Vapaus, May 1, 1958

              Sivu 2 Torstaina, toukok. 1 p. — Thursday, May 1, 1958
yAPAUS
(UBEBTT) — Indei>endent^X<abor
OiÄa^öf~PinnJsh Can^diaiis. Es-taWäed
Nov. 6, 1917. Authorized
as .cecond class mail by the Post
Ofäce Department. Ottawa/ Pub-lished'
thrice *eekly: Tuesdaya,
Tht|j%days and Saturdays by Vapaus
Putdisliing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
I I- av '. :
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Edltorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor'W. Eklund. Mailing
address: Box J9>,Sudbu]7,.Ontario.
Advertisin? rates Upon appUcation.
Translatlon tieä of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.7&
Yhdysvalloissa:
Suomfesa;
3 kk. 2ii5
i vk. aoo 6 kk. 4.30
1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Kaksi ehdotusta
Ilmeisesti vastineena Neuvostoliiton ehdotukseen ydin;
aseiden kokeilujen lopettamiseksi Yhdysvaltain hallitus eh­dottaa
uudelleen arktiikan alueen ilmatarkkailua.
• Täten fneillä on kaksi erilaista ehdotusta, joiden sano­taan
tähtääväj» siihen, että voitaisiin ottaa ensimmäinen askel
kansainväliseri jännitystilanteen .laukaisemiseksi.
t Merkillepantavaa myös ön, että kummatkin suurmaat,
YHäysvallat ja Neuvostoliitto, oyat esittäneet meidän maam­mo
hallitukselle, että Canada tukisi niiden ehdotuHsia. Täten
on:meidän edessämme kansakuntana kysymys, kumpaa eh­dotusta
me pidämme parempaiia ja käytännöllisempänä toi­menpiteenä
kansainvälisen jännitystilanteen huojeritamisek-siit
-Viimevuotisen käytännön perusteella voidaan tietenkin
hui^mioida, että Ottavaa on kansainvälisissä neuvotteluissa
äiria tukenut Yhdysvaltain valtiosihteeri Dullesin esityksiä
ja "ehdotuksia, vaikka niiden tähtäimenä onkin ollut sodan
partaalla seikkaileminen. Mutta nykyinen ulkoministerim-me^,
jSidney Smith on useampaan kertaan sanonut, että Ca­nada
ei tule täsfedes aina vastaamaan "ei" ehdotuksiin ja
esityksiin vain sen vuoksi, että ne sattuvat tulemaan Mosko­vasta.
y Meidän harkittu kantamme tässä asiassa on se, että liitto-hajlituksemnie
tekee vakavan virheen, jos se panee etualalle
Yl^dysvaltoin ehdottaman arktiikan alueen ilmatarkkailun.
Niin kauan kuin yhdysvaltalaiset pommittajat tekevät atomi-ja
»vetypommilastissa matkoja •'arktiikan alueella Neuvosto-liiitöa
kohti, kaikenlainen "ilmatarkkailu" tulisi vain lisää­mään
ennakkoluuloja, epäluuloja ja suorastaan yllätyshyök­käyksen
vaarojakin. On jo kyllin paljon olemassa vaaroja,
että esim. joku Neuvostoliittoa kohti lähetetty pommittaja-kone
tekee kohtalokkaan inhimillisen virheen, mikä voi aloit­taa
hirveän sodankäynnin. Jos nyt tehtäisiin Washingtonin
ehiäotuksen mukainen ilmatarkkailusopimus, jonka perusteel­la
> kummankin puolen lentokoneet suorittaisivat jatkuvasti
tatk^ailutyötä — silloin olisi mielestämme "vahingon" vaara
kymmenen kertaa entistä suurempi, ellei sitä ennen ole
pMsty jossakin määrin molemminpuolisen luottamuksen pa­lauttamiseen.
Paljon parempi olisi mielestämme sanoa kummallekin
suurmaalle, niin Neuvostoliitolle kuin Yhdysvalloillekin, mi­käli
tästä asiasta Canadan edustaja ^uhuii' Tutvallisuiisheu-v(
fetoR'kokouksessa; että'pitäkää pommittaja
sa: ^' Jannitystilärihettä htiöjehläisi käsittääjcsemmje jossakin'
määrin se, jos ItöifeJ^tajsunliehkotiörilästi soKlakkoneiden
"lähdöt" ja pj^autul^et, ,^^?isen maan_ alu,ejta koh^i. (
Asiaarl liittyy vielä e^^stoii^enkirt puoli.; Vähentämättä
lekaan "vahingossa" ialkävaii äodafti5vaärää,l sopimus arktii-ki
in alueeh»iimaLtarkkail\ista: vaatisi lUonhbllisesti -^iitkiä^heu-vd^
lj^jpj-siitä miten-tätä--sopimusta ruvetaan käytännössä
toteuttamaan.
