Vapaus, April 15, 1958

              ISivu2 Tiistidnai huhtilt 15 p. — Tuesday, April 1^, 1058
/<A m ^BUriiidfiHiff. "E^
as «ioöii^' d a i ^ Post
<MiU» lOI^VBL Pub-l
I i i ä t i n K i ^ Satiu^days by Vapaus Wltmlm^^ Iittt. 100-102
T^pbones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office o a 4-4266. Bfanager
^ ^ ^ ^ I S d i t o r ]V. Eklund. MalUng
</^Mm^tUkig rates iqpon « l i ^
acäaafliasa: 1 «fc *?«Ö « kk. 3.75
• . ^ ^ • 8 kk. 2:»
T^dMOolssa: r - i ^ k ^ kk. 4J0
Svms^ lm «£0 6 kk. « S
(iurldäi''uusäaian
• ToinutuJjsen saustmat IOT^^ ''terveiset" ja suusanalliset
• esitykset osoittavat^fatkaisevasti, että Vapauden lokijakun-i^
ua en^ihinistd^^ lehtemme toimituksen
' }<ri^^|ki9 y^^ eiiglaiminkielen kurssin siten,
fiifrUiiiöjiit vowk englanninkielien itse-
';^]nl^elu^l Va^a^
'' ^^'''l^^sym^en llmMctf^'^glanninkielen k u^
;,,)j)dkateftis^ta lierä^^ tunnettu kirjeenvaihtaja
**ÄL'i^'ja;hähen e ^ ^ t e h M on saanut melko Suurta kanna-il^
te.^^^K sitä vastusta ainakaan, siinä maä-ifetta^^^^^^
katlcöiut tarpeelliseksi ilmaista vastustavansa
ttii<4ipit€^ Ei^hriielisyyttä on vBin ilmfennyt siinä, että
•^•uiitterammat" kieteii tutkijat halusivat että "englannin-
. jjÖ6l«in nurkka" julkaistaisiin^ kolme tm a i n a ^ %:afcsi kertaa
- viikossa, jotäv^^ olevan sitä mieltä,
että se julkaistaan vain kerran viikos^
/^^^t^^ tämän perusteella on päätetty, että tämä "eng-lasniiäciäen
nurkka" julkaistaan alusta loppuun asti uudes­taan,
sillä kuten lukijat ovat selittäneet, se auttaa monta
itseojjpJiskiilSjaa ja mikä tärkeintä, se pitää englanninkielein
oi»iskeiua;jatkuvasti "päiväjärjestyksessä" — ja siitä on hyö-tyä
iu^j^tnin^ yleensä. Suunnitelmana on, että tämä
^engibmmii^^ julkaistaan ainakin aluksi kerran
y i ^ ^ että työläisillä ja farmareilla on
.hyvästä halustakin^ huol^^ rajoitetusti aikaa eng-lähninkiel^'
opiskeluun, niin tärkeä asia kuin se onkin. Tässä
nrieiessä Ön käsittäälseimne parempi, että pidetään kieliopis-
^^äua virillä jati^ ajan, kuin se, että luet-taiCni>
ik2d^ "kurssi" muuta­massa
viikossa.^^ ''englanninkielen
; purkka'' antaa tä^mielesssi hyödyllistä ja mielenkiintoista
•^uKdö^oUi" tai hairastelua (hobby)^ juuri viikon lopuksi,
; ' jöUoiii ^ enemm
, Jos käytäntö kuitenkin osoittaa, että tätä "nurkkaa" ha-
Itftasui julkaista useammin, niinv silloin voidaan tehdä tar-
\^ pg^Iliiiienjmu^ Lukijoita pyydetään hyväntahtoisesti tie-d(
utt^iuai toiyoinulj^
"S-^ 'Tainan "englanninkielen nurkan" julkaiseminen alkaa jo
talli i^oUa, eli torstaina, huhtikuun 17 pnä ja jatkuu aina
torstaisiö . Levitysryntäyksen ^kana tuleville uusille tilaa-
^jlliilejari^^ varata, mikäli se on mahdollista "takanume-roita"
sakaU,etta he saavat tämän englanninkielisen kurssi-i
d t t ^ ^ n jalusta alkaen. Varmin keino koko kurssiainehis-
4im saamiseksi, on tirtenkin se, että tilataan Vapaus mahdol-
Hsiminan pian/
Jokatapauksessa toivomme, että tämä ratkaisu tyydyttää
;yi^^Bniä, ja^^^ lui^äit^ttävät yastaisuudessa-
^yoimfisti toivpinukisäisa nyt julkaisemaan ruvettavan
"gt^laijriftikielisen ntirkan" guhteen.
