Vapaus, October 8, 1963

              Sivu 2, Tiistaina, lokak. 8 p. — Tuesday, Oct. 8,,196a
INDEPENDENT L A B O R ORGAN
V A P A U S OR F INNI SH C A N A D I A N S ^
(LIBERTY) , Established Nov. 6. 1917,
Edjtor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-426^.— Editorial 674-4265
Publlshed thrice,:w6?kJy: Tue^day^ T^^rsdays and Satitfd8>Sj..by V^pauSx
Publishing'Co. Ltd.v lOOrKRjEJm;,». We?t, %dburyv On^KlQ^ Capad^-r
' ' Maillns Äd*re»: le^x 6»
Advertifiing rates upon application. traöslationsfree of charge. ^
Authorlzed as second class maU by the Post Office Department, pttawa
. , ajwJ;fo{: payn^^^t^^of.^po^?^^^ •
iÄHÄDlAN UNGj;.LL-|'i;LS3
. ^ - TILAUSHINNAT
.Canadassa: 1 vk. $9.00. 6.lik:.»4'.9$ •'t^SA:8«i i vk, ^0.0D 6 i * . » ^6
3 kk. 2.75. Suomessa: 1 vk. 10.50,6 kk. 5.75
Vaikka alahuoneen, istunnossa hyljättiin viime keskiviikkona
ääl)in 105—91 köiiservaUivien ehdotus; j o p k a r o ^ litttoliaUitukseji"
- oltei pitänyt esittijä parlamentin käsiteltäväksi Washingtqnin kanssa
tehty sopimus, jonlja perusteella o a tarkoitus tuottaa yhdysvaltalais-tert^
otatarvetehtailijain valmistamia ydiokäi^Uä Cafiadan maafci, kpma-raile
ja myös Euroopassa oleville, canadalaisitle asevoimille^ niih kysy­mys
e i ilmeisestikään raukea tähän.
i.PääministerL Pearson, ja hänjOT, haUituksensa.on,pa^^^^^
sesfikovin liukkaalla jäällä yrittäessään pelastua mahdollisen epäluotr
tamuslauseen vaarasta teknillisiin temppuihin vetoamalla ja.selittä-mäll9,:
ett^W^a8h^i^oniij, kanssa a U f k i r j ^ i ^^
tai-yitse miifca alistaa parlameotin ratifioitavaksi! Se on loukkaus par­lamenttia
kohtaan.
Tosiasia tietenkift op,, et^ä^^pp^inii?ist^i PearSQpip. johtaipi^ Uber.
raalipuolue o l i ainoa, j o k a huhtikuussa pidettyjen liittovaalien aikana:
suösiiteli jenkkien ydinaseiden vastaanottamista. Ehdoton tosiasia
myQ^^bn, että kadsan enemmistö hylkysi tämän ehdotuksen, äänestä­mäni
valtaosalta muita k u i n liberaalipuoluetta.
Tehtyään tästä huolimatta sopimuksen Yhdysvaltain kanssa näi-;
de»'ydinaseiden vastaanottamisesta, pääministeri Pearson ja hänen
vähemmistöhallituksensa menetteii siis vastoin kansan.selvästi ilmai­semaa
kantaa j a toivon^usta. Ja kieltäytyessään nyt.alistanDutsta Wash-ingtonin
kanssa'tehtyä sopimusta .alahuoneen jäsenten tutkittavaksi ja
ratifioitavaksi tai hyljättäväksi liittohallitus tunnustaa asiaUisesti, että
se ott-menetellyt vastoin kansakiinnan toivomuksia j a retuja. Puheet
"sotilas-salaisuuksien" j a ' - N A T O - s a l a ^ u k s i e n " suojaamisesta eivät
tyydytä ketään, sillä tosiasia o u että "valkeus nauraa" tällaisissa, ta­pauksissa'pimeyden
töille". Vk •
T E l ^ i ^ J EN J A P U H E I D E N RISTIBIITA
'Pääministeri Pearson o l i mieleatämme ehdottomasti oik<^assa ter­vehtiessään
Moskovassa allekirjoitettua; osittaista ydinasekokeideo
kieltosopimusta, myönteisenä askäeena.^psainyälisep; jäimitystilan-;
teen lieventämiseksi. Kaikki ajattelevat, canadalaiset. olivat. Uoissaao
siitä, että liittohallitus liitti Canada^, nimen Moskovassa allekirjoitetr
tuun osittaiseen ydinaseiden kieltosotiimukseen.
Mutta meidän tavallisten ihmisten on mahdotonta ymmärtää m i ­ten
voidaan soveltaa yhteen samanaikaisesti Wasliingtonin kanssa a l ­lekirjoitettu
sopimus, jonka tarkoituksena .on kiihdyttää ydinase-varus­telua
j a verrata sitä. n i i l ^ n käymisiin puheisiin, joita on Ottawassa
pidetty Moskovan sopimuksen puolesta? Ristiriita on huutavan suurt
näiden puheiden j a tekojen välillä!
-Siksi me yhdymme niihin canadalaisiin jotka toivovat ja vaativat,
että tämä ristiriita olisi poistettava. Parlamentin jäsenille olisi annet­tava'
tilaisuus täyttää vastuuvelvoUisuutensa. Alahuoneen jäseniksi
valitut miehet ja naiset esittivät ehdokkaina ollessaan poikkeuksetta
kantansa tästä kysymyksestä j a tulivat esitystetasä\.mukaisesti vali­tuksi.
