppaa. Neuvostoliiton puo­lelta'julkituotiin
sen valmius tutkia
mitä. myötämielisimmässä hengessä
ehdotuksia, joita muut maat saatta­vat
esittää rauhan lujittamiseksi.
Pohjois-Euroopassa.
Suomen puolelta ilmaistiin myön­teinen'luhtautuminen
'tähän Neu­vostoliiton
puolelta tehtyyn ilmoi-tukseoiv
•
Tapahtunut ajatustenvaihto oli
omiaan syventämään molempien
maiden välistä yhteisymmärrystä ja
sujui siinä molemminpuolisen ar-vonaiinon^
ja luottamuksen henges­sä,
joka bn luonteenomaista Suomen
ja SNTLh välillä vallitseville hy­ville'
hiääpuruussuhteille. minkä l i ­säksi
se pii jomiaan edistämään mo­lempien-
Valtioiden johtohenkilöiden
välistä keskinäistä tuntemusta.
Uo](iäl^i molemmat Osapuolet to­tesivat,.
«Uä Suomen tavallan presi-dentflf
Vrho Kekkosen ystävyysvie­railu
Neuvostoliittoon edistää mo­lempien
maiden jatkuvaa lähenty­mistä
ja Suomen ja Neuvostoliiton
kansOjeA molemminpuolisen luotta­muksen
"kasvUa sekä palvelee rau­han
^asiaa.
Moskovassa 30 p. toukokuuta 1958
SAS:n säästöiuokan
Peronia odottaa elin-kautin^
n tuomio
Argentinassa
Buenos Aires. — Viikon alussa
eräs tuomari julisti, että jos enti­nen
presidentti Juan Peron uskal.
taa vielä.,joskus saapua Arg'-ntii-naan.
niin häntä odottaa täällä
elinkautinen tuomio.
^P>Q-:.5>^n nykyisin Dominican ta­savallassa.
Tuomari sanoi, että äskettäin hy.
väksjrtty-ämnestialaki ei ulotu Pe­roniini
jonka diktaattorivalta kaa­tui
V; 1955 kestettyään 10 vuotta,
sillä laissa ei myönnetä amnestiaa
valtiopetoksen tehneille.
•New r<p)rk. -— Scandinavian Airlii.
nes System tutee jatkamaan kuului­sien
tanskalaisten "Smörrebröd^-
voileipien tarjoilemista säästöiuo­kan
Atlannin-lennoilla Glqbetrottbj^T
koneissaan, ilmoitti SAS'in presi­dentti
Ake Rusck viime viikolla
Tukholmassa. - ' i
Hän kertoi, että käyttSknSlla
Skandinavian monipuolista ja Siii-ni>)
lla kohtuuhintaista voileip^tJur-joilua
SAS on täyttänyt Initematio-.^
nai Air Transport Associationin
aikaisenunin viime viikolla; säästö^
luokan tarjoilusta antamat mliä-räykset
^'Näyttää siltä, että SASin kohdal­ta
säästöiuokan voileipä probleema
on ratkaistu", jatkoi Rusck. "SAS
tulee nyt kiinnittämään päähuo­mion
matkustajien mukavuutta kos­keviin
pulmiin", sanoi Ruscjc ja jat­koi:
: '
"Globetrotter-säästölentbjen aikia-na
tarjoillut vapaat voileipäateriat
ovat olleet ja^. tulevat olemaan
IATA'n määräysten mukaiset: ne
ovat yksinkertaisia, kohtuuhintaisia
ja tarjoillaan kylminä".
'Tanskalaiset voileivät — ^ l i
"Smörrebröd", kuten niitä yleisesti
.kutsutaan kautta maailman —ovat
kaikkialla Skandinaviassa vuosisato^
ja vanha traditio. Niiden aikana'oh
tosiaan opittu taito laittaa näitä
herkkuja. ^
"Valikoima on erittäin runsas ja
voileipien valmistukseen käytetään
ainoastaan sellaisia aineksia, jotka
ovat herkullisia, mutta silti kohtuu­hintaisia".
"Tästä johtuu, että SAS'illä on
nyttemmin IATA'n siuo^us jatkaa
tanskalaisten voileipiMi -tarjoilemis­ta
säästöiuokan lennoillaan".
Rusck lisäsi vielä: "Uskomme
vahvasti, että SASin säästöiuokan
taso tanskalaisine voileipäaterioH-neen
ja täysin modernine erikoisr
istuimineen on jo nyt tehokkaasti
korvannut entisen turistiluokan
Pohjois-Atlantin lennoillamme sekä
entisten turistiluokkalaisten että
uusien säästöasiakkäittemme tyydy­tykseksi".