ilfrieisestf mitään.haltia jännitystilanteen, tpdeHiseen laiÄi^:
Me^äii;mielestämme. Canadan hallituksen pitäisi antaa
v^auksettöman kannatuksensa Neuvostoliiton ehdotukselle
kaikkien ydinasekokeiden lopettamiseksi. Se olisi ensimiiläi-nen
todella käytännöllinen toimenpide kansainvälisen jän­nitystilanteen
huojentamiseksi. Samalla krtaa se auttaisi ih-mJskuntaa
hetikohtaisesti siten, että maapalloa ja sen ilma­kehää
ei enempää myrkytettäisi radioaktiivisilla ainehiukka-sUla-,
Sitäpaitsi, näiden kokeilujen lopettamisessa ei tarvita
mitään monimutkaista kontrollikoneistoa, sillä ydinasekokeet
voidaan ilman muuta todeta kautta maailman. Lisäksi täl-l^
en kokeiden lopettamissopimus tasoittaisi maaperää tär-k^
ämmälle sopimukselle ydinaseiden kokonaan kieltämiseksi.
* Pitäen asiaa asiana — ja huolimatta siitä miltä suunnalta,
nämä ehdotukset tulevat — meidän maamme tulisi omien
känsallisetujemme ja kansainvälisen rauhan vuoksi antaa va-r^
Jiksettoman kannatuksen Neuvostoliiton ehdotukselle ydin­aineiden
kokeilujen lopettamiseksi heti.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Henry MiUdnen (Saarijärven- Heik­ki)
Pioneer Manorlssa. Sudburyssa
täytti huhtikuun 30 pnä 87 vuotta.
Sandra Varjonen,, Wanup., Ont.
tSyttää maanantaina, toukokuun 5
pnä 76 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja
vien onnitteluihin.
tutta-
Ne "puhtaat*' pommit
: Osoittaen kokonaan petokseksi puheet "puhtaiden pom-ni|
en" tarpeellisuudesta, yhdysvaltalainen senaattori Clinton
Anderson (Dem. N.M.) sanoi Washingtonissa, että Yhdys­valtain
sotilasjohto ei vain varastoi "likaisia" pommeja, vaan
t^ee ne tarkoituksellisesti entistä "likaisemmiksi".,
Z Senaattori Anderson on kongressin atomivoimavalio-kqhnan
entinen jäsen ja hän antoi yllämainitun lausuntonsa
vastineeksi siihen kun Washingtonin hallitus puhuu "puhtai­den
pommien" kehittämisen tarpeellisuudesta.
Hän sanoi valtiodepartmentin haluavan puhtaimpia pom­meja
"mutta minä uskon sotilasjohdon varastoivan yhä likai-s
^ p i a pomnfieja . . . He eivät vain halua niitä, vaan ovat
ottaneet varastoista pommeja ja lisänneet niihin jotakin ai­netta,
mikä tekee ne entistä likaisemmiksi. JJle puhumme
yfitaallä puhtaista pommeista, mutta toisaalla^varastoimme
likaisia. Minun mielestäni siinä ei ole paljoakaan järkeä"
s i l t t i senaattori Anderson. (UP:n uutistieto huhtik. 28 pnä)
* Hän sanoi sotilasjohdon "haluavan likaisia iJommeja —
sdlaisia jotka levittävät paljon radioaktiivista ainetta — sillä
sotilasjohtajat uskovat atomisodan olevan tuhoisan, minkä
vuoksi on parempi omata tuhoavia välineitä."
^ Senaattori Anderson ehdotti puolestaan, että Yhdysvallat
stipstuisi ydinaseiden kokeilujen lopettamiseen nyt suunnit-tdlla
olevien kokeiden päätyttyä.
r Washingtonissa onkin viimeaikoina keskusteltu jälleen
siitä, että Yhdysvaltain pitäisi luopua kielteisestä asentees­taan
tässä asiassa ja suostua ydinaseiden kokeiden kieltoon
ilman, ettei sitä yhdistetä muihin ''tavoitteisiin" joiden aino-afia
todeHisena tavoitteena tuntuu olevan se, ettei mitään
sopimuksia voitaisi tehdä.
2 JokaVipauksessa näyttää siltä, että Washington ei ole
vfeläkään valmis sitomaan käsiään millään» aseistariisumis-s^
imuksilla. Tästä syystä puhutaan ydinaseiden kokeilujen
"Ärpeellisuudesta" siinä mielessä, että voitaisiin miika kehit­t
i "puhtaimpia" pommeja — vaikka sotapäällystö on ilmei­sesti
sitä mieltä, että nrfitä "likaisempia" ydinaseet ovat, sitä
öBemmän ne aiheuttavat tuhoa, ja niinmuodoin sitä parempia
a i ovat!
teoltlsuus kehittyy
Albanian kansantasavallan kevyt
teollisuus on kansanvallan aikana
päässyt hyviin tuloksiin. Niinpä vii­me
vuonna valmistettiin kevyen
teollisuuden alaan kuuluvia tuottei­ta
24,5 kertaa enemmän kuin 4938.
Maan kevyen teollisuuden tuotan­to
tyydyttää nyt paitsi alati lisään­tyvät
oman maan tarpeet myös vien­tiä.
Mainittakoon, että.Albania vie
nykyisin ulkomaille niin puuvilla­kankaita
kuin nahkatuotteitakin.
