Vapaus, August 30, 1958

              Sivu 2 Lauantaina, elok. 30 p. — Saturday, Aug. 30, 1958
VAPAUS
(UBEBTY) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-tabllshed
Nov. 6, 1917. Authorized
as second dass mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-lished
thrice weekly: Tuesdays,
Thursdays and Satmrdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St W.. Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69. Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon application.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk
Yhdysvalloissa:
Suomessa:
3.75
3 kk. 2.25
1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Kiinan rannikkotilanteesta
Viimepäivinä Kiinan rannikkoalueilta saapuneet uutis-tiedot
korostavat kerran uudelleen sitä kuinka turmiollista
on Kiinan Kansantasavallan syrjiminen ja yrmiminen, ja
kuinka mieletöntä on lännen toimesta ylläpitää Kiinan kan­san
virkaheiton, Chiang Kai-shekin "valtaa" siinä hirveässä
toivossa, että uuden maailrnanosan avulla voidaan muka
300-miljoonainen Kiina valloittaa ja alistaa Washingtonin
armosta Chiarig^ Kai-shekin hallintaan.
Ruvettuaan nyt torjumaan Chiang Kai-shekin meriros­voja
pois silmiltään ja avattuaan tykkitulen muutaman mai­lin
päässä rannaltaan olevaa merirosvoasemia vastaan, Kii­nan
kansantasavalta antoi asiallisesti puhuen havinto-ope-tust
siitä, että "joka tuulta kylvää, hän myrskyä niittää".
Mutta kurjaa tekopyhyyttä on Yhdysvaltain hallituksen
"huolestuneisuus" ja 'epävarmuus" siitä, mitä muka Kiinan
kansantasavalta tahtoo? Jos esim. Yhdysvaltain rannikolle
pystytettäisiin tykinkantaman päähän vieraan vallan pistin­ten
nojassa sotatukiasema, josta käsin harjoitettaisiin meri-saartoa
ja merirosvousta yhdysvaltalaisia satamia ja laivoja
vastaan, ja jos kaiken lisäksi näihin tukiasemiin ruvetttaisiin
keskittämään sotajoukkoja itse mannermaalle tehtävää hyök­käystä
varten, niin me saamme olla vakuuttuneita siitä, että
Washington ei sietäisi sellaista tilannetta yhtään ainoata
päivää. Ja jos se ei sopisi Yhdysvalloille, niin silloin ei
Yhdysvalloilla ole mitään oikeutta vaatia sellaista olotilaa
Kiinallekaan.
* * *
Kun Pekingin hallitus syyttää Yhdysvaltoja Kiinan ran­nikolla
nyt vallitsevasta tilanteesta ja erikoisesti Quemoy-saaren
pommituksesta ja selittää, että Yhdysvallat uhkaa
Kiinan turvallisuutta lähettämällä ilma- ja meripatrullejaan
12 mailin läheisyyteen Kiinan rannikosta, niin meidän on
syytä palauttaa mieleemme tämä:
Heinäkuun kolmannen viikon lopulla tiedoitettiin For-mosasta
että yllämainittu Kiinan kansan virkaheitto Chiang
Kai-shek, joka istuu toistaisesti Formosan väestön hartioilla
yhdysvaltalaisten pistinten varassa, on määrännyt 500,000
miehisen armeijansa erikoiseen valmeustilaan torstaista
(heinäk. 17 p.) alkaen. Samoissa uutistiedoissa kerrottiin,
että Washingtonin armosta ja hyväksi Formosaa "hallitseva"
Chiang Kai-shek on lähettänyt amerikkalaisilla suihkumoot­toreilla
varustettuja sotilaslentokoneita patrulliin Kiinan
rannikolle — ja että jotkut niistä ovat tunkeutuneet jopa
Kiinan mannermaan ylle. UPI.n uutistiedossa kerrottiin sil­loin
edelleen:
"(Chiang Kai-shekin) armeija peruutti kaikki sotilaslo-mat
ja vaikka yksityiskohtaisempia tietoja ei olekaan saatu,
armeijan valmeusniääräys annettiin sen jälkeen kun Yhdys-dyKyaltain
Tyynenmeren laivasto pantiin n e l j ä n tunnin vai*
m e u s m ä ä r ä y k s e n alaiseksi. (Tummenus Vapauden)
\ "Kenraali Wang Shu-Ming (Chiang Kai-shekin) yleisesi-kuAnan
päällikkö antoi valmeusmääräyksen Formosan sekä
Kiinan rannikolla olevien Quemoy ja Matsu saarten kaikille
sotajoukoille . . . F-84 Thunderjet koneet uhmasivat kommu­nistien
tulitusta suorittamalla päivänvalossa tiedustelulen-toja
Kiinan mannermaan yllä. Normaalisesti kansallismie­listen
(Chiang Kai-shekin) suihkumoottorilentokoneet lähes­tyvät
Kiinan mannermaata vain öisin."
