Vapaus, August 14, 1924

              « » e . lukannot.
, joka kä.
jJcuin Aku Pii.
Jollaisen «pit.
än titä kirjaa
Mak«aa se vain
Canadaan, on efU
i saa mistä tahania
ttorista Canadasu.
-injan konttori lel.
anne. aikovaa m\-
lattavimmassa kaO'
ASIANAJAJA
: of Gommerce
rrassa.
Torstaina, eioknim 14 a — Thnr^ Aas. 14th
iaflbia tjföYäe \\m\
välittää
VAPAUDEN KONTTORL
. • ekerome voivat ottaa tilanlreiii «earaaTille lehdille. Tilauksia
täytyy «etirata ralia mokana. •
T - : « i ä r i « t ö j e n Tiedonantoja, Helsinki, 3 kertaa viikossa.
Ty^^^f^lio.OO, % vk. $5.50.
TyÖTien Urheilulehti, Helsinki, kuukausijulkaisu. 1 vk. ^.00,
Kaunokirjallinen viikkolehti, HelsinkL 1 vk. $2.00, %
Iti ja^ tlntir työväen kuvalehti, 2 kertaa kk., HelsinkL 1 vk.
Ä 1 ) i ' a l e h « ' 'M vk. $2.00, % vk. $1.25.
ne Da-ly Worker, Chicago, päivälehti, hinta $6.00 vk., $3.50
<u^!l Russia Pictorial, Chicago, kuvitettu köukausijulkaisu, hinta
$2.00 vk-, $1.00 % vk. •
Parmar Labor Voice, Chicago, 2 kertaa kuussa ilmestyvä, hinta
SI.25 vk-, 65c % vk.
Tk- Labor Herald, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $1.50.
V r^VVorker Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $1.00 vk. Vili Comrade, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta 50c vk.
TkT Liberator, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $2.50 vk.
Ji^Tid ruotsalainen viikkolehti, Chicago, hinta '$2.50 vk., $1.25
V) ' vk '
«. Worker Toronto, viikkolehti, hinta $2.00 vk., $1.00 % vk.
Yonnr^orker, Toronto, kuukausijulkaisu, hinta 50c vk.
T - „ i « Päivälehti, hinta $6.00 vk., $3.25 % vk. ja $2.00 3 kk.
? ° T Ä e h t i , hinta $7.00 vk., $3.75 % vk. ja $2.25 3 kk.
IVJ^iin S^-^lehti, hinta $7.00 vk., $3.75 Vi vk. ja $2.25 3 kk.
f S r Ssten viikkolehti hinta $2.00 vk., $1.75 % vk.
Jlikki kuukausittainen pilalehti, hinta $1.75 vk., $1.05 % vk.
Japau. 3 kertaa viikossa, hinta $4.00 vk., $2.25 % vk. $1.50 3 kk.
JSÄJ-^?"r^"°^"^" ":S:dSS:Sr-^.tL;SLt'^^-jHY^ VAPAUDEN
^ e e ? i S : = - " - ^ KIRJAKAUPASl^
koitus. Ei ole kysymys tilastoljises-j ankarampi k-uin k l ^ a n ennen näis-j hänellä onut rirheellisiä
p-"" i ^ - T ' "° " ole tar- sä kongresseissa. MaaUmantilanne-! Kaikki nämä
kotus. EI ole kysymys tilastollises-1 katsausta on jok-u ar.'ostellnt tahto-ta
enemmistöstä vaan proletariaatin en varmempaa vallankumouksen
lastollista enemmistöä, niin ei kos­kaan
tee vallankumousta.
otteita.
nämä ovat olleet samalla Iin-jalla,
opportunistisia. Ikävä kyllä
Amerikalaisea Työvieatiikkeen Vararikko
Brecken Eaclaaainkieiea Oppikirja
ImperialisBii
Ihmisen Herra, kJrj. Hall Caine, 2 osaa, sid. yhteensä
_ . Jiramie HiKKtns
on tov. Klara Zetkin asettunut hän-! i^^i*»***»»»». Mueller ..„
Sl^Tr^" ^^^^^^^^^^ ^""^ ™e ^"^^^^ ' t ä puolustelemaan. Väärästä poer--^! . - -^asiKsa, nm.
kannatuksesta. Jos odottaa sitä ti- kaavojako vaiko., vallankumousta? j soonallbesta ystävj-vde,^ v.m. svls- ^ l * ! ! ; Jfa "f T-""* •"
Paraskaan kVaavvaa e^i; tuo ,v.a„lnl„a.n,ik umo-!1 .t5ä asettuu tov. Zr, . puolustamaan M.nife.U
usta lähemmäksi. Miksi ennusteli-j Brandlerin virheitä» joita Tpk:n jä-
Saksassa ollaan likellä työväen sSiimmmmee.. •> KKaanpif_int1a?lci»sTmiii nornt ttuiionmmiUtt..u. , 1 cseonneonn Sä ro.nn nollTluiiit- *,t.^u~:oA\m,~, itsemassa.
enemmistön puolellemme voittamist?..
