Vapaus, December 17, 1963

              jouluk. 17 p. — Tuesday, Dee. 17, 1963
Suurotsikbjen takaa
(Jatkoa sivulta 3)
työväenluokka, farmarit, keskiluok­ka
ja vapaiden ammattien harjoit­tajat
.opiskelijat j a jotkut osat ka-i)
italistiluokastakin.
Tasa-arvoisuutta vastustavien voi­mien
joukossa ovat ennenkaikkea
yhdysvaltalaiset ja canadalaiset
suuryhtiöt jotka hallitsevat maam»
me talouselämää j a toiseksi Cana­dan
ranskalaiset liikemiespiirit, jot­ka
ovat yhdistäneet kohtalonsa suur­pääomaan.
Ne pitävät kansallistun-netta
uhkana voitoilleen.
Katolisen kirkon hierarkialla on
jalat molemmissa leireissä. Kirkon
voima lepää sen linjoittumisessa
toimintaan ranskalaisen Canadan
kulttuurin säilyttämiseksi. Mutta se
pelkää liikettä k i r k o n erottamiseksi
valtiosta ja vaatimusta, että yleisen
Opetustyön pitäisi olla hallituksen
eikä kirkon alaisuudessa, toimen­piteitä,
jotka liittyvät kansallismie­lisen
liikkeen vaatimuksiin.
Canadan ranskalaisten liikehti­minen
Icansallisen tasa-arvoisuu-den
Iiyvaksi sai suuren sysäyksen
eteenpäin sodanjälkeisinä vuosi­na
siirtomlaafcansojen menesyksel-lisestS
taistelusta vapauden ja
kansallisen itsemääräämisoikeu­den
puolesta. Huomaamatta ei
liioin jäänyt Kuuban esimerkki
eikä Yhdysvaltain, neekerien tais­telu
työmahdollisuuksien ja va­pauden
puolesta;
Canadan ranskalaiset eivät vaadi
"myönnytyksiä'' tai mitään sellais­ta,
jota "meitä^' pyydetään anta­maan
"heille"
Ranskalaisella Canadalla on oi­keus
tasa-arvoisuuteen. Sen ta­voitteen
saavuttaminen tulisi
myös hyödyttämään yhtä paljon
englanninkielistä Canadaa.
Kansallismielistä liikettä ei voida
jättää huomioonottamatta eikä si­vuuttaa.
Yritys siihen suuntaan joh­taisi
vakaviin vaikeuksiin.^ Canadan
HAUSKAA JOULUA
sekä
RAUHANOMAISTA JA
ONNENTÄYTEiSTÄ
UUTTAVUOTTA
toivotamme ^
kaikille Järjestömme ja Kerhojemme
jäsenille ja ystäville!
• : OlJcoon uusi i^osi
' Taufaanomaisette yhteistyölle Ibaikkien
"^i kansojen kesken!
CSJ:n TOtMEENPANEVÄ KOMITEA
C$J:n NAISTEN KESKUSKOMITEA
KANSALLINEN MUSIfKKIKOMITEA
957 Broadview Ave. • Toronto 6, Ontario
ranskalaiset järjestyvät läheisesti
'maitre chez nous" (herrana omassa
talossaan) tunnuksen perusteella,
eikä sitä voida heiltä kieltää. ~
B r i t i s h Columbian pääministeri
Bennett julisti Social Credit puo­lueen
edustajakokouksessa New
Westminsterissä marraskuun 9 pnä
että: "Me emme tule tnilloinkaan
hyväksymään mitään perustavaa
laatua olevia muutoksia liittoval­tioon
"
Albertan pääministeri Manning
omaksuu samanlaisen härkäpäisen
asenteen niitä tarpeellisia muutok-,
sia vastaan, joiden perusteella
ranskalainen Canada saavuttaisi ta-sa-
arvoisuuden.
Sellainen suhtautuminen, jota
puolustetaan Canadan yhtenäisyys
den nimessä, on varmin tie maam­me
hajaannukseen.
Ottawan vastaus ranskalaisen Ca­nadan,
vaatimukseen päästä herrak­si
omassa talossaan o l i se, että muo­dostettiin
kuninkaallinen komissio­ni
tutkimaan kaksikulttuuri- j a kak-sikielisyyskysymystä
maassamme;
S en (komission) toimintaoh j eena
on suorittaa tutkimus siitä, mitä
voivat ranskalainen j a englantilai­nen
Canada oppia toistensa kielistä
ja kulttuurista. Mutta se e i ole mis­sään
tapauksessa pääongelmana.
Perusongelmana on taloudelli­nen,
sosiaalinen j a poliittinen ta-sa-
arvon puute — eikä^^eli ja
kulttuuri.
Kuninkaallisen komissionin teh­tävänä
näyttää olevan kysymyksen
hämääminen eikä sen selventämi­nen
j a se voi johtaa canadalaiset
tässä asiassa sivutielle.
Mistä löytyy ulospääsytie?
