Vapaus, December 17, 1963

              Sivu 2 Tiistaina, jöuluk. 17 p. r - Tuesday, Dee. 17, 1963
VAPAUS
«LfBERTY)'
I NDEPENDE;NT L A B O R ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Efetablished Kov. S. 1917 "
Sdltur: W. Htluhd \ ^ - Manager: E. SuKsi
; ' " Telephone: Offrce 674-43^'— Editoriat 67*i4Ä5'
I h i b l ^ M thric^ weekly;:
.iPöblishing.CD. Ltd.; 100M-aiOil?ii.i,?E lmad,d:,fSeti.sjy: Box Ontario, Canada.
, Advertisins rares' upon application. trahslations free of chargö,
Authörized as "second class mail by th«" Post Office I3fepatfcient,pttawa,
• •. and for payment of postt^e-in
C'\:^\DIAN LANGUAGE pR
TILAUSIIINNA3:
Canadassa: 1 vk. $9 00, 6 kk. $ « 5 t/SArss» 1 vk $1000 6 fclc. $8.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10 50 6 kk. 5.73
Jouhisanoma
Joulun ikivanha vietto pemstuu talvipäivän-seisaukseen. Luon­non
suuren käännekohdan vuoksi se on valon juhla, jpUpin.nykyaikai­set
kuusien ja muirfdnkoristöideh valot todistavat käiÄcfeta kaupalU-^
«uudesta hub^imattäilimisKu^^ färkkymätfeniään uskäon valon-voit­toon
pimeyden voimista.
abuTahä iaftkeaa- myös hyvätahto ja ihmisten välinen rauhankai-puu'
vasfusta&attoiifialla voimalla ih'n)isihieliin.
Toisaalta käsitetään, että taistelu valon ja pimeyden välillä ei
" r a j o i t u yksinomaan luontoonf— eikä se oie missäSn itfuödössä vielä
päättynyt. Erikoisen suuren ja kauasTcantoiseÄ mittasuhteen'on tä­mä
taistelu saavuttanut nimenomaan siinanileleösä, ^Itä völtaTsiih
i vihdoin-viimeinkin toteuttaa Joulun ikivanha sanoma: •:
, KAUHA MAASSA, JA IHaASlLLA HYVÄ^ TAHTO!
Tänä jöuruna me voimmekin iloita siitä, että kulaneen vuoden
;ai^hä'ön öfettu huomattavia askeleita kylmän sodan lieventämisen
V roiiodctösa tämän ihanan joulusanoman tSöteuttamiseksi! TÖivökaam
-'me ja' töimikaämm6 puolestamme min. etiä ihmiskunnalla olisi
i eiisi jouluna vieläkin suurempi syy juhlia rauhan sanoman voitto-
;kid*Sia, pimeyden sotavoimia vastaiui.
. Me haluamme käyttää tätä tilaisuutta myös hyvSksömme esit-
, tääteemme Vapauden liikkeen johdon ja toiraifiilcsen, sekä kbko hen-jlBloSönnan
puolesta; toverillinen kiitos kaikille niiUe.jptka ovat ,la-
Vyäna;'täi toisAlla auttaneet j a tukeneet lehtiämme :lculuneen vuoden
: äifcäha: Kiitos (ennenkaikkea lukijakunnalle tPimituksep' tukemisesta
Isekä: niistä sydäntälämmittävistä-häastelahjoituksistä^-^ *k"alÄ(^ista''
ja "kympeistäjotka on monesti säästetty aivan uskb&a>t(oinan' pie-
* nistä tuloista, mutta jPita ilman ei lehtemme voisi ilmifis^. Kiitos
< asiamiehilfi^ ja naisille väsymättömästä työstään sekä kirjeenvaihta-iljillekonfaamattomanVabfokkaästa
avustuksestaan.
V • Toimitus jpuplestaan lupaa tehUä kaiken vpitavansa sen .hyväksi,
il että lehtemme tufefe Plemaan, ensi vupnna ja jatkuvasti sön luptta-'
muksen arvPineh.miiikä se lukijakunnaltaan on saanut ja tulee toiy
S Y N ^ M Ä -
PÄIVIÄ
mm
J6k> Hilja pt^Af^'CQbtit, Onl.
täyttää perjantaina, joulukuun 20
täS ÖI vuona.
-.Yhdymme- sukulaisten ja tutta-
^jS|in onnentöivolulcsiin. - -
.Teidän ja meidän!
r' vottavasti edelleen saamaan. ^ ' ' ' ,
• Tässä mielessä'^töiVotaönme: . - >
|; "Hauskaa joulua
^sellistö uutta vuiDttakaiklUetäkäläi
V."ldäJsä" kuin "lännelläkin"! ~ , •
SWASTIKALAINEN
Swastikassa, Ontariossa asuva Sai­mi
Kivi,. joka on tilannut Vapautta
nelisertkymmenjtä vuql"fa,'ofi nyt vii
räileniassa täällä Sudbiiryssa ja pis
täytyi maanantaina ensimmäisen
kerran tutustumassa Vapauden ts^\
Jooh; kbnelsin ja laitoksiin; sekä" sat
inalla kertomassa kotipaikkansa'
kuUlumisia. Toivotaan rattoisaa
talvilohiaa vierailijalle.
—oOö—
MYÖHÄSTYNEET KIITOKSET
Haluamme lausua sydämellisim-mtät
kiitoksemme Frank Hakalalle
Sfoux Lookoutista hänen lahjoitta­masta
$10.00 ja $5.00'Sudburyn Me-lody
Orkesterille ja Sävel kuorolle.