Kevyen teollisuuden tuotantolai­tosten
lukumäärä jatkuvasti lisään­tyy
ja valmisteiden tavaravalikoima
monipuolistuu. Albania saa uusien
tehtaiden ja muiden tuotantolaitos­ten
rakentamisessa tehokasta apua
sosialistisilta veljestasavalloilta.
Vuonna 195"^ Kortshiin alettiin ra
kentaa trikootehdasta, jonka ko­neisto
on saatu Saksan demokraat­tisesta
tasavallasta. Tehdas pannaan
käyntiin kuluvan vuoden ensimmäi­sen
vuosipuoliskon aikana. Tiranas­sa
uudenaikaistetaan jalkinetehdas-ta,
jonka koneet , « n toimittanut
Tshekkoslovakia. Uusien koneiden
.ansiosta tehtaan tuotanto tulee tä­män
vuoden aikana lisääntymään
10,8 prosentilla.
Tasavallan monien nahka- j a ku-miteoUisuuslaitosten
koneisto uusi­taan
niiden konetoimitusten ansios­ta,
joita saadaan Neuvostoliitosta ja
muista sosialistisista maista.
Albanian kansantasavallan ke­vyen
teollisuuden tehtaat tulevat
tänä vuonna valmistamaan tuotteita
23 prosenttia enemmän kuin 1957.
Tähän lisäykseen tulee vaikutta-m
\an niin vanhojen tehtaiden i ko-m
iston • uuähnihen kuin myös alayi
'ubsien laitosten valmistumineiji i
Tärkeä käytännön toimenpide
tuloksettomien neuvottelujen sijasta
Moskova, 24. 4. (SIB-KU) —
Neuvostoliiton ministerineuvoston
puheenjohtaja N. S. Hrushtshev on
lähettänyt presidentti Eisenhowe-rille
kirjelmän, jossa hän vielä ker­ran
vetoaa USAn ja Englannin hal­lituksiin,
että ne eivät aloittaisi ato­mi-
ja vetypommien koeräjäytysten
ketjureaktioita. Kirjeessä selvite­tään
niitä syitä, jotka olivat pohjana
Neuvostoliiton päätökselle lopettaa
atomi- ja vetyaseiden kokeilut. Pää­ministeri
Hrushtshev toistaa vielä
kerran; että Neuvostoliitto on val­mis
koekiellon kansainväliseen val­vontaan,
,vaikka kokeita ei voida­kaan
suorittaa toisten maiden^ tietä­mättä.
Vastatessaan presidentti E i -
senhovverin lausuntoon, että ydin­asekokeiden
lopettamisen tulisi ol­la
osana laajassa aseistariisuntasopi­muksessa,
Hrushtshev korostaa, et­tä
tästä asiasta ei voida olla yhtä
mieltä, kun otetaan . huomioon asi­allisesti
katsoen hedelmättömien a-seistar
iisuntaneuvottelu j en moni­vuotinen
kokemus.
Pääministeri Hrushtshev toteaa
kirjeessään, että Neuvostoliiton pää­tös
lopettaa atomiasekokeilut lähti
siitä, että on^ välttämätöntä päästä
tilanteesta, jolloin ihmisten terveys
ja elämä joutuvat jo rauhan vallites­sa
lisääntyvän vaaran alaiseksi. L i -
saksi täten voitaisiin lopettaa yhä
hirvittävämpien aseiden valmistus.
Tämä kielto on myös käytännölli­nen
toimenpide, joka voi johtaa a-seistariisuntaongelman
pois nykyi­sestä
umpikujastaan. Vihdoin täl­lainen
päätös muodostaisi käänne­kohdan
luottamuksen kasvulle valti­oiden
välisissä suhteissa.
Hrushtshev kiistää Eisenhowerin
väitteen, että Neuvostoliitto olisi
tehnyt muka päätöksensä suoritettu­aan
ensin loppuun kaikki tarpeelli-jset
kokeilut.
Atomiasekokeilujen päättymisen
jälkeen kaikki osapuolet olisivat sa­manlaisessa
asemassa turvallisuu­tensa
kannalta katsoen. Näitä ko­keiluja
voitaisiin puolustaa, jos jo­ku
osapuolista haluaisi saada soti­laallisia
tai strategisia etuisuuksia
toisen osapuolen kustannuksella, to­teaa
Hrushtshev.
Hrushtshev kiistää Eisenhowerin
väitteen, että joitakin kokeita ato-.
miaseilla voitaisiin suorittaa salaa,
mutta ilmoittaa, että neuvosiohalli-tus
ei vastusta lopettamisen' valvon­nan
järjestämistä.
Presidentti Eisenhowerin "avoin­ta
taivasta" koskevasta ehdotuksesta
Hrushtshev huomauttaa, että olo­suhteissa,
jolloin kaikki Neuvosto­liiton
ehdotukset atomi- ja vetyasei-
Hrushfshev onnit­teli
Titoa toivot-taen
menestystä
^elgrade. — Neuvostoliiton
pääministeri Nikita Hrushtshev
onnitteli viikon vaihteessa mar­salkka
Titoa sen vuoksi kun Tito
val't(im uudelleen Jugoslavian
presidentiksi. Samalla NeuVos-toliitun
päämin'steri lausui toivo­muksen
"ystävyyden lujittumises­ta
maittemme välillä".
