Vapaus, January 7, 1958

              ^2
Sivu 2 Tiistaina, tammik. 7 p. ~ Tuesday, Jan. 7, 1958
VAPAilS (UnmTX) — iDdep^dent.L^bor
Oi|«n:of VbrniBh Cana<lt»n»> E»-
telUb^ Kftv. 6, 1917. AnthoiiMd
(tt MOptAtt dM» loaU the Post
Otffioi Pc0«Mment, Ottawa. Pub-
VMHtxk^ we«kl7: Taesdays.
thnnid»sl« and Qatordays by ^VaiiauB
VamOfm Company^ltd.. at 100-103
Xlm:^ W^.8adbury. Oht, Canada.
Teleidiones: Bus. jMflce 06. 4-4284;
Editorial Office OQ. 4-4265. Manager
E. Suksi Editor W. Eklundi MaiUiig
addreas; Box 60, Sn^ury, Ontario.
AdvertiBing ratea ivoh appUoatlon.
Tranajlatlon free of charge.
TILAUaSINNAT:
Oanadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. S.75
8 kk. 2.2S
mdysvallolasa: 1 vk. &00 6 kk. 4.30
Suomeesä: l ^ ftSO 6 Uc. 4.7»
Päänsuiisterin tervehdys
Kaildurmerkit viittaavat siihen, että nyt alkaneen vuo-dien
aikana tullaan idän ja lännen välisistä rauhanneuvot­teluina
keskustelemaan -ja ^ittelem entistä eneminän.
TänialcesHustelu tulee kaikesta päättäen olemaan jatkuvaa
ja hyvin Vilkasta, sillä kansak^^ ovat kerta kaikkiaan
kylliJStyheet odotukseen ja jaaritteluun. Kansakuntien rau­hantahto
bn laaja" jaehdpttomas^^ sVon takeena
siitä, että valtioiden johtoasemissa olevien henkilöiden täy-_
tyy huortiiöida täinä yleisen mielipiteen toivomus.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että sopimusten teko
esimerkiksi aseistariisumisen hyväksi ja sellaisten poliittis­ten
ongelmien, kuin eisim.^ Saksan yhdistämisen ratkaisemi­seksi,
olisivat helposti tehtävissä. Nykymaailmaan on kehit­tynyt
miltei 'kymmenen vuotta kestäneen "kylmän sodan"
— Mihkeäir'varustelukilvan — johdosta luj?uisiä suurpulmia,
ennakkoluuloja ja epäilyjä, joiden poistaminen vaatii pai- ^
jon,ja kärsivällistä työskentelyä.
XÖsSä tilanteessa oli erittäin ilahduttavaa seurata niitä
vuodenvaihteen tervehdyksiä mitä nyt vastuunalaisten val­tiomiesten
kesken vaihdettiin. Toisin kuin monena aikaisem-piana
vuonna, näissä vuodenvaihdetervehdyksissä oli selvästi
^ijsi ystävällisempi sävy. Niin idän kuin lännenkin val­tiomiesten'tervehdyksissä
ilmaistiin tavalla tai toisella kan­sanjoukkojen
yleinen toivomus rauhan säilymisestä ja va­kiinnuttamisesta.
' Poikkeuksen tässä teki tiettävästi vain Yhdysvaltain ar­mosta
Formosassa isännöivä Chiang Kai-shek, joka julisti vie­läkin
juur julmetusti, että hänen tarkoituksenaan on 600-
miljoonaisen kansakunnan, Kiinan valloitus!
Mitä muut sanovat
OPTIMISMIA
Lontoo. — Brittiläiset tiedemie­het
koettavat päSstS tietoiseksi ava­ruuden
tyhjyydestS amerikkalaisten
satelliittien avulla...
—Uutistieto, Canadan Uutiset.
Breiben. — iSäksan rakettituntir
jäin seuran suunnittelema tekokuu
on paljon monipuolisempi kuin Neu­vostoliiton
ja Yhdysvaltojen 'alkeel­liset'satelliitit.
^ -
Saksalaisten tiedemiesten suun­nitteleman
tekokuun väitetään l i ­säksi
tehtävänsä täytettyään pysty­vän
palaamaan takaisin maan pin­n
a l l e . . . '
—^Uutistieto, Canadan Uutiset.'
^^e lähetimme satelliittimme jo
viisi vuotta sitten — hän oh Dulles,
joka on ollut avaruudessa siitä läh-
\ --^emqkraatttpuolueen
kansallinen puheenjohtaja,
Paul Butler.
ma taivj monen
K i r j . GEORGE HABRIS
Kylmät tilastotiedot Ottawasta
kertovat, että satojen tuhansien ca-
-nadalaisten työläisten edessä on kyl­mä
talvi. Työttömien määrä on nyt
yli kaksi kertaa korkeampi kum vii­me
vuonna ja työnetsijäin määrä
on tällä kertaa y l i 300.000. Kulku on
kiertämättä syvempää taloudellista
kriisiä kohti, mikä merkitsee, että
työttömien määrä tulee edelleen l i ­sääntymään.
Entisten tapojen mukaan liikkeet
koettavat säilyttää voittonsa pakko-lomauttamalla
työläisiään. HalUtus
myör-käyttää tulitikkuja parrujen
asemesta korjatakseen taloudelli­sen
padon murtumia saman aikai­sesti
pitäen kiinni siitä politiikasta,
jonka johdosta maamme on joutu­nut
nykyiseen vakavaan tilaan.
