Vapaus, June 6, 1963

              lm
Sivu. 2 Torstaina, kesäk. 6 p. — Thursday, June 6, 1963
YAPAUS INDEPENDENT L.ABÖRORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establistaed Nov. 6, 19ir
Editor: W. EUuud Manager: E. Sokat
- Telephoi^:.Office 674-4264 — Edltorial 674-4266
PublBhed tjirlce;*^^
»Publishing CO; Ltd., 100-102 JElin St: We8t, Sudbury, Ontario, Canada.
Malliiig address: Box 69^
'.'.'^Advertlsing rates upon applicatiob,;tran$lfttions free; of i charge. . -
Authorlzed as second Oass mail bjr ttte PÖ3t= Oftlce Department, Ottawa,
' ' " ^ and for paymeat of postage in cash.
TILAUSHINNAT
cänaciafisa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:fisa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.26
3 kk, 2.75 Suomessa: 1 vk. $10.50 6 kk. 5.75
' ' GANADIöN LANGUAiifl-PR RtSsf
Paavi Johannes XXIII
.Neljä päivää kestänyt kampanja elämästä j kuolemasta
päättyi maanantaina, kello 7.49 Rooman aikaan, paavi Johan­nes
XXni kuolemaan.
Meidän kaikkien täytyy kuolla joko ennenunin tai myö-heirimini
ja nyt kuollut, Roomalaiskatolisen kirkon 262:n
paavi, Johannes XXIII, oli yksi niistä suhteellisen harvalu­kuisista
ihmisistä joiden elämänkaari ylittää 80 ikävuotta.
Mutta vaikka kuolema onkin väistämätön, niin Johannes
XXIII oli yksi hiistä harvoista tämän hetken vastuunals^isis-ta
johtohenkilöistä, joiden kuolemasta voidaan oikeutetusti
saiidä; että se oli menetys, ei vain hänen omtflle kirkolleen,
vaan ihmiskunnalle yleensä. ,
p;äa\a Johannes XXIII, farmarin poika, jonka alku­peräisenä
nimenä oli Angelo Giuseppe Roncalli., Hän oli kir­kossaan
tunnustetusti hyvä järjestäjä ja mainio hallinnollis­ten
asiain hoitaja. Hänet tunnettiin laajasti myös diplomaat­tisista
ky vyista ja ennenkaikkea siitän että hän oli käytännön
ja toiminnan mies. Mikä parhainta oli se, että paavi Johannes
icXin käytti kykynsä arvonantoa ansainneella tavalla kan­sainvälisen
rauhan vakiinnuttamisen, rauhallisen rinnakkais*
olon kehittämisen sekä yleisen aseistariisunnan hyväksi. Juu­ri
täitä pohjalta katsoen paavi Johannes on enemmän kuin
päätänsä yläpuolella edeltäjäänsä, Pius XII, joka toisen maa­ilmansodan
aikana suhtautui sotaan yleensä ja erikoisesti
Hitlerin ja Mussolinin hyökkäyssotaan kerrassaan kirkonsa
mkinetta alentaneella tavalla. Paavi Johannes XXIII, joka
oli Korkeassa asemassaan vain vajaat viisi vuotta pyrki sen-sijaai)
irauhan ja rauhallisen rinnakkaiselon kehittämiseen
kansojen keskuudessa.
\ Mutta maailman tunnetussa ensyklikassaan (paimenkir-jefeföä)
"Pacem in Terris", jonka paavi julkaisi viime pääsiäi­set
edellä, edesmennyt Johannes XXIII sanoo rauhan säi-lyÖääiiSeri
tärkeydestä seuraavaa: "Huolehtien kaikkien yh-tejshyvästä,
me pidämme velvollisuutenamme pyytää ihmi;
siä, erikoisesti niitä joilla on edesvastuu yleisistä asioista,
olemaan säästämättä ponnistelujaan sen hyväksi, jotta maa­ilman
tapahtumat kulkisivat järkevää ja inhimillistä rataa
. i . Yleinen rauha on hyve, joka kiinnostaa poikkeuksetta
k ^ k i ä ihmisiä. Sen vuoksi me'olemme avanneet sydämem-kaikiUe
ihmisille."
• 'Sitä ennen, lokakuussa 1962 paavi Johannes sanoi diplo­maattien
vastaanottotilaisuudessa: "Antakoot he (maailman
johtajat) korviensa kuulla tuskanhuudon 'Rauha', 'rauha' jo­ka
nousee taivasta kohti maailman kaikista osista, viatto-mjst^
lapsista ja niiltä jotka ovat jo vanhentuneet; yksilöiltä
ja^y^^dyskunnilta."
^ jpääsiäisen edellä julkaisemassaan ensyklikassa "Pacem
IntTerris", missä paavi vetoaa kaikkiin "hyvän tahdon ihmi­siin"
heidän omaksumastaan yhteiskuntamuodosta huolimat­ta^
sanotaan aseistariisunnan tärkeydestä ia sitä koskevista
selkoista mm. seuraavaa:"Oikeus, oikeamielisyys, järki ja
ni^ryys siis vaativat, että varustelukilpailu olisi lopetettava;
että eri maissa olevia asevarastoja pitäisi vähentää tasapuoli­sesti^
ja samanaikaisesti asianomaisten osapuolten toimesta;
etta-ijKhnaseet olisi julistettava pannaan ja että lopulta olisi
pestävä yleissopimukseen asteettaisesta aseistariisunnasta
tehokkaan valvonnan alaisuudessa.!'