Tämä Neuvostoliiton hallitus-johtajan
onnittelu tuli aikana,
jollo'u länsimaailman lehdis:ä pu­huttiin
yksinomaan niistä aatteel­lisista
erimielhyyksistä, mitä Ju­goslavian
ja mu'den kommunis­tipuolueiden
välillä ilmeisesti on.
Toivottaen Titolle "menestystä
toimin'nassaan'^ Hrushtshev sanoi
Jugoslavian uutistoimiston julkai­semassa
onnittelusähkeessä:
"Minä pyydän teitä vastaanotta­maan
hyyinvointitoivomukseni
Jugoslavian kansalle sekä toivo­mukseni
ystävyyden.tdeHeee l u ­jittumisesta
kansojemme välillä."
103 sikaa Romaniaan
Chatham. — Viime maanantaina
lähtetettiin tpltä lentoteitse 103
puhdasrotuista sikaa Romaniaan.
Siat osti Romanian maatalousde-partmentti.
Kaksi .vpotta sitten lähe­tettiin
myös joku fltiääcä sikoja Ro­maniaan.
.
den kieltän^isestä on kategorisesti
torjuttu, jolloin selvästi valmistel­laan
ydinsotaa, kuten NATOn ko­kous
joulukuussa osoitti, ja. jolloin
rakennetaan yhä uusia sotatukikoh-tia,
ilmavalokuvaukset olisivat o-miaan
voimistan^aan kansainvälistä
jännitystä ja epäluuloisuutta. Hrus­htshev
huomauttaa myös siitä vaa­rasta,
jonka atomilastissa oleviei)
lentokoneiden lennot kohti Neiivo^-
toliiton rajoja aiheuttavat.' .
Mitä tulee avaruuden käyttämi­seen
rauhanomaisiin tarkoituksiin
on- Neuvostoliitto siihen . valrnis.
Hrushtshev huomauttaa kuitenkin,
että atomi- ja vetyaseita voidaan lä­hettää
kohteeseen ei vain manner-tenvälisten
rakettien, vaan myös ly­hyillä
j a keskipitkillä matkoilla toi­mivien
ohjusten sekä ^ tavallisten
pommituskoneiden mukana. Koska
näitä on .monissa USAn sotatukikoh-dissa
Neuvostoliiton läheisyydessä,
,on kosmista avaruutta koskeva^opi-mus
ulotettava niyös vierailla alueil­la
olevien ulkomaisten sotatukikoh-tien
purkamiseen.
Tällainen ratkaisu olisi edullinen
myös niille maille, joiden alueella
tukikohtia on, koska ne täten vält­täisivät
sodan sattuessa niiden väes­töä
uhkaavan kuolemanvaaran.
Atomivoiman rauhanomaisesta
käytöstä, josta Eisenhower kirjees­sään
puhuu, Hrushtshev huomaut­taa,
että mikäli puhutaan tosiasioi­den
pohjalta, on todettava Neuvos­toliiton
aina olleen päättäväisesti a-tomivoiman
rauhanomaisen käytön
kannalla. Se on tehnyt tästä^ asias­ta
useita esityksiä YK:ssa. Niiden
toteutumisen on ehkäissyt USA»
sen länsimaisten liittolaisten alusta
asti vastustava kanta.
Neuvostoliitto on antanut panok­sensa
kansäinv'älisen jännityksen
1 lievittämisen j a rauhan asian 'hy­väksi,
sanotaan kirjeessä. Tästä läh­tien
Neuvostoliitto ei räjäytä yhtään
atomipommia eikä yhtään vetypom­mia,
mikäli USA ja Iso-Britannia ei­vät
sitä siihen pakota. Me vetoam­me
USAn ja Ison Britannian halli­tuksiin
toivoen, että ne eivät aloit­taisi
atomi- j a vetypommien koerä­jäytysten
ketjureaktiota.
Sai ennätyskolcoisen .
järvilohen . "
tievfi^0Mf^~' George Langstonin
Bale Tehn., saama 26
patinan l a 2 unssin painoinen rus-keatrautu
(järvilohi on todennäköi­sesti
suurin mitä sitä lajia on 1 kos­kaan
saatu Pohjois-Amerikassa.
F i e l d and Stream Magazinessa sa­nottiin
viim^^perjantaina, että se on
p.tänyt luett^oa Pohjois Amerikas­ta
saaduista suurimmista ruskea-trauduista
sitten v. 1911 ja Langsto­nin
saama on sen mukaan ennätys-painoinen.
..
Laiygsfonji^ taistelu kalan kanssa
kesti"2i5^ftitBfuuttia öhhcfnkiiin häh
sai sen rannalle. :
Skqtlannisa saatiin 1866 ruskea-trautu,,
jöhka paino oli 39 paunaa 8
unssia. Se o l i suurin,initk tiedetään
kqska.'3n missään sa^dup tätä k^lala-
SITÄI
JA
IIIIITÄTJ^
HÄN TIESI ' '••'tf^
/."Tiedätkö mitä", sanoi nuori vä­hän
punasteleva neitonen tyttöystä-välleeh,
"Kassu kosi minua vaimok­seen
eilen i l l a l l a ! " •
"Todellako", vastasi tämä "ja se
tapahtuu häneltä niin romaaitf;'!.
sesti."