Työttömyyden todellinen kriisi
näkyy vasta tammikuun aikana, joi-
Kulttuurin edustajain t yö
atömivandalismiä vastaan
•Neuvostoliiton valtiojohtajille lähettämässään uuden­vuoden
tervehdyksessä riieidän pääministerimme, mr. Die-fenbaker
lausui, että "kummankin maan kansojen toivomus
paremmasta kansainvälisestä ilmapiiristä ja meidän yhtei­nen
halumme päästä yhteisymmärrykseen ja maailman kiis-ta^
symysten ratkaisuun tulee auttamaan meitä tulevana
yuonna yhteistyössä luottamuksen ja aktiivisen yhteistoimin­nan
järjestämiseksi maittemme välillä maailmanlaajuisesti
tunnustetun^j[;a.uhallisen rinnakkaiselon periaatteen pohjal-
TäUainen yhteistoiminta "olisi kieltämättä korvaamatto-mjBOi
lEUcVökas panos kansakuntien turvallisuudelle ja aut­taisi
poistamaan niiden huolia tulevaisuuden ja tulevien su-jkitpDlvi<?
n s i d i t ^ Se auttaisi myös hedelmällisempien suh-ttiden
kehittämistä meidän maittemme välille."
;Hupiimattalaiiikaan siitä m^^ me itse kukin ajatte-
Icimiöe/sosialismista tai kapitalis joiden olemassaolos-
^a^ixm silloin k^rysniys kun puhutaan "maailmanlaajuisesti
hyväksytyn rauhallisen rinnakkaiselon periaatteen" toteut-taiiiiiSÄSta,
pä&ministeri Diefenbaker tulkitsi käsittäaksem-ihe
tuossa lyhyessä lausunnossaan Canadan kansan valtavan
suui^n epemims^^^^^
Yliämainitussa lausunnossaan pääministeri Diefenbaker
omaksoiu ainoan oikean lähtökohdan — nimittäin sen, että
$o$i41iätinen ja kapitalistinen maailmanosa on olemassa, ja
i^ttäiieii^ pitkän aikaa. Läh-iien
täitä pohjalta ja huomioiden ilmeisesti sen tosiasian, et-
— s e i i ' ' paren^in kapitalistisellajnaailman.osaJla^kuinjSiQSia-listisel^
S^^ ölie mitäsm^ikeutta sekaantua toisen osapuo­l
i ^ sisaisdin asioihin, pääministerimme vahvistaa "kautta
maailman tunnustettuna" periaatteena rauhallisen rinnak-kaiselon
periaatteen.
• • • * * • •*
- Ja juuri tästä on kysymys. Jos tunnustetaan, että esi­merkiksi
Kiinan 600 miljoonaisella kansalla on oikeus itse
• päättää sisäisistä asioistaan, silloin ei yritetä ylläpitää
CfaiängKai^shekin armeijaa siinä hurskaassa toivossa, että
mainiföii kansaktinnan virkaheitto diktaattori voidaan, väki-valloirn
viedä uudelleen Kiinan hallitsijaksi.
^^^^ • rinnakkaiselon periaate ei voi hyväksyä si­tä,
fetta esimerkiksi Neuvostoliitto suuntaisi mannerten vä-
)i^t ballistiset ohjuksensa Yhdysvaltoja vastaan ja sanoisi,
että niitä pidetään laukaisuvalmiina siihen asti kunnes Yh-
! dysvalloissa muutetaan hallitusjärjestelmää. Yhtä hyvin tä-häa
periaatteeseen ei sovi se, että Yhdysvaltain^ taholta yllä-
] pidetään Neuvostoliiton välittömässä ympäristössä noin nel-j
Jlsatasi. sotatukiasemaa siinä monta monituista icertaa esite-i
jtyssä hu|:skaassa toivossa, että Neuvostoliitossa on muutet-jjavil
hallit^ Wall kadim miesten piirustusten
mukaisesti
RauhaUinen rinnak^^ ei tietenkään tarkoita sitä,
«tta/^^lännen pitäisi luopua kapitalistisesta järjestelmästään
4fa4diii luopua sosi^ järjestelmästään. Päinvastoin
j^^hallisen rinnakkaiselon per^ tunnustaa Vallitsevat olo­suhteet
sellaisena kuin ne nyt ovat — kummankin puolen
tiiuinustaen toisen osapuolen elinoikeuden. Toisin sanoen
läiud tunnustaa, että idän kansoilla on oikeus rakenTaa so­sialistista
järjestelmäänsä pelkäämättä minkään ulkopuoli­silla
Vfdlim hyökkäystä — ja lännen kansoilla on_^samanlai-
Qmy)^^^ elää kapitalismin alaisuudessa pelkäämättä min­kään
ulkopu^^^ vallan hyökkäystä. _ ^
Status quoh, eli vallitsevien olosuhteiden tunnustaminen
ei tietenkään tarkoita "aatteellista" samaistumista. Rauhal-rinnakkaiiielo
ei pakolta kapitalistisen maailmanTiat-äniuksen
.omäa;via ihmisiä "kääntymään" edes "puolisosia-listeiksif',
eikä päinvastoin.