Nyt heillä pitäisi parlamenttaaristen pelisääntöjen puitteissa
olla myös mahdollisuus näyttää valitsijoilleen, ovatkö he lupaustensa
mittaisia — panevatko he valftsijoUle .antamat lupauksensa j a kansa­kunnan
yleiseduf etutilalle, vai äänestävätkö he yhdysvaltalaisten kuo-lemankauppiaid^
n etujen puolesta? .
Mikäli pääministeri Pearson ja hänen hallituksensa pelkää, että
tämä parlamenttaarinen menettelytapa johtaa epäluottamuslauseen
antamiseen hallitukselle,, silloin ei ole muuta; mahdoUisuti^tta, kuin
vastata reilusti teoistaan tai luopua ilman muuta Wasliingtonin kanssa
tehdystä sopimuksesta.
.Maan j a kansakunnan edut, sekä koko rauhantahtoisen ihmiskun­nan
edut vaativat ätomiasevarustelukilvän kiihdyttämisen asemesta
uusia kansainvälisiä sopimuksia yleisen j a täydellisen aseistariisun­nan
hyväksi, sekä kaikkien ydinaseiden pannaan julistamista. Me siis
liitymme n i i h i n hyvää tarkoittaviin canadalaisiin, jotka toivovat, että
liittoMlitus peruuttaisi oma-alotteisesti W.ashingtonin kanssa teke^
mänsä sopimuksen ydinaseiden sijoittamiseksi Canadaan.
Historia opettaa toisin
I Meidän on mahdotonta uskoa, että oikeusministeri' L i o n e l Ghev-ripr
on n i i n sinisilmäisen naivi,~ miksi hän tekeytyi viime: viikolla se-littäessäSn
alahuoneen istunnossa, että hän. Ja hänen virkailijansa e i ;
vät ole muka löytäneet sellaista "menettelytapaa", joka antaisi vetoa
nrismahdollisuuden niille, jotica on poliittisen poliisin toimesta, mer
kattu "ei-iuotettavan" poltinraudalla, samalla huomioiden, kuitenkii
valtionturvallisuusseikat. ^ . ^
V ' Historia opettaaicuitenkin vallan toista ja oikeusministeri Chev»
r2br on siitä paremmin tietoinen kuin me. Ilmeistä o n k i n että hänel­tä
puuttuu tässä tapauksessa enemmän halua kuin kyky.
- Kuten tiedetään. Uuden demokraattisen puolueen toimesta on esu
t^ty vaatimus, että "turvallisuusriskiksT 'luokitelluille Canadan asuk­kaille
varattaisiin lainmukainen valitusmahdollisuus. Oikeusministeri-
C^evrier selitti nyt asiaUisesti puhuen että tällaista vetoomuslauta-kfntoa^
ei voida järjestää maan turvallisuutta vaarantaniatta.
' Mutta kaikki ajattelevat kansalaiset sanovat siitä: Pötyä. Turhaa
s^ahelinää on myös oikeusministeri Chevrierin puheet^ että poliitti-s<^
vainon ja syrjinnän kohteeksi^ joutuvien ihmisten tulisi hakea o i ­keutta
parlamentin edustajansa kautta.
^ Miten voidaan ajatella, että kourallien Uuden demokraattisen
puolueen ehdokkaat voisi ajaa satojen ihmisten valituksia.?
* Kokemus osoittaa, että parhaassakin tapauksessa yhden ainoan
valituksen käsittely vaatii vuosikausia aikaa.'
» Toisaalta on todettu, että vanhojen puolueiden edustajat eivät pe-i-
ttstatuon taivaallista siitä, mitä vahinkoa valtiollinen poliisinuuskinta
saa aikaan! • .
^ Sitäpaitsi historia opettaa .meille, että aina kun työväenliikettä on
rdvettu painostamaan, syrjimään Ja vainoamaan poliittisen poliisin
toimesta, silloin on löytynyt todella valtiota vahingoittanut kissanraato
vallassaolevien vainoojain jc nvuskijain omasta joukosta.'
K u n . H i t l e r alpitti "sisällissotansa" ensin kommnnistien, sitten
sqisialidempkraattien ja lopulta kaikkien rauhanituolustajain vaimen-ts\
h^iBoKsi sillä peruBteellp, että he ' vaarantavat" SaMan maata ja val­t
i l t a , 80 o l i alkutoimenpide sille onnettomuudelle^ Joka vei koko i h -
^ k u A p a n sotaan. ^
VadcboVerissa syntynyt ja kou­lun
käynyt DaryI Duke on ni­mitetty
tnoittajaksT CBCn tele-visl0^>
hjeln)alle "Quest'?. Hän
alkoi r karrieerinsa televisiossa
kotikaupungissaan ja siirtyi To-roniobn
vuonna 1951 Hän on
aviefiitossa laulajatar Eva
Sthithiii kanssa.
mk'a • o« an Kirieita
•VALOA KANSALLE"
Voi sitä kansaa joka pimeydessä
vaeltaa. Mistä hän lienee tämäkin
'sar^inparsi alkunsa saanut? Itse
Jlen sen kuullut Pyhää k i r j a a luke­neilta
vanhemmiltani, heidän etsies­sään
sieltä valoa ja mahdollisesti
leivän särvintä.
Tämä sopii meillekin nyt k un
rynnätään valoa kohti näin suurella
joukolla, todella työväen asiaa edis­tävien
lehtiemme hyväksi. Tuntuu
kuin ne kuuluisivat jokapäiväisiin
tarpeisiin. Toivottavasti nämä va­lon
näyttäjät saavat yhä suurempaa
kannatusta ja tukea. \
Työväenlehtien avustaminen ra­hallisesti
ja tilausten hankinta on
joi^kkotyötä. Se on yhteistä työtä
valon levittämiseksi samalla tavalla
kun palokuntalaiset työskentelevät
yhteisesti palojen sammuttamiseksi.
