1956-06-14-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tisrtladnk, kesäk. 14 — Tbursday, June M, 1956 ilÄiiiilii » «ecood da» nutJl by the Poet OffSee Vesmxtmtai, Ottava, Pub- Ittbed ttjriee vedkly; ToesdsTB, Xbendaji» »nd Satindaj» by V«IMU» Ptitmane compuiy VUL,»% m^iva Bm 6 t W^ Sudbuiy, <tat. C a n ^ , SUesOMSiai: Bv». Ottiot06.4-426*', TAi£armomat OB, 4^429$; Manager adSxtm: Sox «9, Sadbury. Ontario. AäretlMiag ntt» vpon ^VcaiJco. TrarxZation free «f dtarge. ii TOAUSHINNAT: :ranadaa»: ' 1 Vic 7Ä) « kk- 3.75 3 kk, 2:25 ?bdmalio!tta: 1 irk, 8iK> 0 kk. 4 ^ 3u«xneg«3; > «k. «Ä> 6 kk- 4.75 Nikkelftepliisuiideii palldcaii^uvottelut Viime sunnuntaina Copper Cliffin sulatolla kehittynyt ja päättyi siihen kun Mine-Mill union toimitsijat kehoittivat työläisiä lopettamaan litkm ja palaamaan takaisin työhön. ' "''Mutta tämä spontaanisesti kehittynyt lakko, joka oUsi voinut hyvin helposti levitä myös m keskuuteen, on uusi osoitus siitä, että amerikkalaisten raha-niiaten kontrolloima 'ja omistama Incd on nykyisten, työehto-sopiiAusneuvottelujen yhteydessä aiheettomasti taas hyttilannetta siihen pisteeseen, että työläiset joutuvat tällai-sUh 'luvattomiin** lakkoihin, , ''jSelvää luonnollisesti on, että sulättotyöläisillä on omia erikoisongelmia. Heidän työmaallaan on jatkuvasti myrkyllisiä kaasua, ^mJkävoidaanTpoistaa,^ jos yhtiö vain sitä haluaa. suhteiden suhteen, ihitka ovat ominaisiä juuri sillä työalalla. /*,Mutia pääasiallisin syy on sittenkin siinä, että Inco on ' aiheettomasii jarruttanut uuden työehtosopimuksen allekirjoittamista siten vastustaakseen nikkeliteollisuuden työläisten p&cln kohtuullisia vaatimuksia. Jotkut pikkuliikkeet ovat nyt taloustilanteen kiristymisen vuoksi siinä asemassa,, että niillä on vissejä talousvaikeuksia. Mutta tämä ei koske j^coa- Päinvastoin ^öläiset-tiötävät, että Incon voitot ovat. suuresti lisääntyneet — ja siitä'huolimatta yhtiö nosti nikkelin hintaa miHiä tarkoittaa, että yhtiön Voitot tulevat suuresti lisäänty-n0fin tänäkin vuonna vaikka Inco suostUfsi työläisten kaikkiin vaatimuksiin.' ''^ \ , , , - «'»tjuuH tietoisuus^ siitä, että yhtiö voi maksaa parempaa pälkkaar'^ja että tämä palkankorotus koituisi siunaukseksi kökb Stidburyn kaupungille, on yhdistänyt nikkeliteollisuu-deii, työläisten rivit entistä tiiviimmlUi Että näm on asia, se jij^nee käsittääksemme siitä, että sunnuntaina puhjennut spontaaninen,,lakko tapahtui sulaltotyöläisten keskuudessa. ;Sudburyntyöväenasloita vähänkin läheisemmln^s henkilöt tietävät^ että sulattotyöläisten keskuudessa on men-j|^^' ä ivuosina onut<^ ty^^jisintäjäifl; painostuks^^ kuin esimerkiksi maanalla tyo$käntisIevien]keskuudessa. Tästä johtuu, että vaikka maan alkuttyöskentelevät kaivosmiehet ovat useiden entisten neuvottelujen aikana järjestäneet vähän samansuuntaisia "luvat-tdhlia'^ lakkoja, tämä on tietääksemme ensimmäinen kerta. suuderi työläisten nykyisestä taisteluvalmiudesta oikeutettujen .vaatimustensa puolesta ja samalla siitä jännitystilantees-töVnainkä Inco on härkäpäisyydelläärt kehittänyt työläistensä' k^Skuuteenl ' ' ' ;Y,3W^tt^.^yo.yäenliike. turvautuu lakkotaisteluaseeseen vasta sitJen kiin raitaan hiiluta tietä ei* enää ole. KaikkUiy-vää^ar-kpiäavat sudbiirylaiset, ja erikoisesti lehtemme Vapaus toivo-vj^ t, että nyt käynnissä olevat Incon ja Mine-Mill union neu-wrttelut johtaisivat tyydyttävään ratkaisuun neuvottelup dänääressä.