Fiank teki tämän lahjoituksen vie­raillessaan
täällä noin kuukausi sit­ten.
Kiitoksia Frank orkesterilais-liiiSiimi.
„i Äii^
"Africa Must Unite" — Afrikan
on yhdyttävä. Tämä on Ghanan
presidentin Kwame Nkrumahin
äskiittäin Lontoossa ihnestyn^eed
länsm näaif jdka ibnaisel^ {yhjett^
lOUKKOJÄRJESTÖ VAI
tavasi tikfän' njl^ftyhetken tunVics
tuimmanpanafrikanlstin, Afrikan
yhdistymisaatteen • asianajajan,
perimmäisen tavoitteen. Kirja,
joka ofll!)ftastaa]ik^eWnli\M<M^^
maille<<>^ettu "palöi^ftV^', sikäli
i en ja kuorolaisten puolesta.
4
,1 -
oikeastaan on tarkoitus puhua-Uitto-jämaakuntaballitdsten väli-
I äistä suhteista, eikä ainoastaan liittovaltiosta.'
' Vähääkään epäröimättä voidaan sanoa oman ma^me, Canadan
I olabuhtÄista ja tulevaVsuudennäkymistä puhuttaessa, cttS kysy
I to^ ja maäkuntahanitusten sekä erikoisesti englanninkielisen; ja rans­kankielisen
Canadan väfisikäsuhteiste, joutuu t^ aika-
' na entistä perusteellisemman jkeskusteltin alaiseksi; ' ' .
, Täsää mielessä— käyttääksemmlk hyväksi: juhl^uiiieron^ anta-j
maa palsfiatilaa ja samalla, varataksemme; maamme pe^skysymyksiin
, Rud^nems löRijöiire tästä asiasta käyttökelpoista :;ii9Uitiimateriaa-
' lia'V julkaisemme tässä juhlanumerossa mnnen muun JtevyempäSn lu-
' kemistPPtt lukeutuvan kertPmuksen: ja ^kuvauksen ritjlalla eriknis-artikkölin
tästä asiasta^ Artikkeluhme pkrustana' piv^ 1 ^
• ilmestyvän ?the Fishermän"-lebden julkaisema Ben: !^<rankeyn artik-i
keli, joskin Piemme Pttaneetva^iitf^ii-täydentää jifä-^t^&bäiif iäkälSis-ten
kansalaistemme kannalta katspen sieltä ja'täältä- fi!e supsittelem-
' me sen leikkaamista ja tallettamista niin. että jo^j jä kHn täitä asiasta
' puhkeaa? jälleen laajakantoisempi keskdstqlu sanomalejSäistS6sä yleen-'
sä, voidaanrmuLStin piris^miseksi,' jos $e on' UtrpefiliisUi, silmäillä sitä
uudelleen. Ei hioin olisi lainkaan pahitteeksi vaikkaxlukijat yleensä
ilmaisisivat siitä lehtemme palstoilla oinia ajatuksiflat) . huolimatta
IdlÄkaan siitä, ovatko kaikki lukijat samaa mielt^ niisti kyijymyksislä
tounituksen kanssa tai eivätkö ole.'
t l / * ,
4
'HETftELLINEN KOMPROMISSI ,
Meille sanottaneen, että puheet maamme perustuslaillisesta krii-
• sistä sekä BNA-Iain uusimisen tarpeesta jne. ovat suufÄti .Uioiteltua,
' kpate vastikään Ottawassä pidetty mtto- ja ra^
nanssikonferenssi päättyi suurin piirtein "kaiklaa fyydlyttävfeti".' -
Toivoisimme hartaasti, että^asia^xilisi niin yksink^rtain^ ja suo­raviivainen.
. Tosiasia on kuitenkinftässäkiii tarua kummempi. Liittovaltiomme
'nitisee entistä kuuluvammin liitoksistaan.
Totta on, että liittohallitus jaQUetiäcin hallitus tftkivät nyt Otta-
V wa8s4iinanssikysymyksistä tunnetun kbmproniissisP^iiiiuJbeh, mitä
. Ont^pn maakuntahallitus, (jpskaan ei British CPliimbian), i^htyi
' isäUi«gllä antaväisuudella tukemaSan. Tämätr_kPmtd^misBin perus-
; feeira.maakuntahallitukset saivat liitfpltallitukseUa Usätuloiksi noiii
^ ^ miljppnaa, josta.vtilt^a roened'QUeh^ilie. '
Mutta tämä sopimus ei ratkaissut mitään. ^Se Vain siirsfisian
< kääitfelyn tuonnemmaksi Kun liitto^ ja maakuntahäHtiisteii'könfe-
< r^nssi kPkoontuu uudelleen ensi helmikuud$a — seh saamme var-mäal^
nähdä -rl silloin nPusee-väittely ja kinastelu ulidellöen ja eh-
. Ustä kärkevämpänl <
; Kaikki eanadalaiset tietävÄt, että maakuntahallitukset jaT eri-
J koisesti Kuiinällisliallinnöt öVat ylij^äääemSttöinidn talousväikeuläieti
; edessä. M^ tiedämme- että aluePlIfs^sti ä»rettdmäii läajäir maamme
> eri &ien tarpeet ja ^ vaatimujjset ovat luonnostaan .paljon toisistaan
.poikkeavia. Me tiedämme, että ranskankielinen Canada ,6i halua olla,
< eittäsen iarvltsekaän olla ikuisesti läl|»^i)[»uölen a ^ i h a ^ :
l >t(>isal^ita on kuitenkin otettava hupmiioibh köHP' maan, siis liitto-
; vaÄiön taimet ja edut. Tfcsä yhfey<)feM rioUsie6 e^^^
V den englanninkielisen ja ranskankielinen Canadan väliset ^iditeet ja
[niiden uudelleen järjestely t^iia-arvoisuuden pohjalla.. j
I Me kaikin haluamme säilyttää liittovaltiPmme i&t^Aälsenä. vpi-
» makkaana, edistyksellisenä
I kaikille canadalaisille. Se \ en
i.pn aina kannattanut ja kannattaa edelleen.