Huomattu merkldpäiyä
3aomessa ja Neuvostoliitossa vietettiin huhtikuun alussa
t smuia jiÄ arvokkaita juhlia näiden naapurimaiden ystävyys-
!' ja avunantosopimuksen 10<-vuotsipäivän johdosta. Kuten on
]: Mi^däatcin lehtemme uutisosastolla kerrottu, Suomen presi-dehtti
Kekkoiien ja Neuvostoliiton presidentti Voroshilov än-iolVat
kuimpikin tämän merkkiplivän johdosta hyvin länunin-y.
henloseai lausunnon. Sen jälkeen jolemme saaneet nähdä,
t ^että:lämlj^^ oli suuria juhlia tämän
' v-nMrkti Mainittakoon, että tätä naapuri-
> . ^ i d e t l ' y s ^ vietettiin esi-
•-'soirkäsi^^ valkeassa pyivässalissa, missä oli mm.
* ..ll^slEovan suomalainen siirtokunta fäysliikuisena. paikalla.
t > ' Uiitistiedoissa kerrotaan, että kun Masonm^ laulun ja
* ' Ni^vostb^hymnin säveleet olivat- juhlassa kajahtaneet, Neu-
* ycfitoliitossa toinuvan Neuvostojtiitto-Suomi-Seuran puheen-jc^
tajs^ Aleksei Markushevitsh palautti juhlapuheessaan kuii-
' lijakuiuian Käkösen sanat, että "hedel-mistSln
puu tunnetaan" ja osoitti, että valtiomiesten kum-ahaHakiin
pudella saama vastaanotta on osoitus hyvien suh­teiden
jatkuville keMt;^ksdle/^
K a n ^ Syivi-Kyliikki Kilpi, jonlut kerrotaan
Sfi9neaa. enkoiseh, lämminhenkisen vastaanoton, puhui tässä
IfodkfliVan jvtjhlassa suomeksi korostaen, että ystävyyssopi-on
paljon a^ttanut epäilyjen hävittämistä.
YaUdca kyin^ienen vuotta on kansakunnan historiassa
aika, nyt Voi(}£^^^ todeta, että Suomen ja
^eiilvostoliitpn välinen ystävyys-, ja avunantosopimus on
-f/Ne iepailyt, joit^ esitettiin sopimuksen suhteen sitä sol-fldtlattssa,
ovat vähitellen haihtuneet — ja siinä on paljon
"^Efffe^l^^ myps täällä Canadassa.
YstäVyyiK ei ole mitenkään vaarismtanut Suomen
itsenlis^ kuten sen vastustajat selittivät, eikä se ole
~ Itti^vJhiuta^ yhteyksien ylläpitämistä muihin ^maihin,
'Tii^ttten niihin kapitalistisen maailmanosan maat Eivät
-^ole sötila^nenotkaan rasittaneet, kuten takavuosina epäiltiin.
^'Tosiasiansa on tapahtunut vallan toisin mitä ystävyys- ja
^ävimantosojpimuksen vastustajat
i '"Ystävyys- ja avunantosopimus on kuluneena kynunen-
V viquotiskaU näyttänyt olevankin lähinnä kulttuurisopimus.
K&Ittuurikanssakäymlnen on vuosi vuodelta käynyt vilk-tanmmaksi
Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Tieteellisen
-jja taiteellisen yhteistoiniinnan lisäksi Ovat ystävyyskauppa-
• siditeet saaneet' muotoja, jotka täysin vastaavat ,su6malais-r-
ruotsalaista kummikaupunkitoimintaa", kirjoitti Helsingissä
^ilsöi^si^rvä työväen suuriehti Kansan Uutiset tästä merkki-
" £^ Kutofca suurta arvoa tälle ystävyyssopimukselle anne-
*-tum saa^jen jrakemusten perusteella kummallakin puolen
rajujt, 1^ bakj^ siitaketta sen uusiminen ta-
> t « * ^ l<»Ptei^^y Monet nekin piirit, jotka Suo-v''
m$ssa;ya^ sen alkuperäistä allekirjoittamista, kannat-
•^t^jt ystävyyssopimuksen uusimista!
Täiul kehittymi-lienion
luoiiiioll^^ eduksi mdlemmiUe maille ja
Bfeti pienelle Suomelle. Samalla kertaa tämä hyvien
j n t i l ^ i L ^ ^ käytännöllisesti, ett§ valta-
^^JSuonat ja kansat voivat elää rauhanomaista rinnakkaiselo^^
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Mrd. Anna Luot«Jwlii, Atikokan,
Ont, ti^yttSk t&nS&n. i i u h i ^ u n 15
pnfi 80 vuotta.
Vu: Hänninen, Long Lake, Ont,
tSyMä tänäSn. huhUkuun 15 pnS
72 vuotta. •
Yhdymme, sukulaisten j a tutta>
vain onnetoivotuksiin.
mm • • . mm'. • Tyovaestoir at
21 p.
Mitä muut sanovat
A I N A V A I N TAREMPÄA"
L A P S I L L E K IN
ErSän floridalaisen patentoimasta
leikkiyeitsestä. tulee punaista nes­tettä
kun veitsen käyttäjä painaa
sen kädensija^ päässä blevaap pal­loon.
Leikin tavoittjeena on päästää
tätä ne&tettä silioin kun veitsen
kärki koskettaa leikkikumppania.