]^ rauhallinen rinnakkaiselo oikeuttaa seka
JUktteeUiset erilaisuudet että aineellisen kilpailun siitä, kum-
J>lf J ä r j f ^ ^M voi antaa täyteläisemmän ja~väuraamman
/ niin aineellisesti kuin hen-
^(^s^|in; Juuri t äm kilpailumahdollisuus avaakin ihmis;
|^l|^ail)^ siiuria mahdollisuuksia. Tunnettu tosiasia, nimit-
;tain^i]i, että kireän kilpailun vallitessa saavutetaan parhaita
I tiitokstiu Tällainen laajakantoinen taloudellinen ja kulttu-j^
UiiiÄii W ja kapitalistisen maaliman­i
a tulisi ennen tuntemattoman nopeasti viemään
Jp|gmÄ Se olisi äiis hyödyksi Hoko
||fji!|i^ttw»ate nähtäisiin, kumpi yhteiakuii-
^teipaHOto vie par^^ kehitystä eteenpäin. Jos,
^^b^alismi osoittautuu tällaisessa rauhanomaisessa kllpailus-
' ätkj^l^italisriiia huonommaksi, ni me saamme olla vakuut-
V^täieita siitä, että asianomaiset ma9t muuttavat tällaisten
Moskova (SIB) —* Pravda on jul­kaissut
Neuvostoliiton tunnettujen
kirjailijain, taiteilijain, säveltäjäin
ja tiedemiesten allekiivjoittaman ve­toomuksen,
joka oh osoitettu maail­man
kaikille kulttuurihenkilöille-
Siina kutsutaan^, kaikkia kulttuurin
edustajia elintavan ja poliittisteo^
katsomusten eroavaisuuksista huoli
matta vaatimaan päättävästi atomi
räjäytysten lopettamista ja tuke
maan' erilaisten yhteiskuntajärjes
telmien rauhanomaisen rinnakkais
elon linjaa. Vetoomuksessaan mos
kovalais?t kulttuurihenkilöt sanovat
mm.:
Kaikki se todella kaunis ja kuo
lematon. mitä maailman kulttuui-in
aarreaitta sisältää, liittyy kiinteästi
kaikkein humaanisimpiin pyrkimyk
siin, arvokkaimpiin toiveisiin pa
remmasta tulevaisuudesta,, ihmisen
onnesta. Voimakas kiinnostus kan
sojen kohtaloihin ja ajan kipeisiin
ongelmiin on aina tunnusomaista
johtaville kulttuurihenkilöille. Ny­kyisellä
vuosisadalla tämä On jokai­sen
meidän kansalaisvelvollisuutem
me.
Tämä kansalaisvelvollisuutemme
ohjaa meidät tajuamaan, että vas
tuu maailman kulttuurin kohtalois­ta
kuuluu meille, meidän on mää
riteltävä oma osuutemme ratkais
taessa nykyajan perusongelmia.
Jokainen voi selvästi havaita, et
tä elämme aikakautta, jolloin koko
ihmiskunta-pyrkii toteuttamaan va
loisimpia toiveitaan ja tavoitteitaan,
jolloin ihmisjärjen rajattomat mah
dollisuudet ovat innoittaneet ratkai
semaan luonnon suuria salaisuuk
sia, kosmisen avaruuden osoittau
tuensa olevan ifimiskunnan saavu
tettavissa ja atomivoiman äärettö
mästi helpottaessa,maailman rik
kauksien hyväksikäyttöä. Koskaai
aikaisemmin ei sivistyksen kehity.'
ole ollut yhtä nopeaa.
Samaan aikaan ei kukaan koi-tenkaan
voi nylcyidn sulkea sil­miään
siitä iiunisknntaa nlikaaval-ta
sumrelta vaaralta, mitä atomiso­ta
merkitsee.
T&sA tilanteessa on poiltkeaksel-lisen
saari merkitys sillä erinomai­sella,
aloitteella, Jolla Takaamak­semme
mokaan bn todella tiistoriai-iinen
osa nykyisin. Irokö edistyksel­lisen
ihmiskannan ennennäkemSt-tömiUä
yksimieUsyydelK käymässä
jattiläiskamppaihttsa raahaa pao-
Tarkoitamme neoTostovaltion 40-
vaotisjalilallisaaksiin Mpskovattsa
ednstajieiisa väU^rkseHä osaHista-neiden
60, maan Icommonististen ja
työTimpooladden äskettäin joikai-semaa
ranluui manifestia.
Me Neuvostoliiton kulttuurin edus­tajat
annamme yksimielisen J^äksy-misemme
Ja täyden kaimaiuksemme
rauhan manifestille. Olemme varmo-
Ja\siitÄ. että rehellinen ja objektUvi-nepi
suhtautuminen tähän asiakir-
^ n auttaa hyvinkin erilaisia yhteis­kunnallisia
sutntia edustavia kult­tuurihenkilöitä
paitsi näkemään sen
todellisen arvon, myös liittämään
voimansa yhteen^rauhan pelastami­seksi
atomi- Ja vetypommien tuhoa­valta
voimalta.. ~— — '
Neuvostoliiton kidttuurhi edustajat
ovat syvästi huolissaan niiden suun-kokemusten
perusteella järjes­telmäänsä
omalla tavallaan ja
omana aikanaan. Jos taas ka^
pitalismi osoittautuu sosialis­mia
huonommaksi, niin silloin
voivat kapitalististen maiden
kansat tehdä omalla tavallaan
ja ajallaan sellaisia yhteiskun­nallisia
muutoksia» mitkä saa­tujen
kokemusten perusteella
katsotaan tarpeellisiksi.