ja alati' voujtastäVaiyi yj^it^här kptiha
on tavpitg; jpfa '^im. lÄ^idVh lelitemme
dhjtisyteildrojä
UnsJ-Salsaan
' B o n n . — Puolnstnsmhusten
;Von Hasselin palattua USÄsta on
Länsi-Salsassa tehostettu suuhni-telmia
Bundeswehrin aseistami-seksf
raketein. Viime aikoina
lähsisaksalaisessa lehdistössä oh
Esiintynyt yhä useammin uutisia
:.ns. raköttivyöhykkeen muodosta-
.m&iesM Länsi-Saksaan.
Die WeU kertoo, että Saksair
liittotasavallassa' muodostetaan
^haillaäii hoc-raketeln vanistet-
\ r t i i ja Bundcsnehrin pataljoonia^
Ensimmäinen tällainen pataljoona
Von. jo muodostettu j a toisen pa­taljoonan
miehistö, joka on saa-h
nut kouIutuK/^nsa Fort BUssissä
IJSAssa, valmistautuu'piirtymään
-IHiinchenin alueelle.
'.Fort Blississä koulutetaan par-liaillaan
spesialisteja^ jotka muodos-javat
näiden pataljoonien ytimen.
'Länsisaksalaisia .'ohjusspesialisteja
icoulutetaan myös Huntsvillessä
Alabamassa.r
Saksalaisten lisäksi Fort Biiseissä
fcotilutetaan 15 muun NATO-maan
spesialisteja. ^
Bundesvvehrin -ohjusjoukkojen
tfeknillistä henkilökiintaa koulute-
{aan myös Länsi-Saksassa. Lähellä
Aachenia sijaitsee-r;Bundeswehrin
erikoiskoulu. Bundeswehrin ilma­voimien
tarkastaja, kenraali Panitz-
)ci ilmoitti äskettäin että NATO:on
{kuuluvat Eui-oopan maat ovat päät
tSneet perustaa oman ohjuskoulun-fla
ja ohjustukikohdan Kreetan saa­relle.
•• Mutta kansallista yhtenäisyyttä
ja eheyttä uhkaa nyt ranskalaisen
Canadan kiihkeä kansallisuusmieli,
mikä voi johtaa separatistisen liik­keen
suureen voimistumiseen ja eh­kä
Quebecin eroamiseen liittovalti­oita.
Tässä onkin kysymysten kysymys;
, jiitä pitäisi tehdä? Meidän käsityk^
.3emme on, että engläfimnkielisen
ja ranskankielisen Canadan välisiä
luhteita ei saada koskaan tyydyttä-
,'älle pohjalle, ellei ranskankielisel­le
Canadalle myönnetä täyttä kan­sallista
itsemääräämisoikeutta —
'.liin, aina eroamiseen akti; jos rans-
<(alais-canadalaiset sitä haluavatv
Vasta^r^en - kun ranskalaisella Ca-
'nadalla,.«n täysin- lasararvoiset oi­keudet
ja mahdollisuudet liittoval­tion
puitteissa englanninkielisen
Canadan ja sen .asulckaiden riilnal-la,
voidaan toivoa vapaaehtoisuuteen
perustuvan liittovaltion lujittumis­ta'
ja vahvistumista, mihin kaikki
' .'yVää tarkoittavat caiiadalaiset pyr-
.yivät'ja mitä. esim: meidän lehtem-
^ne kannattaa ja suosittelee.
/Kyäyihys on siis äärettömän laa-jakai^
tPinen ja monipuolinen,
vaatii canadalaisilta, ei vain hyvää
tahtoa, vaati myös : tämän ongelman
peruskysymysten ymmäftämistä.
Ju^ri täSsä mielessä suosittelemme
mhlhittuun kirjoitukseen pereihty.