•Täten tämän leikkikalun käyt­täjä
saa lisähuvia haavoittumisen,
realiäesta vaikutuksesta", sanoo pa­tentin
hankkija.
Oletetun haavan paikka osoittaa
myös veitsen käyttäjän tarkkuuden.
Tämä patentti (2,826,859) annet­tiin
John E . ShafferiUe, Brandon,
Florida. Patentin alaiseksi tulevat
leikkiveitsien lisäksi pistimet, mie­kat
j a tikarit.
—New York Times, maalisk. 22 p.
sotari­kolliset
vapautettu
Tokio. — Kymmenen japanilais­ten
pääsbtarikollista, jotka tuomit­tiin
elinkautiseen vankeuteen Pearl
Harboriin järjestämän hyökkäyksen
johdosta, vapautettiin ehdoitta
maanantaina.
Ulkoministeriö tiedoitti 10 sota­rikollisen
vapauttamisesta. He olivat
jo ehdonalaisessa vapaudessa. Tier
donannossa sanottiin, että vapautta­minen
tapahtui senjälkeen kun asi­asta
neuvoteltiin U S A : n j a sen sota-aikaisten
liittolaisten kanssa.
Vapautetut ovat kenraalit Sadao
A r a k i , Shunroku Hata ja Kenrryo
Sato sekä amiraalit Shigetaro Shi-mada
j a Takasuni Oka. Toisia va
pautettuja bvat entinen sinetinhal-tija
Koichi Kido, hallituksen suun­nittelukomitean
entiset jäsenet H i -
roshi Ishma, Teichi Sizuki sekä Nao-k
i Hoshine. Niinikään entinen f i ­nanssiministeri
Oshima Kenyo v a ­pautettiin.
Sotaoikeuden päätöksellä seitse
män japanilaista sotarikollista hir­tettiin.
Vapautetut olivat viimeiset vanki­lassa
taikka ehdollisessa vapaudessa
olevat sotarikolliset Japanissa.
Canadian Labor Cpngressin toi
nen edustajakokous alkaa Winni-pegissa
huhtikuun 21 ppäi eli kaksi
vuotta sen jälkeen kun Trades and
Labour Congressin jä Canadian
Congress of Laborin historiallinen
yhtyminen tapahtui.
Edustajakokoukseen odotetaan
saapuvan n. 1,500 edustajaa jä kes
kustelun odotetaan muodostuvan
vilkkaaksi ja militanttiseksi. Tämä
puoli on hyvin käsitettävissä kun
huomioimme rie ongelmat, joiden
ratkaisemisesta edustajakokous jou­tuu
neuvottelemaan. Nämä ongel­mat
ovat aivan toisenlaisia kuin
ammattiyhdistysliikkeen edessä ol­leet
ongelmat silloin kun yhdistä­minen
tapahtui.
, Silloin keskeisenä kysymyksenä
o l i yhteenliittyminen. Tämä puoli
toteutettiin vaikka olikin pidätty-väisyyttä,
viivytyksiä ja epäilyksiä.
Menestyykö yhtyminen? Voivatko
ammattialoihin perustuvat uniot ja
teollisu\isalpihin perustuvat uniot
toimia yhteisesti yhden keskusliiton
alaisuudessa? Näihin kysymyksiin
olemme suurin piirtein saaneet
vastaukset kuluneen kahden vuoden
aikana. ^
Vaikka vieläkin on ratkaisemat­tomia
ongelmia ja vaikeuksia, niin
ammattiyhdistysväki on yleensä sitä
mieltä, että ammattiyhdistysliike
K i r j . W I L L I A M K A S H T AN
on nyt paljon paremmassa asemas­sa
puolustamaan ja edistämään
työväenluokan etuja.
Tämän johdosta, jos joku arvos­telee
yhdistämistä vuosikokoukses­sa,
niin hän e i varmaan tule saa­maan
kannatusta. Voimme odottaa,
että edustajat kannattavat yhtenäi­syyden
laajentamista ja kaikkien
unioiden ottamista keskusliittoon.
Maamme taloudellinen j a poliitti­nen
kehitys vaatii j u u r i sellaista.
Kun ammattiyhdistysliikkeen yh­distyminen
tikahtui maamme ta­louselämä
oli kukoistuskaudessaan.
Työttömien määrä oli vähäinen.
Tällä kertaa vaikuttaa siltä, että
kukoistuskausi olisi päättynyt, ei
vain Amerikan meintereella, v a ^
kaikkialla kapitalistisessa maail­massa
j a talouskriisin vaara uhkaa
työväenluokkaa. Tämä näkyy sel­västi
kun tuotanto laskee, työttö­myys
lisääntyy ja elintaso laskee.
Tämä tilanne asettaa uudet on­gelmat
edustajakokouksen käsitel­täväksi
ja ratkaistavaksi ja tekee
välttämättömäksi kehittää uusia toi­mintamuotoja,
jotka ovat väittä-'
mättömiä tilanteen muuttuessa.