,Siis 'valoa kohti' 'olkoon tunnuk­senamme.
Velvollisuutemme on tu^.
kea omia lehtiämme ja siten auttaa
valon voittoa pimeydestä. Vieläkin,
valoa kansalle. — " H u n t t a r i " , South
Porcupine, Ont.
Etelä-Af rikkaa:
siiiiiniii
kaistiih. Ateria, jota-olin odottanut
niin monen tunnin ajan oli ruoaksi
kelpaamatonta j a lähetin sen taval­lisesti
pois syötyäni muutaman lusi­kallisen:
PäiväUinen klo ; i a ei ollut
sen parempi, mutta siitä säästin a i ­na
palan' leipää nautittavaksi myö­hemmin
illalla veden kanssa.
> ' M i n u t oli pidätetty kuulusteluja
Varten, n i i n sanoi poliisi pidättäesr
salm'.! E n . sen vuoksi voinut olla kosr
kaan' varma, milloin - minua/kuulus-'
teltaisiin. Tulisivatko he keskellä
yötä, käyttäisivätkö he ruumiillista
kidutusta. — sitä en tiennyt; Joka
aarpu oli tapanani: terästää, itseäni::
kuplusteluja varten, Waata patjalla
xidottaen hetkeä, jolloin piinutvie^
täisiin pieneen kuulustelukoppiin
Kun kuuUn ' askeleita käytäyäUä^
hyökkäsin ovessa- olevan tirkistys'
aukon luo katsomaan, tultiinko m i ­nua
noutamaan^ Joidenkin viikkojen
aikana olivat kuulust^ut p^ivittäiT
-siä^ toisinaan k u l u i parikin päivää'
ennen kuin kaksi tai kplme-turval­lisuuspoliisin
miestä suoritti kuu^
lustelujani. Kieltäydyin alistumasta
ku^lusteltavaksi ja siksi en^ tiedä
millaisia kysymyksiä, pidätetyille
tel^dään. Ensimmäisessä kuuluste­lussa
kaksi poliisiupseei^a piti: edes^
säni todistusta, jonka he sanoivat
sa£^neensa muilta j a sisältävän "tie­toja
minusta".nSanoin. heille, etten
ollut valmistautunut "puhumaan-heille.
Sanoin, heille/ että pidätyk­sen
tarkoituksena o l i minun erottu
hiileni ammattiyhdistysliikkeestä.'
Mipulla ei ollut mitään salattavaa,
mutta en periaatteesta suostunut
kuulusteltavaksi.
r Sanoin, että olisi alhaista puhua
työtovereistani tai järjestöstä, jonka
palveluksessa olin »ja että en suos­tuisi
siihen missään tapauksessa.
Tällainen oli kaikkien seuraavien­k
i n kuulustelujen sisältö ja joka
kerta minulle huomautettiin, »että
lain mukaan minua voitaisiin pitää
SUOMEN UUTISIA
Outo virus
Boliviassa;
kuolleita 200
L a Paz, Bolivia. — Bolivialaiset
j a ulkomaalaiset lääketieteen eri­koistuntijat
taistelevat yhteisvoimin
salaperäitä tautia vastaan joka on
vaatinut tähän mennessä ainakin
200 ihmisen hengen.
'Epidemia alkoi neljä vuotta sit-te
nBolivian koilliskulmassa ja tau­ti
on iskenyt ainakin 650 ihmiseen.
V a i k k a sairautta e i vielä olekaan
saatu varmasti määritellyksi, lääkä
rit epäilevät sen olevan pilkkukuu^
mettä tai verenvuotokuumetta.
Tauti on koetellut etenkin San
Joauinin kaupungin 200,000 asukas­ta
Berun maakunnassa. Viranomai­set
eivät ole pystyneet ehkäisemään
taudin leviämistä, vaikka kuollei­suus
onkin laskenut.
Kolme erikoislääkäriä, jotka oli­vat
saapuneet Boliviaan taistele­maan
tautia vastaan, sairastui myös
siihen. Heidät vietiin 'lentoteitse
Yhdysvaltoihin, missä he kauan sai­rastuttuaan
vihdoin toipuivat.
Amerikkalainen lääkäri Ronald
•MeKenzie onnistui viime kesänä
eristämään tautia aiheuttavan v i ­ruksen,
ja nyt on ryhdytty etsimään
viruksen Jcantajaa, jonka uskotaan
.'olevan jonkin koti- tai villieläimen,
lammaspunkin tai kärpäsen.
- Vastaavanlaista tautia on' aikai­semmin
esiintynyt Koreassa. Neu­vostoliitossa,
Intiassa, Thaimaassa.
Filippiineillä j a Argentiinassa.
J a - v a i k k a oikeusministeri Chev-rierille
tunnetun maakunnan, Que­becin:
maakuntahallitus pani muna-lukkonsa
poliittisesti "epäluotetta­v
i k s i " leimattujen ihmisten asunto­jen
ja järjestöjen toimipaikkojen
oviin, n i i n se ei estänyt virkavaltaa
myöhemmin nostamasta munaluk-kopuolucen
ministereitä vastaan
syytöksiä maakunnan todellisesta
pettämisestä — miljoonien dolla­rien^
arvosta.
Me toivomme siis, että oikeusmi­nisteri
Chevrier harkitsisi uudel­leen
asiaa, sillä käyty keskustelu
osoittaa kumoamattomasti,, että Ca-nadassa
on joutunut syyttömästi sa­toja
ttyvämaineisia ihmunä poliitti­sen
poiiisipuuskinnan jaosta sel­laiseen.
umpikujaan^ mistä heillä ei
ole kerta kaikkiaan ulospääsytietä.