Niin mielellämme ja hartaasti kuin näkisimme omalta
kohdaltamme myös Formosan kysymyksen rauhanomaisen
ratkaisun, kaiken ylläolevan perusteella ei voida muuta kuin
ihmetellä Kiinan kansantasavallan ptkämielisyyttä ja pidät-täväisyyttä
jatkuvan provokation edessä. Toisaalta ei voida
muuta kuin inhoten tuomita Washingtonin herrojen "huoles­tuneisuus"
tilanteesta, mikä on ensikädessä ja pääasiassa hei­dän
omaa käsityötään!
Ulkoministerimme Smith on tuhannesti oikeassa varoit-taessaan
Yhdysvaltoja, että Canadaa ei tähän likaiseen leik­kiin
vedetä. Toivottavasti Ottawast:a lähetetään ainakin
diplomaattiteitse Washingtoniin vielä selvenipisanainen
nootti korostaen, että Canada tuomitsee alusta loppuun saak­ka
Yhdysvaltain Kiinan politiikan, mikä on nykyisen tilan­teen
aiheuttanut.
Jenkkien ^^pieni uhkapeli"
Toisten kansojen ylivaltiaina olevien tai.j;jihen asemaan
pjTkivien imperialistien yhtenä perusohjeena on ollut ja on
edelleen tunnuslause: "Jos ette voi alistaa ko. kansaa, niin
liittykää johonkin sen käytettävissä olevaan kansanosaan."
Tosiasiassa imperialistimaiden "teoreetikot" myöntävät
avoimesti, että minkään siirtomaan hallussapito ja minkään
maan alistaminen siirtomaaksi ei nykyaikana ole enää mah­dollista
ilman, ellei saada apua ja yhteistoimintaa alistetta­van
maan joiltakin "silmäntekeviltä".
. Nämä seikat on hyvä pitää mielessä nyt kun kaikkialla
"ihmetellään", miksi Yhdysvallat rupesi myymään aseita
Indonesialle, vaikka Washington on tähän asti selvästi pyr­kinyt
presidentti Sukarnon ja hänen hallituksensa kaatami­seen
Indonesiassa? Muistettakoon vain, että vielä viime ke­väänä
Indonesiassa nousseen kapinan aikana Yhdysvaltain
valtiodepartmentti ilmiotti julkeasti maailmalle, että se har­kitsee
kapinallisten "hallituksen tunnustamista". Yleisesti
myös tiedetään että tämä Indonesian kapinallisten hallituk­sen
tunnustaminen jäi tekemättä siksi kun se ei saanut Indo­nesiassa
lainkaan kansan suosiota^ja kajjnatusta vaan sortui
omaan mitättömyyteensä.
Tätä taustaa vasten on selitetty, että Yhdysvaltain halli­tus
on todennut, ettei se voikaan kukistaa Indonesiassa pre­sidentti
Sukarnon linjaa, ja on sen vuoksi päättänyt muuttaa
taktiikkaa ja liittyä siihen.
Pinnallisesti katsoen tässä onkin muutosta tapahtunut
sikäli, että kieltäydyttyään ehdottomasti myymästä aseita
Indonesian lailliselle hallitukselle, Washington on nyt päät­tänyt
myydä sille ainakin kevyttä aseistusta.
Mutta perusohjelmaansa ei Washington ole ilmeisesti­kään
muuttanut Indoiesiankaan suhteen. Uutistietojen rivien
välistä saamme selvästi lukea, että Washingtonin "uuden oh­jelman"
perustana on "porkkana ja piiska" ajatus. Ei ole
sattuma, että Indonesialle tarjotaan nyt Yhdysvalloista ni-
Mitä muut sanovat
FORMOSA-MIELETTÖMYYS
Lännen politiikka tässä tapauk­sessa
on ehdottomasti järjetöntä.
Todellisen vaikuttavan Kiinan hat
lituksen tunnustamisesta kieltäy­tyminen
on kyllä pahasta. Mutta
uskottelu, kaikessa vakavuudessa,
että tällä pienellä saarella lahoava
tynkähallitus (Chiang Kai-shekin
— V) on todellinen Kiinan halli­tus
ja että sillä on yksinoikeus pu­hua
tuon mahtavan vallan puoles­ta,
on silkkaa mielettömyyttä Se on
aivan samaa kuin jos me, harmis­tuneena
Neuvostoliittoa vastaan
tervehtisimme jotain ulkomaille
karkoitettua suur-herttuaa Venäjän
tsaarina. — Globe and Mail.
Juuria ja vesoja
De Gaullen uusin
haaste Ranskalle
Pariisi. — On mahdollista, että
kenraali de Gaullen hallitus ryh­tyy
toimenpiteisiin Ranskan kom­munistisen
puolueen toiminnan ra­joittamiseksi
syyskuun lopulla pe­rustuslaista
järjestettävän kansan­äänestyksen
jälkeen.
Virallisella taholla väitetään, et­tä
puolue muka saa huomattavaa
taloudellista apua Neuvostoliitolta
tehokkaan kampanjan järjestämi­seksi
kansanäänestystä vastaan.
Kommunistinen puolue, jolla on
142 paikkaa kansalliskokouksessa,
on maan suurin poliittinen yhteen-iittymä.
Viime vaaleissa, jotka pi­dettiin
tammikuussa 1956, puolue
sai noin 25 prosenttia kaikista an­netuista
äänistä.