Koko työväenluokka odottaa edus­tajakokoukselta
ohjeita kuinka täs­sä
vaiheessa on taisteltava työpaik­kojen
j a työturvallisuuden puoles­ta;
kuinka voiclaan suojella j a pa­rantaa
nykyistä elintasoa; kuinka
voidaan puolustaa ammattiyhdistys­liikkeen
oikeuksia; kuinka monopo­lit
voidaan estää sysäämästä talous-taakan
työväenluokan kannettavak­si;
ja ennenkaikkea kuinka voidaan
kehittää joukkotoimintaa niin laa­jassa
määrässä, että voidaan pakoit-taa
hallitus täyttämään lupauksen­sa
työpaikkojen Järjestämiseksi
kaikille.
Ammattiyhdistysliike on tilaisuu­dessa
ratkaisemaan tämän ongel­man,
mutta sen ratkaiseminen vaa­t
i i työssä olevien j a työttömien yh­tenäisyyttä;
yhtenäisyyttä kuluvan
vuoden palkkavaatimuksien puo­lesta;
yhtenäisyyttä työväestön ja
farmarien kesken; ja sellaisten hyl­käämistä,
jotka kuultuaan kapita­listien
hätähuudot olisivat valmiita
perääntymään juuri silloin kun työ­väestöllä
pitää olla militanttinen
johto.
Tämä on siitäkin syystä välttä­mätön,
koska me voimme odottaa,
että kun konservatiivit saivat niin
vaikuttavan enemmistön, monopoli
alkaa suoran taistelun työväestöä
vastaan.
Parhaillaan käytävä herjauskam-panja
järjestynyttä työväestöä vas­taan,
yritykset ammattiyhdistysliik­keen
oikeuksien rajoittamiseksi, e i ­vät
ole suunnattu ainoastaan am­mattiyhdistysliikkeen
taloudellisen
voiman taltuttamiseksi, vaan myös
k i n työväestön poliittisen toimin­nan
estämiseksi.
Itsenäistä työväen poliittista toi­mintaa
vastustavat henkilöt, jotka
haluaisivat saada ammattiyhdistys­liikkeen
konäervatiivihallituksen
kannattajaksi.-Toisaalta voi oUa
masennusmielialaa poliittista, toi­mintaa
kannattavien keskuudessa
kun työväen poliittinen toiminta o li
niin heikkoa vaalien aikana.
Vaalien tulokset selvästi osoitta­vat,
että tarvitaan enemmän eikä
vähemmän poliittista toimintaa ja
sen täytyy olla laadultaan sellaista,
että se todellisuudessa yhdistää työ­väestön
ja farmarit yhteistoimin­taan
voimakkaaksi tekijäksi maam­me
poliittisessa elämässä.
Tässä myös tarvitaan militanttis-ta
johtoa ja selvää kannanottoa rau­han
asiaan nähden. Kuinka tärkeä
tämä asia on, osoittaa se seikka kun
Vapaiden ammattiliittojen kansain­välinen
liittokin oli pakoitettu jul­kaisemaan
lausunnon missä kehoite-taan,
että olisi tehtävä kaikki yri­tykset
korkeimman portaan neu­vottelujen
järjestämiseksi.
On korkea aika maamme ammat­tiyhdistysliikkeen
olla aloitteenteki­jänä,
ei vain hyväksymällä hy­vän
päätöslauselman rauhanasiasta,
vaan toimien niin, että väestö kan­nattaa
sen toteuttamista.
' Jos edustajakokous viitoittaa sel­västi
tietä näiden asiain puolesta, se
merkitsee,' että ammattiyhdistyslii­ke
tulee saavuttamaan uuden vai­heen,
mikä tekee helpommaksi toi­mia
vaikean tilanteen edessä.
Ford kauppaa
tamiaan autoja
Dearbom, Mich. — Ford-yhtiö i l ­moitti
täällä äskettäin, että se
suunnittelee Saksassa valmistaman­sa
Taynus-nimisen auton myyntiä
tällä mantereella.
Tätä 102% tuuman mittainen au­to,
(pyörien väli) valmistetaan F o r ­din
alayhtiön. Ford Werke A . G.,
tehtaassa Kölnissä j a sitä odotetaan
tarjottavan Fordin liikkeissä täällä
johonkin aikaan ensi kuun kuluessa.
Tämän pienemmän auton tuonti
ilmeisestikin merkitsee sitä, että
inyös Ford haluaa smu^mman osan
yhä lisääntyvästä pienempien auto­jen
kaupasta tällä mantereella. Y h ­tiön
taholta sanottiin, että Yhdys­valloissa
myydyistä autoista muo­dostivat
ulkomaalaiset meikit 5.1
prosenttia viime tammikuussa.
Ford jo tuo maahan 14 mallia
sen En^annissa tehdyistä autois­ta,
joiden mitta vaihtelee 84 tuu­masta
104 tuumaan ja joiden jou­kossa
ovat Anglia, Prefect. Consul.