A l l a olevassa selostuksessa kertoo si möhkäleeksi ennen kuin ovi aii-
Etelä-Afrikan ammattiliiton perusta­jiin
kuuluva Leon Levy hänen koh-dajleen
Etelä^Afrikap: liittotasaval­lassa
tulleesta oikeudenkäytöstä ja
tämän, vuoden allissa volmäanastii-fi^
eesta laista; joka oikteuttaa poliisi
'^viranomaiset • i l m a n tutkintoja', ja
tuomioita pidättämään kenen tahan
ia ep^ilemäpBä henkilön .käytännöt
lis^^sti katsoen ra|jat^mak;si:!ajaksi.
Saavuin Lontooseen mitä; erikois-
.laatuisimmissa olosuhteissa . ; v L i -^
iaisen;^^" part?, ajamtittomapa .'ja va-,
i)audep ilmapiirin täydelleen hä­määnny
ttämänä. Olin saapunut suo-rcian:
eteläafrikkalaisesta - vankisel-^
Iistä.
Lontoon lentokentän siirtolaisvi-ranomaiset
olivat hämmentyneitä,
kup sanoin, etten tiedä miksi mi­nua
oli pidetty pidätettynä 50 päi­vän
ajan eteläafrikkalaisen "ei-oi-keudenkäyntiä"
lain perusteella.
"Mutta aivan varmaan", he sanoivatt
"täytyy olla j o k i n syy kaikille niille
kielloille ja rajoituksille, joita Teil­le
on määrätty viime vuosien aika­na,
ja n i i l l e kausille, jotka olette ol­leet
pidätettynä". Sanoin heille, et­tä
olen ammattiyhdistysmiehiä ja
olin järjestäjänä ammattiliitossa, jo­hon
kuului myös värillisiä ja että
Vervvoeid vastusti henkeen j a ve-.
reen ammattiyhdistysten, kehittä
mistä — pidätykseni tarkoituksena
oli savustaa minut ulos ammattiyh-.
distysliikkeestä. Viranomaiset teki­vät
myös muita kysymyksiä. Lopul­ta
sain luvan jäädä Englantiin kuur
kaudeksi ja neuvon anoa sisäminis
teriöltä turvapaikkaoikeutta. Se op
myönnetty minulle 12 kuukauden
ajaksi.
Aamulla toukokuun 15 päivänä
tänä vuonna pidätti kaksi afrikka­laisen
turvallisuuspoliisin jäsentä
minut toimistossani tämän vuoden
alussa hyväksynyt pidätysoikeutta
koskevan lain 17 pykälän perusteel­la.
Tämä pykälä antaa kaikille pov
liisiviranomaisille oikeuden pidättää
varoituksetta kuka tahansa henkilö,
jonka hän "epäilee kohtuullisin pe­rustein
tehneen tai aikovan tehdä,
rikoksia tai jolla, hänen mielestään
on hallussaan tietoja jotka viittaa,
vat jonkin rikoksen tekemiseen, ja
pidättää tällainen henkilö: kuulusta
luja vajoten". Pidätettyä henkilöä
voidaan säilyttää missä tahansa po--
liisiupseeri katsoo sopivaksi ja~ kun­nes
hän "Etelä-Afrikan poliisin, val­tuutetun
^'käsdiyksen mukaan, q n y a ^ .
tannut. tyydyttävästi". ; / y
Minut :^vietiin eräälle Johannes­burgin
poliisiasemalle ja sijoitettiin
yksinäisselliip. Selli oli suuri,.noin
3 metriä pitkä ja 3 leveä. Seinät
olivat mustat ja lattia punaista se:
menttiä. Huonekaluina oli, patja ja
likaisia lakanoita. Ikkunat oiivaV
huurteessa ja katossa oli sähkö-"
lamppu, jota ei koskaan sammutet­tu,
ei päivällä eikä yöllä, ja joka
valaisi vain osan selliä.
Ensimmäisten neljän päivän aika­na
sain vastaanottaa kirjoja, savuk
keitä j a lisäruokaa, mutta tämä
myönnytys peruutettiin yhtäkkiä
rangaistuksena ammatti- ja poliittis­ten
järjestöjen järjestettyä vasta­lauseita
90:n päivän ; pidätyslakia
vastaan.
.Kellon ympäri, 24 tuntia päivässä,
olin lukittuna selliini. Sateettomina
päivinä minut vietiin pieneen pi­haan
puoleksi tunniksi haukkaa­maan
raitista ilmaa. Vankilaviifah-omaiset
olivat saaneet tiukat mää­räykset
pitää minut yksinäissellissä
enkä saanut olla kanssakäymisissä
kenenkään kanssa vartijoita ja. tur­vallisuuspoliisia
lukuunottamatta. :
Jokainen tietää, että vankilaelämä
on yksinäistä. Ilman kirjoja, savuk­keita
ja omaisten käyntejä elämä
'oli harmaata; Lainopillis.ten avusta­j
i en saanti on kielletty lailla, mutta
sen sijaan on pidätetyllä oikeus ta­vata
poliisituomari kerran viikossa.
Mutta polilsituomarille lähettämäni
viesti näytti joka v i i k k a kaikuneen
kuuroille korville.
Y r i t i n nukkua niin paljon kuin
s a a t o i n , a j a t e l l a hapskoja asioita,
päivää j o l l o i n , vapautuisin ja sitä
mitä. tekisin vapauduttuani j a muu:
ta s a m a n l a i s ^ Tähän ei paljon ai­kaa
kulunut. Päätehtävänäni olikin
keksiä ajantäppamiskeinoja ja sel­viytyä
jatkuvista nälän aiheuttamis­ta
kouristuksista. Kun selkäni särki
makaamisesta "vuoteellani" viiden-kuudentoista
tunnin pituisia ^jaksoja,
kävelin lattialla laskien jollaisen as­keleen.