S K O T L A N T I L A I S EN
SYNTYMÄPÄIVÄ
i MacNebb täytti 50 vuotta ja hit-.
nen vaimonsa syl i i i häntä j a ojen­si
miehelleen kaksi raha-arpajaisten
arpalippua. ' i —i—
— -Mitä, MfcNebb huusi. Oletko
tullut hulluksi! Eihän raha-arpa jäi­sissä
ole kuin yksi päävoittoa
vial : ' m loMseläm^n
taivaalla synl<Kia pilvta
Yhdysvaltain italouselämä o n i jat­kuvasti
painunut al^suuntaan.i . ;
fpSäsiäislomiltaan .'palaavien kong­ressin
jäsenien edessä on monia on.
gClmia; jotka* aiheutuvat syveneväs­tä
kriisistä.' • • ,
•Liittovaltion ircservilautakuntai i l ­moittaa,:
että .maaliskuussa. iYhdys-"
valta.n tuotanto i o l i 13 prosenttia
alhaisempi kuin mitä se o l i joulu­kuussa,
jolloin tuotanto alkoi laskea.
Tuotannon laskeminen tällä ajalla
oli jyrkempi kuin minään aikana
sitten toisen maailmansodan päät­tymisen.
Vuoden alusta lähtien puolelta
miljoonalta työttöniältä on loppunut
työttömyysvakuutus.
Viime viikolla pantiin pois työstä
60,000 autotyöläistä.ja ns. "kolme
suurta"-autoyhtiötä ilmoittaa, että
tämän lisäksi niiden laitoksissa tuo
tetaan 99,000 autoa vähcihmän kuin
alunperin suunniteltiin toisen vuo
sineljänneksen aikana. Lähes
900,000 autoa on. €;delleenkin va-raistöissa
myymättä.
Ruotsin hallitus
Icaatui, vaalit
ovat nyt
Tukholma. — Hallituksen ehdo­tus
eläkekysymyksen ratkaisemisek­si
hylättiin viikko sitten perjantai­na
valtiopäivien toisessa kamarissa
117 äänellä 111 vastaan. Äänestyk­sen
tulos johtaa hallituksen eroami­seen
ja uusien vaalien toimittami­seen.
Äänestystulos oli tiedossa jo
etukäteen, koska hallituksella ei ole
enemmistöä toisessa kamarissa. En­simmäisessä
kamarissa hyväksyttiin
hallituksen ehdotus ^iti vastoin 82
äänellä 68 vastaan. Myös siellä
tiedettiin tulos etukäteen: Kaikki
äänestivät puoluelinjan mukaan ei­kä
kifkaan jättänyt äänestämättä.
Pääministeri Erlander ja ulkomi­nisteri
Unden kävivät perjantaina
iltapäivällä eläkekeskustelun jäl­keen
kuninkaan luona. Valtiopäi­vien
puhemiehet on ttiyöhemmin
kutsuttu kuninkaan puheille.
Uuclet vaalit suoritettaneen kesä­kuun
1 päivän tienoilla, koska toi­nen
kamari hajoitetaan ensi viikon
alussa. Lauantaina kamarit keskus­televat
voikysymyksestä.
Sen j&lkeen kun kaksikamarijär-jestelmM
vuonna 1866 otettiin käy-tSntöön,
on toinen kamari valittu
uudelleen vain kaksi kertaa poliit­tisten
asiakysymysten vuoksi, nimit-t
i i n vuonna 1887 tullikysymyksen
j a vuonn4 1914 linnanpihakysymyk-sen
vuoksi.
Terästeollisuus tuottaa noin 48
prosenttia kapasiteetistaan. United
Steelworkers of American presi­dentti
David McDonald tiedoittaa,
että 250,000 hänen uijionsa jäsentä
on työttömänä ja 370,000 työskente:
lee lyhennetyllä viikkoajalla.
New Yorkin kaupungin huolto-työnjohtaja
Henry L. McCarthy j l -
moittan, että sitten viime marras­kuusta
lähtien ön kunnallista avus
tusta -saaneidin määrä kohonnut
kuukausittain 7,000 henkilöllä ja v ii
meaikoina 900 päivässä — kolme
kertaa sen määrän kuin viime vuon­na.
Tilastotietojen taustalla on kerto­mus
jatkuvista ihmiskärsimyksistä.
Tuhannet amerikkalaiset ovat kir­jaimellisesti
aliravittuja.
"Tosiasiat ovat tosiasioita eikä ole
olemassa yhtään auringonsädettä",
sanoi äskettäin AFL-C10:n presi
dentti George Meany k^n hän kuuli
viimeiset tiedot työttömien määräs­tä.