Uudessa perustuslakiehdotukses­sa
on määräys, jossa todetaan, et­tä
"poliittisten puolueiden ja yh­teenliittymien
täytyy kunnioittaa
perustuslakiin otettuja demokraat­tisia
periaatteita". Tämän määräyk­sen
arvellaan muodostavan perus­tan
toimenpiteille, joiden avulla
pyritään toteamaan, onko jokin
puolue "demokraattinen" vai ei ja
saako se taloudellista tukea ulko­mailta.
Äskettäin julkaisimme neuvosto­liittolaisen
kirjajlijajn Gennadi
Fishin Petroskoissa ilmestyvässä
"Neuvosto-Karjala"-nimisessä leh­dessä
julkaistuja Suomea koskevia
kuvvauksia. Oheellisena esitetään
hänen kuvauksensa loppuosa.
Saavuin Vaasaan muutama päi­vä
sen jälkeen, kun siellä oli juh­lallisesti
paljastettu "Jääkärin"
muistopatsas. Tapaus oli sovitettu
27. preussilaisen jääkäripataljoo­nan
Suomeen tulon 40-vuotispäi-väksi.
Juhla päättyi entisten jää­kärien
"ystävvälliseen kanssakäy­miseen",
jääkärien, joista suurin
OS» on jo yli 60 vuoden ikäisiä ja
joiden joukossa on myös Suomen
armeijan—kenraaleja...
Muistopatsas seisoo siellä, mistä
katu johtaa sille laiturille, jolle 40
vuotta sitten ankkuroi jääkäripa­taljoonan
tuonut höyrylaiva. Paik­ka
on symbolinen. Sanoisin, että se
on kaksinkertaisesti symbolinen,
sillä aivan muistopatsaan takana on
piirioikeus, joka on tunnettu anka­rien
tuomioiden langettamisesta
vallankumousliikkeen osanottajil­le.
Patsaan veistäjä on jääkärikap­teeni.
Ehkä juuri siksi tämä patsas
on historiallisesti tarkempi kuin lu­kemattomat
muut valhe-klassilliset
monumentit "vapaussankarien"
muistoksi. Sotilaslakki, patruuna-taskut
ja käsikranaattivvyöUä, ja­lalle
asetettu raskas kivääri. Itse-hyväiset
kasvot, joilla ei nähdä
ajatuksen, merkkiäkään, symboli­soivat
tarkoin sotaisan militarismin
tyhmyyttä, rajoittuneisuutta ja kar­keaa
julmuutta . . . Ehkä kuvan­veistäjä
oli suunnitellut oodia,
loi satiirin siksi, että tunsi tarkoin
alkuperäisen mallin . ..
Ia nousivat maihin hyvin aseiste­tut
Wilhelmin sotajoukot kenraali
von der Goltzin komentamina. Juu­ri
näiden aseiden voima ratkaisikin
kansalaissodan lopputuloksen.
Valkokaartilaisten hallitus solmi
Saksan kanssa sopjmuksen, jonka
mukaan kaikki saksalaiset saivat,
yksipuolisesti Suomen kansalaisten
oikeudet. Ja sitten "tynkäeduskun-ta",
kuten sitä nimitetään siksi, et­tä
miltei puolet edustajista oli ter­rorin
avulla synjäytetty taikka jou­tunut
maanpakoon, valitsi "Suomen
kuninkaaksi" saksalaisen prinssi
Karl Hesseniläisen — Wilhelm II
vävyn. Karl ei kuitenkaan ehtinyt
nousta "valtaistuimelle": saksalai­nen
imperialismi kärsi tappion ei­kä
Venäjällä voittaneet-Mannerhei­min
virkaveljet vaan voittivat
Neuvostot.
Mutta Suomessa jäivät valtaan pii­rit,
joille oli edullista kuvata val­lankumous
ja kansalaissota "va-paus"
sodaksi venäläisiä vastaan
Suomen riippumattomuuden puo­lesta
. . . Tätä valhetta esitettiin op­pikirjoissa
ja se tuotiin krjallisuu-teen
ja taiteeseen.
— Jokainen väestöryhmä voi tie­tenkin
pystyttää muistopatsaita
kaatuneille sankareilleen, sanottiin
minulle, — mutta työläisillä ei ole
varoja . . . Siksi ilmaantuukin luke­mattomia
"jääkäreitä" — "vapaut­tajia"
. . . Muuten monet ihmiset al­kavat
jo ymmärtää asioita. Sanan­laskussamme
sanotaan, että hyvä
kello kauas
kauemmaksi,
man suuria varoja luoton myöntä­miseen
vienninharjoittajille, jotta
he myisivät maailmanmarkkinoilla
voita alle omakustannushinnan,
mutta kuitenkin varastoihin ja
jäähdytyslaitoksiin kerääntyi mil­joonia
kiloja voita. Tanska esitti
vastalauseen suomalaisen voidum-pingin
johdosta. Englanti supisti
Uuden Seelannin painostuksesta
jyrkästi voin ostoa Suomesta.