jiltstä nyt tiileyien pitkien vuoden­vaihteen
pyrtien aikana:—- ja myös
mielipireiidcn julkVsta vaihtoa siitö
rusperiaa^e^'että Afrikan yhty­misen
vSm^^t^SmyyttSan^vii-vaavla
tosiasioflfaV
Kvame Nkrumah on mustan
Afrikan jdHiäjlista nimekkäin. On­han
hänen maansa, entinen Kulta-rannikko
nykyinen Ghana, ensim-mäisiä
sodan jälkeen itsenäisty­neitä
Afrikan maita (v. 1957)^ ja
ensimmäinen, joka on ilmoittanut
sosialismin johtotähdekseen. (32
itsenäisestä Afrikan' maasta on
25 julistanut rakentajansa maan­sa
sosialististen periaatteiden mu­kaan)
Nkrumah on myös jUri-kan
vapausliikkeen ja panafrika-nismin
vetera'ancja. Tämä liike,
jonka "suuria -profeettoja'" olivat
George Padmore ja Ghanassa äs^
kettäin ^ kuoUut amerikkalaissyn­tyinen
tri Wimwi I^uläots, sar at-kuiisa
^dsiäimälsestä panafrikka-laisesta
konferenssista, joka pidet*
tiin Pariisissa v. 1919. Tärkein
näisfä ketaferensSeista''oli kuiten­kin:
Manchesterissa - Englannissa
v. 1945 pidetty viides konferenssi,
joiika järjestelysi^' västa^ivalE Pa'd- ,
more ja Nkrumah ja jiössä' ä^yväk-syttiin
pauafrikkalaisen liikkeen
toiibint^hj^lmä. Nihi oleelKsia
ovat, Nkrumahin siteet tähän liik­keeseen
. ,että hän on omistanut
käsittelyn alaisen kirjansa Geor­ge
Pä'dmbrellf(^ ja "AfrikäWkansa­kunnalle,
joka on syntyvä'.
"VAPAUS ENSIN"
Nkrumahin tunnuslauseena en­nen
itsenäistymistä on ollut "Va­paus
ensin". Ifän katsob.v ettei vielä
siirtomaa-asemassa olevissa - maissa
ole syytä esittää tunnuksia osapa-rannuksista
toimia esim. äänestys­oikeuksien
parantamisen puolesta^
vaalia sosiaalisia laitoksia" tai toi­mia
ammaAiyhdistyssiivellä. Pai'as,'
kaikkia' kokoava tunnus on vaati­mus
itsenäisyydestä. 'Kenian Tom
iMboya sanoo niin ikään äskettäin
• ilmestyneessä kirjassaan * "F reedom
and After' (Vapaus ja sen jälkeen)^
Kenian suurimman • puohieen. K A g f
NU:n noudattaneen toista linjaal'
Tanganjikan Julius Nyerere- sen si­jaan'on
anonut: 'Päätimme öttem^;
me,kuluta aikaamme puhumalla;
whiskistä" tarkoittaen tällä alkohoA
lilakeja^ jotka varasivat tämän nau-}
tintoaineeri valkoisten ; yksinomai-'
seen käyttöön.
Toisaalta Nkrumahin ajatukset!
monista muista kysymyksistä ovat
samoja kuin Af rikan mantereen toi-,
sella laidalla sijaitsevien KeniairläT
Tanganjikan johtajien. Tämä " kos­kee
erityisesti ns. balkanisaatiota,'
Afrikan jakautumista-pieniin yksik­köihin
entisten ja .keinotekoisten
siirtomaarajojcn mokaan. Myös Ke
nian ja Tanganjikan johtomiehet
ovat Afrikan yhtenäisyyden kannat-^
tajia ja pirstoutumisen vastustajia,
vaikka eivät yhtenäisyydessä hseta-kaan
tavoitteekseen liittovaltiota.
'VALKOISEN MIEHEN"
PERINTÖ
Nkrumahin Euroopassa (London
School of Economics) ja Amerikas­sa
suorittamat opinnot ovat kun^'
^TUJQUKKO?
I Efltellessään Ghanan rakentamis-
-tavvJJkitumah esittää poliittista -järr'
jest^ytymistä koskevan . teoriansa:
xtse*näisyystaistelun tulee perustua
jöGkEöja-rfestöSfi' eikä imörrekrm^^
lien johtajien" harvalukuiseen joukr
;{Oon. Nkrumah itse on noussut val­lan'
hW]J>uillfe t^ä tietä riitaannut-luiaän'sitä
ennen * int61l6ktuellisii
v o t f kiaVöSa. H^neii''pU'piti*ensa on
CönventiPh Peot>le's Party ^(CPP),
joita-;sam.Vr* kuin useiiAiässa Afri^*
karf' mlaissä on käytärfriSlliisesti ka^
Isoifeii m^aäft atnba' puöltfe. Kafielieä-saan
taaksepäin Nkrumah sanoo,
että vapaustaistelun menestys joh­tui
ennen muuta "hyvin järjestäyty­neestä
kansan laajoja joukkoja'
edustavasta poliittisesta plioiuees-ta".
Myös Ghanassa, kuten nyt Ke­niassa,
englantilaisten sanelema pe-
.iistuslaki antoi paikallishallituksil­le
suuren vallan ja lisäksi erikfoisr
oikeudet eroamaan pyrkivälle
Ashantin alueelle. Kansalliskokouk­sen
ensimmäisiä tehtäviä oli keskus­hallituksen
vallan lujittaminen.
Ajankohtaista oli myös lain s.äätä
minen estämään heimo- tai uskon­nollisiin
perusteihin nojautuvien
järjestöjien perustaminen. Nkrumah
selittelee laajasti yhden puolueen
Järjestelmäänsä* ja presidentin val­lan
laajuutta pitäen molempia pait­si
demokraattisina myös tarpeen sa­nelemina'.
PÄÄOMAPULÄ
Ghanassa ei ole ollut omia pää­omia,
joten pääoniasijoituksiin (voi-maTaitoksei,
satamat,' teollisuus)
tarvittavat vavat on jouduttu lai^
naamaan ulkoa. Ghanassa toiniii
•valtio;teöfltlisuuden rakentajana mi­kä
käytännössä merkitsee, ettei
esim.. USA ole kiinnostunut Ghanan
' avustamjsestä" lainoilla. Toisaalta
NKrum'aht korostaa kansallista itse-apua,
säästämistä, keinona luPda ko­timaista
pääomaa tavoitteiden to­teuttamiseksi.