^ Jncolla ei ole mitään hyötyä, vaan suurta taloudellista vahinkoa, jos se,lakon provosoi. Sitäpaitsi, jos nik-k^ teoUisuuden työläiset pakoitetaan tässä tilanteessa lakko-taisteluun, se yhdistää koko Sudburyn seudun väestön yhtei- •seiUiirintamaksi kaivostyöläisten puolesta. Ottaen huomioon Incon suuret ja' yhä lisääntyvät voitot, nikkeliteollisuuden työläisten palkka- ja muut vaatimukset ovat todella siksi vaa-iimattomiä; että Incon pitäisi iloimonkaäsiih paikallinen jakelu X Vaikka nyt ei ole vielä mitään tietoa siitä milloin saadaan Aibertan luonnonkaasua ^udburyyn teollisuus- ja liikelaitosten sekä kotienomistajain käytettäväksi, kysymys paikallisesta kaasun jakeluoikeudenmS^öntämisestä on nyt päiväjärjestyksessä. Tosiasiassa, meistä itsestämme riippuu, ja nimenomaan juuri siitä mitä nyt teemme tai tekemättä jätämme, se, millä ehdoilla saamme luonnonkaasua käytettäväksemme. ^ '"Kuten muistetaan,'noin puolitoista vuotta sitten nostatettiin kunnallisvaaleissa työväen ehdokkaiden toimesta vaati-n^ us, että luonnonkaasunpaikallinen jakelu olisi järjestettävä sfihen tapaan kunnallisesti toimivan laitoksen kautta kuin nyt välitetään kuluttajille sähkövoimaa. Myös muistetanee taan-tomusvoimien' raivokas propaganda tätä ehdotusta vastaan. Ule, joiden käytettävissä oli ja on sekä radio että päivälehti muut propägandavälineet; pilkkasivat silloin tätä työväen yaatimusta jä selittivät tekopyhästi kuntiemme asukkaille, että tässä ei ole- mitään kiirettä ja että jahka; kysymys tulee päiväjärjestykseen, valitsijat saavat täyden tilaisuuden keskustella ja päättää asiasta. Mutta kesäkuun alussa Sudburyssa suoritetussa julkisessa kuulustelussa todettiin, että kaupungin hallinto on suljettujen ovien takana tehnyt päätöksen, jonka mukaan luonnonkaasun jakeluoikeus annetaan Northern Ontario NaturalGas yhtiölle *^ ja kaiken lisäksi sillä ehdolla, että pikkuliikemiehet ja ko-iii^ Bprnistajat joutuvat maksamaan erikoisveroj^Incolle.Mai-jPll^ Jjnt yht edellyttää,; että Inco saa luonnonkaasua 40 sentin hinnalla tuhannen kuutiojalkaa -remutta kotienomistajat ja muut joutuvat maksamaan samansuuruisesta kaasumäärästä yli kolme kertaa suuremman hin-j[ ian, eli,$r.25! Kaiken lisäksi tämä sopimus tulisi olemaan Jfoimassa kokonaista 30 vuotta ja sittenkin olisi vain yhtiöllä oikeus sopimuksen purkamiseen. « Kunnallishallinnon tapana on — «ja se. on epäilemättä jiyvä tapa— että esim. siltarakennussuunnitelmat ja muut yrahaa vaativat" päätökset alistetaan veronmaksajain ratkais- Javaksi yleisäänestyksen perusteella. Mutta jos on tarpeellista alistaa veronmaksajain hyväksyttäväksi tai hyljättäväksi sanokaamme. $50,000 maksavan sillan rakennussuunnitelma, liiin eikö silloin ole sata kertaa tärkeämpää alistaa veronmaksajain ratkaistavaksi se miten suoritetaan luonnonkaasun jakelu nikkelialueella? • < . Kunnallishallintomme eivät liioin voi tässä yhteydessä Icätkeytyä "liiallisen kiireen" tekosyyn suojaan. Kunnallisvaalit pidetään muutaman kuukauden kuluttua i - ^ mutta luonnonkaasua ei parhaassakaan tapauksessa saada tänne en- ^ n vuotta 1958. ' r^^^nMeidän harkittu käsity on, että luonnonkaasun vasfiullffa |8 'mwm CSJ:i laita- ja sditiojahla labenee ToMato^ ^ C S f » ft. laalv' |a {Hm ctasasoe buoioldon, että nämä; Yleisö on siis tijajsuud^ valitse- Hytymysi Kun meidän^jämpdnut-istfmme on jo pari päivää «soittanut noin 90 asteen iF) tampit täällä JSudburyssa, niin. voisiko toi fliitu» selittäll kuinka tämotinti te on celsius-asteikkoa mittana käyttäen? >— h, Sudbuty. Vastaus: 32.