Viralliset tiedonannot osoittivat,
sanoi hän, että helmikuusta maalis
kuuhun lisääntyi työttömyys Yhdys
valloissa 25,000:11a. Tavallisissa o-loissa
työttömyys olisi pitänyt vä­hentyä
tänä aikana noin 200,000:1-
la. i
Neuvostoliittolainen talousasioi­den
tuntija Eugene Varga huomaut­ti
Yhdysvaltoihin nähden, että nel­jän
miljaardin, eli 10 prosentin ko
rotus puolustusmenoihin ei estänyt
tulevaa talouskriisiä. Amerikkalai
nen taloustieteilijä Victor Perlo sa
noo National Guardianissa julkais­tussa
kirjoituksessaan:
"TRmä ei ole tilapäinen talouspu­la.
Tämä on klassillinen ylituotan­non
kriisi, joka on laadultaan koh­tuullisen
ankaraa. _§itä seuraa pu­la,
jolloin tuotanto laskee alimpaan
asteeseen. Hankalat ajat kestävät
ainakin kaksi taikka kolme vuotta.
"Se on todellinen kriisi, koska se
koskee päätuotteiden teollisuutta.
Se seurasi tuotannon laajentumista,
joka saavutti kohokoh.lm 1957 —
koska kapitalistinen ' hyvinvointi
vaati sitä.
"Viime marraskuussa korporatiot
ilmoittivat suunnittelevansa ^ sijoi
tustensa määrän laskemista seitse
mällä prosentilla. Ne todellisuudes­sa
laskivat niitä 20 prosentilla. Te-ollisuuskorporatiot
suunnittelevat
30 prosentin laskua tuotantosuunni­telmissaan
kuluvan vuodeh aikana,
joka ennustaa edelleen laskua y.
195Ö.
"T.imä on vakava kriisi koska se
koskee kapitalistisen, maailman
enemmistömaita. Japanin terästuo­tanto
on laskenut ja tekstiilituotan-to
on 30 prosenttia vähemmän kuiri
ennen. Länsi-Saksan terästuotanto
on laskenut 10 prosentilla."
•ij;:-.-.,' V rt I j^
• • .^<#.^';»
•»
1
• •'
•> •
*> f
<
v i
Y h d y s v a l t a i n ' Vanguard-kauko-ohjusohjelman johta­ja,
t r i John Hagen neuvottelee avaruusasioista Smith-sonian
Observatoryn johtajan t r i F r e d L. Whipplen
kanssa. T r i Hagen on selostanut Congressin avaruus­asioita
käsittelevälle komitealle, että avaruudessa t u ­lee
olemaan l i i a n paljon mitättömiä ja hyödyttömiä sa­telliitteja,
jotka muodostuvat vaivaksi, ellei päästä so­vintoon
kansainvälisesti satelliittien lähettämisestä
avaruuteen. T r i Hagen on myös sitä mieltä, että noin
kahden vuoden sisällä hän voisi kehittää kauko-ohjuk-sen,
jolla voitaisiin "ampua" alas maapalloa kiertävät
satelliitit.
T o r o n t o . ^ Äskettäiset tapauk­set
osoittavat sitä, että maailman ih
misten mielestä canadalaisilla on
voimakkaita tunteita julistaa ydin-asfikokeilut
laittomiksi. '
Toronton rauhankomitean tarkoi­tuksena
on, Ifprostaa tätä mijelialaa.
Kun parlamentti alkaa istuntonsa
Ottawassa tk. 12 pnä, n i in bussilas­t
i l l i n en ihinisiä matkustaa Ottawaan
osoittamaan, että he kahhattävat
pääministerin lausuntoa, atomipom-mikok-^
ilujen lopettaniisfesta.V;
. Ottawaan matkustajat kuljettavat
mukanaan ,sateenvarjo]'a, joissa pyy­detään
''pikaista toimintaa", näiden
kuolettavien kokeilujen lopettami­seksi.
Canadan kansalaisina meidän tu
lee tänä köväänä järjestää samanlai
sia marsseja kuin mitä on järjestet­ty
Britanniassa, Yhdysvalloissa ja
Torontossa. Me olemme myös ylpei
tä siitä, että canadalainen tri Brock
Chisholm on yhtynyt Bertrand Rus-selin,
Linus Paulingin, J . B. Priest-leyn
vaatimuksiin antaa oikeuslai-toksieii^
'päättää atömivältöjen koke­muksien'lopettartiisesta.'
'
. Autattekö' meitä 'Vekfenlään 'hidh
dolliseksi' Joiikun toisen merieiiiistä
lahjöitirksiliiV "Meistä tp(ntuu;''että
henkiiön^^iitätku^taiirt^^
ovat h.' '$]f3 • ^ohkä liSaKki"tulfee' 'ate-xiodik'!
jiij^ilfat;' fiii^itö[ i/oi :liankkia^ tfeista i r t i:
tätä summaa, niin antakaa meidän
tietää ja me katsomme mitä voi-•
daan tehdä. Tuokaa eväänne mat­kallemme
ja ennenkaikkea tuokaa"
mukananne sate-nvarjonne.
Me llihdemme matkalle Yonge ja
Eglingtonin maanalaiselta rata-ase­malta
sunnuntaina toukokuun 11
päivänä kello 11 aamupäivällä.
lAnlakaa meille tietää toukokunn
7 päivään mennessä voitteko lähteä
matkalle.