Zepbyr j a Zodiac.
niiden valtiomuotojen erilai­suudesta
huolimatta. Ystävyys­suhteet
ovat säilyneet, kehitty­neet
ja lujittuneet näiden naa­purimaiden
välillä, vaikka toi­nen
niistä on suurmaa ja toinen
pikkumaa, ja vaikka Suomessa
vallitsee kapitalistinen järjes­telmä
ja Neuvostoliitossa sosia­listinen
järjestelmä.
Kaikki suomalaiset, sekä Suo­men
kansan ja valtion kaikki
ystävät toivovat' luonnollisesti,
että tämä ystävyyssiiunta^ ke­hittyisi
ja lujittuisi edelleen
näiden maiden välillä„Jämän
toinen toisensa sisäisiin asioi^
hin puuttumattomuuden perir
aatteen mukaisesti. Samalla
kertaa Suomen ja Neuvostolii­ton
ystävyyden ja yhteistoi­minnan
kehittyminen on ku­moamattomana
osoituksena sii­tä,
että myös Canada voi kehit­tää
diplomaattisia, kaupallisia
ja kulttuurisia suhteitaan Neu-vostol^
ton ja mi^iden sosialis­tisten
maiden kanssa,kraahalU-^
sen rinnakkaiselon periaatteen
puitteissa.
Brysselin ipaailmannäy ovet
avautuvat huhtikuun 17 päivänä
35y000y000 ihmistä odotetaan Brysseliin näyttelyn
kestäessä noin kuusi kuukautta; arkipäivinä 175,000
Helsinki. ~ Huhtikuun 17. päi'
vSnä avataan Brysselissä vuodea
1958:n maaUmannäyttely. Se tu­lee
erikoisundessaan j a laajuudes­saan
olemaan todellinen merkki­tapaus
maailmassa j a ylittämään
siinä suhteessa kaikki tähänasti­set
maailmannäyttelyt, joista tun­netuimmat
'olivat epäilemättä P a ­riisissa
vuosisadan vaihteessa jär­jestetyt.
Brysselin näyttelyä
luonnehditaan, atomiajan avauk­seksi
j a silmäykseksi ihmisen tu-,
levaan elämään. 50. kaäisakuntaa
asettaa siellä näytteille teollisen
kulttuurin, tieteen j a taiteen par­haat
saavutukset ja uutuudet.
MyÖ3 7 suurta kansainvälistä jär­jestöä
on mukana. Omalla panok­sellaan
osallistuu näjrttelyyn myös
Suomi. Työt on edistyneet hyvin
j a kaikki tulee olemaan ktfnnossa
avajaisiin mennessä
Suomen paviljongin taiteellisen
järjestelytyön johdossa on taiteilija
Tapio Wirkkala apulaisineen ja
näyttelyn teknillisistä järjestelyistä
huolehtii Suomessa oleva toimikun­ta
sekä Suomen Messut, jonka toi­mitusjohtaja
Olle Herold on par­haillaan
Brysselissä tutustumassa
näyttelypaviljonkimme viimeiste­lyyn.
Suomen Messujen tiedoitussih-teeri;
toimittajan. Melarti totesi
lehdellemme, ettei maailmannäytte­lyn
pääasia suinkaan ole kaupalli­nen
tarkoitus j a niinollen ei näytte­lyyn
osallistu liikkeitä sellaisenaan,
vaan erilaisia tuotteita, jotka esiin­tyvät
vain suomalaisina tuotteina.
Pääpaino on Suomen osastolla kult­tuurin
puolella; kansansivistys, tai­de,
tiede, sosiaaliset olot ym. Oma­na
ryhmänä esiintyy kuitenkin
puunjalostusteollisuutemme, jonka
havainnollistamiseksi näyttelyyn on
toimitettu nykyaikaisen puunjalos-tusteoUisuuslaitoksen
pienoismalli
ja tuotenäytteitä. Toisen ryhmän
muodostaa kotimäriikinateollisuus,
jonka puitteissa esitellään mm. me­talliteollisuutemme
tuotteita, vuori-teollisuustuotteitamme;
malminäyt­teitä
ym. Oman ryhmänsä muodos­tavat
taideteollisuus- ja kotiteolli-suustuotteeL
Näytteille pantavia tuotteita ei
ole kovinkaan paljon, vaan esillä
ovat varsinaisesti vain suuntaa-anta­vat
tuotteet, tulevaisuutta omaavat
uutuudet j a erikoisuutuudet Näyt­telyalueemme
kokonaispinta-ala on
n. 2854 neliömetriä j a siitä paviljon­gissa
varsinaista näyttelyalaa 700—
800 neliömetriä. Paviljongin rahoi­tukseen
on valtio myöntänyt varoja
vähän toista sataa miljoonaa.
Mitä tulee itse näyttelyn ohjel­maan
— kestäähän näyttely loka­kuun
19. päivään saakka — niin
mainittakoon, että kaikilla osallis­tuvilla
kansakunnilla on oma "kan-sailisuuspäivänsä"^
äyttelyn^ikanar
Suomen "kansallisuuspäivä" on
toukokuun 21 pnä ja silloin järjes­tetään
mm. vastaanotto paviljongis­samme.