^- ' MUI^M tSbtaec fi»9^MtUimt- «kaikki tulevat eOtOaSän vseam-foia i s o t i a i d i t i i lacttaniuf 0 1 » linaotijebnanumerotta ja lisäämme JolOaas « s i i taikfB-iuiltla 4fftkr isUbea vielä juhlanäytelmän, niin koa alkäau flSUeu Jotka takovat | baomaamxae ohyOxas» olevan nm-osalllsttfa itädUn vaniAkfa cilpii-pää on lU» aika tyfiiyä v a l i ^ ^ (umaan malkaa vaiten. VIitä muut sainovat "Me kuulemme alituisesti iooäes^ ta lipusta Canadalle. Onpa vielä tarjottu palkintojakin parhaasta ja alkup^räfsiinmästä ideasta; Tässä erinomainen; Kuinka olisi jos valkoiselle taustalle asetettaisiin Ca-nadaa edustava suuri punainen Icb-mä-, Tioiseen päähän lehmää voitaisiin i(scttaa konservatiivi pitelemään: hännästä, toiseen päähän,liberaali pitelemään / lujasti kiinni sarvista ja keskelle Set^ Samuli lypsämään lehmää kuivaksi." —- "Dear Archie, Brandon Sun-Iehdes-sä. Kastari eroaa pikeus-asiamiehen tehtävästä ' IKbInfci. — (VS) Eduskutmalle e^- teltfln oikeusaslaniles,' apul.: professoh Paavo Kastarin kirjelmä; jossa tämä vedoten virkatoimeensa Helsingin y l i opistossa pyysi eroa eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävästä 31 päivästä heinäkuuta 1956 lukien. vEduskun-ta suostui eronpyyntöön. Kastari, Joka toimii Helsingin; yliopistossa valUosääntdopin apulaisprofessori on kuten tunnettua herättänyt viime aikoina Julkista huomiota esiintymällä ensiksi eduskunnassa se-zf kä äskettäin eräässä toisessa yhteydessä yleislakon erikoistuntijana, . väittäen mm. että yleislakko olisi perustuslain vastainen. ' Eduskunnan oikeusasiamiehenä toimii elokuun 1 päivästä allEaen siksi kunnes eduskunta kokoontuu syysiS'' tuntokautta alkamaan oikeusasiamiehen varamies, lakit, tri Lassi Kilpi. Tänä vuonna vallinmit poikkcpk-sellisen myöhäinen» ja: hidas kesän tulo pani vielä täisä' hiljan toisia vaan ajattelemaai^'^ttä joutuoko^ iian Tarmola luonnon vvmleiliä.ieX- /aiscen asuun, että juhlat voidaan ^ I l ä vuhtyisästi pitää. Vielä ke-iäk. 3 P-. jolloin Tarmola: avattiin yleisön käytettäväksi, satoi 1 koko aamupäivän. Iltaiöivlllä sade tosin lakkasi, 'mutta ÖU pU\inen Ja harvinais^ kolea. Se el ollut omiaan innostamaan.: juhlatunnelmaa. Mtitta nyt viimepäivinä vallinnut lämmin sää on muuttanut tilanteen kokonaan toisenlaiseksi. Kun eilen rio: p.) pistäännyin Tarmolassa näytti se jo kokonaan toisenlaiselta. Kenttä kokonaan kuivanut ja kasvullisuus rehoittl aivan silmin nähtävästi. Siellä on vielä tehtävä yksiä ja toisid valmisteluja, mutta- ne voidaan nyt kentän kuivuessa helposti suorittaa. Ja luonnon puolesta tulee Tarmola juhlien aikana Olemaan kaikkein ihanimmillaan. Joten siltä puolen näyttää kaikki lupaavalta. Ja juhlain ohjelman suhteen näyttää tilanne myöskin lupaavalta.- Paikalliset musikaaliset orgaanit viimeistelevät kiireellisesti ohjelmiaan ja eri paikkakunnilta saapuneet .tiedotukset osoittavat kaikkien ohjelman suorltukseeä osallistuvien tekevän samoin.^ Hyvällä syyllä voimme siTsotlOitaa juhlista-muodostuvan yhden antoisimmista ^ ja onnistuneimmista musiikkijuhlista mitä meillä on vielä ollut Juhliin tulee osallistumaan neljä sekakuoroa, kolme mieskuoroa, kaksi naiskuoroa, yksi soittokunta ja ainakin kaksi tanhujoukkuetta, yksi lausuntajoukkue ja mahdollisesti vielä muitakin ryhmiä sekä suuri määrä yksityisiä taiteilijoita-s a a ^ Ja monipuolista. Varsinaiset jublajSivät ovat kesäkuun viimeinen ja heinäkuun ensimmäinen päivä — Canadan päivä. Mutta todellisuudessa juhlahumut alkavat jp«perjantai-jltana.