»Paavi Johannes XXIII oli sanottavaa myös rotusyrjin­tä
» vastaan. Pääsiäissanomassaan V. 1960 hän kirjoitti: "Mei­dän
surullinen katseemme kääntyy myös muiden Jumalan
lasten puoleen eri puolilla.maailmaa, jotka kärsivät rotu- ja
tatoustilanteiden johdosta . tai luonnollisten kansalais­vapauksiensa
rajoitetuista käyttömahdollisuuksista.''
' Paavi Johannes XXIII ei ollut"työväenmies", eikä mis­sään
tapauksessa sosialisti tai kommunisti, kuten äärioikeis-
' ton piireissä on lisääntyvässä määrässä vihjailtu. Hän oli
perusolemukseltaan porvarillisen yhteiskuntajärjestelmän
horjumaton kannattaja ja tukija. Mutta samalla kertaa hän
olh siksi viisas ja ennenkaikkea intellektuaalisesti rohkea
mies, että uskalsi katsoa totuutta suoraan silmiin ja sanoa,
nristä on todella kysymys. Hän käsitti, että ihmiskunta on
saavuttanut tieteen ja tekniikan kehityksen johdosta sen pis­teen,
missä se voi tuhota sekä itsensä että suurimman osan
ks^kesta eloUisuudesta maapalloltamme. Tämän peruutta­mattoman
katastroofin välttämiseksi, ihmiskunnan pelasta­miseksi
ydinasesodan tuholta, hän omaksui rauhanomaisen
rinnakkaiselon periaatteen, vetosi siltä pohjalta kaikkiin"hy-vän
tahdon ihmisiin" heidän yhteiskuntamuodostaan huoli-
_ matta J a työskenteli peräänantamattomasti rauhan vakiin­nuttamisen
sekä yleisen aseistariisunnan hyväksi.
Tältä pohjalta paavi Johannes XXIII kuolema oli me­netys-
koko ihmiskunnalle. Tältä pohjalta ön käsitettävissä
se, .miksi paavi Johannes XXIII kuolemantapaukseen suh­taudutaan
maailmanlaajuisesti vallan toisin kuin viitisen
vuotta sitten hänen edeltäjänsä, paavi Pius XII kuoleman­tapaukseen.
Kuten ol6mme tältä palstalta jo paavi Johannes XXHI
eläessä sanonet, me uskomme, että hänen nimensä jää histo­rian
lehdille lyhyestä virkakaudestaan huolimatta yhtenä
merkkihenkilönä ja yhtenä ansioituneempana paavina kir­kossaan.
VfUdjuomakomissionerin puolesta
i Törontolaisissa uutistiedoissa kerrotaan, että liböraäli-pu()
lueert ontariolainen johtaja John Wintermeyer jä NDPn
johtaja Donald MacDonald ovat moitiskelleet maakunnan
toryhallituksen yhtä jäsensä, Allan Grossmania -—Ontarion
väkijuomakomission päämiestä, ja vaatineet hänen eroamis­taan
sen vuoksi kun ministeri Grossmanin aviopuolisolla on
etätä yhteyksiä väkijuomien välityksöeh.
; IMaakunnan väkijuomien kontrollilak^ kieltää lautakun-n
a h kaikki jäsenet osallistumasta sekä välittömästi että vä-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Herman Sillman, Port Arthur,
Ontario, täyttää sunnuntaina, kesä-ktiun
9 päivänä 74 vuotta;
Tyyne Lahti. Toronto, Ont, täyt­tää
sunnuntaina, kesäkuun 9 päi­vänä
66 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta-vain
• onnentoivotuksiin.
Kuubassa vierailokiii ou MM
99
Perun "Fider
pidätettiin
Lima, Peru. — 29-vuotias parra­kas
sissijohtaja Hugo Blanco joutui
viime torstaina pidätetyksi poliisi­ratsiassa
perulaisen Cuzcon kaupun­gin
lähettyvillä, ilmoitetaan Limas­ta.
Mies joutui yllätetyksi nukkues­saan
eikä hän pidätettäessä tehnyt
vastarintaa. Samalla pidätettiin nel­jä
muuta hänen sissijoukkoihinsa
kuulunutta.
Blanco, joka on syntyisin varak­kaasta
cuzcolaisperheestä ja on opis­kellut
yliopistossa, aloitti vallanku­mouksellisen
toiminnan Kuuban
pääministerin Castron tyyliin pari
vuotta sitten. Hän tunsi perinpohjai­sesti
kotikaupunkiaan ympäröivät
villit ja vaikeakulkuiset vuoristoseu­dut,
minkä vuoksi hän useita _ ker­toja
pystyi petkuttamaan poliisia.