Ohjelmasuoritusta varten
matkustavat täksi päiväksi Brysse­l
i i n Y L j a Hilma Jalkanen voimis-telutyttöineen.
Näyttely tuntuu herättävän mel­koista
mielenkiintoa, ja mm. toimit­taja
Melarti kertoi henkilökohtai­sesti
kuulleensa useiden henkilöi­den
matkasuunnitelmista. Brysseliin
matkaa suunnittelevien on kuiten
k i n otettava huomioon, huomautti
toimittajjT^ielarti,, että raajoitusti-lojen~
saanniäta on syytä huolehtia
itse jo etukäteen, sillä Brysselissä
tulee olemaan epäilemättä melkois­ta
tungosta koko kesän. On arvioi­tu,
ettd 6 kuukauden aikana tutus­tuu
' näyttelyyn noin 35 miljoonaa
ihmistä, joista arkipäivinä /keski­määrin
175,000 sunnuntaisin jopa
y l i puoli miljoonaa.
SILMÄYS MAAILMANNÄYTTE­L
Y N P U I T T E I S I IN
Maailmannäyttelyn alue sija't-see
3 kilometrin pääscä Brysselin
keskustasta. Siellä on kohonnut
kokonainen kansainvälinen kau­punki,
joka arkkitehtuuriltaan j a
oleknukseltaan on 20—40 vuotta
edellä aikaamme. Näyttelyalue on
jaettu sektoreihin, joita erottavat
f>ois'staan valtakadut, istntokset,
värit, valaistus y j n . Osanottaja­mailla
on omat paviljonklnsa ja
sen lisäksi on monia, elinkeinoja
j a kulttuurinaloja ja niiden saa­vutuksia
esitteleviä yIe!spaviIjon-keja,
kansa:nvälisten järjestöjen
esittelyjä, tulevaisuuden pavil-jtfnki
j a kaiken symboolina jätti-läiskokoinen
teräksinen "Ato-mium"-
rakennelina, joka on 102
m korkea ja painaa 2,500 tonnia.
Se tulee jäämään pysjrvästi pai­kalleen,
kuten Pariisin Eifel-tor-nikin,
muistona maailmannäjrtte-ly:
tä.
Yksiytisten maiden näyttelypavil-jongeista
suurimpia ja erikoisempia
ovat Neuvostoliiton ja U S A n pavil­jongit
Neuvostoliiton lasista ja
alumiinista rakennettu suorakul­mion
muotoinen paviljonki on näyt­telyn
suurin — sen pituus on 150
metriä, leveys 72 metriä ja korkeus
22 metriä. 20 metriä leveät mar
moriportaat johtavat pääovelle, jon­ka
edessä on suuri Leninin patsas.
Keski halliin sijoitetaan Neuvostoin
ton viimeisimmät suursensaatiot —
Sputnik I:n ja sputnik 11 :n mallit
Uutiskuvamme on otetu "kuuhan vallankumouksellisten
piiIo{>aikasta Oriente-maakunnan vuoristossa. Keskellä
seisoo vallankumousliikkeen johtaja tri Fidel Castro. Etu­alalla
kumarassa asennossa on hänen viftjensä kapteeni
Raoul Castro. Vaikka diktaattori Batista on useamman
kerran ilmoittanut, että vallankumoukselliset on lyöty,
hallituksen vastainen toiminta jatkuu ja vallankumouk­sellisilla
on suuri alue käsissään.
Diefenbakerin lupaukset
Voimme olettaa, että Diefenbaker ja konservatiivi-puolue sai voi>
raakkaan kannatuksen liittovaaleissa vaalilupauksiensa perusteella. Die-fenbakerin
vaalilupauksiin sisältyvät seuraavat:
Hän pyysi canadalalsla yhtymään hänen 'iinelmaansa" suuresta
Canadasta.
Hän lupasi yleisiä töitä työttömyyden lopettamiseksi ja vaalien jäl-^
keisenä päivänä l a n ^ : "Rehellisesti uskon, että nyt voimme lopettaa
työttömyyden vyötyp".
Hän lupasi uutta ohjelmaa keholttaakseen nyt ulkomaille vietävien
raaka-ameiden jalostamiseen Canadassa ja lupasi tutustua ongelmaan
kun Yhdysvallat kontrolloivat täällä sijaitsevia yhdysvaltalaisten yhtiöi­den
alayhUöitä, josta havainnollisimpana es:meAkina oli 1,000 F o r d -
autbn Kiinaan lähettämisen estäminen.
Hän lupasi siirtää tuntuvan osan Canadan <»toista Yhdysvalloista
Britanniaan.
Hän lupasi canadalaisille uuden vanhuudefti huolto-ohjelman nykyi­sen
järjestelmän parantamiseksi.
FarmareUle ja kalastajille hän lupasi suojaa ja apua. Hän lupasi
harkita apurahojen maksamista farmituotteista Ilman ruokatarpeiden hin­tojen
nousua.