Rauhallisen rinnakkaiselon
periaatteen hyväksyminen käy­tännöllisen
politiikan ohjeeksi,
mihin pääministeri Diefenba­ker
uudenvuoden tervehdyk­sessään
ylittyi, avaa todella
taaskantoisjia näköfi^^^ kokor
ihmiskuni>Btii eUcä imlikkiitm vä-heinmäii
loDkÖ JCimAtätan^^^l^
yhteisekai feyödyksi.^' .
nitelmien vuoksi, Joita lännen taan-tumusryhmät
saatuaan melkoisia
voittoja kahdesta maailmansodasta
jälleen tänäkin päivänä laativat val-loittaakseen
maailman.
Nämä piirit syöksevät kansojensa
kohtalon sodan partaalle pitäessään
alituisesti Länsl-Euroopan yllä ydin-aselastissa
olevia pgmmlkoneita. Eu-
.-oopah kailckieh: rehellisten ihmisten
velvollisuus on toimia niin, että ato-nnipommeilla
lantattujen lentokonei­den
järjettömät leimot lopetettalsUn.
Voisiko oUa epäilystäkään siitä,
?ttei ihmiskunnan valtava enemmistö
olisi tällaisen' sattuman ja tällaisen
sodan vihollinen?
Sodan ehkäiseminen on mahdollis­ia
sentähden, että nyt on maailmas-sa
mahtavia voimia, Jotka kyenevät
hillitsemään hyökkääjät. Keino hei­lan
hiilitsemisekseen on, Jos hyvän
tahdon ihmiset, kalkki kulttuurin
ilaUa toimivat ihnaiset liittyvät yh-ieen,
ponnistelevat yhdessä Ja tehos­tetun
valppaasti tarkkailevat sodan­lietsojien
hankkeita. Kaikkien kult­tuurin
alalla bimivien pyhä velvol­lisuus
on käydä taistelua rauhan puo­lesta,
kansojen rauhanomaisen rin­nakkaiselon
ja kulttuurisen yhteis­työn
puolesta.
Oman maamme Ja kaikkien ^ s i a -
Ustisen maiden kansojen rinnalla me
neuvostoliittolaiset kulttuurhi edus­tajat
vakuutamme teille, että olem­me
valmiit kaksin verroin tampk-kaammin
edistämään koko luovalla
työllämme. Jota elähdyttävät kalk­kein
humaanisimmat vaikutteet, sekä
koko yhteiskunnallisella toimhmal-lamme
rauhaii manifestissa hahmoi-teltujen
tehokkaiden toimenpiteiden
toteuttamista, sillä .ne-ovat maailman
'caikkien kansojen elinetujen mukai­sia.
Me neuvostoliittolaiset kulttuurin
xlustajat kannatanune lämpimästi
'-laUltuksemme-iauguntoa sen vasta-essa
Intian pääministerin herra Neh-
~un kirjeeseen, että Neuvostoliitto on
'almls lopepttamaan tammikuun 1
lälvästä 1958 alkaen kalkkien ydhi-
\selajlen koeräjäytykset,- Jos myös sa­noja
aseita omistavat USA Ja Eng-
'anti Ilmoittavat samoin suostuvan­sa
lopettamaan suunnitellut kokeet
tammikuun 1 päivästä 1958.
Keholtamme puolestamme teitä,
kalliit ystävät, meitä erottavista elbi-tavan
Ja iMlllttlsten katsomusten
eroavuuksista huolimatta vaatimaan
yhdessä mehlän kalissamme päättä­västi
atomiräjäytysten lopettamista,
viipymättä ja tukemaan kollektiivi­sen
turvallisuuden, erilaisten yhteis­kuntajärjestelmien
rauhanomaisen
rhinakkalselon sekä kansojen talou­dellisen
Ja kulttuurisen yhteistyön
linjaa.
Keholtamme teitä, kalkiten maiden
ja mantereiden kulttuurhi edustajia
käyttämään kaiken vaikutus- ja ar­vovaltanne,
suuntaamaan luovan hu­maanisen
työnne siihen, ettei atoml-vandallsml,
tuo kansojen sekä - aika­laistamme
samoin kuin menneiden
sukupolvien luomien ' korvaamatto­mien
kulttuuriarvojen kuolemanvihol-
Ihien. missään tapauksessa voisi sil­mänräpäyksellään
ajaksi päästä voi­tolle.
,
Me neuvostokulttuurin edustajat'Ja
kaikk^euvostoUlttolalset rauhanpuo­lustajat
olemme edistyksen, ja ilunls-kunnan
valoisan tulevaisuuden' n i ­miin
valmiit ttilemaan mlelihjrvln
puolitiehen millaista tahansa teidän
taholtanne esltettäväl aloitetta vas-taän
vapauttaaksemme maailman
atomisodasta, pelastaaksemme kult­tuurin
arvoja barbaarisen hävityksen
vaaralta. •
Sota ei ole väistämätön Rauha
.voidaan pelastaa ja'se pelastetaan
Me keholtamme teitä hyvät ystävät,
liittymään toiminnassanne yhteen
tuon suuren asian, rauhan voiton
puolesta. ;
Neuvostomton kansantaiteilijat:
Dmitri Shostakovitsh, Galina Ulano­va,
G. AlekMndrövT^Ärnifs^löt^h^
Aram Hätshaturjan. M. Mlhalloy, Ju-rl-
Shaporln, Valeria »fursova, J,
Turtshanlnova. Alla 'Taraaova, K.