Kotimaassa hallitus korotti mai­don
hintaa, mutta voin hintaa alen­si
huomattavasti. Nämä toimenpi­teet
eivät osoittautuneet kovinkaan
tehokkaiksi. Ja niin eräät alkoivat
vaatia margariinin hinnan kohotta­mista,
jotta margariini ei häiritsisi
voin myyntiä, toiset vaativat myyn­ti-
maidon rasvapitoisuuden kohot­tamista.
Kokoomuspuolueen ja so­sialidemokraattiset
lehdet kirjoit­tivat,
että on jo korkea aika muut­taa
maatalouden rakennetta karja-talousvoittoisesta
viljanviljelysvoit-toiseksi,
vaikka tämä toimenpide
uhkasikin talonpoikaisjoukkoja ta­loudellisella
häviöllä.
Tilane kärjistyi viikko viikol­t
a . . . Ehkä juuri siksi kautta maa­han
levisikin sellaisella nopeudella
tieto siitä, että Neuvostoliitto ostaa
Suomelta 12 miljoonaa kiloa voita.
Suomessa on yli 60,000 järveä,
mutta suuremmalta osaltaan hyvin
matalia ja vettä niissä kaikissa yh­teenlaskettuna
on vähemmän kuin
yhdessä Aänisjärvessä. Veden läm-
P0LLOW THE LEADK TX
Teräsalalla on toteutettu uusi hintojen korotus ja mahdollisesti
korotus vaikuttaa toisten tavarain hintojen nousuun.
pötila näissä järvissä on tavallises-kuuluu,
paha vielä! ti ilman lämpötilaa vastaava eivät-mutta
kuulevathan I kä ne vaikuta mitenkään maan i l -
kaikki myös .sen, että se on paha! | mastoon. Mutta talouteen ja siis
Muutaman kilometrin päässä Hei-; myös poliittiseen ilmastoon nämä
JENKIT POISTUVAT JO
SYYSKUUSSA • AL AHRAM
Kairo. — Arabien ehdotus arabia- sesti asioista perillä oleva kairolai-laisen
elimen perustamisesta valvo­maan
taloudellista kehitystä oh tär­kein
keskustelunaihe pääsihteeri
Hammarskjöldin vieraillessa Kai­rossa
syyskuussa, kirjoittaa tavalli-
Suomen talouden tuotantokyvyn
edelleen kehittämiseen ja työllisyy­den
turvaamiseen ja tämä laina
myönnetään mainittuihiiL tarkoi­tuksiin
soveltuvina tavaroina.
Rakennustyöläisten liiton jäsen.
singistä sijaitsee Malmi. Sinne on ! salmien ja kanavien yhdistämät lu- maalari Byman "kestitsi" minua
haudattu vuonna 1918 kaatuneita; kuisat järvet luonnonihanine kie-
On laajalti tunnettua, että jo ' punakaartilaisia ja muita valkoisen • murtelevine rantöineen vaikutta-
2 naista nälkälakkoon
kuukautta ennen kuin Suomessa
tammikuun 28 päivänä 1918 puh­kesi
proletaarisen kapinan palo, oli
Neuvosto-Venäjä tunnustanut Suo­men
riippumattomuuden. Saksa,
jonka puoleen Svinhufvudin halli­tus
kääntyi kieltäytyi silloin tun­nustamasta
heti Suomen riippu­mattomuutta
. ..
Ranska, Englanti ja Yhdysvallat
terrorin uhreja! Malmi on Heisin- \ vat hyvinkin paljon. Järvet ovat
gille sama kuin Pere Lachaise työ-! tärkeitä kulkuväyliä,
väen Pariisille. Malmilla lepäävät: Sata vuotta sitten kaivettiin Sai-myös
muutama aika sitten Suo-' maan kanava. Sen ansiosta suurin
meen tuodut Yrjö Sirolan, Suomen ' järvi Saimaa sekä myös Kallavesi
työväenluokan huomattavan johto- ja muut järvet muodostuivat ikään-henkilön
maalliset jäännökset. Si- kuin Suomenlahden jatkoksi. Noin
rola oli sen vallankumouksellisen 10,000 proomua ja hinaajalaivaa
hallituksen ulkoasiain kansanval-tuutettu,
joka maaliskuun 1 päivä-akkoon
vastalauseeksi sen johdos­ta,
että heitä pidetään vankilassa i l ­man
oikeudenkäyntiä.
Heidät pidätettiin maanantaina ja
julistettiin vangituiksi tiistaina sa­moin
kuin useat sadat heidän maan
miehensä, jotka on pidätetty viime
aikoina suoritetuissa ratsioissa. U-seimmat
heistä saavat luultavasti
virua vankilassa tai intervenliolei-rissä
pitemmän ajan joidenkin har­vojen
vapautuessa piakkoin.
tunnustivat Suomen lopullisesti > nä 1918 allekirjoitti "Sopimuksen
vasta Neuvovsto-Venäjän jälkeen, i ystävyyden ja veljeyden lujittami-
' sesta VSFNT:n ja Suonien sosia­listisen
työväentasavallan välillä",
Nicosia. — Kaksitoista "terrori­teoista"
epäiltyä kreikkalaiskyprosi- j Näin todistaa historia,
aista naista ryhtyi tiistaina nälkä- Pohjois- sekä suurimman osan
Keski-Suomea kaapanneen valko- Ja jonka valkoinen
kaartin avuksi oli tullut preus.silai- lepi palasiksi.
nen jääkäripataljoona, joka oli
maailmansodan vuosina pantu ko­koon
Saksaan salaa hankkiutuneis­ta
suomalaisista vapaaehtoisista.