^['kes^, 29 p, SiUoin on Tarmolan lavalla Noin700 amerikan-suonialabla on Jo kiviiyi Suoniessa tilaisuus ..tutustua toisiinsa ja samalla pyörähdellä musiikin tahdis;- sa raittiisa u l k o i l ö u : ^ / ' \ ''J Musikaalisen ^bjelman' esitys' alkaa Tannolassa läuaptaina jälkeen puolen päivän. Silloin kaikki kuo^ rot tulevat esiintymään ainakin yhden kerran, jotkut useammankin kerran/ • esitetään kansantanhuja jne. < Lauäntai-iltana esitetään ; Don-haalilla August Korhosen kirjoittama ja Emil Kaupin säveltämä, kaunis suomalainen operetti "Kosijat". Näytelmän ohjauksesta huolehtii Len Hjorth, joka on yleisesti tunnetut 'huolellisesta näyttämötyöstään ja sen : esittämiseen osallistuvat useimmat parhaista paikallisista lauluvoimista, joten sen esittäminen tulee epäilemättä sujumaan. moltteettomastL Ja tämän lisäksi on lauantairiltana: myöskin tanssit Tarmolan lavalla orkesterin soitolla. maan kumjiaan menee, joko ^eeuraar maan ''Kosijain" esitystä Don-haa-lilla tai tanssiin Tarroolaasa. Sunnuntaina —^ Canadan päivänä alkaa ohjelman suoritus Tannolassa heti puolisen jälkeen juhlaroars-siUa. SiUo;n saamme kuuUalukui- ^,uhee^^'{rt&jgelberg lausui ilon-sia kuoro- y.ra esityksiä. Taman siltä; että tänä kesänä saapuu en-tilaisuuden ja koko juhUen o h j e l - f ^ j ^ enemmän kävijöitä vannaan man kobokobdatei epäilemätg tu- j^aahan.- 6 ryhmää on jo tullut, ja Jee muodostumaan Heikki V a l i d i - ' Hfddnki <S-S) ^ 5/6 oiU 6aami« Seosa-* järjestänyt Kestikartanoon vastaspottotilaisuuden k o t i maahan tuUstUs amerikansuomalaiszybmälle S I T A T Ä I men kirjoittama ja ^^Armas .^Färpe-; feltin säveltämä - kantaatti '*Mään sävel", jonka esittämiseen tulevat osallistumaan kaikki kttprot ja; soit4 tokunta. - '-^z " ' i Sunnuntai-iltana on sisäkonsertti, joka samalla• on juhlien"päättäjäistilaisuus. Se' pidetaäii ukrainalaisen veljesjärjestön haalilla; 300 Bathurst St. Siinä tulevat-esiintymään pääasiassa yksitsriset taiteilijat, mies- ja naiskuorot sekä muut pienemmät ohjelmajoukkueet. Sen ohjelma on pjrritty järjestämään mahdollisimman monipuoliseksi ja mielenkiintoiseksi ja uskon juhlien järjestäjien onnistuneenkin siinä. : Kaikki juhlien ohjelmaa; koskevat yksityisseikat, kuten eri tilaisuuksien: alkamisajat, mitä kukin kulloinkin esittää jne,>ilmenee lähemmin varsinaisessa juhlailraoi tuksessa, joka julkaistaan näinä päivinä. Kehoitan lukijoita tutustumaan tähän ilmoitukseen. — G. S. seuraava tulee 7/6. .Silloin saapua niotsinki<^l{-'T^H'ä spudunta \^y*\»ruiitÄ _ ». TavalUsesti' sotien Jälkeen on käynyt kotimaassa - vuosittain ' n . 1.500 iienkeäf^mutta tänä vuonna tämi luku ylitettäneen.:: O n "erityisen ilahduttav a a ; ^ ^ tulijoiden joukossa on l u kuisia toisen . Ja kolmannen polvea Douglas vaatii asemenojen supistamidk 25 pros. irfjtomäaltauppojen !• 4mm» Regina; — Saskatchewanin maa-kuntavaancn lähestyessä pääministeri Douglas ja muut maakuntahal- Iftuksen johtavimmat miehet puhuvat yhä äänekkäämmin: liittohalli-; tusta vastaan. r _ Mr. Douglas korostaa vaatimustaan asemenojen: vähentämiseksi 25 prosentilla ja niiden> rahojen käyttämiseksi siten, että puutteessa olevat maat voisivat ostaa ruokaa: Ca-nadasta. Hän myös vaatii, että Canada: oltaisi vastaan «puntia maksuina vcanadalaisis ta v.farmituotteista. CCF:n puhemiehet myös?tuomitse-vat Howen putkilinjakaupan, jota socialcredittilaiset kannattavat. He myös yhdistävät tämän kansallisen kysymyksen -Saskatchewanin voimavarojen käyttämrskysymyksen kanssa .kohdistaen voimakkaan hyökkäyksen "vapaa yritteliäisyys"-poli-tiikkaa vastaan rniiden liberaalien ja ::socialcredittilaisten harmiksi, jotka haluaisivat antaa. Saskatche-wanin voima- j a lubnnonkaasure-surssit yksityisille intresseille. Liberaalit ovat joutuneet vaikeuksiin yrittäessään torjua ccf.iäisten hyökkäyksen^ ja socialcredittilaiset eivät ole kunnolla päässeet alkuunkaan vaalikampanjassaan huolimatta BC:n pääministerin ja Albertan pääministerin tähän maakuntaan-yhdcksän albertalaisen ministerin avustamana tekemästä ristiretkcstä: Nämä puolueet korostavat vain yhtä