Kun olin päässyt..pihansiin
lysähdin takaisin patjalK
Vankilassa on aina nälkä; ja aja
tukset askaroivat jatkuvasti ruoan
ympärillä. Aamiainen oli klo 5.30
ja siihen kuului keitetty, mutta kyl
mä muna, leipäviipale ja kylmää
kahvia. Tämä oli suosikkiateriani ja
kun öisin heräsin se o l i ensimmäi­nen
ajatukseni. Lounas oli seitse­män
ja puoli tuntia myöhemmin.
Kuh se oli asetettu sellini oven
eteen sain odottaa pitkän aikaa en­nen
kuin vartija tuli antamaan sen
minulle. Tapanani oli kurkistella
ovessa olevasta pienestä aukosta
ruostunutta tinalautasta, jolla oli
heikkolaatuista lihaa ja kummalU-selta
näyttäviä vihanneksia.:* Siinä
katsellessani liha jähmettyi kylmäk-vankilassa-
loppuiilättomiin. Minulle
sänottiihVettä^O.vuorokauden jäl­keen
minut vapautettaisiin ja pidä­tettäisiin
uudelleen kadulla vanki
l a n ulkopuolella toiseksi 90 vuoro­kaudeksi.
- "
O l i n ollut V. 1955 perustamassa
South Afrtcan Congress- of Träde
Unions (SACTU )-nimistä ammatti
liittoa. Tähän roduttomaan .ammat­ti
järjestöön kuuluvat miltei- kaikki
afrildcalaisten (neekerien) ammatti­liitot.
SAGTU on esiintynyt rob-
Iceastikaikkea rotusyrjintää vastaan
työsuhteissa* j a taistellut perustö-^
vien animattiyhdistysoikeuksiep se­kä
afrikkalaisten? tyiiläisten palkko­j
en puolesta. Se on tästä syystä, saa-^
nut piialleen Venvoerdin hallituk-sen.
vihat ja aiheuttanut sille paljon
yllätyksiä sellaisissa elimissä kuin
esim. Kansainvälinen työjärjestö. .
Kohta, sen jälkeen kun minut o li
valittu SACTUn; puheenjohtajaksi v^
1956; ipinut< pidätettiin yhdessä 155
muun e r i rotpihin kuuluvan ammat-.
tiyhdistystoin^itsijan. kanssa. Vaikka
oikeus takuiden käyttöön myönnöt
tiinkin minun oli. lähes neljän ja
puolen vuoden ajan jatkuvasti olta­va
läsnä oikeuden istunnoissa. Tänä
aikana jatkoin • työtäni ammattiyh­distysliikkeen
piirissä oikeuden pi­täessä
taukoa viikonvaihteissa tai
keskeytettyä, työnsä pitemmiksi vä­liajoiksi.
Tämä aiheutti kiellon toi­sensa
jälkeen ja sarjan rajoituksia,
joiden tarkoituksena oli tehdä mi­nun
elämäni j a työni niin vaikeaksi
kuin suinkin^ V
Pannaan pantuna henkilönä ei mi­nulla
erään lainkohdan mukaan o i - '
lut oikeutta osallistua kokouksiin, ei
edes seurustelumuotoisiin tuttavien
tapaamisiin. Tämä merkitsi sitä, et­ten
voinut ottaa vastaan vieraita
kotiini enkä voinut esimerkiksi pis­täytyä
tuttavani kanssa kahvilaan
nauttimaan kahvikupillista. Q l i epä­varmaa
oliko minulla oikeutta men­nä
elokuviin suuren joukon muka-
H e l s i n k i .— (Suomi-Seura).
Presidentti Kekkoselle
kummityttö Ukrainasta
Ukrainalainen aviopari Stepan ja
Stepanida Shmigelski Galuzian ky­lästä
pyysivät kirjeitse neuvostoih­misten
kunnioittamaa Suomen pre­sidentti
' U r h o . - K e k k o s t a kummiksi
Galina-tyttärelleen, joka on kolmas
tytär perheessä. Presidentti Kekko
nen lupautui vastauskirjeessään
vastasyntyneen kummiksi j a onnit­teli
sydämellisesti perhettä, lähet­täen
suomalaisen tavan mukaan
hopealusikan kummityttärelleen. —
(US)
Suomen Pankki lainaa 90 m i l j . mk
metallit^Uisupdelle '
Suomen Pankki on päättänyt an­taa
toimitusluottoa maamme metal­liteollisuudelle
90 miljoonaa mark'
kaa. Tämä summa käytetään metal­liteollisuuden
työllisyyden ylläpitä­miseksi
ja sen aseman parantami­seksi
ulkomaisten tavarantoimitta­jien
kanssa käytävässä kilpailussa.
— (US)
Pohjolan suurin masuuni
.ttautxtr^ukissa
Rautaruukki Oy:n rakennustyö­maalla
Raahen naapurikunnassa Sa­laisissa
vietettiin 25. 9. harjannos­tajaisia
valmisteilla olevassa masuu­nirakennuksessa.
Valmistuessaan
masuuni tulee edustamaan alallaan
tekniikan viimeisintä kehityst?..
Tuotantokapasiteetiltaan siitä tulee
Pohjoismaiden suurin, sillä masuu
nilja voidaan vuosittain valmistaa
noin 450.000 tonnia rautaa, r - (SS)
Kotimaassa kysytään
Mr. Otto Lampinen, synt. 1888
Hirvensalmella, lähtenyt USA;han
1913.