Taantumus ei kuitenkaan voinut
tämän pataljoonankaan avulla mur­taa
vallankumouksen voimia ja pyy­si
avoimesti apua Saksan ylcisesi-kimnalta.
Silloin Suomenlahden rannlkoil-kulki
kesäkuukausina Saimaan ka­navan
läpi.
Sodan jälkeen joutui rauhanso­pimuksen
mukaan osa Saimaan ka­navaa
ja siitä pääsy Suomenlahdel­le
Neuvostoliitolle kuuluvalle
hallitus kohta alueelle. Tätä seikkaa käyttivät
i täysin määrin hyväkseen ne väes-
— Jos asia ei olisi silloin kään-1 tökerrokset, joita ei miellytä suo-netty
ylösalaisin, niin emme nyt' malaisten ja neuvostoihmisten väli-juhlisi
ystävyytemme kymmenettä j nen ystävyys. "Keski- ja Itä-Suomi
vuosipäivää, vaan nelikymmenvuo- i tukehtuvat ilman Saimaan kana-tispäivää,
jatkoi keskustelukump-; vaa", sanoivat he. Mutta kun tuli
panini. — Tai jos vallanpitäjämme tietoon, että Neuvostoliitto on val­elisivat
vuonna 1938 hyväksyneet mis myöntämään Suomelle oikeu-
Neuvostoliiton ehdotuksen keski- den vapaaseen kauttakulkuun ka-
ROBESON MOSKOVASSA
Moskova. — Vaikka täkäläisissä
lehdissä on ollut jo etukäteen tieto
ja siitä, että maailmankuulu neeke
rilaulaja Peul Robeson saapuisi
myös Moskovaan ensimmäisellä
matkallaan Euroopassa passin saa­misen
jälkeen, ei ainoakaan lehti
tiennyt etukäteen kertoa taiteilijan
saapumisaikaa tai ensimmäisen
konsertin hetkeä. Kun tämä kon­sertti
kuitenkin sunnuntaina järjes-menomaan
kevyttä aseistusta.
Sen ilmeisenä tarkoituksena
on lyödä kiilaa Indonesian ar­meijan
ylipäällikön, kenraali
Haris Nasution ja presidentti
Sukarnon välille. On selitetty,
että kenraali Nasution on mu^
ka taipuvaisempi Washingto-nin
ohjeiden seuraajaksi ja sik­si
hän saa käytettäväkseen nyt
yhdysvaltalaisia aseita — tosin
vasta sitten kun kenraali Nasu­tion
oli ensin kukistanut Wash-ingtonille
rakkaat kapinalliset!
Samalla kertaa annetaan
Washingtonista julkisia vihjei­tä,
että jos presidentti Sukarno
muuttaa ohjelmaansa "länsi-mielisemmäksi",
niin silloin on
mahdollisuus saada Yhdysval­loista
vähän tuntuvampaakin
apua.
Kas tässä on yhdistelmä uu­desta
ja vanhasta imperialisti­sesta
taktiikasta: yhtäällä on
yritetty "liittyä" kenraalin,
jolta odotetaan palveluksia
omaa maataan vastaan; toisaal-a
käytetään hyväksi asian
porkkana ja piiska-ohjelmaa
vihjailemalla, että "porkkanan­kin"
eli suurempaa avustusta
saatte, jos ymmärätte yskän
äänen ja taivutte Washingto-nin
tahtoon.
Sanalla sanoen, vaikka Yh­dysvallat
onkin muuttanut
taktiikkaansa sikäli, että se
entisen asekiellon asemesta
myy nyt rajoitetusti asefta sen
perusohjelma Indonesian suh­teen
ei ole ilmeisestikään
muuttunut.
lettiin Moskovassa uudessa urheilu
palatsissa Luzsnikissa, oli s»^ vii
miestä sijaa myöten täynnä. Kaik­kiaan
12,000 moskovalaista oli Ro-besonin
ensimmäisessä konsertissa.
naisesta avunannosta, niin emme
juhlisi sen kymmenettä vaan 20.
vuosipäivää . . . Mutta meidän oli
tultav* kestävään ystävyyteen tu­len
ja veren koettelemusten ja on­nettomien
vuosien kautta.
Kiehukoon oikeistolehtien pals­toilla
miten likaista vaahtoa tahan­sa,
on kansan ystävyys naapuria
navalla, alkoivat he todistella, että
ilman omia varastointipaikkoja ja
laitureita Uuraan (Vysotsk) sata­massa
tätä oikeutta ei voida käyt­tää
hyväksi. Sitäpaitsi kanavan lai­tokset,
sen sulut ovat muka men­neet
niin huonoon kuntoon, että
ilman suuria pääomasijoituksia nii­tä
ei voida käyttää eikä varojen
sijoittaminen toisen maan alueella
oleviin laitoksiin ole tarkoituksen-kohtaan
syvää ja puhdasta.