Huolimatta siitä, että' hänen toi­mintansa
on koko ajan keskittynyt
Cuzcon ympäristöseuduille. Blan­costa
o l i hyvää vauhtia tulossa koko
Perun vallankumouksen vertausku­va.
Hänen onnistui saad käsiinsä
kaksi valtavaa maatilaa alueella j a
organisoida niiden työläiset kuuba­laisen
esikuvan mukaiseksi vallan-kumoukseliiseksi
talonpoikien koo-peratiiviseksi
tilaksi. „
Superior, Wls. (T.E.) — Kongres-sin_
edustajahuoneen epäamerikka­laisten
toimintojen alakomitean
toimittama kuulustelu, joka tällä
kertaa koski Kuubassa käyneitä
henkilöitä, päättyi syyteuhkauksiin
yhtä todistajaa vastaan, ja helpotuk­sen
huokaukseen kuulustelijoille,
kun toinen kuulusteltava oli todis,
tanut.
Louisianalainen dixiekraatti E d ­win
E. W i l l i s , "panelin" puheen­johtaja,
esitti kuulustelijakumppa-neilleen,
kun todistajaksi haastet­tu
Edward Shaw kieltäytyi" todis­tamasta,
että hänen juttunsa jätet­täisiin
oikeusvirastolle. (Eräs to­distaja,
jonka sanottiin olleen kuu­balaisen,
kuuUvstetiin suljettujen
ovien takana. Toinen julkisen kuu­lustelun
todistaja oli Leo Huber-man
Monthly Review'n aputoimitta­ja,
joka oli "Sikojen lahden"hyök-käyksen
aikana ollut vierailemassa
Kuubassa. Edellisenä päivänä komi­tea
oli l a i h o i l l a tuloksilla kuulustel­lut
k i r j a i l i j a Fred Jeromea, toimit­taja
Elizabeth Sutherlandia ja Con­rad
J . Lynnea, neekerijohtaja Ro­bert
F. Williamsin lakimiestä,
(Williams sai' poliittisen turvapai­kan
Kuubassa sen jälkeen kun hän
henkensä pelastamiseksi joutui pa­kenemaan
etelävaltioista).
Senr jälkeen kun Huberman todis­ti
komitpalle, että hänen pa&sinsn
oli hyväksytty Kuubaan matkusta
mistä varten-, häneltä kyseltiin
Monthly Revievv'ssa julkaistuista
artikkeleista j a Kuubasta tavanneis­ta
amerikkalaisista. Kysyttäessään
josko hän toimii Fidel Castron pro­pagandistina
Huberman sanoi noita-jahtaajille:
"Minä en ole propagan-,
disli Kuuban puolesta, enkä min­kään
maan, hallituksen puolueen
Neuvostoliiton tykistön
ylipäälikkö eroitettiin
Sekaantunut Pentovskin valcoilujuttuun
Moskova. -^Neuvostoliiton tykis­tön
ylipäällikkö, marsalkka Sergei
Varentsov on erotettu paikaltaan jai
alennettu arvossa yhdessä viiden
muun henkilön kanssa Penkovskin
vakoiluoikeudenkäynnin johdosta,
ilmoittaa Neuvostoliiton sotilassyyt-täjä
A r t im Gorni hallituksen äänen-kannattajalle-
Izvestijalle myöntä-mässään
haastattelussa.
Oleg Penkovski, joka toimi tie­teellisen
tutkimuksen yhteisjärjes­telyä
hoitavan komitean virkamie­henä,
asetettiin joitakin aikoja sit­ten
syytteeseen vakoilusta länsival­tojen
hyväksi, tutkittiin j a tuomit­t
i i n kuolemaan i sekä teloitettiin
pian jälkeenpäin.
Gorni, joka toimi syyttäjänä Pen-kovski-
oikeudenkäynnissä, sanoi
haastattelulausunnossaan, etteivät
tiedot, jotka Penkovski luovutti Y h ­dysvaltain
ja Englannin tiedotus­palveluille,
aiheuttaneet vakavam­paa
vahinkoa Neuvostoliiton puo­lustukselle.
Hän paljastaa, että muutamat
niistä viide<;tä henkilöstä, jotka yh­dessä
Varentsovin kanssa ovat jou­tuneet
toimenpiteiden kohteiksi,
ovat sotiläshenkilöitäj kun taas
muut ovat siviilihenkilöitä.
Syyttäjä ilmoittaa, ettei tieto, jon­ka
mukaan Penkovski oli Neuvosto­liiton
tykistömarsalkan Mitrofan
Nedelinin vävy, ole totuudenmukai­nen.
Penkovski ei koskaan saanut,
hän sanoo, tietoja neuvosto-ohjuk­sista
perhesuhteittensa välityksellä.
Penkovski oli Gornin mukaan
lillisesti minkäänlaiseen, liike­toimintaan
joka käsittelee \{^-
kijuomia.
Ministeri Grossmanin eroa-misvaatimus
sai alkunsa erääs­tä
sanomalehtikirjoituksesta,
josta ilmenee, että Sularden
Developments Ltd., jonka pre­sidenttinä
mrs. Grossman on,
omistaa $37,000-arvosta osak­keita
(kaikkiaan 4,760 osaket­ta)
The Seaway Hotel Ltd:sta.