Täten onkin pääomia
saatu* mm. koulujen^ teiden ym. ra­kentamiseen.
Suuret rakennushank­keet
(Voitan pato ja Teman sata­ma)
on .rahoitettu kansainvälisellä
pääomalla'^.(Maailmanpankld, USA,
Englanti;-:^puvostöliitto)., . '
MAAniMANMAI^INA'
HINTO^^^«R?tSlJ^HDE
\Tolsen^^äaiImansodan j
aikana ovat: keliilb^smaideh tuottei­den
maaiimiat^miäVRkinähitiniat (i>äa-ka-
aineiden maailmanmarkkinahin­nat)
laskejneet katastrofaalisesti ja
vastaavasti t^lisuu^tu^tei^en' m
n'ät"n'oussV6t (YKjö tiläiitpjen mu^
kaait vubsiÄa 1 9 ^ 1 9 6 1 ' laskivafe'
.-a^i^l^a^ineideA' maallipaiimarkkina-
Ihinttat ^^^c jä* teollisuustuoUViden
hInftliV nousivat" 10%). Nkrumal^
iausVtf, -että' rä^ka^aineiden mäail
mähmarkkinahintojen lasku II maa­ilmansodan
jälkeisenä aikana on
riistänyt kehitysmailta 5,166,000
miljoonan' nykymarkan (574,000
milj; puritaa) "jättiläissumman^ jo­ka
ön paljdn suurempi kuin kaikki
ns. apu, jota kehittyneet maat ovat
antaneet niille"..
Tästä tosiasiasta lähtien Nkrumah
kehittelee teoriaansa Afrikan yhdis­tymisen
välttämättömyydestä. Hän
on ottanut tuekseen tunnetun ruot­salaisen
kansantalousmiehen (Gun­nar
Myrdalin, joka on sanonut, että
kehitysmaat voivat yhteisellä poli­tiikallaan
muuttaa markkinakehi­tystä.
Nkrumh toteaa kuitenkin, et­tä
kansainvälisellä kentällä tapah-
Linus Pauling:
OLISI
Oslo. — Pi^fessdri' Cinuk^Ciirl
Pailling joka sai vabden 1962 I ^y
helin rauhanpalkinnon, sanoi leh­distökonferenssissaan
että hänen
uskoakseen . presidentti Kennedy
li^äksynyt hä^^^^^ma^-
nääil^ näkökohdat' s^lilfiDiMen
a1Ik'^amasta radiÖii^iivi^n ^ä-t
^ s t i vaarasta j s ^ j ^ i ^ s NeÄ-
^ l ^ i i t o n tiedeiäfäi^UVär dt^el^
' semh saniaa rf^ieltS-äk-hen kans"»
Amerikkalainen tutkija sanoi,
että Kennedyllä oli suurta apua
hänen pari vuotta sitten asetta­mastaan
ticteellisestul^omiteasta,
jpn^a puheenjohtaja pyysi Pau-lutgilta
lausuntoa. atontikokeista.
Tällä komitealla oli suuri osuus
siihen, että Kennedyn ^. hallitus
pääsi Neuvostoliiton kanssa^ osit-laii^
een ydinkoekieltosbpimuk'-
seen. r . .
Aikaisemmin maanantaina kunin
;a5 Olavi otti Paulingiri vastaan au
Nkrumahin jolitOajatus, jota perus­tellaan
monin tavoin.
EEC:N ST J A A N AFRIKAN
tuneista ponnisteluista huolimatta YHTEISMARKKINAT
ei kehityskulkua ole pystytty muut­tamaan,
vaan kehittyneet maat pys­tyvät
edelleenkin "rajoittamaan pe
rustuotteistamme saatavia hintoja".
AFRIKAN VALTA VAI-RESERVIT
Afrikka tuottaa tätä nykyä, Nkrp-mah
iuettelee 66% maailman kaa­kaosta,
58% sisalista, ;65% palmu-öljystä,
96%'timanteista (Neuvosto­liittoa
lukuimpttamattaj, 69% ko-boltistal
63% kullasta; 48% anti­monista;
»7% mangaanista, 34%
kromista, 24% kuparista jne. Afri­kalla
on maailman suurin voimapo-
-tentiaali rakentamattomissa jois­saan,
vielä tutkimattomat rautamal­mi-
ja öljyvarastot. JOS ne yhtyi­sivät
.Af rikan- liittotasavallaksi, ne
pystyisivät määräämään myös maa
ilmanmarkkinoilla ja olemaan tasa­veroisia
kaMpankäynnissä. Tämä on
Nkrumah arvostelee, myös niitä
18 entistä Ranskan siirtomaata; jot­ka
ovat liittyneet ulkojäseninä Eu­roopan
yhteismarkkinoihin ja siten
rikkoneet • Afrikan -yhtenäisyysmah-dollisuuksia.
Hän osoittaa myös; et­tei
EEC ole 'hyväntekeväisyysjär­jestö",
vaikka sen maista saatavat
lainat saattavatkin antaa väliaikis-ta
hyötyä.