Rauhan ja ystävyyden linja,
Konsertista" muodostui, kuten o- "Paasikiven linja", jota president- j mukaista . ..
dottaa saattoi ennennäkömätön me-; Urho Kekkonen jatkaa, ilmaisee ! Taantumuksella on vaikea sopeu-nestys.
Yleisön suosionosoituksis-1 Joukkojen toivomukset ja avoin
ta ei tahtonut tulla loppua enem- \ esiintyminen sita vastaan uhkaa po-pää
konsertin alussa, jolloin mosko- Hittisella romahduksella. Ja se vas-valaiset
tervehtivät suosikkilaula- taanotto, jonka neuvostokansa
jaansa, kuin konsertin päätyttyä- osoitti Urho Kaleva Kekkoselle tou-jjgg^
kokuussa hänen vieraillessaan Neu-
Ennen konsertin alkua Paul Ro- vostoliitossa, oli ikäänkuin neuvos- i voiteluissa, Lastaus- ja purkauspai-beson
joka oli selvästi liikuttunut i toliittolais-suomalaisen sopimuksen | kat Vysotskin satamassa (Uuras)
lämpimästä vastaanotosta, kiitti' 10-vuotispäivän juhlimisen jatkoa,! annetaan vuokralle sopimuskump-moskovalaisia
siitä, että he olivatiJ-' sen asiallinen ja ansiokas pää- — "-
toiminnallaar. antaneet hänelle voi tökseen vieminen.
Talvella ja keväällä 1958 Suomen
talonpojat olivat kovasti huolestu­neita.
Hallitus kulutti suunnatto­mia
taistella oikeuksiensa puoles­ta
Amerikassa. Hän vakuutti mat­kustavansa
Moskovaan vielä monta
kertaa.
Robesonin konsertin ensimmäi­nen
numero oli neuvostoliittolainen
laulu "Laaja on mun kaunis syn­nyinmaani'
'ja sitä seurasi neekeri­laulujen
ohella tshekkien, kiinalais
ten. englantilaisten, saksalaisten,
skottien y.m. kansanlauluja. Erikoi­sen
lämpimästi yleisö tervehti ve­näläistä
"Dubinushkaa" ja laulua
Joe Hiilistä. Yleisön pyynnöstä
Robeson esitti myös Othellon mono­login
Shakespearen näytelmästä,
jossa hän on aikoinaan saavuttanut
maailmanmaineensa.
tua tilanteeseen. Kanava palvelee
pääasiassa Suomen talouden etuja,
mutta Neuvostoliitto kunnostaa sen
osan, joka kulkee meidän maam­me
kautta, kuten siitä on päätetty
ncuvostoliittolais-suomalaisissa neu-panille
edullisilla ehdoilla.
Se suuri laina, jonka Neuvosto­liitto
antaa Suomelle, käytetään,
kuten neuvostoliittolais-suomalai-saunalla
pienessä kodissaan Hel­singin
esikaupungissa. Sellainen on
Suomessa myös ystävällisten koh­tausten
ja keskustelujen paikka...
Saunaan oli kutsuttu myös isännän
ystävä, eräs muurari ja yhteinen
tuttavamme, eräs suomalainen kir­jailija.
Saunan porstuassa, jonne
tulimme jäähylle ja olutta maista­maan
.käytiin mielenkiintoista kes­kustelua.
— Ajattelen, että meidän ystä­vämme
olisi kirjoitettava aikakaus-lehdessään,
että suomalaiset raken­nustyöläiset
lähtisivät ilomielin
työskentelemään Neuvostoliittoon,
sanoi maalari. — Teillähän on työ­tä
vaikka millä mitalla, ja me
osaamme tehdä työtä! Neuvostoliit­to
antaisi siten meille suurta apua,
meillä vähenisi työttömyys . ..
— Ihminen on suurin tuottava i
voima ja rakentajain poismatkusta-minen
maasta ei tietenkään rikas­tuta
vaan köyhdyttää maata. Se ei
ole ulospääsy! — sanoi kirjailija.
— Niin minustakin näyttää, että
nen AI Ahram-lehti.
Hammarskjöld on lehden kerto­man
mukaan pyytänyt jäljennöksen
ehdotuksesta, jonka Egyptin kansal­lispankin
johtaja El Emary laati
viime vuonna ja jonka arabiliitto
on hyväksynyt. Tämän ehdotuksen
mukaan olisi perustettava arabialai­nen
pankki, jonka pääoma olisi 20
miljoonaa puntaa. Pankki rahoit­taisi
suunnitelman mukaan suuria
teollisuusyrityksiä arabimaissa, ja
siten se saisi huomattavan merki­tyksen
alueen taloudellisessa kehit­tämistyössä.
Lehti ennustaa edelleen, että
Jordaniassa ja Libanonissa olevat
amerikkalais englantilaiset joukot
lähtevät näistä maista jo ennenkuin
Hammarskjöld antaa syyskuun 30
pnä yleiskokoukselle raportin Kes-ki-
Idän matkastaan.