Torontolainen aamulehti, joka
huhtikuussa suoritettujen liit-tovaalien
yhteydessä teki po­liittisen
häränpyllyn ja heit­täytyi
liberaalipuolueen kanr
nattajaksi, riensi kuitenkin nyt
Konservatiivipuolueen ministe­rin
avuksi Ontariossa selittä­mällä,
että vaikka laki kieltää-kin
väkijuomakomissionerin
osallistumasta välillisesti tai
välittömästi viinasten kaup­paan,
tässä ei ole kysymys mi­nisteri
Grossmanistä,' vaan hä­nen
vaimostaan, mrs. Gross­manistä.
Tässä tilanteessa on
naurettavaa ktm oppositio on
näkevinään suosikkimahdolli-suuksien
väkijuomakomissio­nerin
taholta.
Niin kuin se vähän onkin!
Kysymyshän on, kuten Globe
sanoo. mrs. Grossmanistä. eikä
ministeri Grossmanistä. Ja si-tJinaitsi
rnamatussakin sano-t
«an. että sinun ei nidä sitoman
riihtä puivan härän suuta>
naimisissa erään kenraali G:n tyt.
tären kanssa. Kenraali G toimi a i ­kaisemmin
puolustusvoimien poliitr
tjsen palvellen palveluksessa ja
kuoli muutamia vuosia sitten. Ken­raali
G e i palvellut ohjusjoukoissa.
Gorni korostaa, ettei Penkovskil-la
toimessaan ollut tilaisuutta saa­da
käsiinsä asiakirjoja, joissa olisi
ollut tietoja Neuvostoliiton puolus­tusvoimien
aseistuksesta, niiden teh­tävistä
tai. uusien aseiden jakelus­t
a . Penkovskin ulkomaisille tiedo­tustoimistoille
lähettämät tiedot
koskivat, määrättyjä teknillisiä se­lontekoja,
jotka ulkomailla oleskel­leet
neuvosto-asiantuntijat olivat
laatineet. Samanlaatuisia sotilaalli­sia
tietoja, jotka hän sai "puheliail­ta
ystäviltään" j a salaisista julkai­suista,
sekä määrättyjä asiakirjoja
Neuvostoliiton sisäisestä poliiltises
ta elämästä
— Vuoden 1962'alusta lukien
Penkovski siirrettiin olosuhteisiin,
joiden vuoksi hänen oli vaikeata pi­tää
yllä yhteyttään ulkomaisiin tie^
dotuspalveluihin. Tätä todistaa se
tosiseikka, että hänen kodistaan pi-dätystilaisuudessa
löydettiin suuri
joukko tiedotuksia ja näitä tietoja
käytettiin todisteina häntä vastaan
oikeudenkäynnin kuluessa, sanoi
Gorni.
Gorni korostaa, etteivät Penkov­skin
ystävät tienneet hänen olevan
vakoilija j a sen vuoksi ei heitä ole
vedetty oikeuden eteen, 'mutta hei­dän
käyttäytymisensä ansaitsee jyr­kän
julkisen tuomion", sanoo Gor­ni
Reuterin mukaan. '
Syyttäjä sanoo, että Varentsov sai
selostuksen Penkovskin kielteisistä
virkasuosituksista ja auttoi häntä
sen jälkeen pääsemään virkaan tie­teellisen
tutkimuksen yhteisjärjes­telyjä
hoitavassa komiteassa.
Varentsov, joka on 62-vuotias, ni-mitettiin_
^Neuvostoliiton tykistön
ylipäälliköksi toukokuu.ssa 1961.
Hän liittyi puna-armeijaan vuonna
1919-ja kohosi ai^vossa kunnes toi­sen
maailmansodan aikana toimi ty­kistön
pää.Mikkönä. Sodan jälkeen
hän kornensi joukkoja sekä Itäval­lassa
että Unkarissa. Vuoden 1961
lopussa hänen arveltiin toimivan
Neuvostoliiton taktillisten ohjus-:
joukkojen päällikkönä.
Gorni mainitsee nimeltä sen jäl­keen
muita neuvostoupsereja^jotka
ovat olleet Penkovskin "läheisiä ys­täviä":
kenraalimajuri A . Po.sovni
ja eversti V. Businov sekä tieteel­lisen
tutkimuksen yhteisjärjestelyä
hoitavan komitean entinen virka­mies
V. Petroshenko.
Kirjoituk"?essa sanotaan, että nä­mä
henkilöt liittyivät Penkovskiin
ja rikkoivat siten voimassa olevia
määräyksiä.. He ovat saaneet anka­rat
kurinpitorangaistukset
Gorni ilmoittaa edelleen, että
Penkovski, kun hän sai tietää kuo­lemantuomionsa
täytäntöönpanosta,
menetti kokonaan oikeudenkäynnin
aikana omaksumansa asenteen,
"Hän kohtasi kuolemansa halveksit­tavan
p6lk!irin tavoin", sanoi syyt­täjä.