Jelenskaja, J . Gogoleva, Mihail Tsa-rev,
Sergei Oeraslmov, Ljubov Orlo-va,
Juri Zavadski, J . Paler, A. Gol-
(lenvvelser, ivap Kolovskl, Mirtt Rel-en-
Ä. SUnohov. A. Orlbov. Sergei
Öbrastaov, David ptetrah, Pavel t l -
sltslän, Tamara Makarova, Nikolai
Ohlopkov. A. Mellk-Pashäjev, N.
loin normaali oloissakin monet jou­tuvat
joulukiireiden jälkeen pakko-lomautettaviksif
Monet kymmenet­tuhannet
työ^iset menettävät tähän
aikaan vuodesta työpaikkansa.
Ei tairvitse olla profeetta päästä
siihen johtopäätökseen, että olem­me
erittäin onnellisessa asemassa,
jos työttömien lukumäärä Canädas-sa
pysyy alle puolen: miljoonan en­nen
kevään saapumista.
Työttömyyden kasvaessa työnan­tajat
ja heidän hallussaan olevat
lehdet ja heidän käskyläisensä hal­lituksessa
levittävät propagandaa,
missä syytetään, että syventyvä
kriisi on työväestön ja työväenliik­keen
aiheuttama. oJ""
He hyökkäävät palkkoja vastaan
selostaen, että työläisten ahneus on
aiheuttanut inflation, joka on supis­tanut
ostovoimaa. Suoraan sanoen
he väittävät, että, työläiset saavat
liian paQon. ^
Heidän propagandansa on verrat­tavissa
rikollisen taktiikkaan, sillä
rikollinen, myös syyttää uhriaan ri­koksesta.
Työväenluokka, joka asiallisesti
puhuen tuottaa kaiken yhteiskun­nassamme,
on alipalkattu eikä yli­palkattu.
Toisin ei voi tapahtua ka­pitalistisen
talouden vallitessa, mis­sä
joku etuoikeutettu, osallistumat­ta
tuotantoon, saa valtavat rikkau­det
voittojen muodossa.
Työväestön on heitettävä tämä
valhepropaganda takaisin työnanta­jain
kasvoille. Meidän oh tuotava
yleisön havaittaviksi ne perussyyt
miksi tällainen rikollinen tilanne
pääsee kehittymään ja monilta kan­salaisilta
kielletään välttämättömät
elintarpeet eräässä maailman rik­kaammassa
maassa.
Työnantajaluokan filosofiaa ehkä
parhaiten kuvaa Bank of Commer-cen
presidentin Neil J . McKinno-nin
äskeinen lausunto. Hän selosti,
että korporatioiden voitot ovat 4lin-tärkeänä
tekijänä pääomasijoituksil­le
ja työllisyydelle vuonna 1958.
Tavallisessa kansan kielessä tämä
tarkoittaa, että ellei voitot ole riit­tävän
suuret, rahapohatot eivät si­joita
varojaan ja työläiset saavat~
olla ilman työpaikkoja.
Juuri tätä suurrahapiireissä tar-
'vierailuile'kuuhun
Moskova—Neuvostoliitossa i)0h-ditaan
parhaillaan useita erilaisia
suunnitelmia avaruusrakettien lä
hettämiseksi ^ u t a tarkkailemaan,
kerrottiin Moskovan radiossa.
Mm. tutkitaan suunnitelmaa, jon­ka
mukaan lähetettäisiih "bume-rangiraketti".
Se kulkisi puoliellip-tista
rataa kuuhun ja takaisin. Se
tarvitsisi käyttövoimaa vain mat­kansa
ensimmäistä osaa varten, lo­pun
matkaa sitä kuljettaisi aurin­gon,
kuun j a maan vetovoima.
Radion mukaan ollaan venäläisis­sä
tiedemiespiireissä vakuuttuneita
siitä, että kuumatkat ovat täyttä tot­ta
lähitulevaisuudessa. Erään tiede­miehen
mukaan avaruusmatkat, joi­den
aikana ehkä laskeuduttaisiin
toisille planeetoille, olisivat mahdol­lisia
jo 5—10 vuoden kuluttua.
Mordyhiov, A. Sveshnikov, S. Glat-slnova,
Emil Gllels, LTSverdlhi, Boris
Tshirkov, Ivan Pyrjev, M. Kedrov.
Vera Maretskaja, Mihail Zharov,
Igor Iljinskl, Igor Molsejev. K . Juoon,
B. Johanson, A. Gerashnov.
Venäjän FSNtH kansantaiteilijat:
Tlhon Hrennlkov, Dmitri Kabalev-skl,
Vano Muradell. Maia Plisetskaja.
Sergei Jutkevitsh, Raisa Strutshkova.
Ivan Petrov,. Boris Babotshkin. Ser­gei
Konjonkov, N. Tomskl, S. Gerasl-mov,
Kukrynikslt (M. Kuprljanov, P.
Krylpv, N. Sokolov).