J A
IIIIIIITÄTÄ
HÄPEM V.^SHEMMXSTÄKIN
Vankil.inpappi tekee kierroksen
kopeissa ja tapaa vanhan vankila­kundin
"pitkäsormi-Esan" ja sanoo
hänelle:
— Kuulkaas nyt! Tämä on jo kol­mannen
kerran, kun tapaamme tei­dät
täällä. Ettekö lainkaan häpeä
omaisianne, kun he käyvät teitä
tervehtimässä.
— Tietysti minä häpeän. Täällä
haisee kuin käymälässä; kopit ovat
meitä voidaan auttaa niinkin, ettei ! pimeitä ja kylmiä, ruoka huonoa ja
tarvitse lähteä kotimaasta, huo-mautti
muurari.
Muistelin tätä keskustelua kuun­nellessani
radiosta N. S. Hrush-tshevin
puhetta Suomen Presiden­tin
kunniaksi järjestetyllä lounaal­la.
Mielestäni väestön
vartijat töykeitä. Johan sitä häpeää
vähemmästäkin.
RADIOSSA
Eistelmöitsijä radiossa: — Näis­sä
alkukantaisissa maissa on käy­täntönä,
että mies, joka on tuomit-työllisyyttä
kuolemaan, saa pestata toisen
koskevan kysymyksen ratkaisemi- j kuolemaan hänen sijastaan. Maini-seksi
voitaisiin, sanoi Neuvostolii- \ •"'»sa maissa alemmat kansanker-ton
ministerineuvoston puheenjoh- i rokset saavatkin elatuksensa juuri
taja, — esimerkiksi solmia sopi­mus
metallurgisen tehtaan raken-|
tällä tavoin.
tua: he voivat saada työtä kotimaas­saan..
Neuvostoliittolais suomalaisen ys­tävyyden
puulla on terveet juuret
tamisesta Suomeen suomalaisella
työvoimal la neuvostoliittolaisten
rakennuspiirustusten mukaan ja
meidän tehdaskalustollamme. Us­kon,
että kansat ottaisivat sen hy- ja voimakkaat nuoret vesansa,
vin vastaan ja se olisi hyödyllistä
Stiomen taloudelle. Olisi mieluista
tehdä siten
naapurillemme...
Tuhansien suomalaisten raken-sessa
tiedonannossa on sanottu, nustyöläisten toivomus voi toteu-
— Praktiikka = käytäntö, koke-ystävällinen
palvelu-jnus, harjaannus, harjoittelu.
— Manipulaatio, taitava käsien ja
sormien käyttö, käsittely, menettely
— manipuloida, käsitellä.
?ÄWAH PAKINA
tn " ja 7-vuotissuunnitelma
senä tarkoituksena on ikuistuttaa
Britannian yliherruus Kyproksen
saarella.
Mutta kun Britannian siirtomaa-leijonan
hampaat ovat jo tylsisty­neet
siinä määrin, ettei se voi enää
Lentoyhteys
Moskovan ja
Delliin välille
On se NATO-liitto sentään sellai­nen
laitos, että sen jäsenvallat —
jotka ovat luvanneet "auttaa toi­nen
toistansa" ja "sopia kaikki kes­kinäiset
kiistansa turvautumatta vä­kivallan
käyttöön tai väkivallalla
uhkailuun" — voivat sulassa sovus-' yksinään pitää Kyproksen saarta-sa
ja lähimmäisen rakkaudessa käy-i kaan hallussaan, lähti "ite" pääihi-dä
toistensa tukkaan ja kraiveleihin! nisteri Macmillan vierailulle Kreik-vähän
sielläja täällä. i kaan ja Turkkiin siinä mielessä, et-
Mieltäylentävää ei ole nähdä, mi-| tä ne ryhtyvät — NATO-maita kun
ten 50.000,000:n asukkaan Britan-1 ovat — tukemaan tätä seitsenvuo-nia
kurmiiuttaa IGOtuhatta asukas-1 tissuunitelmaa.
ta käsittävän Islannin syyskuun en-| jos olisi kysymys vain pelkästä
Viime perjantaina ' simmäisen päivän jälkeen jolloin | sirkustemppuilusta, niin pääminis-i
ehsinmainittu on uhannut lähettää! teri Macmillan olisi ehkä voinut on-mutta
kun
Moskova. —
saapui Vnukovan lentokentälle in- , , . , . . , ,
tialaisen lenttoyhtiön "Air India . -.«ota aivojen, nistua yrityksissään.
Internatinalin" kone joka täten n-i saattamina ja vart.o.mma Islannin Kreikka kannattaa Kyproksen asuk-vasi
säännöllisen ' lentoyhteyden ;
Neuvostoliiton ja Intian välillä.
Vastavuoroisesti suorittaa neuvosto- i
Voimasuhteet.näiden maiden vä­lillä
ovat hieman toispuoliset —
liittolainen suihkumatkustajakone I """"a siinä suhteessa ne ovat kui-
TU-104 ensimmäisen lentonsa Del­hiin
tk. 18 pnä. On laskettu, että
matka voidaan suorittaa 7 tunnissa.