väitettä, sitä, että maakunta- YK ajaa naisten asiaa Naisten asemaa käsittelevän: Y K : n komissio on viime kokouksessaan G e nevessä tehnyt lukuisia päätöksiä. Jotka koskevat naisten aseman parantamista Ja epäoikeudenmukaisuuksien korjaamista. Yhtenä tärkeänä kysymyksenä on ollut.naisten oikeus saada opetusta Ja ammattikasvatusta. Maailmassa on vielä laajoja alueita, missä naisilta on evätty Jopa' alkeellisin koulutus ja ammattiopetus/ Jota miehet ovatr jo kauan saaneet'nauttia. Kokous suo-, sitteli. että kysymys koko laajuudessaan otettaisihi käsiteltäväksi Y K :n talous^ Ja sosiaalineuvoston seuraar vassa istunnos^. • . Samapalkkaisuuskysymystä käsitellään kansainvälisessä: työjärjestössä laisuutta koskevan ehdotuksen. Tarkoituksena on estää naisia,"^ jotka menevät naimisiin vieraan maan kansalaisen kanssa, Joutumasta kamppailemaan sellaisten ongelmien kilin väliaikaisen valtiottomuuden, kansalaisuuden vaihtamispakon, kaksoiskan-salaisuuden ym. kanssa. : Kokous on esittänyt - Y K :lle,; että sopimus nyt hyväksyttäisiin Ja allelcfrjoitettaisiln — mieluummin jo ensi syksyn yleiskokouksessa. - suomalaisia:-'Se on merkld siitä, ettei rakkaus '• - fbomalaiseen isänmaahan kuole täältä, lähteneiden mukana, to-dettihu (US) . ' — . Egyptiläisistä haudoista on löydetty lähes 4,000 vuotta vanhoja pronssisia" partaveitsiä. TIESI TAUPIN Eräs nnorJpari oli^^^^^^ kun mitään varoitusta antan auto pysäbtyi yksinäisellä ti Po.ka tarkasti moottoria ja sai — Kyllä 4se on nyt ikävää, näyttää Siltä, että gasoliinisäui täynnä vettä eikä yhtään gasoli Tyttö huokasi vähän ja vir pojalle: - r - Tulehan tänne sisälle — • on käynyt minulle ennenkin. Sj ei tarvitse muuta kuin yrittää ^ della m i n u a ja minun sinua v: läimäyUää poskelle niin vesi TA tuu jälleen gasolilniksi. . * ' • . • SELVÄ JUTTU > — Minun kotimaassani on sa parsi ;mikä. selittää/miksi sane lehtimiehet ovat rikkaita: San< lehtimies on henkilö,- joka siei kiinni kärpäsen, tekee siitä ele tin ja myy sitten norsunluuta torahampaista. Sosiälidemoltraatteja on iuomittu 11 Yuöcleksi vanlkilaan L-Sa1(sassa Bet^iin|.i;r- Kansi Länsi-Saksala SosiaUdemokraattlsen Ja pnoloeen amnuttiUittoJen entistä toimitsijaa toomittiin Länsi-Saksan fcor-;- keimmiassa oikeudessa 7 viilckoa kestäneen, oikeadenliäynnin Jälkeen huomattavan pitkiin van- : keusran^rabitaksiin. Pisin* tuomio on kolme 'Ja puoli vuotta Ja tuomioiden yhteismäärä-. 11 vuotta 11 kuukautta; Tuomittujen sosiaHde- . -^mokraattlen "rikoksena" on työ-jväenluokan yhtenäisyyden Ja paremman palkkatason puolesta toi- : mimlneni'ttinliä nimellä tuomion perusteluissa on "valtion -turvallisuuden vaarantaminen". Tuomittuja syytettiin myös maanr petoksesta: Ja valtion vastaisiin salaliittoihin osallistumisesta, mutta syytteistä oli todistusten puuttuessa luovuttava. Tämän huomioonottaen hämmästyttää -tuomioiden pitkäaikaisia :ssa, J o k a , tutkii eri m ten ongelmien ratkaisuun, aatteenisto^ J^^ 8Ujä'tÄssä asiassa, nimenomaan k o i - , lekfiivisopimuksiä ' silmällä . pitäen. NöÖeh;i^a^ iiäteä^^^iTOaIvöW itämäni: ij^ffi^kätjs'^ Komissio korostaa nyt, että on välttämätöntä naisten saada kaikkialla samat poliittisst oikeudet - kuin mie-hillä^ j a samalla: huomautetaan, että suus erikoisesti: Monien: pitkäaikais-naisten olisi myös käytännössä osal- | ten tuomioiden lapgettaxnisesta: osa-llstuttava yhteiskunnalle tärkeiden: ^vastuussa oleva tohtori Geier yri_tti poliittisten, taloudellisten ja soslaalLs- '"yli kaksi tuntia "kestäneessä i j u h e ^ - K^ömissio on äikaiisemmin valm hut^^;iialimi8l&^ :/#;::j^s^;' hallitus ei anna kunnille riittäväsU apua^ ja että kuntien verotaakka>on käynyt Sietämättömäksi. / Kunnallisverot muodostavat pul-mallisen i ongelman: SaskatGhewä|}is-: sa. Vuosien 1945—55 välisenä'^rTi-dt/r?.