. Toronto Comm!ttce For Peace.- .
232 V\ ychvvood Ave., Toronto 10
Puhelimet Hi 4 0123 ja Le. 3-984L
"Konkreettinen"
todistuskappale
Mineola. — Täkäläisillä poUiseil-la
on "konkreettinen" todistusväline
syyttäessään 44-vuotiasta Joseph
Ross-nimistä miestä auton ajamises­ta
humalapäissä.
Ross, neulomakoneiden kauppias,
joutui vsngituksi sen jälkeen kun
hänen sanotaan ajaneen tiesulyin
läpi j a noin 50 jalkaa vastalasketul-nbi,
että auto joutuu seisomaan ko-
•vettuv^??ft ;3e<|ief^ti^sä ^ n ; ^ ;^aanai^j; j
"taihin asti, jollöiri se hakataan' "be-i;:;:..
nn()|
HtUl .l!r..' ! ••)• 1 I 1. ' - i , » ; i ! • n ;n-.i:: i
n.'
Kair^^; Yhtyn^^n..arabj,tasa- , • Kjxjeessään Nasser allevijvaaedelp".^^^
Vallfii president^.Nassec ^mQitU
Viim^...]^sl4i^i^köi^i p,^ämi^
HrushtslfevHle •,. lähettämässään
.'kirjeessä.-^ tujcevansa ,N^eiiypsfoIii-',
ton e^flotiista ydinasfekokeiden lo-peUaAisesta.
Kirjeessä, jonka luovutti Egyp­tin
Moskovassa toimiva suurlähet­tiläs,
on vastaus Hrushtshevin
huhtikuun ,4 pnä lähettämään kir­jelmään,
jossa tämä pyysi Egyptiä
tukemaan Neuvostoliiton näkö­kohtia
ydiiv^sekokeita koskevissa
kysymyksissä, ts. Hrushtshevin
USAIle ja Englannille esittämää
ehdotusta, että ne seuraisivat
Neuvostoliiton esimerkkiä j a lo­pettaisivat
omat.ydinasekokeeiisa.
Vastauksessaan Nasser mainitsee,
että Yhtynyt arabitasavalta kääntyy
kaikkien maiden puoleen kehoittaen
niitä lopettatnaan vety- ja atomiasei­den
valmistamisen .ja näillä ^aseilla
suoritettavat' kokeet!
leen', että tällaisten kpkeidenjatkäV
uninen saattaa" koko 'ihniiskfanYiä^''- j
alttiiksi suurille kärsimyksille' ja^j ^
terveydellisille, vaaroille, sekä fettä
he muodostavat uhkan kaikille raii-hsa
rakastaville kansakunnille.
Yhtynyt arabitasavalta joutuu
myöskin tämän uhkan p i i r i i n , Nas­ser
jatkaa.ja muistuttaa tiedoista,
joiden mukaan eräät valtiot ovat
suunnitelleet Afrikassa suoritetta-,
via ydinkokeita.
Tämän vuoksi me pidämme entis­tä
lujemmin kiinni periaatteistani-me
j a kannatamme yhä lämpimäm-min
niitä päätöksiä, joita tehtiin
afrikkalais-aasialaisessa konferens­sissa
tämän kysymyksen suhtepn,
Nasser kirjoittaa,. . '
Tässä konferenssissa, joka pidet­tiin
joulukuun lopussa Kairossa,
ehdotettiin kaikkien ydinaseiden
valmistamisen ja niillä suoritetta­vien
kokeiden kieltämistä.
PÄIVÄN PÄKINÄ
TehkiRit tästä puoleen Hse liluiset ^
työnsä - me emme halua osallistua
"Pitäen
käärmeen
mielessä eräitä , kyy-myrkyn
saastuttamia
suomenkielisiä sielunvuodatuksia
asiasta minä pyytäisin, että Va­paus
painaisia mustilla puuksta-meillä
"The Province"-Iehden
huhtikuun 23 pnä julkaiseman
Jean Howarthin mielenkiintoisen
pakinan William Heikkilän mui-luttiimisesta
ja Canadan kyseen­alaisesta
osallistumisesta slihen">'
kirjoittaa eräs vancouverilalnen
ystävämme lähettäessään maini­tun
pakinan allekirjoittaneeUe.
Mainitussa Jean Howarthyp ju­tussa
sinotaan mm:
William Heikkilän kidnappaus ja
karkoitus San Franciscosta Vancou­verin
kautta edustaa sellaista ta­pausta;
joka saattaa ihmettelemään,
että mten voi Yhdysvallat esiintyä
demok atian puolustajana. Tai, jos
me sekaannuimme asiaan, miten
voimms me?
kok< juttu osoittaa niin perinpoh-jaista^
ljfiiittaamattomuutta ihmisen
peruso keuksiin, että on vaikea ku­vitella
Valtojen' sellaiseen pysty
vän
Me olemme kyynillisesti tietoisia,
että Y dysvallat, samalla kun se
kerskuu voimaperäisesti, jatkuvasti
ja naivisti ihmisoikeuksista, hylkää
mielivaltaisesti nämä oikeudet mel­ko
usein käytännön elämässä.