.'„••.;,-•"
tai järjestön puolesta. Mutta minä
olen propagandisti — totuuden pro-puolesta
sellaisena kuin sen näen?'
Kun komitean lakimies Alfred
Littje luki luettelon kuudestatoista
artikkelista, jotka oli julkaistu H u -
bermanin juljcaisussa viime kolmen
vuoden aikana ,toimittaja sanoi, että
niitä on julkaistu useampiakin. " M i ' -
nuUa oli samanlaiset katsomukset
vallankumouksista alikehittyneissä
maissa jo silloin, kun Castro o l i
ainoastaan kymmenen vuoden ikäi­nen."
Kysely yhteyksistä: Kyseltäessä
Kuubassa tapaamistaan \ amerikka­laisista
Huberman mainitsi - näh­neensä
Theodore Draperin, jonka
kirjoitukset kuvastavat valtioviras-tomme
asennetta Kuubaan. Häneltä
myös kyseltiin, josko hän tapasi
National Guardianin maanpakoon
tuomittua toimittajaa, Cedric Bel-fragea
Havanassa. Hän oli tavannut..
"Oletko tietoinen siitä tosiseikasta,
kysyi Little, "että Elizabeth Bent-ley
nimitti häntä kommunistiksi?"
Huberman vastasi " E n , minä en ole
tietoinen sellaisesta tosiseikasta,
enjfä minä kunnioittaisi kenenkään
niin epäluotettavan henkilön kuin
Elizabeth -Bentleyn todistusta."
(Minkäänlaista muistiinpanoa ei ole
Belfragen nimittämisestä Miss Bent­leyn
taholta). Joka tapauksessa, jat­koi
Huberman. "Minä menin Kuu-haan
tapaamaan kuubalaisia enkä
amerikkalaisia."
Todistajat kertoivat Guardianille,
että edustajahuoneen epäamerikka­laisten
toimintojen komitealla o l i
monia syitä kuulustelujen pitämi­seksi.
Kennedyn hallitus o l i painos­tanut
Latinalaisen Amerikan m a i
ta, että niiden on kiellettävä mat­kustus
Kuubaan ja kongressimies
W i l l i am Cramer, floridalainen re­publikaani
ja taantumusvoimien
sekä noitajahtikomitean puhemies,
ovat yrittäneet osoittaa, että valtio-virasto
on muka ollut veltto sai
liessaan amerikkalaisten matkustaa
Kuubaan uutistietojen keräämisek­si
tai liikeasioille. .
Muudan lehdistöedustajista tie­dusteli
mm. presidentti Kennedyltä
lehtikonferensisssa , maaliskuun 21
päivänä: "Mr. Presidentti, edustaja­huoneen
epäamerikkalaisten toi-mintoien
komitea on yrittänyt sit­ten
viime lokakuun saada jonkin-i
l a i s i a tietoja oikeusvirastolta ja
valtio^Iepartmentilla • Yhdysvaltain
kansalaisten matkustuksen suhteen,
henkilöiden, jotka kulkevat Mexi­con
kautta Kuubassa. He eivät näy­tä
saavan mitään .selostusta tähän
kysymykseen,v mutta jotkut näistä
.kansalaisista tulevat takaisin ja
mainostavat,^ etukäteen Castron l u ­entoja.
Minä /en käsitä miten me
voisimme odottaa toisten maiden ra-:
joittavan- tämän tyyppistä matkus­tamista
. . . jos me itse emme yritä
sitä lopettaa McCarran-Walter lain
alaisena?"! Keimedy vastasi, että
hän ori "iloinen evästämään niitä
(virastoja), niin tekemään". . Epä­amerikkalaisten
toimintojen komi­tean
taholta ilmoitettiin sanoma­lehdistölle,
että flähes 200 amerik:
kalaista on laittomasti vieraillut
Kuubassa viime kahden vuoden ai
kana."
Nimiä haluttiin: Komitea halusi to­dista
jiensa, jotka olivat käyneet
Kuubassa valtioviraston luvalla,
mainitsemaan nimeltään sellaiset
amerikkalaiset, jotka siellä olivat
laittomasti vierailemassa. Lisäksi,
äskeisen vaatimuksen johdosta, että
valtioviraston on sallittava 'kommu­nistisesta
toiminnasta" syytettyjen
passinanojien päästä vastatusten
syyttäjiensä kanssa, epäamerikka­laisten
toimintojen komitea yritti
osoittaa, että sallimalla uutisten k e
rääjien^ käydä Kuubassa, valtiovi-rasto
on esiintynyt "helläkätisesti
kommunismiin".
Koululaisten yritys päästä vierai­lemaan
Kuubaan viime joulukuus­sa,
sanoi sanomalehtimies William
Worthin vetoomus tuomion johdos­ta,
joka hänelle langetettiin siitä
syystä, että hän palasi Kuubasta
Yhdysvaltoihin ilman passia ja. t r i
A l l a n MacEwanin äskeinen oikeus­juttu
saadakseen oikeuden matkus­taa
Kuubaan, ovat kaikki todistuk­sia
siihen, että monet amerikkalai­set
haluavat itse nähdä, mitä Kuu­bassa
tapahtuu. On selvää, että epä­amerikkalaisten
toimintojen komi­tea
yrittää pelotuksen kautta estää
maamme kansan saamasta todelli^
sia tietoja uudesta Kuubasta.