^! ^-t.;,.,•.,-.;;..•,:. .;..,v..;. Tr,/Vi-,v,::-,:.;:^;;v>:#;.v--V^ kana maaseutukuntien kunnallisve* ' rot kohosivat asukasta .kohdan ^ - . . . . . . . . . $28.60 $82^00. t Kaupungeissa ne kor hosivat $31.81 $60. Samanaikaisesti' tiet olivat edelleen huonossa kun*; :nossa useilla alueilla ja: vallitsi kou-; luhuonepula. LPP:n 'maakuntajohtaja Nelson Clarke ; (ehdokkaana / Reginassa); asettaa kysymyksen seuraavasti^; " N i i n farmarit kuin kaupunkilaiset^: kin vaativat, että jotain tulisi tehdä kunnallisverojen vähentämiseksi j!^ maakuntahallituksen laiminlyönU tässä suhteessa^ on suurin syy sen aseman heikkouteen — joka syy voi vaarantaa ehdokkaiden valintaa useimmissa vaalipiireissä." LPP on korostanut voimaperäinen kampanjan tarpeellisUiitta asettaakseen liittovaltio: vastuuseen ai keiskoulukuluista. ; Mr. Clarke tekee vielä toisenkin ehdotuksen;:"Vielä ennen kun voif daan pakottaa liittohallitus toimimaan tähän suuntaan, maakunnan lainlaatijakunta voisi ryhtyä lainlaa* dintaan lisätulojen saamiseksi luon-nonresursseista. Tämä helpottaisi taakkaa ja tekisi teiden kunnostamisen ja . sairaaloiden rakentamisen mahdolliseksi." ; saan perusteUa tuomioita m i t ä 'milloinkaan aikaisemmin ei ole tapa] nut. I "Rangaistuksen pitkäalkaisuud oli yleisö Ja varsinkin lukuisat: £ san : sos-demrpuolueen toverit lii mästyneitä Ja suuttuneita"; kirjoii Saksan kommunistisen puolueen i äänenkannattaja Freies Volk. L jatkaa: "Heille oli käsittämätöntäi tä. kuudes rangaistussenaatti voi ] gettaa .tällaisen tuomion; vaikka ] viimeisessä : liittopäiväkeskusteli esitettiin yaajUmus kaikkien poliit ten vankien armahtamisesta liitti sa vallassa; He r olivat edelleen mieltä, että Saksan demokraatti sa tasavallassa Jo tapahtunut arm dus olisi .pitänyt ottaa huomioon n liittotasavallan korkeimmassa oili dessa tuomioita langetettaessa." Länsi-Saksassa on demokraai ' tisten: oikeuksien supjelemisek perustetun järjestön keräämä r epätäydellisen tilaston mukaa vangittu 1. L 1954 — 30. 4. 1»! välisenä ailuna 1,004 henkilöä p< liittisista syistä. Syytteeseen c samana aikana asetettu 3.423 kai /'salaista.-:/ '•:>•'-;,.::;.•-•:::.:/r-:: "Me olemme rauiian puolesta kautta maailman" sanoi Khtushchev Moskova.— -raällä hOjättain pidetyssä nuorisoliittolaisten kokouksessa Nikita Khruschev sanoi,: että voidaan hylätä sotilaalliset keinot kapitalismin hävittämiseksi. "Me emme tarvitse sotaa, me olemme päättäväisesti sotaa vastustavalla kannalla Ja v rauhan < puolesta kautta maailman", V sanoi hän. r'Me uskomme, että kommunismi voittaa kapitalismin ilman sodankäyntiä." ; Eräässä kohdassa puhettaan hän viittasi lausimtoihm, joissa on sanottu, että on olemassa kaksi suurta valtaa' maalimassa, Neuvostoliitto Ja Yhdysvallat. "Tämäi toverit, on jo sellaisenaan tunnustus", sanoi Klmishchev. "mutta uskokaa minua, saapuu vielä a i ka, jolloin sanotaan, että suurimmat vallat ovat ne, jotka ovat rakentaneet taloutensa sosialististen kaavojen mukaan" Khrushchev sanoi, että neuvostoihmiset marssivat luottavaisesti suoraan Marxin. Engelsin Ja Leninin vU-; toittamaa tietä. Korostaen uskoa kommunistien l o pulliseen voittoon kapitalismin »yli Khrushchev sanoi;. "Tämä erikoises-: tikin tuo m i e l i h a r m i a päatunöiUei taantumuksellisille. Heitä suututtaa meidän horjumaton uskomme kom-r munismin lopulliseen: voittoon ilman sotaa." \ Khrushchev.sitten käänsi huomion-^ sa nUUn ihmisiin. Jotka haluavat istua aidalla^ valitsematta- kommunis-mm Ja