Nämä EEC:n ulkojäsenmaat ovat
Nkrumah sanoo, luopuneet sitoutu-dienssiUaan,
ja; hiehian:«niien leli-distÖkPAferenssiaan^'
jobr. pMettiii^:
M obel-instituutissa, hän sai - she«^^
kin palkinnosta — 257,219 Ruotsin
kruunua: PrPfr Pauling^ kertpij et-j
.er hänelle ^iMWfi^ ilmoin
etiu. mifc^^^4piiaj^pal0iito ^yönl
nettiin' AäneUe.-iiiutYa H^sanniar-aa
vansa3 ettSI ilallkinta eli larkoit^t-
;u tunnuiit\ik$^li:si äfäihiaseiden vas-o
usesta kamftaiiyas^\ jonka johtajia.
i9n on.,,. } .f. '
Kun Paulingilla kysyttiin, eikö"
Kennedyn toimintaa viimevuPtiseh •
vuuban ki>iisin aikana voitu pitää
auhaa edistävänä teknna; hän vä&"^
asi. että hän arvosteli KenhedVä*'
ämän esiintymisestä kriisin 'aika-.'
-la. Hänenvmiflestään kriisi olisi
äy tyny t ratkaista Yhi istyneissä'
:.aiisakunnissa sen tähden, eltä-fi-jniie
ei bllut'^luonteeltaan silmärii'
•äpäyksellistä V toimintaa vaativa;
laailma, olisi tyntenul ;pIonsatui<^
vallisemmaksi jos: Yhdistyneet iKam
;akunnat olisi saanut käsitellä' kril^
.iä. ' y • .>.
— Mutta 'olen niin kiitollinen"
Kennedylfe' hätien' ydinki^lcieltpsp^'
jiiHUksen hOiioiavasLaaii, etlä eu ,
lalua sanoa täö^ä asiasta mitä3n,'^i-
,äsi Pauling: ' ' "
Pauling sahoi myös, että" hän
vastustaa rauhanomaisissakin taV-'"
koUuksissa tolmeenpadtuja atodii''''
-i»1äytyksiä niin kadan ; kunnes^ ,
etukäteen otf tieteellisesti huolel­lisesti
tiitkittu tällaisiin rajäy-'
tyksiin.Kittyvät vaarat Ja niin
kahan kuin iSllaisla räjaytyksIS i^l
toimeenpäiina 'kansainvälisen eli-'
men toimesta.
mattomuuspolitiikastaan ja antavat ! .v;
tavat Afrikan vapautumista. Nii- r — Suhtaudun epäillen änicrikka-nioitettavan
syvällisiä ja osoittavat
hänen perehtyneen varsin-^perus-teellisesti
valtiomuotoihin ja niiden
historiaan mutta etenkin taloudelli­siin
kysymyksiin. ' .
Se kuva, jonka Nkrumah luo Gha­nan
tilasta sillä hetkellä, jolloin sö
luovutettiin asukkaittensa hallin*
taan, ei tee kunniaa Ghanassa "val­koisen
miehen taakkaa" kantaneille
englantilaisille. "Maassa, jonka kaa-kaontuotanto
on maailman suurin,
ei ollut ainoatakaan suklaatehdasta.
Vaikka tuotamme raaka-aineita
saippuä^ja~raviiiförasva- ja palmu-tuotteisiin
rakentuvalle teollisuu­delle,
näiden tuotteiden jalostamis­ta
lähteillä ei suosittu. Eräs englan­tilainen
yhtiö, joka omistaa täällä
sitruunaplantaasheja kuten myös
Länsi-Intiassa suorittaa näiden he­delmien
mehuksi pusertamiSeh
Englann^sarj^ tuo mehun vmieiillp-takaisin'
puUPtettuna ja v vä]^ Hitli
korkein hinnnih vähittäiskaupassa'',
kirjpittaa Nkrumah. Samanlainen
pn Pllut saippuan raaka-airieidän
kPhtalP. Nekiiir pvat pUrj^htineot
merien taakse palatakseen valmii­na
ja kallishintaisina tuotteina ta­kaisin
Ghanan: markkinoille. Maa
on saanut alkaa teqllisuutensa. tyh­jästä.
Yhtään parempi ei tilanne ollut
maatalouden alalla. Myös Ghanassa
maatalous perustui monokulttuuriin:
kaakaoon. Briltiläiisten valtakaudel­la
jätettiin kokohahii kehittämättä
siipikaijantuötanto sekä maito- ja
lihatalous. Ei ollut teollista vilje
lyä. Tavallinen Kultarannikon asu­kas
ei ollut eläessään nähnyt tuo­retta
maitoa. Näin kuvaa Nkrumah
siirtomaavallan perintöä maassa, jo­ka
. raaka-aineiltaan ja muilta edcl\
lytyksiltään on mustan Afrikan rik­kaimpia.
.
-r- Jos joulupukki kuulisi nyt hänen sanansa, setä ei saisia
varmaan mitään joululahjaksi.
tavat Afrikan vapautumista. Niii-den
suhde- emämaijiin on uuskolo-nialismia.
Afrikan yhteismarkkinat
sen sijaan palvelisivat ykinomaan.
Afrikan etuja. Ghana ja Nigeria
jotka nyt kilpailevat kaakaomark
kinoilla, voisivat yhteismarkkinain
puitteissa esiintyä yhtenäisenä maa­ilmanmarkkinoilla.
Vaui-aus, johon
yhtenäinen Afrikka johtaisi voitai­siin
käyttää *takamaiden'V ja Afri:
kan omien liikenneyhteyksien hv-väksi.