Intialaista konetta oli Moskovan
lentokentälle saapunut vastaanotta­maan
joukko virallisia valtiovallan,
Neuvostoliiton ilmailun ja Intian
Moskovan-lähetystön edustajia, jot­ka
tervehtivät puhein lentoyhtey­den
alkamista Intian ja NLn välillä.
lenkin "samanvertaisia", että ne
kummatkin kuuluvat kommunisti­vastaiseen
NATO-liittoon.
Mutta mikä on mahdollista kah­den
liittolaisen välillä, se sopii kol­miyhteydellekin
tässä pyhässä NA-TOliitossa.
Kuten muistetaan. Britannian
hallitus laati tuonnottain n.s, seit­senvuotisen
ohjelman, jonka ilmei-kaiden
valtavan enemmistön vaati­musta,
että brittiläisten miehitys­joukkojen
täytyy lähteä, sieltä pois,
jotta Kyproksen asukkaat voivat
vapaasti päättää asioistaan, niin
Atenasta sanottiin pääministeri
Macmillanille "Kiitos, ei tipu".
Turkki — joka on myös NATO-lii­ton
jäsenvalta, haluaa Kyproksen
saarta itselleen, mutta kun Sekin
tuntee voimansa haluja pienemmäk­si,
niin siitä syystä Turkin hallitus
kannattaa "pienemmän pahan" teo­riaa
seuraten Britannian ylivallan
ylläpitämistä Kyproksen saarella.
Oivaltaen että Britannian uusi seit-senvuotissuunnitelma
on todellisuu­dessa
vanhan hapatuksen uusi kään­ne
Turkin hallitus sanoi hyväksy­vänsä
pääministeri Macmillanin
suunnitelman.
Täten on NATO-liiton maat jäl­leen
normaalitilanteessa mikäli on
puhe näistä kolmesta ja niiden suh­teista
Kyprokseen.
Minkälainen laitos tämä yllämai­nittu
Britannian seitsenvuotissuun-nitelma
sitten on?
Siihen sisältyy ensinnäkin jon­kinlainen
seitsenvuotinen aselepo,
minkä jälkeen saari mahdollisesti
voisi saada itsehallinnon. Mutta
ennen kuin se voisi tapahtua, ase­tettaisiin
kaksi eri parlamenttia,
kreikkalainen ja turkkilainen, ja
jokaisessa kaupungissa olisi erilli­set
turkkilaiset ja kreikkalaiset
kaupunginhallinnot.
Lisäksi valitsisivat Turkin ja
Kreikan hallitukset edustajansa,
joilla olisi tiettyjä oikeuksia se­kaantua
saaren asioihin — Kyprok­sen
asukkaiden mieltä kysymättä.
Kaiken tämän sekasotkun yläpuo­lella
olisi "kukkona tunkiolla" —
hyvin arvattu, brittiläinen kuver­nööri
ja brittiläinen ylivalta!
Selvää on ettei tällainen "suun­nitelma"
tyydytä ketään muita
kuin niitä, jotka haluavat jatkaa
brittiläisten ylivaltaa Kyproksen
saarella.
Sitä vastustaa yksimielisesti vas­tarintaliikkeen
EOKA:n johtaja,
eversti Grivas ja arkkipiispa Maka-rios.
Sitä vastustaa Kyproksen kirk-kojärjestö,
ammattiliitot ja kommu­nistinen
puolue.
Toisin kuin on meille yritetty se­littää,
erotusta ei myöskään ole saa­ren
kreikkalaisen ja turkkilaisen a-sujamiston
välillä.
Kaupungeissa on teollisuustyö-
Iäisten valtaosa turkkilaista synty­perää
ja talonpojat vuorostaan ovat
kreikkalaista syntyperää, kuten
muuten väestön pääosa. Mutta juu­ri
turkkilaiset ammattiyhdistykset
ovat alusta alkaen olleet kreikka­laisten
rinnalla vaatimassa .saarelle
itsemääräämisoikeutta. Vain häviä­vän
pieni turkkilinen vähemmistö,
pääasiassa keskiluokkaan kuuluvaa
liikemiesainesta, on ryhtynyt siirto-maaomistajien
välikappaleiksi nii­den
pyrkiessä kylvämään eripurai­suutta
turkkilaisten ja kreikkalais­ten
välille.
Tämä valtapiirien menettelytapa
erimielisyyksien kylvämiseksi o-mien
riistomahdollisuuksiensa hy­väksi
on tuttu Irlannista, Koreasta,
Vietnamista ja nyt Kyprokselta.
Mutta tuntematon se ei ole täällä
Canadassakaan, joskin se meillä
esiintyy hieman toisenlaisissa olo­suhteissa!
Todetkaamme kuitenkin, että Bri­tannian
hallitus on kuitenkin saa­nut
yhden "hyvä" huutajan seitsen-vuotissuunn
Helmalleen — Turkin
— joskin sitä vastustaa koko Kyp­roksen
väestö ja Britannian NATO-liittolainen
"Kreikka"! — Känsä­koura.