kapitalismin välillä. Häh sa-r noi^ että he ovat samanlaisia kuin ne ihmiset. Jotka eivät ole aivan varmoja pitääkö uskoa jumalaan tai ei. mut^ ta kaiken varalta, ristivät kuitakin itsensä. jakelu tulisi edullisenimaksi paikallisesti, jos tämä jakeluöi-keus annettaisiin sitä. varten kunnallisesti muodostettavalle laitokselle. Mutta jos siihen ei päästä — jos siitä on välttä-mättömästi varattava voittoja joillekin yksityisliikkeille —^ niin silloin pitäisi antea paikallisille liikemiehUle tilaisuus tarjousten tekoon, jotta voitaisiin tehdä mahdoUisimmaii edullinen kauppa tässä asiassa. > Tämänsuuntaista ratkaisua pitäisi kaikkien veronmaksa^' Jäin nyt vaatia — sillä luonnonkaasim tuleva hinta riippuu suuresti siitä mitä nyt tehdään tai tekemättä jätetään. pysyy ynä voimassa Washinston. — Yhdysvaltain edus-tajainhuöneen slirtolaisvaliokunta ön \ päättänyt, että vastaisuudessakin ote^ taan sormenjäljet: Yhdysvaltoihin saapuvlltai henkilöiltä:' Näfai öh meneteltävä abiakin silloin kun kysy-mykseksä on Neuvostoliiton tai jonkun muun Eurpopari "kqmniunistivaltion" kansalainen. Alivaliokunnan edustaja mainitsee, että päätös "on sopusoinnussa" puoluesihteeri . Khrushchevin toiUcokuun 31 pnä antaman lausunnon kanssa, ettei yksikään neuvöstokänsaiainen käy Yhdysvalloissa. Jos hänen on a n nettava sormenjälkensä. -—.Ensimmäistä näköradiota, te-levisiovastaähbtinta. sanotaan näytelleen skotlantilainen j . L . Baird Lontoossa V. 1926. .;::••,•• "VVinriipegin lähellä sijaitsevalla St.rJariiesin lentokentällä iÖ,000 ihmistä näki äskettäin Canad; lentovoimien näyttelyssä kun tärriä L-19 mallinen harjoitiiskone syöksyi maahan ja syttyi p lamaan. Silminnäkijät kertoivat kuinka,kevyt kone kallistui pudotettuaan:harjoitustarkoitu sissa tarpeita ja iriiltei maahan asti päästyään oikaisi: itsensä lentoasentoon mutta kuitenk "leijaili kuin paperinpala maahan" ja syttyi palamaan. Onnettomuudessa kuoli kaksi Can dan armeijan upseeria. * t ' Erästä viikonvaihteen uutistietoai han ei vain tulisi koskaan tehdyksi lukiessa palautui inieleenune vihreä ^ nuoruusaikamme.. Olimme siihen aikaan Torontossa ja kuteb tledetään,.Töronto on mallikelpoisten kristittyjen kaupunki. Meidän naapurinamme, aivan vie- J reisessa talossa asui iäkkäänpuölei-hen ja syvällisesti uskonnollismieli-nen juutalaisrouva, jonka kanssa tulimme mainiosti toimeen, kuten hyvien naapurien tuleekin. Uskontonsa opetusten mukaisesti tämä iäkäs leskirouva ei luonnollisestikaan tehnyt työtä sabattina j a niin tapahtui useita kertoja allekirjoittaneen työhön lähtiessä aamulla, että hän pyysi kääntämään sähkövalot pois, etteivät turhan vuoksi aiheuta hänelle lisäkustannuksia. ^ Teimme aina työtä käskettyä sen käsityskannan perusteella, että kukin tiskpllaan. autuaaksi tuleie^ Mut-; ta toisinaan pikkupirut kuiskuttivat korvaamme, että jos sähkövalon pois kääntäminen sabattina >n synti, joka vie tämän rOuvan siiben kuntaan paikkaan, niin — uskovaisen kannalta katsiaen i --- miksi pitäisi " j e m m a n asioista tietoista", kuten esini aUeldrjoittanutta, pyytää tekemääii tällaista syntiä? . :'-v:; Toisaalta lobdutimiiae kuitenkin ^atteliemiallai, että kun-pahempaa "syntiä" mitä oh iäkään naapurin pieni avustaminen, niin kaikki on silloin O. K. • « • . Torontolaisia päivälehtiä selall-lessaamme bä.vaitsinune Rev. W. G. Berryn joutuneen vähän sainanlais^ ten vaikutteiden alaiseksi kuin allekirjoittanut; jöutiii' "pikkupirujen" ,'kuiskutellessa korvaan, että mita väliä 'ön sillä kiimpi meistä," se iäkäs leskirouva tiai iallekirjoittanut kadotukseen joutuu? Emme tiedä, oliko • mainittu pastori saahiit autokaupassa "lemonin" mutta hänen kerrotaan kuitenkin selittäneen että käytettyjen autojen myyjän': bn vaikea elää kristillistä elämää nykyisessä;: hullussa kaup-dä autoja imehelle, joka ei ole kristitty ja myydä niitä ostajille. Jotka eivät liioin ole kristittyjä. : "Hänellä saattaa olla vaimo ja lapsia. Mitä pitäisi • hänen tehdä? Pitäisikö, hänen jättää työmaansa ja. antaä'.