Maclean's- julkaisussa syyskuun
7 pnä julkaistussa artikkelissa esi­tetään
Canadan ranskalaisten vaati­mukset
seuraavasti:
. , He haluavat haluta omaa
maataauj päättM omista kohta­loistaan.
He haluavat olla, eivät
vähemmistönä, vaan kumppanei­na
Canadassa —- tai he haluavat
maan, missä he voivat oUa enem­mistönä."
Uusi Demokraattinen puolue
(NDP) sanoo ohjelmassaan, että
puolue "on tietoinen siitä, jotta ne,
joiden juuret ovat ranskankieltä
puhuvassa yhteisössä, käyttävät
usein ja oikeutetusti (legitimately)
sanaa "kansa', kuvatessaan itse
ranskalaista Canadaa."
JA RAUHANOMAISTA
UUTTA VUOTTA
tohrotainme kaikiUe järjestömm
jäsaniOey osastomme hyville ystäviOe ja
Canadan, suomalaisille kautta maan!
Kiitämme kaikkia osastomme jäseniä ja ystäviä kuluneen
vuoden aikana saarnastamme kannatuksesta Don liaalilla
ja Tarmolassa ja toivomme, että entistä suurilukuisempina
tulette toimintaamme mukaan uutena vuotena. ^
Me toivomme, että uusi vuosi johtaa hansa-kamat
täydellisen aseistariisumisen ja
rauhallisen rinnakkaiselon tielle!
• Johtokimta ;
« Valistuskomitea
^ itäytelmäseura
• Finlandia kuoro
• Toimen Naiset
• Varhaisnuortenkomitea
ym. toimikunnat
957 BROADVIEW AVENUE TORONTO 6, ONTARIO
Puolueen ohjelmassa ilmaistaan
uskomus- etta "Canadan perustus-^
laki suojaa erikoisesti ranskalaisen
Canadan henkilöllisyyden (identi-ty)
ja sen kulttuurin kehittämisen";
Uusi demokraattinen puolue lupaa
ohjelmassaan "täydellisesti ylläpi­tää
j a kunnioittaa näita takeita".
Tämä näyttää jättävän melkoises­sa
määrässä tunnustamatta ranska­laisen
Canadan perusongelman. To­siasia
on, etta meidän perustusla­kimme
ei myönnä ranskalaiselle
Canadalle tasa-arvoisuutta englan­ninkielisen
Canadan rinnalla.
Canadan kommunistisen puo­lueen
ohjelmassa mennään tässä
asiassa paljon pitemmälle. Se tun­nustaa,
että BNA-laki, "muodosf
taessaan liittovaltion, antoi jossakin
määrässä tunnustuksen Canadan
kahden kansan olemassaololle."
Samalla kertaa kommunistinen
puolue vaatii varauksitta annetta­vaa
tunnustusta "ranskalaiselle Ca­nadalle
kansana, jolla on itsemäar
räämisoikeudet liittovaltiosta eroa­miseen
saakka jos ranskalaisen Ca­nadan
kansa sitä haluaa; ja päättä­vää
taistelua kaikilta canadalaisilta
ranskalaisen Canadan kannettavana
olevien kaikkien vajaamittaisuuk-sien
poistamiseksi".
. * •» *
Kannattamalla Canadan ranska­l
a i s t e n— tai paremminkin ranska­laisen
Canadan — o i k e u t t a erotakin
liittovaltiosta, e i kuitenkaan tarkoi­teta
sellaisen eroamisen mainosta­mista
tai suosittelemista. Eroamis­oikeus
on korrekti ja oikeudenmu­kainen
vaatimus, siksi kun siihen
sisältyy tunustus kahden tasa-arvoi-sen
kansan vapaaehtoisesta liitosta.
J o s ranskalainen Canada eroai­si
Canadan liittovaltiosta, sillä oli­si
traaginen vaikutus n i i n r a n s l ^:
laiseen kuin englantilaiseenkin
Cahadaan. Sellainen "eroaminen
voisi johtaa uskonnolliseen ja
kansalliseen vihamielisyyteen näi­den
kansojen välillä. Se muodos­taisi
suuria talousvaikeuksia. Se
jättäisi itärannikon maakunnat
Taalari ja maildu
\ Suomen rahan historia on pal­jon
nuorempi kuin sen aläeen —
Välimeren kulttuurialueen — jos­sa
raha on syntynyt. Vähän-Aasi­an
Lyydiassa lyötiin ensimmäiset
rahat n. 650 e. Kr. Suomessa vasta
1400-luvun alussa. Kuitenkin jo
ennen > 1400-lukua Suomessa käy­tettiin
rahaa, ensin koruina ja
metallina painon mukaan laskien
j a vasta hieman myöhemmin var­sinaisesti
rahana. - .