Mr. Rickhard Samu, 3651 High
land R d , Cleveland 11, Ohio, USA.
Mr. Mauno Verner Vallenius, Port
Arthur, Ont., Canada.
Mr. Jaakko Haataja, synt. 1885
Muhoksella, asunut Asteria, Ore.,
USA.
Mr. Antti Haataja, synt. 1875 Mu
hoksella, asunut: Negaunee, Mich..
USA.
Mrs. Anna Maria Liljander, o.s.
Hokkanen, synt. Mikkelin pitäjässä
17. 3. 1879.
Mr. Johan Herman Liljander,
synt, Kokkolassa 15. 10. 1880.
'Mrs. Anna Tyni, o.s. Härkönen,
Longviero, Virginia.
Mrs. Matilda Fredrika Björn, asu­nut
New Yorkissa.
Mr: Valdemar Virtanen, Valley
Rd. Morristown, N . J . , USA.
Yllämainittuja henkilöitä tai nii­tä,
jotka heistä jotain tietävät pyy­detään,
ottamaan yhteys Suomi-Seu­raan,,
os. Mariankatu 8, Helsinki,
Finland.
nai Seitsemän vuoden aikana ei< ml
nulla ollut oikeutta poistua Johan^
nesburgin kaupunkialueelta.
Yhteyden pito minun j a niiden
ystävieni ja tovereitteni kanssa^ jot­ka
myös olivat kieltojen alaisina,
olf kiellettyä. Tämä merkitsi käy
tännössä sitä, että minun oli k u l
jettava ystävieni ohi kadulla heitä
tervehtimättä. K u n S A C T U p pääsih­teerikin
oli kieltojeP alaisena emme
enpä voineet olla yhteydessä keske­nämme.
Tämän vuoden alussa minulta
kiellettiin osallistuminen minkään
afrikkalaisen, ammattijärjestön toi^
mintaan samoin kuin toiminta jär­jestöissä,
joissa-keskusteltiin Etelä-
A f r i k a n liittovaltion tai minkä ta­hansa
muun maan politiikasta. Kos­ka;
silloin olin ei-afrikkalaisen am-mattijäi-
jcstun palveluksessa, saa­toin
kuitenkin jatkaa työtäni am­mattiyhdistysliikkeessä.
Turvallisuuspoliisi tarkkaili am
mattijärjestön toimistoa öin ja päi-vip..
Heillä oli tapana tulla sisään
toimistoon ja ottaa haltuunsa pöy­dillä
olevia asiakirjoja tai monistus­koneessa
painettuja lentolehtisiä.
Erään tällaisen takavarikoimisen
yhteydessä poliisi uhkaili minuu
pidättämisellä, koska olin toiminut
minulle asetettuja rajoituksia vas­taan
lukiessani ääneen sanomaleh­den
uutista muutamille ympärillä
oleville ihmisille.
Joka päivä elin epävarmuuden
vallassa.- Saisinko viettää seuraavan
yön kotonani vai. joutuisinko vanki­lan
selliin? V. 1980 Sharpevillen
teurastuksen jälkeen minut pidätet­tiin
viiden kuukauden ajaksi, josta
olin kaksi j a puoli kuukautta yksi
näissellissä. Kohta sen jälkeen kun
minut oli vapautettu vaitiopetos-syytteestä,
jonka aiheena oli se, et­tä
minut oli esitelty eräille valtuu­tetuille,
jotka- olivat pysähty-eet
Johannesburgiin matkallaan haas­tattelemaan
työministeriä työttö­myydestä,
erikoisetsiväryhmä tuli
toimistooni ja pidätti minut "osal­listumisesta
kokoukseen"! Olin v i i
konvaihteen jälleen vankisellissä ja
sitten minut vapautettiin takuita
vastaan. Valtiolla ei ollut mitään
syytteitä esitettävänä minua vastaan
j a niin minut vapautettiin. •
Mutta kiellot ja rajoitukset eivät
olleet onnistuneet "savustamaan''
minua pois ammattiyhdistysliik­keestä.
Poliisin silmissä olin onnis­tunut
väistämään kiellot, koska kai­kesta
huolimatta jatkoin toimintaa­ni.
Jos olisin syyllistynyt johonkin
lainvastaiseen e i poliisi olisi epäröi­nyt
hetkeäkään vaan asettanut mi­nut
syytteeseen. J a kun kaikki muu
oli epäonnistunut oli jäljellä tämä
tämän vuoden alussa säädetty laki,
jonka mukaan kuka tahansa voidaan
pidättää 90 päivän ajaksi. Se otet
din nyt käytäntöön.
Minun pidätykseni oli 24. tämän
lain perusteella tehty. Kuinka mon­ta
ihmistä vielä on seuraava niitä
noin 200 henkilöä, jotka nyt ovat
ilman oikeudenkäyntiä pidälettyiv
nä? Tapahtuuko näiden pitkitetty^
jen kuulustelujen aikana pahoinpi­telyjä,
kuten kansainvälinen laki-mieskomissio
pelkää?
"Vapaus on mennyt. Oikeus on
tehty sokeaksi ja raajarikoksi",
kansainvälinen lakimieskomissio sa­noi
90 päivän pidätyksen ilman oi­keudenkäyntiä
oikeuttavasta laista.
Se totesi, että "Etelä-Afrikan hal­lituksen
toimenpiteet pakottavat ko
ko sivistyneen maailman esittämään
mitä- voimakkaimman vastalauseen­sa".
Castro vplajsj
Havanna. — I^iuban pääministeri
F i d e l Castro sanoi lauantaina. Ha­vannassa
pitämässään puheessa, et­tä
Kuuballa on, y l i 100 miljoonan V
peson supruin^» kauppavelka N^p-*! J
vostoliitolle.