Hän lupasi pidentää hätäUIatyöttömyysvakuutuksen jakamisalkaa
toukokuun 15 päivän jälkeen, jos se on tarpeellista. Vaalien jälkeen hän
on luvannut, että tämä asia tulee parlamentin käsiteltäväksi.
Vaikka vaalien yhteydessä puhuttiin vähän siltä, Diefenbaker on
mbnet vuodet kannattanut oikeuksien julistuksen laatimista.
Vaalit on nyt ohitettu ja Diefenbakerilla on nyt riittävä enemmistö
lupauksiensa toteuttamiseksi. Nyi-häjti joutuu vastaamaan niistä Cana­dan
kansalle.
sekä suihkumatkustajakone TU-114,
joka o l i ensimmäinen säännöllisessä
matkustajaliikenteessä oleva suih­kukone.
Sivurakennuksessa on elokuva­teatteri,
johon mahtuu 1,000 katso­jaa.
Siellä esitetään parhaimpia
neuvostoliittolaisia filmejä. Samas­sa
rakennulcsossa on ravintola 350
vieraalle, Siellä on tarjolla joka
päivä tuoreita ja aitoja venäläisiä
herkkuja kaviaarista ja vodkasta
alkaen. On huhuiltu, että Bulganin
j a Hrushtshev tulisivat avaamaan
Neuvostoliiton paviljonkin.
Kun neuvostoliittolaiset ovat
käyttäneet 2,5 hehtaarin alueestaan
n. 90 prosenttia rakennuksiin, n i in
amerikkalaiset ovat jättäneet noin
kolmanneksen näyttelyalueestaan a -
voimeksi terassiksi, jossa kukkivat
omenapuut kiertävät suurta vesi
allasta. Paviljonki on pyöreän-muotoinen,
läpimitaltaan n. 100
metriä ja kattona on läpikuultava
lasikristalli.
SITÄIIIIIIIIIIIIIIII
JA
T Ä T Ä
VASTAUS
"Mitä sanoisit", kysyi vakava nuo­rimies
tytöltä, !'jos pyytäisin sinua
vaimokseni?"
" E n mitään, sillä en voi puhua
ja nauraa samanaikaisesti."
HIDAS TOIMINTA
— Saako kirahvi koskaan kurk­kunsa
kipeäl(si jos se kastelee jal­kansa?
— Kyllä, mutta se tapahtuu vas­ta
noin viikkoa myöhemmin.
VÄHÄÄN TYYTYVÄ
"Onko syytetyllä mitään sanotta­vaa
ennen tuomion langettamista",
kysyi tuomari?
" E i yhtään mitään", vastasi syy­tetty,
"paitsi se, että olen aina ollut
Katossa on suuri äuk- hyvin vähään tyytyväinen."
ko, josta auringonsäteet ja sad^ pää
sevät sisälle hallin keskustassa ole­vaan
keinojärveen, jota ympäröivät
kauniit kukka- ym. istutukset. Näyt
telyesineillä on pyritty osoittamaan
ennenkaikkea sitä, mUtä Amerikka
n ^ t ä ä tällä hetk';llä.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Naisten töistä ja "miesten vauvoista"
Näyttää siltä, että vissinlaisilla
työnantajilla ei ole niitään vauvo^
jen saantia vastaan — jos niitä tu­lee
iniehille!
Tämä tuli äskettäin hyvin sattu­vasti
esiin erään torontolaisen päi­välehden
työehtosopimusneuvotte­luissa.
Kyseisen laitoksen työläis­ten
ammattiyhdistyksen tai kiitän
(Guild) kertoman mukaan toronto­laisen
Star-lehden~ hallinto on sitä
mieltä, että jos miehet rupeaisivat
synnyttämään vauvoja, niin asiat
olisivat paljon paremmalla tolalla.
Kiitän selostuksen mukaan mai­nitun
lehden ilmoitusosaston henki­lökunta
on vastikään järjestynyt.
Ja työehtosopimuksesta keskustel­taessa
tuli esiin myös I^symys syn­nytyslomasta.
Tällöin havaittiin, et­tei
kyseisen laitoksen hallinnolla
ole mitään sitä vastaan, vaikka
synnytyslomat myönnetäänkin i l ­moitusosaston
(Display Ad) osas­tolla,
missä ei ole j u u r i lainkaan
naisty^läisiä. Hallinto suostui peri­aatteessa
luokiteltujenkin (classi-fied)
ilmoitusten osaston työläisten
synnytys-' eli äitiyslomaan, vaikka
tällä osastolla on siksi runsaasti
naisia, että tällä kysymyksellä on
jotakin käytännöllistä merkitystä.
Mutta sitten kun yhtiö "suostui"
tähän synnytyslomaan, se rupesi
esittämään "ehtoja" tai .varauksia
seuraavasti:
"Työnantaja myöntää synnytys
(äitiys)loman kahden vuoden pal­veluksen
jälkeen ilmoitusosaston
(Display Ad) työläisille j a (myös)
luokiteltujen ilmoitusten osaston
työläisille, paitsi e i ilmoitusten vas-taanottajUta,
luokiteltujen ilmoi­tusten
h a n k k i j o i l l e . . . ! ' mikä asial­lisesti
kieltäisi synnytyslomat kai­kilta
muilta työläisiltä, paitsi mie­hiltä!