Se näkyy työpaikkaneuvostojen vaa­leissa,
meikäläisten vaikutuksen kas-
•^amisessa amm. järjestöissä, talon­poikais
— ja kansallisuuskysymyk-
Mutta ajan suhteen on oltava tar­kempi
kuin ennen. Saksalaisten to­vereitten
mielialan ymmärtää kyllä.
He tahtovat kiihkeästi tapella. Mut­ta
talousmiesten on annettava var-önternin
toimeenpanevan toiminta
Kongresaikir je.
Kesak. 26 päivänä piti toveri Si-
I sovjev loppupuheensa keskustelun
jälkeen toimeenpanevan komitean
toiminnasta. Kesäkuun 19 p. oli
hän pitänj-t monituntisen alustuksen-a
Sitten oli 62 puhujaa ollut ää­nessä,
monet delegatsionit olivat^ an-
Uneet selityksiä. Ja puheenjohtaja
veti johtopäätökset.
Tov. Sinovjevin esitykset olivat
loistavia puhetaidon näytteitä. Maail-l^
oantilanne ja Kominternin yli 50 :n
osaston ydinkysymykset saivat siinä
valaistuksensa. Yritän lyhyesti esit-
I tää joitakin pääkohtia.
Kominternin neljä edellistä koko-nsta
ovat merkkikiviä kansainvälisen
työväenliikkeen kehityksessä. Jokai­sen
niistä kuvaa kasvavan osanoton
ja jännittävien suuntakeskustelujen
kautta liikkeemme valtavaa nousua,
£en . kehitystä progadandäseurasta
mailman puolueeksi ja sen ohjelman
pä^ohtineen. Niitä on Leninin teesit
demokratiasta ja diktatuurista, maai-
I k.vsymyksestä ja kansallisuuskysy-myksestä,
sitten Kominternin kuulu­misen
21 ehtoa ja lausunto neuvos­tojen
muodostamisesta.
Alussa oli taistelu opportunismia
ja keskustalaisuutta varten tärkeä
Kominternissa. Olivathan useimmat
puolueet n Internätiönalen puoluei­ta,
joissa marxilainen joukko oli jo
I alkanut taistelun ref ormismia vas­taan.
Näihin on liittynyt nuorempi
poW,. joka vallankumoustaisteluissa
I on kasvanut suoraan kommunismiin.
Taistelu virheellisiä käsityksiä vas­taan
on jatkunut sitten Kominternis­ta.
On myös ollut torjuttava «va-
I Mmmistoiaiset» harhakäsitykset. Ei
tosin ole mitään jyrkempää, vasem-
[paa kuin marxilaisuus, leninismi,
«nutta ilmenee itseään .vrkemmäksi
luulevia, jotka useimmin pohjaavat
«aman pikkuporvarilliseen käsityk-
15«en kuin opportunismikin. '
II. kongressissa oli vakava suunta-
I taistelu oikeistoa vastaan 21 .ehtoa,
|nn. kaikenlaiset epäilyttävät' ainek-
' «et jTittivät joukkojen painostukses-
1^ peittää kommunismin nimellä op-
Portumisminsa. Siinä kokouksessa
wnin myös kävi suuren taistelunsa
«vasemmistolaisuuden lastentautia
vastaan.»- — Monet yrittävät olla le-
«mstejä, mutta, eivät hyväksy jotain
;|eellistä kohtaa tässä onissa. Sel-
•^-nen ei käy. Se oppi on eheä, ei
81J voi kappaleita pois ottaa;
•^yt on' 4 ja 5 kongressin välillä
J^ontettu. sarja kiivaita suuntatais-
«'"Ja. Rankassa poistettu Frois-
•^dilaisuuden. jätteet. F., oli kuin
^asUh, joka vei mukanaan huonot
2 5 ^ ' ' ^ .puolueesta. Norjassa
W , P"<^'reformistisista ja puol-
^dikalisista tranmaelilaisista, jotka
J ttaatuivat vallan tavallisiksi so-
J^-Pettureiksi, kuten ;tov. Högliin-nyt
täytynee myöntää. Bul-g
^ n puoluejohdon virheellinen
f^nanotto fascistikaappauksen suh-
, jn^on tunnettu.. Saksassa osottau-
:V^^olueen oikeisto toimintakyvyt-lannoS"
'^''^«npaneva komitea oli
:*^55ttanut sitä liian kauan. - hrSr P"^"eessa käydyUä kes-.