"Nyt olisi kaikin keinoin pyrittärjr*
vä , tämän velan vähentämise€*fi'V'''
hän sanoi; "Meidän on yritettävä ,tä.-
tä siitäkin huolimatta, .että,Yhdj*;--^
vallat jatkuvasti tehostavat painos­tustaan
emmekä tiedä kauanko mei-'
dän vielä on kestettävä". •»
Hän totesi Kuubah saaneen pai- .
joh apua sosialisisilta mailta vallan--'
kumousta seuranneiden ensimmäis^^iui
ten neljän vuoden aikana; mutta '••
varoitti kuubalaisia liikaa totuttane <, y
tumasta tähän asiantilaan. "Emme-
'.'01 voittaa kaikkia vaikeuksiamme > • ' <
kauppaluottojen avulla".
Kuuban johtaja puHui Havannan-' -
valiankumousaukiolla ulkoilmajuh-.
lassa, joka oli järjestetty Kuubair • -'
•puolustuskomiteoiden muodostami­sen
kolmivuotispäivän ' kunniaksi.
Ne muodostettiin, kun kolme pien-tä
pommia räjähti erään G a s t i ' o n : ".
pitämän puheen aikana. Castron pu"-»'
huessa lauantaina räjähti myös yksi ,
pommi. Puhuja suhtautui siihen '
rauhallisesti. "Älkää välittäkö t u o s r i .
ta", hän sanoi, kun pomminräjäh-dys
kuului mikrofoonissa hänen p u - ' '
huessaan. "Luultavasti j o ku gusano .
(sananmukaisesti "mato", sana, jo- i
ta Castro käyttää poliittisista vas­tustajistaan)
haluaa juhlia kolmat- '
ta vuosipäivää!. v'-;
Puolustuskomiteoita ilmoitetaan.
n.vkyaän olevan noin 100,000. e r i ­puolilla
Kuubaa. Niitä onkaikkialla,. . .
joka kadulla ja korttelilla on oman-' "
sa. Ne suorittavat moninaisia tehtä'!» •«
viä, mm. jakavat säännöstelykortte!-' '
ja ia valvovat vastavallankumouk-. '
sellisia. :^
Castro sanoi lähiaikojen kehityk- v
sen Karibian'meren alueella ratkai­sevan
Kuuban kannan Moskovan '
ydinkoekieltosopimuksen allekirjoit-^
tamiseen ja YKrssa tehtyihin ehdo­tuksiin
ydinaseettoman vyöhykkeen
muodostamiseksi latinalaiseen Ame- .
likkaan. ;..(
"Emme voi katsoa rauhan vallit- '
sevan meidän ja imperialistien vä-'
Iillä. He ovat meidän vihollisiamme .
ja me tiedämme kuinka voimme oi- '
la heidän vihollisiaan", sanoi Castro.'i ,^
SITÄ
JA
, LOPPUTULOS
— Alkakaamme alusta, sanoi
asianajaja asiakkaalleen! Mitä kapa:
kassa tapahtui? •
— - J o i n neljä olutta.
— Mitä sitten seurasi?
— T - : K a k s i viskiä. vi
— Ja sitten?
— Kaksi konjakkia.
— Ja sitten? : ,
— Yksi tappelu.
K U T S U I L L A
Rouva: Missä on se viehättävä' /
neiti, joka hetki .sitten tarjoili cock-;
talleja?
Emäntä: Etsittekö juotavaa?
Rouva: Etsin miestäni.
— — — - • ^ - vU-v
^j- • .,:.)':'. y'-^'y.': 'v- '•'•'''^
— Paljonko v-tämä helminauha
maksaa? ^
— Kymmenentuhatta. ... ;^
— Perhana! Entä tuo toinen s i t -:
ten?
—, Kaksi perhanaa. ,
PÄIVÄN PAKINA
"Loliikäämidadyn" asioila
Moni on omena päältä kaunis,
mutta sisältä aivan mätä.
Samoin, voi; olla maailman< kau­neinkin
nainen kaikkea muuta mut­tei
ihminen.
Mutta koska toisen vasikalla aja­minen
On n i i n helppoa ja koska nai­sista
puhuminenrei aiheuta usein­kaan
riitaa miesten keskuudessa,
Piin lainaamme ilman muuta nimi­merkki
"Nuotan" pakinan-otsikoi-heen
päivineen Suomen laajimmin
leviä^^Sstä • työväen päivälehdestä,
K a t j a n ^Uutiset-lehdestä. N i i n mene­tellen
pääsee allekirjoittanut kuin
koira veräjästä pakinan kirjoittami­sen
tiimoilta ja lukija saa takuul­la
paremman pakinam Kun hyöty
on molemminpuolinen, niin siis
"Nuotan" nimeen:
Kun sai. nokan irti 1 tarttui pyrstö
k i i n n i , kun sai pyrstön irti tarttui
nokka kiinni, kun,sai .
Tähän tapaan kertoo suomalainen
kansanioni harakasta (tai lieneekö
ollu^ yar^ksesta?) tervatulla katol­la.
ICans^^invälispoliittisesti nioder-nisoituna
loru voitaisiin nyt erin­omaisesti
yhdistää USA:han ja sen
asemaan 'Etelä-Vietnamissa.' Sillä
varauksella^ että Etelä-Vietnamissa
pmerikkalainen Harakka on taker­tunut
kiinni nokkaa, pyrstöä ja
kinttu jaan myöten.