DDRn haflitus tervefitii
pres. Kekkosen ehobtusta
: B e r l i h iL - i - Saksatt demokraatti­nen
tasavalta tervehtii ilolla presi­dentti
Kekkosen ehdotusta muodos­taa
ydinaseeton vyöhyke Pohjois-
Eurooppaan, sanoo DDR:n ulkomi­nisteri
Lothar Bolz viime lauantai­na
julkisuuteen saatetussa DDRin
hallituksen kannanotossa. Samalla
se palauttaa mieliin, että DDR to­t
e s i tyydytyksellä viime vuoden
maaliskuun 18 maan aseistarlisun-takonfej-
enssille Genevessä osoitta­massaan
muistiossa, että Ruptsin
ehdottaneen atomiaseettoman vyö­hykkeen
ulottamista pohjoisesta
Keski-Eurooppaan. Suomen tasaval­lan
presid^^ntin aloite vastaa niin
DDR:n kuin Euroopan muidenkin
kansojen vaatimuksia aseistariisun­nasta.
Se on myös Y K : n pääsihtee­rin
U Thantin viime yuoden alussa
suorittaman kiertokyselyn kanssa
yhtä. Presidentti Kekkosen ehdo­tuksen
toteutuminen olisi merkittä­vä
askel rauhanomaisen rinnakkain­elon
toteutumiseen Itämeren alueel­la,
sanoo ministeri Bolz ja huoma­uttaa,
että samansuuntaiset toimen­piteet
ovat erikoisen välttämättömiä
ja kiireellisiä NATOn neuvoston
Ottawan kokouksen jälkeen.
Olemme presidentti Kekkosen
kanssa täysin yksimielisiä siitä, että
myös erilaisiin sotilasliittoutumiin
kuuluvat maat voivat yhtyä ydin­aseettoman
vyöhykkeeseen, sano­taan
DDR:n hallituksen kannan­otossa.
Niin DDR, Puola kuin
Tshekkoslovakiakin, jotka kuuluvat
Warsovan sopimusmaihin, ovat tä­män
tästä ilmoittaneet valmiutensa
muodostaa ydinaseeton vyöhyke
Keski-Eurooppaan NATOon kuulu­van
Länsf-Saksah' kanssa. Ministeri
Bolz toteaa lausunnossaan lopuksi,
että atomiaseettoman: vyöhykkeen ^.
muodostaminen Pohjois-Eurooppaan.;;
on luonnollisesti, riippuvainen P o h - ;
joismaiden omasta mielenkiinnosta,
mutta sellaisenaankaan asia voi
suinkaan olla kiinnostamatta Sak­san
molempien valtioiden vaestö^i^ .
Länsi-Saksan lehdistö on suhtau-i
tunut presidentti Kekkosen ehdo-tukseen
silminnähtävän pidHttyväs*
ti. Nähtävästi asiaan ei ole oltu ko- v
vin ihastuneita, j a kielteisiäkin puo- .
iia on ollut vaikea esittää: Uutisena
noteerattiin asia etusivulle, mutta
lehtien^omat kommentit ovat olleet
hakemalla haettavissa. Die Weltin,„;
Tukholman kirjeenvaihtaja leimasi
Pohjoismaiden vastaanoton suoral­ta
kädeltä viileäksi ja pääkirjoituk­sessaan
tulkitsee lehti presidentti r
Kekkosen ehdotuksen Moskovan ;
uudeksi manööveriksi. Lehden mu­kaan
on U.SA:n ollut mahdotonta .
päästä Neuvostoliiton kanssa sopi-:
mukseen ydinasekokeiden lopetta- ?
misesta, koska Neuvostoliitto on it­se
siihen haluton j a on kohdista-nut
atomiasepolitiikkansa nyt Eu­roopan
reunamaihin. Välimeren
alueen ydinaseettoman vyöhykkeen
ainoa puolestapuhuja on Jugosla- .
vian Tito ja tällä hetkellä esiintyy
presidentti Kekkonen samassa mie­lessä
Pohjolassa, kirjoittaa lehti,
jonka mukaan mitään ei ole ai­kaansaatavissa
ilman huippukokous­ta.
Näin kirjoittavat Länsi^Saksan"^
johtavat sanomalehdet, mutta jot­kin
merkifyksettömämmät lehdet
ovat ottaneet asiaan vakavamman
kannan.
Lakimieskomitea
tuomitsee
Geneve. — Kansainvälinen l a ­kimieskomitea
sanoi viime viikon
tiistaina,' että "ihmisarvon häpäi­seminen
kieltämällä neekereiltä
samat oikendet knin valkoihoisil­ta,
kuten on laita eräinä alueilla
Yhdysvalloissa, saattaa vakavasti
vahingoittaa ihmisoikeuksien asi­aa
muissa maissa".