Venäjän -ISNTn anskiltuneet tai­telijat:
F. Bogorodskl,- Jakov FUor.
I. Tumanov. R. Karmen,^Börls Je-fimov.
Mstislav Rostropovltsh.
Neuvostoliiton taideakatemian Jä­sen
M. Alpatov. säveltäjät M. Tshu-laki
Ja S. Tullkoy.
isen eaessa
koitetaan kun puhutaan "meidän
elintavastamme". Työväestön on
tehtävä selväksi suurlUkkeille, että
me kieltäydymme hyväksymästä
heidän tapojaan ja taistelemme
mahd^lisimn^an tarmokkaasti voit­taakseen
paremman elintavan.
On selvä, että etumme vaativat
meitä' taistelemaan saadaksemme
suuremman osuuden niistä rikkauk­sista,
joita työväestö' tuottaa — suu-?
rempi. osuus, joka tulee korkeim­pien
palkkojen, vähempien työtun­tien,
laajemman so^iaaliturvallisuu-den
ja maissa muodoissa, ettei mei­dän
ole oltava nälissä, ilman ter-veyssuöj^
a, ilman lämpöisiä vaattei­ta
ja ilman kunnollista asuntoa.
Suurin tarve on nyt kehittä"a l i ­sää
työpaikkoja, että mahdollisim-^
man monella ihmisellä on kyky os­taa
ja kuluttaa teollisuutemme tuot­tamat
tavarat.
Työväestöllä ei ole syytä pyytää
anteeksi taistellessa^m lyhemmän
.työviikon puolesta nykyinen jat­kuvaluontoinen
työttömyysilmiö oi­keuttaa
siihen.
Eikä työväestön tarvitse olla huo­lissaan
siitä kun vaaditaan korkeim­pia
palkkoja — tosiasia on, että val­mistetaan
paljon sellaisia tavaroita,
joita emme kykene ostamaan, ei
ylellisyystavaroita, vaan välttämät­tömiä
tavaroita ja se antaa pätevän
syyn taistelulle.
vielä Usäksi työväestön ja koko
väestön ei pitäisi vaieta taistelemas­ta
hallituspolitiikan puolesta vahin­gollisen
kylmänsodan lopettamisek-,
si, sillä suurliikkeillä oli osuutensa
kylmänsodan alkamisessa ja he on
vaikuttanut työllisyyteen, elinkus­tannuksiin
ja kaikkiin elämän aloi­hin.
Kylmänsodan vahingolliset, seu­raukset
kuvastuvat parhaiten ulko-maakaupan
alalla ja meidän tulee
pitää mielessämme, että kauppa on
tärkeä Canadalle, sillä kaksi jokai­sesta
viidestä canadalaisesta saa toi-meentulonsa~]
uuri ulkomaankaupan
johdosta.
Kauppamaana Canada tarvitsee
markkinoit». Yhdysvallat, joka mää­rittelee
kylmänsodan säännöt, on
nostanut esille vakavia rajoituksia
kaupan suhteen sosialistimaihin.
St. Laurentin hallitus hyväksyi
nämä rajoitukset valittamatta. Die-fenbakerin
hallitus on puhunut pal­jon
kaupasta, mutta tehnyt hyvin
• vähän tilanteen muuttamiseksi. On­ko
se ollut vahingollista Canadalle?
Ott&kaamme vain yhden esimerkin,
^utoteoUisiiuden.
Autojen luötanto Canadassa oh
laskenut. Vuodelta 195Z uusien au­tojen
myynnit olivat ^^keneet
19 prosenttia verrattuna edeOi^een
vuoteen. Eräitä tuhansia autotyÖläi-sistä
on työttömien joukossa ja mo­net
tuhannet ovat osa-aika töissä.
Kiinan hallitus, joka edustaa 600
miljoonaa ihmistä, on ahtaniit ym­märtää,
että se haluaisi ostaa cana-dalaisia
autoja. Kauppaministeri J .
M. Macdonnell selosti joulukuun 14
päivänä, että Kiinassa olisi rajaton
markkina autoille, mutta hallituk­sen
on hyvälcsyttävä vientilisenssit.
Samalla hän selosti, että viime vuo­den
kuluessa Kiinaan vietiin Cana-dasta
vain kolme autoa!
Miksi? Me olemme sitä mieltä,
että yhdysvaltalaiset autoyhtiömme
omistajat ovat estäneet täällä sijait­sevien
autoyhtiöiden myymästä au­toja
Kiinaan.
Vuoden 1958 alkaessa työväestön
on vieläkin voimakkaammin painos­tettava
työnantajia ja hallituksia
ryhtymään toimenpiteisiin taloudel­lisen
lamakauden lopettamiseksi,
työpaikkojen järjestämiseksi, elin­tason
kohottamiseksi ja turvallisuu­den
ja rauhan puolesta.
Sipleriassa löydetty
suuri timanttikenttä
Lontoo. — Moskovan radiotiedon-annossa
viime lauantaina, sanottiin,
että Siperiassa, Jakutin kansanta­savallassa,
on löydetty timanttikent­tä,
joka on rikkaampi kuin Afrikan
timanttikenttä Timanttikenttä löy­dettiin
Aldanin joen varrelta..
Äskettäin pidetyn Afro-Aasian konferenssin osanottajien
joukossa oli yli neljänkymmenen maaii edustajat. Kuvas­samme^
kahdessa eturivissä Intian edustajia, joiden joukossa
Vasemmalla Intian pääministeri Nehrun sukulainen Ra-meshWäri
Nehru. Rolmannessa j a neljännessä rivissä on
Ghanan edustajia, viidennessä. Kiinan ja kuudennessa Neu­vostoliiton.