Afrikka olisi jo yksinään ' it
setyydyttävä" markkina-alue sa­maan
tapaan kuin muut suuralueetv
USA __a Neuvostoliitto;
Vaikka taloudelliset perustelut
ovatkin paina\^mpia,; ei Nkrumah
silti sivuuta; poliittisiakaan; Afrik-
' kalaiseen .tapaan hän jhalyaa maan­osansa-
pysyväri' suurliittbjen ;• ulko­puolella
ja kannattaa rauhanpoli­tiikkaa.
Hän on myös nähnyt vai­van
tutkia ja esitellä liittovaltiopoh:
jalle rakentuvien valtioiden. raken­netta
— USA:sta ja Neuvostoliitos­ta
alkaen aina Venezuelaa myöten.
— osoittaakseen afrikkalaisille
kanssaveljilleen, että liittovaltio-,
puitteissa on mahdollista huolehtia
myös osavaltioiden eduista: Kirja,
joka on-alkanut neljällä kielellä i k
maistulla ' Vapaus"-sanalla, päättyy
Afrikan johtajille osoitettuun ve­toomukseen
Afrikan liittovaltion
muodostamisesta.
Viime toukokuussa Addis Abe-bassa
pidetyssä Afrikan valtioi­den
kokouksessa perustettiin
.muutamia Afrikan yhteiselimiä,
jotka ovat vielä varsin kaukana :
liittovaltiosta, jopa valUoliitosta-kin.
M(inet tendenssit, eikä vähi­ten
entisten sii.tomaaisäntien uus-kolonialismi,
vaikuttavat vastak­kaiseen
suuntaan. Yhtenäisen Af­rikan
tie näyttää pitkältä;
— Hilkka Ahmala.
laisteiTätomlVoiman rauhabomaista '
käyttöä koskevaan ohjelmaan, ns. !
auranteräohjelmaan. En uskP sen '
perustuva^ vastuuntuntoisiin tietpel-lisiin
laskelmiin. . i
Kun Paulingilta ftysyttiin, kan­nattaako
hän ydinaseiden riisuhiis-ta
ennen kuin ryhdytään tavanpa ••
•naisten a.seiden - aseidenriisuntaan,
nän vastasi:
— En kannata ydinascidcdÄS^ ;
vittämistä,r: ennen knin: i!yhdy- \
tään käsitlelemäiin tavanomaista |
aseistusta. ^ ...i»- .
Hän .sanoL edelleen kfadnafta*,
vansa atomiaseettomienVrVyöIiyk- i i
keiden peHistariiista eri tahoille ?.
laaailm:^ll^ä tavanomaisti^n -ä-s
o i d ' c n r^p44 - ia^atoimenpltei- •;
den alaisena.''"' ' ' ~ ' "! ' •
— Kuiibäd i r i i s i öli^hyvä ope- h
' tiis maalimalle. Pääsimme selvil'
le, että atomiaseiden olemassaolo )
merkitsee 'kubleitavaa tvaonäi -•'if- ;
dinkoekieltospplmak^n kautta o> M
lemme puässQet pitkän'askelen '
eteenpäin ja mielestäni .kaqsainv '
Välinen tilanne on tällä erät^pal-jan:
valoisampL Mutta meillä on •'
vielä; pitkä ..taival .edessämme }a s
uskoisin, että vuoteen 1986-men­nessä
ol^ri^if päässeet. hyvän i
matkan 6te>ttpai'n oikealla tieOSi :
Pciiling sanoi.
•VV —^ - u - .:
VALTION APUA
KIRKKO HALUAA
Englannin anglikaaninen kirkkp-:
neuvosto ' ^m rvhtynyt pyjrtämään •
hallitukselta lilää apurahoja pitääk-'
seen velkaantuvat kirkot edelleen |
toiminnassa» [ Samalla esilletään '
avunannon änhimisen syyksi se; että :
olisi säilytettävä sellaisia .kirkkpra-i
kennuksia, jotka ovat arkkitehtuu-rillisesti
mielenkiintoisia. . '
PÄIVÄN PAKINA
Toimittajan jouturakous
Kyllä vanha konsti on sentään pa­rempi
iHuih pussillinen uusia;: tuu­maili,
misus vertaillessaan kauppoi­hin
ilmestyneitä keinok'uusia\ silh-te0Hisen'
yksinäisellä paikalla re-hdvästiV
kasvaneisiin 'luonnpnkuu-siin'.
Ja samaa"mielipuoIta Piemme me-
" N i i n *on kaiketi turvauduttava
vanhaan knnstiin myös tämän ala-,
kerrankin täyttämisessä.
•Toimitustoverit sanoivat, että,
nyt, kun on saatu muutenkin pot-rakkavlehti,
on "sinun asiasi hank-:
kia kunnollinen joulupakina''. .
Ja mistäpä sellaista saisi: tässä-hienpisetsa
kiir^^s^ll, ellei' lainaa'
maila niiltä, joilla el Ple pakinan
teossa "peukalo .keskellä kämmen­tä".