>iastensa nälkiintyä, vai pitäisikö -hänen tehdä voitavansa Puhuessaan, torohtolaisessa konferenssissa, missä oli Toronton kirkoista j a muualtakin y l i 600 edus-tajaa, Riev. feerry sanoi tuntevansa suurta myötätuntoa käytettyjen autojen myyjiin nähden.; Hän sanoi: :. "Sunhiuitaina' parannuksen tehnyt käytettyjen autojen myyjä voi mennä kotiin rukoilemaan, palvelemaan jumalaa j a lukemaan raamattua: Mutta niaanantalaa^una hänen täytyy myydä käi^ttyjä autoja kidr inalotilta — —Itänen täytynee myy- • siinä tilanteessa ollakseen niin rehellinen ,kuin hänen liiketoimensa sallii?". • u',>.;-.., .-v::-- Hän-sanoi edelleen, että kristittyjen täytyy usein, tehdä ei-kristillis-tä t^tä, sillä Kristus ei ole liike^ elämässä. Mutta vaikka Vlekirjoltiannt myöntää keroäasti,ette^ sessä; iLke^maaälmäs^ l tunneta sen paremmin IKrisih^ pa-hoIatetaMaan, me rohkenemme oi- Via. kuitenkin ^ t a mieltä, että käy-tettyjen autojen mj^äin sielut eivät ole yhtään sen suuremmassa vaarassa joutua siime kuumaan paikkaan' Iniln meidän muidenkaan slelttL ' Luonnollisesti on varsinkin suur-kaupu& geissa käytettyjen autojen-kin n^ryjäin joukossa edesvastuutto-ihia petkuttajia, kuten niitä' on muillakin ^aloilla. Luonnollisesti suuryhtiöt Vaativat että heidän myyjänsä hymyilevät enkelien lailla samalla kun heidän tuntonsa " o n kuin- harmaasta k i vestä tehty-eloton laitos. : Mutta allekirjoittanut tuntee ko-kp. jcfukoh' tämän;alan miehiä ja yleisiesti puhuen he ovat kunnon kansalaisia.' : Vika on vain siinä, että ajaa, kuten ihmisiä yleensä,-^ noton ja eloton pääoma, joka < tunne sen paremmin taivaan ilo , kuin helvetin murhettakaan. P* oman ainoana tavoitteena: on i i mäisvoittojen kerääminen työtJ tekevien hien kustannuksella. £w Suotta on siis sen paremmin^ pien kuin muidenkaan viitata [sf, tävällä sorhiella autojen mm kun kerran tiedetään, että mSc tässä yhteydessä on valittanu^ ss^tä, se johtuu yhteiskiinnallifls olpiita, mihin "syytetyt" eivät T yksilöinä - suurestikaian vaikuttaa. ••• Jos autokaupasta (ja muustrl ke- tebllisuiistbiminnasta) of taan pois yksilövöittojen hanki?» mahdollisuus — —jos liike-tuotaBt laitokset otettaisiin koko nan eli valtion haltuun •TTOisivät sekä käytettyjen au^« myyjät että miiut kauppapalydiji kertoa asiakkäilleeii';aina koko,* tuuden. Mutta-nykyiseUään oll^ he l ö i v ä t itsensä hyvin pianjj lometritehtaalta". toisten 'tm mien joukosta, jos antavat luro» seUe rchellisyydeUeen Uian ^mire vallan.- !/ Oikeastaan ja suoraan sanoeft* lekirjoittaäeesta tuntuu, iettä vbsmiehen poika tarkoitti köisyydessaan juuri nykyä suurpääomaa kun hän sanoi».^ parempi olisi ripustaa myUynI* niiden kaulaan, jotka pahento^ yhden näistä pienemmistä taa bieidät syviyyteen •--1
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 14, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-06-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus560614 |
Description
Title | 1956-06-14-02 |
OCR text |
Tisrtladnk, kesäk. 14 — Tbursday, June M, 1956
ilÄiiiilii
» «ecood da» nutJl by the Poet
OffSee Vesmxtmtai, Ottava, Pub-
Ittbed ttjriee vedkly; ToesdsTB,
Xbendaji» »nd Satindaj» by V«IMU»
Ptitmane compuiy VUL,»% m^iva
Bm 6 t W^ Sudbuiy, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-06-14-02