* * •
. Samaa suuruusluokkaa, joskin
vähän eri suunnalta katsoen, on
erään torontolaisen tuomarin viime
viikolla antama lausunto, että "äi­tien,
j o i l l a ei ole siihen pakko, ei
pitäiisi käydä työssä vam siksi, että
voisivat ostaa suuremman auton."
Tämä arvon, tuomari, joka on
kaiken lisäksi itse leskirouva, s i ­vuutti
yhteiskunnalliset seikat ko­konaan
lapsirikollisuudesta puhut­taessa
ja "sanoi perhe-elämän ole­van
90-prosenttisesti siitän vastuus­sa.
J a kun hän tässä yhteydessä
esitti erikoisesti vastustavansa äi­tien
työssä käyntiä, niin asiallisesti
häh £»itoi ymmärtää, että äidit ovat
loppii jen^lopuksi—syyllisiä-^myös
nuoriso- ja lapsirikoUisuuden kas­vuun!
/
Mikä hirveä ajatus!
Oppineen naistuomarin on tieten­kin
helppo katsella maailman pa­huutta
, korkealta tuomioistuimel­taan
j a heittää yhteiskunnalle kuu­luvia
syytöksiä äitien kannetta­vaksi.
Mutta mikä on todellisuus? C P :n
Ottawan uutistiedossa (maaliskuun
20 p) kerrottiin tästä asiasta mm.
seuraavaa:
"Canadan työssäkäyvät vaimot
menevät työhöii parantaakseen per­heen
asemaa . . . 'Ratkaiseva (ovenv-helming)
syy miksi avioliitossa ole-vatnaiset
— erikoisesti ne joilla on
lapsia, tekee työtä kotinsa ulkopuo­lella,
on halu parantaa p6rheen
elintasoa, todetaan liittohallituksen
työdepartmentin raportissa työssä­käyvistä
v a i m o i s t a . . ."
Juuri näin on asia. Elinkustan­nusten
jatkuvan nousun vuoksi tu­lee
yhä vaikeammaksi elää säädyl­lisesti
"perheen pään" ansioilla.
Siksi naiset joutuvat käymään l i ­sääntyvässä'
määrässä päivin palk­katöissä
ja tekemään iltasin ja öisin
sadat kotityönsä. Jos jtämä oTnjon-kinlaisena
tekijänä lapsirikoUisuu-den
kasraun' — ja se saattaakin
olla — niin silloin pitäisi- arvon
tuomarin j a muiden silmäntekevien
vaatia sellaisia parannuksia, ettei
äitien tarvitsisi tehdä kahta vuoroa
töitä, yhden palkkalaisena ja toi­sen
vuoron kotona.'
YUäitiainitun uutistiedon mukaan
Caiiadassa on nyt (1956) yksi nel­jästä
työssäkäyvistä^ 1,341,000 —
naifytyöläisiä, ja näistä naisista on
runsas kolmannes, eli 38 prosenttia
avioliitossa olevia naisia.
Hallituksen työdepartmentin tut­kimusten
mukaan suurin osa näistä
naisista työskentelee tehtaissa, ja
yleisön palvelijoina. Y l i 60 prosent­tia
näistä naisista ansaitsi v. 1956
vähemmän kuin $2,000 vuodessa j a
suurin osa heidän miehistään kuu­lui
siihen ryhmään, joka ansaitsee
vain $3,000—3,999 vuodessa. Mutta,
sanotaan mainitussa CP:n uutisessa:
"Toinen puoli tutkimuksen alla o l ­leista
perheistä ansaitsi miehen ja
vaimon tulot yhteenlaskien ainakin
$4,000 vuodessa."
Tämä, arvoisa tuomari Daisy
Graydon, "korutonf on kertomaa"
jsiitä, miksi naisten yleensä, ja myös
äitien on pakko' mennä nykyään
leipätöihin!
Ja tullaksemme lähemmäksi "ko­t
i i n " voimme todeta, että valtioval­ta
on ilmeisesti hyvin tietoinen
myös siitä, että siirtolaisnaiset jou­tuvat
tekemään vielä piteinpiä työ­päiviä
huonommalla—palkalla—ja-käymään
töissä vielä vanhempana
kuin muut canadalaisnaiset. Maini­tussa
uutistiedossa näet sanotaan:
"Siirtolaisnaiset, kielivaikeuksi-neen,
tuntuvat tekevän pitempiä
työpäiviä _ ja saavan huonomman
palkan (less pay) j a olivat ylei­sesti
vanhempia todettiin tutki­muksessa."
N i i n — mitähän syytä on meillä
muuten "ihmetellä", kuten usein
saamme nähdä, että esim. Neuvos­toliiton
naiset joutuvat vielä ole­maan
sellaisissakin töissä, joissa
mieluimmin näkisimme järjettömiä
robotteja? ^Känsäkoura.