Kaikki kokoukseen osallistuneet tuomitsivat
imperialismin ja kolonialismin.
Trinidadin satama-tyiijaiit
kannatta­vat
lakkolaisia
Port of Spain. — Canadian Na­tional
Steamships-yhtiön päätös
muutta kahdeksan lakon alaista lai­vaa
Trinidadin rekisteriin on ai­heuttanut
paljon erimielisyyttä
täällä. . ' .
LaklctUfln., kestänyt n. kuusi kuu­kautta
Icun yhtiö kieltäytyi myön­tämästä
canadalaisten merimiesten
vaatimia palkankorotuksia ja laivat
ovat olleet toimettomina sen jäl­keen.
Lakko käsittää kaikkiaan 220
canadalaista merimiestä. ^
Lakko on myös monessa suhtees­sa
vaikuttanut Länsi-Intian saaris­ton
taloudelliseen elämään, sillä
säännöUinc» laivaliikenne varasi
monelle "jatkuvan työpaikan.
Canadan hallitus päätti muuttaa
laivat Trinidadin rekisteriin, että
laivoihin; voidaan hankkia huonom­min
palkattu miehistö Länsi-Intian
saarilta. Trinidadin satamatyöläis
ten unio on kuitenkin päättänyt ol­la
purkamatta päitä laivoja, jos ne
saapuvat Trinidadiin, sillä satama­työläiset
suhtautuvat niihin kuten
kaikkiin lakonalaisiin laivoihin. >
Trinidadin merimiesten< union
johtajat suhtautuvat asiaan vallan
toisin, -äillä he haluaisivat saada
laivoihin Länsi-Intian saariston me­rimiehiä.
Merimiesten union joh­tajat
ovat selostaneet, että he ovat
valmiita purjehtimaan näissä lai­voissa,
j(M*^ne eivät ole Canadan re^
Icisterissä. Näin ollen Trinidadin
merimiehet ja satamatyöläiset ovat
joutuneet huonoihin väleihin kes­kenään.
Etelä-Afrikassa
vaino kohdisfuu
•
Johannesburg. — Täällä viime
päivien aikana on ollut liikkeellä
voimakkaita huhuja, että suuri osa
vuosi sitten vangituista ja maanpe­toksesta
syytetyistä ihmisistä vapau­tetaan
lähitulevaisuudessa.
Tämän luontoiset huhut ovat
usein perättömiä, mutta mielenkiin­toista
on se, että samoissa piireissä
kuukausia ennen ennustettiin, että
osa vangituista vapautetaan. Pian
sen jälkeen 61 vapautettiin.
Näiden huhutietojen mukaan sit­ten
viime syksyn, jolloin oikeuden­käynti
lykättiin, hallituksen laki­miehet
ovat perusteellisesti tutki­neet
heidän hallussaan olevan to­distusaineiston
ja ovat sitä mieltä,
että on mahdoton todistaa heidän
syyllisyytensä maanpetokseen.
Ennustajat ovat myös selostaneet,
että hallituksen tarkoituksena on
vähentää vangittujen määrä n. kol­meenkymmeneen
henkilöön, joilla
on ollut läheisimmät siteet kommu­nistiseen
liikkeeseen. Alunperin
vangittiin kaikkiaan 156.
Jos kaikki paitsi vasemmistolai­set
vapautetaan, niin silloin tammi­kuun
13 päivänä alkavan oikeus-kuulustelun
luonne muuttuu perus­teellisesti
ja siitä muodostuu hyök­käys
Etelä Afrikan kommunisteja
vastaan.
Kaikki vangitut henkilöt ovat
kuitenkin päättäneet toimia yhtei­sesti
syytöksien torjumiseksi ja va­pautetut
henkilöt auttavat niitä,
jotka joutuvat vielä oikeuteen.
tuomitsi
Jakarta. — Presidentti Sukarnq
sanoi viime viikon lopulla, että v.
1957 oli päätös'ten vuosi Indonesian
kansalle ja v. 1958 on vuosi jolloin
nämä päätökset toteutetaan.
Hän sanoi tämän palatsissaan pi­detyssä
tilaisuudessa, jossa oli läs­nä
lännen ja idän diplomaatteja.
Presidentti sanoi, että kapitalistiset
ja sosialistiset maat voivat elää rau­hallista
rinnakkaiseloa. ^
Mutta \ kolonialismin ja sorrettu­jen
ihmisten yhteiselo on mahdo-tonta,'^
ahoi hän.
Presidentti Sukarno inatkustaa
ulkomaille lääkärien neuvosta. Hän
kuitenkin näytti tilaisuudessa hyvih-^
voivan näköiseltä ja keskusteli eloi­sasti
diplomaattien ja liikemiesten
kapssa niiden mukana myösldn hol­lantilaisten
kanssa.
Irakissa' ipahoja tulvia
Bagdad. — Ainakin*^ 10 henkilöä
on hukkunut tulvissa Irakissa, tie-doitettiin
täällä sunnuntaina, Noin
5.000 on kodittpmina tulvien joh­dosta
Irakin pohjoisosassa.