Komitea tuomitsi sellaiset ainek­set,
jotka yrittävät tukahduttaa ro-tusj^
jinnän lope^ttamiseen tähtää­vät
toimenpiteet ja ilmaisi "syvää
huolestuneisuutta" Birminghamissa
Alabamassa, äskettäin sattuneiden
rotulevottomuuksien johdosta.
Komitea kehoitti Alabaman ja
liittovaltion lakimiehiä tukemaan
presidentti Kennedyä ja kaikkia
niitä, jotka "pyrkivät oikaisemaan
useiden amerikkalaisten, rotunsa
vuoksi kärsimät vääryydet".
KNORR-PROSESSI
KUIVUU KASAAN
B e r l i i n i . — Lähes kaksi viikkoa
kestänyt t^keudenhäynti Länsv-
Saksan Solingenissa päättyi käy­tännöllisesti
katsoen Saksan Rau­han
liiton keskusjohdon jäsenen
'Lorenz Knorrin voittoon. Yfeinen
syyttäjä o l i vaatinut hänelle kol­men
kuukauden vankeusrangais­tusta,
oikeuskulujcn korvaamista
j a tuomion julkaisemista kolmes­sa
Länsi-Saksan johtavassa sano­malehdessä,
koska hän oli, nimit­tänyt
liittotasavallan armeijan
'viittä nykyistä upseeria joukko­murhaajaksi
julkisuudessa. Lo­pullinen
tuomio oli 300 D-markan
sakkorangaistus ja tuomion jul­kaiseminen
kahdessa paikallisessa
päivälehdessä.
Oikeudenkäyntiä läheltä seuran­neet
henkilöt pitivät tuomiota
maassa yleisesti vallitsevan käytän-
"Lääkäreillä on moraalinen velvollisuus olla lälkisuudessa tupakoimatta", sanoi tri Norman
Delarue lääkärienyhdistyksen:. vuosikokouksessa Torontossa selostaessaan kehukosyövän ja tu­pakoinnin
suhdetta toisiinsa.
nön mukaan ihmeenä, mutta arveli­vat,
että se o l i K n o r r i n puolesta
käydyn laajan vastalausetoiminnan
tulosta ja K n o r r i n rehdin ja roh^
kean käytöksen tulosta. Päätöksen
julistamishetkellä vangitsivat polii­sit
kuitenkin kaksi DDR:n toimit­tajaa,
jotka olivat selostamassa Oi
keuden kulkua. Oikeusviranomaiset
selittivät, että syynä toimenpitee­seen
o l i " v a I t i o l l e vaarallinen uutis­toiminta";
Oikeudenkäynti Knorria vastaan
alkoi toukokuun 17 päivänä. Syyt­teen
olivat nostaneet ex-ministeri
Strauss ja entiset Hitlerin armei­jan
kenraalit Foertsch, Speidel/
Heusinger, Kammhuber ja Ruge.
Syytteen aiheena olivat Knorrin v.
1961 eräässä vaalitilaisuudessa lau­sumat
sanat: "Sen, joka tekee sivii­lielämässä
harkitusti tai harkitse­matta
murhan, tulee saada tuomi-onsa._
Sen, joka syyllistyy hyökkäys­sotaan
j a joukkomurhiin tulee saa­da
rangaistuksensa samalla tavalla.
Hitler-kenraalit eivät käyneet sotaa
puolustaakseen isänmaataan, he toi­mivat
tietoisesti natsilaisessa 'lisää
elintilaa-valloitushengessä eivätkä
he syösseet tietämättään Euroopan
kansoja tuhoon. Sen vuoksi on Hit­lerin
kenraalien paikka oikeuden
edessä ja Jcaikkein viimeksi he ovat
oikeutettuja komentamaan Bundes
wehrin nuoria sotilaita'-. Jos kohta
oikeus katsoi Knorrin menneen kie­lenkäytössään
liian pitkälle armei­j
an korkeista upseereista puhues­saan,
ei se voinut sivuuttaa täysin;
välinpitämättömänä myöskään sitä
materiaalia, jonka Knorr oli kerän­nyt
sanojensa katteeksi.
Oikeuden päätöksen kuultuaan
Knorr sanoi valittavansa siitä ja
toimivansa edelleenkin niin, - että
ne, jotka olivat eileen ja tänään
uhkana Euroopalle, joutuvat syy­tettyjen
penkille.
PÄIVÄN PAKINA Haukutaan maalaisliitto, mutta ko-'
Tahtomaitaan toisen asiaiia
Vaikka meillä täällä "kanatoissa"
on hieman toisenlaiset olosuhteet
kuin isiemme synnyinmaassa Suo­messa,
ja vaikka " k o i r i l l e tapelta­vaksi"
täällä heitettävä luukin voi
olla hieman toista sorttia, perusky-
.symys on sittenkin sama: Ken työ­läisten
ja maaseutuväestön välille
riitoja lietsoo, hän on toisen asialla
äärioikeiston hyväksi niin täällä Ca-nadassa
kuin Suomessakin.