Me, jotka uskomme noihin oi­keuksiin,
emme voi koskaan näiden,
tapausten yhteydessä välttää vihas­ta
tyrmistymistä. Mutta sitä seuraa
aina toisenlainen suuttumus, suuttu-^
mus typeryyttä vastaan.
Miten he voivat.olla niin typeriä!
Miten, esiintyen vapauden ystävi­nä,
he voivat niin raa'asti, täydelli­sesti
ja julkisesti loukata niitä va­pauksia?
Antavat itsensä huvittelun
ja propagandan välineiksi Venäjäl­le
ja sen satelliiteille, missä ei 'ole
vapautta, mutta jotka eivät liioin
siitä kerskukaan.
* • *
Ja olemmeko me sekaantuneet tä­hän
paheeseen ja typeryyteen?
Minä henkilökohtaisesti pidän
edelleen kiinni ajatuksesta, että se
ei voi tapahtua täällä. Voiko?
Heikkilä syntyi Suomessa. Tuli
2% kuukauden ikäisenä Yhdy^vab
töihin...
Eräänä päivänä siirtolaisviran-omaiset
pidättivät hänet työpaikal­taan,
kielsivät häneltä oikeuden
soittaa puhelimitse vaimolleen ja
lakimiehelleen, pitivät häntä vangit- rikkalaisetkin ovat vihdoin viimein
tuna täällä 2 päivää ja panivat hä­net
Eurooppaan matkalla, olleeseen
CPA lentokoneeseen. Viranonriaisten
salakähmäisyys viittaa siihen, että
he tiesiväftoimivansa laittomasti.
Se oli ihmisryöstö, puhtaasti sel­lainen;
ja kuinka paljon, jos lain­kaan
olemme me (canadalaiset —K)
sekaantuneet siihen?
* * *.
Voidakseen laskeutua tänne, Heik­kilän
täytyi mennä siirtolaisvirkaili-jaimme
ofitt Heidän täytyi tietää,
miksi hän o l i täällä. Koska on mel­ko
varmaa, ettei hän pitän34 suu­taan
kiinni, he tiesi,vät melko var­masti
b^neQ.uskpneen, että hänet
pidätettiin laittomasti. Jos he antoi­vat
hänen jiitella kertomuksensa —
ja jos e.i^t ä^allineet, niin miksi ei?
— silloin he tiesivät missä olosuh­teissa
hänet-vangittiin ja kuljetet­tiin
pois YhdysVallDista.
Tuntuiko se heistä lailliselta?
Häntä pidettiin Vancouverin van-kilassa/-
i2 jp)&ivää. Miksi? Jos me lai-naamm^'
vankiloitamme Yhdysval
tain käytettäväksi, kuinka usein me­nettelemme
niin, ja missä olosuh­teissa?
Minä katson, että me olemme oi­keutettuja
saamaan vastauksen näi­hin
kysymyksiin. J a siirtolaisviras­ton
mutina,' etteivät he tietäneet
" v i r a l l i s e s t i " hänen täällä olostaan,
on kokonaan pötyä. Jos hän t u l i
tänne, hän tuli "virallisesti". Kuka
tahansa, joka on sivuuttanut meidän
siirtolaisyirkailijoitamme, tietää tä­män.
' ' " ' x ' ••
• * •
TämS OYi likaista hommaa. Ame-ruvenneet
meluamaan siitä. On tar­peellista
meille saada tositiedot, saa­daksemme
tarkat tiedot missä mää­rin
me sekaannuimme siihen, ja juu­ri
kuka on vastuussa siitä sikäli,
ettei sellaista tapahdu enää toista­miseen.
Me emme voi estää Amerikkaa
loukkaamasta vapautta silloin kuin
se näyttä sille edulliselta; mutta me
emme halua olla sen orjana siinä
hommassa.
_ * * *
Mitä tuohon lisätään, se olisi kai­keti
pahasta.
Siksi tyydymme vain lausumaan .
jydämelliscn suurkiitoksen van-couverilaisille
ystävillemme, jot­ka
ovat pitäneet meidät sieltä
"kaukaa matkan päästä" niin hy- -
vin tietoisina tämän asian k i i -
l u s t a - ^
Vapauden kirjeenvaihtajat ja lu­kijat
yleensä muistavat aina leh-teään
silloin kuin jotakin erikoista
tapahtuu. J a vaikka vancouverilai-set
eivät olekaan tässä yhteydessä
itse joutaneet paljoa kirjoittamaan,
nin sitä enemmän he ovat lähettä­neet
toimitukselle paikallisia lehti-leikkeleitä
ja niiden yhteydessä pik-kuhuomautuksiaan.
Kiitos vaan vie-'
läkin.
Olemme myös varmoja, että V a - '
pauden lukijat ja kirjeenvaihtajat
jatkavat tällaistakin tiedoitustyötä
.vaikka selväähän on, että toimitus
ei voi mitenkään käyttää kaikkia
leikkeleitä; ja että paikallisten k i r - .
jeenvaihtajain omat selostukset ovat
lukijain kannalta pidetyimpiä.
—Känsäkoura.