.
Rusck kertoi myös, että Scan­dinavian
Airlines System . t u l ^
myös jatkamaan uusien "G^lM^^
trottej Refreshment Kit"-pakkaiis-
•tensa myymistä sekä säästö-luokan
matkustajille. Kööpenhami­nan
ja PrestMttCkIn lentokbatilll
Nämä pakkaukset sisältävät jokb
vimiä tai olutta ja monenlaisia vä­kevämpiä
alkoholilaatuja. [
SAS'illa on 72 viikottaista lentoa
Eurooppa-Yhdysvallat reiteillään:
osa Pohjois-Atlantin yli New Yor­kiin,
osa napareittiä käyttäen suo­raan
länsirannikolle. Molemmilla
reiteillä ovat käytössä sekä puh­taasti
Globetrotter-säästölennot etfä
Royal Viking-Globetrotter yhdis-telmälennot.
Viimemainituissa ko­neissa
on osa Varattu I luokan, osa
säästöiuokan matkustajia varten. '
^ SAS'in Globetrotter-IennoiUa oiv
tarjottavana matkustajilleen mauk-kaitten
tanskalaisten "SmörreBröd"-
aterioitten lisäksi nykyaikaiset huip-pumukavat
istuimet taaksepäin kal-listuvine
selkänojineen. Jokaista
matkustajaa varten on erillinen ko­koontaitettava
pöytä ja kaikkien
osaksi .tulee traditionaalinen poh­joismainen
tarjoilu.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Sumua ja humua Atlantilla
Vaikka allekirjoitaneella onkin
"sunnuntaikalastajalle" välttämätön
vene ja siihen kuuluva "peräprutku-ri",
niin se ei luonnollisestikaan
kelpuuta minua antamaan minkään­laista
asiantuntijakuvausta sen pa­remmin
laivoista yleensä kuin lai­vamatkoistakaan.
Päinvastoin on
asia. Näissä asioissa olen täydelli­sesti
amatööri.
Mutta vaikka me tavalliset kadun
miehet ja naiset olemme .aihatööre-jä
monessa muussakin asiassa, niin
se ei tietenkään ehkäise meitä saa­masta
käsitteitä ja vaikutteita niis­tä
oudoistakin asioista joiden kans­sa
joudumme elämämme varrella
kosketuksiin.
Sattumalta tulin sivumennen sa­noen
"Home Linesin" "Homeric"-
laivan matkustajaksi. Kun tällai­nen
matka tulee järjestettäväksi
odottamattoman äkkiä, niin silloin
on otettava ensimmäinen saatavissa
oleva laiva.
Sattumasta myös johtuu, että
kaikki kolme huonetoveriani ovat
minulle täysin ventovieraita: yksi
heistä on belgialaissyntyinen mies,
joka on menossa kotimaahansa van­hempiaan
tapaamaan. Toinen on
aivan ummikko ranskalaisnuorukai-nen
joka on vieraillut Canadassa
ja kolmas on englantilainen kauppa­matkustaja,
joka vierailee omaisten­sa
luona Englannissa. Viimemainit­tu
henkilö on kuulemma matkusta­nut
moneen kertaan valtameren j
poikki ja häneh onkin ammattialan­sa
mukaisesti asiantuntija kaikissa
kysymyksissä ja erikoisesti juuri
laiva-asioissa. Hän on kovin tyyty­mätön
laivaamme ja vakuuttaa mi­nulle,
että esim. "Queen Mary" ni­minen
linjalaiva on paljon parempi
kuin tämä. Siellä voi kuulemma
tilata huoneeseensa vuorokauden
kaikkina aikoina kupin kahvia tai
teetä ja kaiken lisäksi ovat anniske­lupaikatkin
auki ympäri vuorokau­den.
Amatöörinä en voi tietenkään
kiistellä hänen kanssaan näistä asi­oista.,
Tämä sitäkin suuremmalla
syyllä kun britit tunnetaan yleensä
iänikuisina merien kyntäjinä.
Mutta vaikka en olekaan missään
propagandavelassa sen paremmin
Home Linesille kuin muillekaan yh­tiöille,
niin totuuden nimissä on
kuitenkin tunnustettava, että Home-ricin
palvelu, puhtaanapito ja ruoka
tyydyttää ainakin sellaisia vaati­mattomampaan
tottuneita matkusta­jia
kuin allekirjoittanut Suurin
epäkohta on se että laivalippu on
liian kallis .ja että sen lisäksi tulee
vieUi monenlaiset juomarahat —
mutta tämä vika on kuulema yhtei­nen
kaikiUe "linjoille" ja laivayh-
UöiUe.