Saksimme siis — joltakin omia'
töherryksiämme - joukkoon sekot-taen
— SKDL:n äänenkannattajan,
Kansan Uutiset lehdessä "Jenkan"
joulurukouksen, josta meidän e i oi­keastaan
tai'vitsisi sanoa, muuta
kuin "Amen", Siis näin:
Anna \ hyvä kohtalo velkojen
muu,ttua ^saataviksi ja koeta jatkaa
päivää Iliailta että mekin joskus en^
n^ttäisimme tehdä kaikki mitä teh­tävä
on. Ja W t ä saisimme toisinaan
,://;,.:..,.:..:.;:.;\,v^> : : V -
nukkuakin; kirjoitta Jenkka aivan
kuin puhuisi :nimenomaan meidän-
K i n puolestamme, -
Ja ole meille armollinen, äläkä
enää koskaan ota voimaan kesäistä
valonsäästöaikaa, joka tuo postin
myöhään,;_viivästyttää toimitustyötä
ja pakottaa jättämään lehdestä pois raadin
monta tuoretta uutista vain siksi,
että tilaaja saisi lehtensä määrä­aikana:
Tuo talsi' olla omaperäistä
tuskanhuutoa sielun syvimmästä
sopukasta, kuten on seuraavakin
virke:
Ja ota meiltä pois kaikki sunnun­tait
ja muut juhlapäivät, sekä eri­tyisesti
lomaviikot, joiden takia el
ole niiden edellä ja jälkeen yön ei­kä
päivän rauhaa.
Me kiitämme sinua hyvä kohtalo
kaikesta menneestä: siitä että lu­kijat
ovat ymmärtäneet. meitä ja
tilaajat suhtautuneet meihin myön­teisesti.
Me kiitämme siitäkin, että
olet opettanut lukijat siksi lojaa­leiksi,
että he tyytyvät pelkkään
puhelimessa haukkumiseen tai vi­haisen
Kirjeen kirjoittamiseen sil­loin
kun painovirhepaholainen on
muuttanut Ukkosen Kukkoseksi —-
tai torvisoittokunnan peräti lorvi-soittokunnaksi
— sillä me emme
pysty kilpailemaan tuon pienen sar^
vipälsen ilkityöntckijän kanssa ja,
jlemine aina tunnustaneet voimat­tomuutemme
tässä suhteessa.
Olemme kiitollisia Sinulle siitä,
ettei meitä ole huomattu hirttää
tai roviolla polttaa siltä kun olem­me
vaatineet parempaa eläkettä
vanhuksille ja eläkeikärajan alen­tamista;
kunnollista sairashuoltoa
kalkille varallisuudesta riippumat­ta:
täystyöllisyyttä ja parempia
palkkoja työläisille sekä parempaa
toimeentuloa farmareille ja muille
pikkueläjille. Kiitämme siitäkin
kun meltä-.el ole raahattu korkean
ruoskittavaksi siitä kun
olemme puolustaneet ihmisten oi­keutta
elämään, eli rauhan asiaa.
^Kalkissa näissä kysymyksissä saa
mastamme. hyvästä tuesta ja kanna­tuksesta
kiitämme Sinua ja ennen­kaikkea
lukijoitamme ja tilaajiam­me,
sillä ilman heitä emme olisi
mitään toimeksi .saaneet. •
Mutta palatkaamme taas alkupe­räiseen
tekstiin:
Anna hyvä kohtalo maamme met­sien
muuttua sanomalehtipaperiksi
liman, että meidän tarvitsee mak­saa
huikeita voittoja suuromistajil­le,
sillä meillä olisi niin kamalan
paljon kerrottjivaa tärkeistä asiois­ta
lukijoillemme: Anna postin kul­jettaa
valmiit lehtemme: itsestään
tilaajillemme samalla tavalla kuin
se, kuljettaa meille, vapaasti veroil­moituksia
ja hallituksen muita kar-humakirjeitä.'
'
^ Äläkä. unhpita meitä tilipäivänä
vaan anna -niiden tulla tiheämmin,
ettei meidän tarvitse koskaan a/a-telia
mistä seuraavana päivänä, sai- ;
simme sitä^t^kjejvää kuppilassa käyn^
tiä varten, vaan Saisimme sen sijaan -
ajatella^ mistä.saisimme enemmän r
ja' parempia juttuja lukijoitamme
varten. Qpeta sitten meidät hauk­kaamaan^
raitista Ilmaa puuron si- i
jasfa.
Muuten olemme Sinulle ; rajatto­man
kiitollisia; siitä/ että olemme s i - '
tä mitä olemme, emmekä odpta- sf*
nulta mitään muita mullistavia
muutoksia vaan ainoastaan sisua'
ja kestäyyytjtä. Ja vielä.odotammcrr
-ttä luki|ammc< ja tilaajamme edel-:
leen su7ita\ituisivat meihm entiseen
tapaan, sillä emme todennäköisesti.
koskaan voisi-kestää sitä, ettei pu-'
helimessa joskus kuuluisi vihaista
ääntä. Anna kuitenkin ' kaikkien
puhvien lähettäjien oppia, että ne
on saatava toimitukselle hyvissä
ajoin ennen leljden painoon menoa,
ja että jds puhvit ovat lyhyitä ja
nasevia, ^ i i i ^ silloin jää enemmän
Ulaa muille-Jtituille.' ' '
Ja vaikka tarkoituksemme Pii
enää sanpavain " a m e n n i i n SUP-Koon.
kPhtalP kuitenkin senkin, et­tei
jpulu. ja uusivuosi olisi ;koskaan
enää keskellä'=viikkoh, sillä sP se-kottaa
toimitustyön niin perusteel-isesti,
1 että - toimittajalta möiiec,
joulurauhfif»ja, lukijidfa^ sittenkin •
sivu suun yksi lehtemme.numero.
. Siis pitemn^fttä puheitta: Hauskaa
jpulua ja- rauhallista uutta .vuptta
lehtemme iuKijpille ja kaikilievtä->
kalaisille kansalaisillemme. *; \ .
— KänsäkPura. 1