Etelä-Vietnamissahan on ollut se
tilanne, että U S A on pitänyt pys­tyssä
Ngo Dinh Diemin feodaalihal.-
litusta, joka puolestaan on ahkeras­ti
yrittänyt juurittaa pois maasta
kommunistiseksi leimattua viet
kong-liikettä. Siihen on U S A : n ve­ronmaksajain
rahoista myönnetty
viime aikoina, päivittäin 1.5 milj.
dollaria, maassa on 14,000 amerik
kalaista sotilasta j a heistä on sata­kunta
j o kaatunut. Mutta viime a i ­koina
Diem ei ole enää tyytynyt nä­kemään
"kommunisteja" vain viet-kongissa,
vaan amerikkalaiset aseet
on käännetty myös buddhalaisia ja
ylioppilaita vastaan. Maassa on näh­ty
kylmäverisiä joukkoteurastuksia
j a ; laajoja nuissavangitsemisia.
Kun näin pitkälle on päästy, niin
USA olisi jo valmis vaihtamaan
Diemin j a hänen perheensä vähem­män
kovakouraisiin miehiin, mutta
Diemin sukukunta onkin erimieltä,
ja niin Kennedyn hallitus on jou­tunut
hbippuilemaan sinne tänne
kuin hyvin vöiäfeltu tuuliviiri syys-säällä.
Kuluneen kuun alussa antamas­saan
tvrhaastattelussa pres. Kenne­dy
arvosteli jyrkästi Etelä-Vietna­min
hallituksen toimia ja atitoL
Diemin ymmärtää että tämän olfsi
parasta vapautua pokerinaamaisesta
veljestään Ngo Dinh Nhusta (jolla
virallisesti on "neuvonantajan" ase­ma)
ja tämän yhtä kuvankauniista
kuin tiikerimäisestä vaimosta. Mut
ta viikkoa myöhemmin tv-haastatte-lus.
sa Kennedy selitti, että Etelä-
Vietnamin saamaa sotilaallista apua
ei mitenkään supisteta. Ja taas viik­koa
myöhemmin lehdistökonferens­sissa
Kennedy selitti, että "haluam­me
voittaa sodan, hillitä kommunis­tit
ja saada amerikkalaiset kotiin".
Mutta siitäpä ei olekaan mitään tie­toa.
Päinvastoin: Diemin perhe
hankkii itselleen yhä uusi vastjKsta
jia, ja rv Ngo Djnh NHii' on ivalla.
höystäen selittänyt julkisesti, että
USA ei s i l t i uskalla katkaista apua
Diemin sukukunnalta eikä myös
kään suistaa sitä vallasta, koska peli
on siinä tapauksessa pelattu lop­puun
Washigtoninkin osalta.
Samainen Mme Ngo Dinh Nhu jo­ta
"lohikääärmeladyksi" kutsutaan,
pistäytyi muuten myös Belgradissa
koolla olleessa Parlamenttien väli­sen
liiton konferenssissa. Hän liik­kui
siellä raffinoidusti pukeutunee­na,
kamarineiti alituisesti kanta-päillään
ja esiintyi. Siteeraamme
amerikkalaista -'News\veek"-lehteä:
"Hän tarjosi 61 maan konfcrens
sille kuohuvan puheen^ joka esitet­tiin:
kymmen-minuuttisena ranskan­kielen
ryöppynä, ja siinä hän väitti,
että 'kansainvälinen Uristyksen ja
terrorin kampanja' on suunnattu
Btelä-Vietnam^a vastaan - r samoin
liain, hän lisäsi, se oli kerraA Ju­goslaviaa
vastaan. Mme Nha Jatkoi
1
55
i
•M TÄTÄ r
konferenssisalin ulkopuolella kut-sumalla
presidentti Kennedyä 'le- -^-n
pyttäjäksi', paavia (joka oli arvos- -"l;!
tellut Diemin perheen otteita —
Nuotta) 'helposti huolestuvaksi' ja J,,^
rusikoimalla lehdistöä kaikella, jon-ka
se ansaitsi. 'Presidentti Kennc- ^v»
dy'. hän sanoi; 'on poliitikko, ja
kun hän kuulee äänekkään mieli-»:,
pitecn, niin hän pyrkii lepyttelc-mään
sitä'.
Vietnamin sodasta ja poliittisesta , 1^^
kriisistä kertovat lehtimiehet ovat
' h e m m o t e l t u j a l a p s i a ' , , 'hirveitä',.ui!,V
'kamalia'. 'Olen hyvä tyttö', hän rä- --^
jahti iskien valkokäsineisen liyrk-kinsä^
lehdistöhuoneen pöytään. ' E n J^rl.^
ymmärrä, miksi lehdistö on hirveä -
minua kohtaan.'"
Ehkä nyt annamme puheenvuoron
amerikkalaiselle kenraaliluutnantti
John Paul Vannille, joka on ollut
pitkään Etelä-Vietnamissa ja antoi ].'.'
viime elokuun 31. pnä haastattelun
New Yorkin Timesille. Hän nimit-täin
lausui, että Diem monien ame-rikkalaisten
/ upseerien käsityksen •
mukaan ei haluakaan voittaa sotaa
vietkong-sissejä vastaan, vaan jat-kaa
sitä loputtomiin, koska Siten in
dollaieita virtaa jatkuvasti S a i g o n - " f |
iin. Osan niistä Diem käyttää l u o n - i ^ k
nollisesti ''sodankäyntiin ja v e r e n - li
vuodatukseen osa merkitään sie-j«w , |
väliä käsialalla hänen karttuva^^e,^
pikatililleen pankissa. ««•
Tämä on siis se imperialistinen
ryteikkö, Sossa Washington k:ahlaa'^\v.y
Etelä-Vietnamin'maaperällä, pn^sl^?j8v|: f
nä vapaa Militia todoUä; kau m-