Valtameriä kyntää nyt tietenkin
suurempiakin linjalaivoja kuin tä­mä
"Homeric". jonka hytissä näitä
rivejä naputtelen kolmantena mat­kapäivänä,
mikään sardiinipurk
ki eilisiltäkään laiva sentään ole.
Se oh 26,000 tonnin laiva ja tällä
kertaa,,ofeG 1.100 matkustajaa. Tässä
ihmismeressä on jo monta sorttia —
on pi^iä ja pätkiä, paksuja ja lai­hoja,'
infehiä, naisia ja lapsia. Mat-kustajiät
ön karsinoitu niin, että en­siluokan
matkustajat ovat omalla
osallaan, minne meillä turistiluo­kan
nlatkustajilla ei ole mitään
asiaa. •
Yleisesti puhueh turistiluokan
matkustajista on paljon työläisiä,
farmareita ja pikkuliikemiehiä, joi­den
käsistä, käynnistä ja koko ole-mufc^
ta näkyy, että he edustava^
rehtil työkansaa. Mutta paljon, oi-keastaiaiii
odottamattoman paljon ial-lekirjbittaheen
mielestä on turisti­luokan
matkustajien joukossa ns.
keSkiluokkalaisia; "menestyneitä lii-keRuehi|".
lääkäreitä, lakimiehiä.
ylioppihata. pappeja jne. Ensiluo­kan
matkustajista en tiedä muuta
kuin sen, ettei heitä menn& katso­maankaan!
Selvää siis on, että matkustajain
keskuudessa on havaittavissa kai­kenlaista
harrastusta.
Tähän mennessä on meitä suosi­nut
tyyni mutta kolea ja sumuinen
iIma,^,ini)Kä on pitänyt matkustajat
visusti "sisällä". Mutta merikipeitä
on kuitenkin näkynyt odottamatto­man,
runsaasti.
Tästä "sisälläolosta" johtuu, että
matkustajat joutuvat olemaan melko
paljbh lukuhuoneessa. konsertti- ja
tanssisalissa, urheilu- ja voimistelu-huoneissa,
tarjoiluhuoneissa jne.
Niinpä voi yksiltä jalkojen tilirita
esim. huomioida miten monet mat­kustajat
lukevat kirjoja, toiset pe­laavat
kortteja, shakkia tai pöytä­tennistä,
toiset tanssivat italialusen
tanssTöfkesterin miesten laulaen is­kelmää,
missä toistuu lause '"«rhis-ky,
soda . . . and Americano", mut­ta
lukuhuoneen etupään nurkkauk­sessa
istup varmaan hiljan yihitty
nuoripari alle 20-vuotiaan kaUnlln
vaimon hoivaillessa melko p^iha^ti
merikipeätä nuorta miestänsä, joka
on surkean näköinen ja valkoinen
kuin suomalaisten emäntien koti-pyykissä
käynyt lakana.
* * *
Jaa että mikä on päivän poliitti­sena
keskustelun aiheena?-Yleisem­min
Ranskan kysymys!
, Monet matkustajat kysyvät^ että
noinko taantumus uhkaa hävittää
tasavaltalaisen hallitusmuodon de­mokratian
kehdosta Ranskasta? Mo­net
matkustajat ovat huolissaan sii­tä,
että mitä tapahtuu, jos Rans­kassa
tulee yleislakko siksi-kun lai­vamme
laskee ankkurinsa sen ran­nikolle?
Mutta yleisenä mielipitee­nä
tai toivomuksena tuntuu kuiten­kin
olevan, että Ranskan kansa
voisi Voimakkaasti järjestyneen
työväenluokkansa johdolla torjua ja
lyödä takaisin uhkaavasti nousseet
fasismin voimat
Omalta kohdaltani minun Rans­kassa
oloni jää lopulta odotettua
lyhyemmäksi. Myös Suomessa käyn­ti
lyhenee, sillä tarkoitukseni on nyt
pistäytyä ensin Tshekkoslovakiassa
ja sitten Neuvostoliitossa, missä voi
hyvinkin kulua pari kolme viikkoa.
Sieltä jatkan matkaani Suomeen ja
ehkä joihinkin muihin mäihin >— ja
sitten takaisin kotiin. Odotan siis
suurella mielenkiinnolla sitä mitä
tulevat viikot minulle henkilökoh­taisesti
tarjoavat — sillä matkastani
tulee ilmeisesti mielenkiintoisempi
mitä aluksi uskalsin toivoakaan.
^ — Känsäkoura.