Ruotsin vallan aikana Suomessa
Ruotsin raha o l i käypää, mutta osit­tain
myös Venäjän ja Liivinmaan
raha. Rahain yksikköjä oli aluksi
vähän ja itse rahat vaatimattoman
näköisiä, mutta vähitellen rahojen
sekä koko suureni että yksiköiden
määrä kasvoi. .Rahoissa nähdään
hallitsijain kuva ja valtakunnan
vaakuna, vuodesta, 1478 lähtien
myös niihin lyötiin vuosiluku. 1600-
luvulla tulivat kupaiurahat käytän­töön,
sekä pyöreät, että ns. plootu-.
rahat, jotka ovat Ruotsin rahahis-torian
erikoisuus, — Isonvihan ajat
1700-luvun alussa olivat Ruotsin
rahan vaikeita aikoja, joita seurasi­vat
vähän helpommat ajat sen jäl­keen,
kunne^'Suomen sota muutti
Suomen valtiollisen aseman. Raha­taloudessa
muutos .ei kuitenkaan
käynyt yhtä pian, sillä Ruotsin raha
oh Suomessa käypää rinnan Venä­jän
rahan kanssa 1840-luvun alkuun
asti. Tosin Ruotsin vallan aikana­k
i n taalarin j a markan vaihtokurssit
kupari- j a hopearahana vaativat
käyttäjiltään melkoista asiantunte­musta.
Tilanne selveni silloin k un
pelkästään Venäjän raha tuli Suo­messa
käyväksi j a vielä paremmak­si
muodostui tilanne kun Suomi sai
oman rahansa, markan 1860. Varsi­nainen
rahanuudistus tapahtui tosin
vasta 1865.
Itsenäisen Suomen rahat ovat u-seimmille
tuttuja, vaikka niitäkin
jo on ollut hyvin monenlaisia. Par­haillaan
on tekeillä uusi markka,
jonka luonnoksista oli aikanaan k i l ­pailu;
tämä markka tulee liikkee­seen
ensi vuoden kuluessa.
eristetyiksi, Yhdysvaltain kaapat­tavaksi.
Liittovaltiosta eroamises­ta
ei siis saada ratkaisua;
K a i k k i canadalaiset tarvitsevat
yhtenäistä Canadaa rannasta ran­taan
n i i n , että nämä kaksi kansaa
voivat elää yhteistoiminnassa, ystä­vyydessä
ja tasa-arvossa. Meillä
englanninkielisessä Canadassa on
velvollisuus tukea ranskalaisen Ca­nadan
kansallisia pyrkimyksiä,
huolehtia siitä,, että se tasa^arvoi-suus
saavutetaan yleisen mielipi­teen
painostuksen avulla nyt, en­nen,
kuin se on liian myöhäistä. '
Parhaimmat
Joulu- ja u!uden| vuoden
ONNITTELUMME
niin urheiluväelle kuin kaikille toisillekin!
SUOMALAIS-CANADALAINEN
AMATÖÖRI URHEILULnTTO
Liittotoimikunta
TORONTO ONTARIO
Parhaimmat vuodenajan
JERVEHDYKSEMME
urheiluväelle ja seuramme ystäville!
V.- JA U.-SEURA YRim
957 Broadvievv Avenue Toronto, Ontario
. Tämä viitosryhmä, kaikki poikia, syntyi 2 kuukautta ennenaikaisesti M-vliotiaalle mrSi-Inex M a-rie
de PrietoUe Venezuelassa. Hänellä ja miehellään( he ovat kumpikin eronneet entisistä'avio» •
puolisoistaan) on yhteensä 15.lasta näiden lisäksi. Mr. de Prieto ansaitsee $10 päivässä j a ^ 6 '
asuvat yhden makuuhuoneen asunnossa.-r-TNS-kuva. <
Buckiiigham. palatsista tiedoi-tettun
äskettäin, että kuninga-tar
Elizabeth saa., neljännen
lapsensa: tulevan vuoden alku­puolella.
Rakoileva kuva Social Credit puolueen johtajista Robert-Tliomp-sonista
ja quebecilaisesta Real Caöuettesta^ joiden" yhtebicn
kuhertelu päättyi pian huhtikuun vaalien jälkeen.7 HeiIUi;iciim*
mailakin on erillinen ryhmänsä alahuoneessa. — TNS-kimUv
J>ommiattentaatit, joissa kuoli ainakin yksi ihminen, tärisyttelivät viime kesänä Quebecin Utt*
punkia. Pommituksista syytettiin FLQ nimellä tunnettavan separatistisen liikkeen terroristeja.
i
Länsh-annikon duhoborien suuri mielänosoitus Agassisin MUtilttyvlUä Britislf' CölnmUaiisak^Vi^
ne he tulivat pitkien matkojen päästä oUakseen lähellä vankilaan Wonilt|laja. e t e f i l s^
maila protestoidakseen BC:n maakuntahalUtuksen e4esotUEDilsia vastaan^-lllel
vlralUnen johtaja "Iso-Fanny" Storgoff duhoborien vanhempien vm^m^^}Jl'^^S^'^''^^^^^^^^ ^ ] |