Otsikosta päättäen voisi ehkä tun­tua
siltä, että tarkoitus- on puhua
muotiasioista tai työttömyydestä,
mikä nykyaikaina oh kaiketi yksi
ja sama asia.
Kieltämätön tosiasia nimittäin on,
eUUyöttömyyden yhä pahentuessa
tulevat työtätekevät entistä "virta-viivaisenuniksi"
luonnollisesti syis­tä,
nimittäin r u o ^ vähyydestä, joka
seuraa yhtä itsepintaisesti tj^öttö-myyttä
kuin synti meitä kaikkia
kuolevaisia.
Niinsanottuina suhteellisen hyvi-.
nä vuosina, joUoih oli työtä miltei
kaikille j a unioiden päättävän esiin­tymisen
perusteella voitettiin tois­tuvasti
palkankorotuksiakin, oli jois-sdJcin
tapauksissa syytä puhua ih­misteni
liikalihavuuden aiheuttamis­ta
terveysvaaröjsjta. Kun oli värkis­sä
varaa niin työtätekevät vetivät
hieman vahvemmin voita leivälle
sen yleisen klsityskaiinan perusteel­la,
ettii leipä on maukasta syötävää
kun siihen vedetään, vahvasti voita
päälle. _ -
Mutta nyt on tästä "ylönsyömises-tä"
luovuttu kymmenientul^nsien
työttömien ja osittain työttömien
toimesta ja vielä työssäolevatkin
joutuivat liiallisten jouluostojensa
vuoksi makkara- ja perunakuurille
muutaman viikon ajalcsi.
Vaikka liikalihavuus vielä olisi­kin
joidenkin muutunien työtäteke­vienkin
liikarasituksena, niin kieltä­mätön
tosiasia kuitenkin on, että
me olemme kulkemassa harppa-askelin
yhteistä "virtaviivaisuutta"
elikkä laihtumista kohti.
• ' * . *
"heidän (jyvällisten pulliaisten l i ­säksi
on kuitenKin sellaisiakin vei­jareita,
joita virtaviivaistutetaan vä­kisin.
Esim. siellä "valloissa"., missä
ei ole mikään mahdotonta, on kuu­lema
aloitettu oikein "virtaviivai-suus-
operätio"' jonka tarkoituksena
on saada yhdysvaltalaiset sotilaslen­täjät
"risomaan pauna esteet", ku­ten
Ida iean Kain niminen kirjeen-vaihtaja..
nvaille kertoi vuoden vaih-t
e e s s ^ l f
T ä ^ viftaviivaisuus-operatio sai
kuulema') abcunsa Texasista missä
sotilassairaalan päällikkö, ruokajäf-jesteii^
tl^^antuntija ja liikunnan
johtaja (tarkemmin sanoen physi-cal
therai^st) muodostivat jouk­kueen
"^prtaakseen vastarinnan
laihdutusta kohtaan", kuten mainit­tu
kirjeeliVaihtaja selittää. Tämän
joukkueen katsantokantana-onpett^
paunoja Vciidaan vähentää,^ mutta tä^
män pääinäärän saavuttamiseksi tar­vitaan
Jilkuunpanevaa innoitusta!
Nci iqpi^ä, joilla on ollut ilo olla
joko Suomen tai tämän maan ase­voimissa
-TT tai niissä molemmissa
— voivat sielunsa silmin nähdä
myöt se^," mitä kirjeenvaihtaja tar­koittaa
selittämällä, että virtaviivai-suus^
i^^icn«uoon liittyminen "tapah­tuu
i|fu«liypn vapaaehtoisuuden pe-rusteellar'suostuttelua
käytetään ja
toisiiUjMi uiinostusta..."
MutlÄ^^Suostuttelun" ja "painos-tuksfiiCQl^
e^la kokeillaan myös laih­dutettavien
lentäjien huumorinta­jua,
sillä:
"Tarkoitus on antaa virtaviival-suus-
operatiolle kevyempi leima.
Luokkahuonekeskustelua höystetään
runsaalla, huumoirilla ja samalla
rohkaistaan spontaanisia ehdotuk­s
i a . . . " 7
Tavoitteena on tietenkin paljon
muutakin'kuin lentäjäin ulkoasun
parantaminen, kerrotaan' meiUe.
"Tarkoitus on pitää miehet kunnos­sa.
Yhden lentäjän harjoittaminen
maksaa Yhdysvalloille satojatuhan­sia
do^areita. Yleisesti tunnetaan,
että liikapainon vähentäminen Jiuo-jentaa
sydämen kuormaa. Normaali-spaino
on kuin henkivakuutus."
Kaikki tämä on tiiysin ymmärret­tävää.
Mutta epäselvää on kuitenkin vie­lä
se, miksi niitiikalUita lentiijiä ja
navigaattoreita ja muita koulute­taan
niin hitosti? Eikö olisi parem­pi,
että käytettäisiin nekin'varat
hyödylliseen tarkoitukseen nito, ettS
voitaisiin panna tuhansia työttömiä
hyödylliseen työhöii? ' /
Siten olisi vähemmän huolta sii­tä,
että joticut harvat IcUolevat en­nenaikaisesti
liikalihavttudein' takia
ja toisaalta siitä, että suuret työttö­mien
joukot nääntyvät nälkään ja
aivan aiheettoman nälkäkuuirin joh­dosta.
— Känsäkoura.
(:
•f* •
I