^ ^ ^ l l a on suuri kansainvälineu
^ noskelaisten lehti
'^'r^'^ ^" oppositsioni,
t5iToP " ^ ^oi^ottiin. Kuka
IriH ^^^^ kirjottaa toisen-
.^ta^otuKsen, josta RadeMUa on
^ ^ Amerikan liikkeessä : on
nsiaa, ^'^'^»''to^aisia harhaotteita
dea. p*^- Presidentinvaliin näh-
^ J ; n g l a n n i n puolueessakin on
Vasemmistovirtauksiakin on, Sak­sassa
esim. syntyi joukoissa niin
voimakas liike ammatillisista järjes­töistä
eroamisen puolesta, että K.
P:n johtavia keskiryhmän tovereita
tuli Moskovaan • pyytämään, ettei
Toim. p. K. asettuisi vastaan. Mutta
asetuttiin. Ja nyt nähdään, että
amm. järjestöt vakaantuvat. Jos sil­loin
olisi erottu, olisi tultu lahkoksi.
Sitten huomauttaa tpv, Sinovjev
siitä, kuinka erinäiset professorin-tapaiset
nykyisin yrittävät tuoda In-ternattionaleen
revisionistisia teo-riioja.
Ne on torjuttava. Oikeisto-vaaroja
ei ole väheksyttävä. Mutta
ei myöskään vasemmistolaiselle äk­kijyrkkyydelle
myönnytyksiä.
Mikä nyt on tilanne?
Odotamme edelleen Saksan vallan­kumousta.
Se tulee «hitaasti», sano­taan.
.Ja. niin. tuntuukin subjektii­visessa
mielessä. Mutta objektiivi­sesti
ei ole kehitys niinkään hidasta.
Vähänkö tässä viime vuosina on ta­pahtunut..
Joukko suuria monarkioi­ta
kukistunut, mukana tsarismi. Val-lankumoukseliisia
taisteluja jatku­vasti
eri puolilla maailmaa, lakko-taisteluja,
vaalivoitot. Ajan erikois­piirre
on sie, e t t ä SOS.- dem. on tullut
porvarishallituksen vakinaiseksi o-saksi.
Taloudelliseen tilanteeseen nähden
yhtyy tov. S. niihin näkökohtiin, joi­ta
Varga on esittänyt. Jotain nou­sua
havaitaan eräissä maisisa, mutta
toisten kustannuksella. Hilferding
kerskuu kyllä kapitalismin vakaantu­van,
mutta mitään varmuutta ei ole.
Nosket puhuvat «normaalitilasta»,
mutta jos tämä on normaalia, niin
enemmän vaan sitä lajia.
Poliittisesta tilanteesta puhuessaan
toveri S. huomautti, etä jo IV kon­gressi
ennusti, että voi tulla demo­kraatti-
pasifistinen ajanjakso. Sen
merkkejä oli eri maissa, mutta huo­mautti
kongressi, ettei se kauan kes­tä.
Nyt se on tullut. Monissa mais­sa
on sos.-dem. hallituksia.. iNiitä
käyttää dem. herättääkseen.työväes­töissä
uusia harhaluuloja. Jopa niitä
harhoja tunkeutuu kommunistipuolu­eisiinkin.
Miitta eihän tämä ole muil­ta
kuin sitä, että kapitalismi yrittää
leikkausveitsen sijasta sovelluttaa
lioitoparannusta. Kun huomaa, ettei
menesty, tarttuu taas fascismiin.
«Asiantuntiain» mietintö, johon
nosket niin -suuria toiveita panevat,
on kokoon paikattu utopia. Mitä ää­nekkäämmin
he huutavat, että nyt
on yhteinen maailman parantamisen
ohjelma, sitä pikemmin se romahtaa.
Ranskan «vasemmisto«-halIitus ön
odottamattoman pian paljastanut
voimattomuutensa. Herriot tulee
ampumaan työväekä pikemmin kuin
Poincare uskaltikaan. Tov. Sinovjev
huomautti, että jos nämä «työväen­hallitukset
» olisivat todellisia, niin
olisi aseitten riisuminen lähellä.
Maailman suurimmissa, maissa on
työväenhallitukset,. Venäjä on val­mis.
Mutta herratpa eivät tahdo­kaan.
.'.
Merkillistä olojen^ vakiintumista on
sekin, että joka porvarimaassa on
hallituspula. Asema äärimäisen epä-varma;
Porvamto ei voi hallita ku­ten
ennen, 'f^tyy yrittää voittaa
aikaa temppuilulla. Sitähän ne «työ­väenhallitukset
» merkitsevät. Toisen
kerran ovat nosket hallituksissa. So^
dari aikana olivat «maata pelasta­massa
», kun porvarit olivat hädässä.