"Juorkunnan 'Jussilla"^ Helsingis­sä
ilmestyvän Suomen laajimmin le­viävän
työväen päivälehden paki­noitsijalla
oli mielestämme jotakin
täälläkin huomioonotettavaa sanot­tavaa
näiltä tiimoilta kun hän päi­vänä
muutamana kirjoitti ''Laihois­ta
ja lihavista" seuraavaa:
•Kiireessä jouduin' turvautumaan
taksiin. Ukkossade valui ja lausiiin
ajatuksen, että sade-taitaa-tehdä hy­vää
pelloille. Kuljettaja vastaisi, et­teivät
maanviljelijät siitä piittaa. He
saavat tukiniset oli kuivaa "^tai mär­kää,
tuli viljaa tai ei, ,korjattiinpa
sato tai ei. Pyhänä';Jiän oli ajanut
maaseudulla ja ihmetellyt, kun rin­nepellolla
jossa varmaan koskaan ei
vedestä ole haittaa oli viimevuotisia
viljoja seipäillä. Paikkakuntalaiset
olivat sanoneet, että ei sen' talon
paljon kannata korjuutöitä tehdä,
rahaa tulee tarpeeksi muutenkin.
Sinne ne menevät työläisten verot,
maanviljelijäin piironginlaatikoihin.
Hänelläkin on muuan sukulainen
maanviljelijä: isännällä on auto ja
pojalla on a u t o j a tyttärellekin var­maan
ostetaan auto.
Y r i t i n tunkea väliin vastalauseita
ja lopulta ne sen verran kantautui­vat
kuljettajan k o r v i i n , ettfi hän to­kaisi:
— Kyllä minä buomaan että
te .olette maalaisia.
Ilmoitin olevani kaupunkilaisen
teollisuusproletariaatin jälkeläinen
viidennessä polvessa ilman yhtään
maanViljelijäsukulaistakaan. Ilmoi­tin
myös tietäväni, miksi kaupunki­laiset
j a maalaiset usutetaan toinen
toisensa kimppuun: silloin se joka
todella suuret voitot haalii livahtaa
huomaamatta saaliinieen syrjliSn.
koomuspuolue on hyvä.
Kuljettaja kääntyi minua katso­maan
(onneksi oltiin samassa jo pe­rillä
ja auto pysähtyi), katsoikin pit­kään
ja sanoi sitten: — E n minä
kokoomusta kannata.
E i varmaan kannattanutkaan.
Mutta kun sukulainen on maanviK
jelijä ja voi hyvin, on tämä suku­lainen
päällimmäisenä mielessä ja
hänen hyvinvointinsa harmin a i ­heena.
Tehtailijat ja teollisuusosak­keiden
omistajat ovat kaukana, nä­kymättömissä,
heidän oloistaan ei
paljon tiedetäkään ja se mitä tiede­tään,
tuntuu ikäänkuin kuuluvan
asiaan. Ainahan niillä on ollut upeat
huvilansa, autonsa, ulkomaanmat­kansa,
valtapaikkansa talouselämäs­sä
j a valtion johdossa. Sen sijaan
sukulainen on vöyrtynyt vasta viime
vuosina. Näyttää että kaikki se ra­ha,
mikä kaupungin työväeltä puut­tuu,
on virrannut sinne maataloi­hin.
Tuntuu myös siltä, että kun tiio
maalainen vasta äsken on rikkau­tensa
saanut, on helpompi' ottaa se
pois häneltä kuin ruveta ravistele­maan
vuorineuvosta. Joka on lujasti
juurtunut paikoilleen.
Vuorineuvosta hiivittaa. Koirat
tappelevat keskenään hänen heittä»
mästään luusta. Laiha koira Tiha||:
icatkerasti iitiavampaa ja to^^
hampaisiinsa sen takajalkaa. Eikä
M'
i
I
koske vuorineuvokseen.
Älkäämme olko koiria. Olemme­han
luku- ja laskutaitoisia.- Isäntä
maksaa kohtuuttoman pientä veroar-saa
valtion tukiaisia ja voi hyvin.
Mutta hänen kokoamansa hyöty on
kuitenkin vielä pientä siihen riis-'
toon verrattuna, jota harjoittaa esi­merkiksi
puunjalostusteollisuus hak
kauttaessaan metsät' nälkäpalkoilla
ja pihistäessään myös puun myö­hemmissä
?<äsittelyvaiheissa työpal­koista
jokaisen suinkin irtoavan pen­nin.
Vieläpä poliittisesti lajitellaan
ne työläiset, jotka saavat kunnian
kehnoilla palkoilla työskennellä.
Myös valtiolta ottaa puunjalostus­teollisuus
osansa, jotka ovat ras­kaimman
luokan .tukiaisia, j a sitä­paitsi
se esitttää Valtiolle otnat vaa­timuksensa
kauppasopimusteni ulko­maisten
lainojen j a poliittisen suun­tauksenkin
suhteen. ; Vaikutukset
heijastuvat laajalle työyäen ja myös v ^ ^
maanviljeU jfiin.«lämään heidlia >! ^
elinehtojensa kirlstymlsiEmff;>\'';
TakähkuijfiittajJ^IM^ ^ k a r i ^ l p i ^ ^ ^ l l p p i M » M