Nyt ne on tas otettu mukaan. Se
K)n oiva todiste siitä, kuinka vallan-fcämoukseilinen
tilanne on. Tämä
sissä. — Joku on luuUut että bolshe- moja tietoja. Ja niiUehän v
vikkien ja menshevikkien ero olisi
siinä, että me emme hyväksyisi osit-taisvaatimuksia.
Se on virhe. Me
esitämme niitä, mutta meillä ne täh­täävät
aina vallankumoukseen.
•Englannissa lähenee vallankumouk­sellinen
tilanne. Tunnettu tutkija
Bper sanoo, että kolme tapausta
Englannissa on merkittävä kumouk­sellisen
tilanteen ilmaukseksi. l.
Chartistiliike lähe.» «ata vuotta sit­ten,
2, Työväenpuolueen perustami­nen,
ja 3, se että Englannin työväki
nyt alkaa vapautua reformistien hol­houksesta.
Siihen perustuu nyt myös
mahdollisuus kommunistipuolueelle
kehittyä joukkopuolueeksi.
Yhteisrintaman kysymys on nyt
pääkysymyksenä. Siitä ei pidä pu­hua
ylimalkaisesti, vaan konkreetti­sesti,
maa maalta. Mutta joitakin
yleisiä näkökohtia on: Miksi siihen
ryhdyttiin? Siksi että todettiin: 1.
meillä ei öle työväen enemmistöä,
2. sos.-dem. on vielä voimakas, 3.
lakot ovat puolustuslakkoja, ja 4.
ratkaisevat taistelut eivät ole päivä­järjestyksessä.
"
Se oli historiallisesti yhteisrinta-mataktiikan.
alku. Olemme käsittä­neet
vallankumouksellisen joukkojen
agiteerauksen, mobilisoimisen me-toodina.
Mutta siitä on tehty mo­nessa
maassa evolutionin teoria, ym­märretty
reformistisesti. Sen piti
olla strateeginen manööveri, mut­ta
se on yritetty panna vallankumo­uksellisen
menetelmän sijalle. Mo­ni
nuori puolue ei ymmärrä strate­gian
tehtävän luonnetta, vaan tekee
siitä teorian. Meidän on tiedettävä
joka kohdassa, mihin pyrimme.
Sama on työväenhal. tunnussanan
laita. Tov. Sinovjev huomauttaa sii­tä
hälinästä, joka syntyi kun hän
1921 sanoi, että työväenhallitus on
proletaarisen diktatuurin salanimi.
Muistuttaa kuinka Venäjällä 1917
0'oukot eivät ymmärtäneet tuota vie­raskielistä
sanaa, mutta ymmärsivät
hyvin työväen ja talonpoikain halli
tiiksen, jota ne tahtoivat kerenskiläi-sen
porvarikokoomuksen tilalle. Se
voitiin toteutta vain meikäläisen
työväenvallan muodossa. Eräät to
verit ovat tehneet «iitä kokoomus­hallituksen
aatoksen parlamenttaa-risessa
mielessä.
Yhteisrintamataktiikkaa toteutet­taessa
tulee kysymykseen kolme eri
menetelmää: 1. yhteisrintama ylhääl­tä,
reformististen johtojärjestöjen
kanssa. 2. Ylhäältä ja alhaalta. 3.
Vain alhaalta, poreltaaristen^ joukko­jen
kesken. — Kokemuksen perus­teella
voidaan nyt sanoa: 1. ei enää
koskaan. 2. voi tulla kysymykseen.
3. aina. Kokoomus noskelaisten
kanssa ei siksi menesty, että ne ovat
porvariston puolue. — Saksenin hal-litusjuttu
viime syksynä/ jota ensin
luultiin vallankumoukselliseksi man­ööveriksi,
osoittautuiicin noloksi sos.-
dem. komediaksi. Teoria että tulee
oikein työväen ja talonpoikain hal­litusten
ajanjakso, on opportunisti-,
nen. Saksenen juttu paljasti, kuin­ka
paljon meillä vielä on sos.-dem.
peruja Kominternissa. Saksalainen
Brandler ja tshekkiläinen Smeral
ovat ilmaisseet tuollaisia taipumuk-vam
voi
voitollisen taistelun rakentaa.
On muistettava, että sittenkin
Englantiin nähden on totta Marxin
lause, että Europan mantereen ku­mous
ilman Englantia on m.vrsky ve­silasissa.
Vargan käsitys on sanot­tu
pasifistiseksi. Mutta mitä hän
sitten sanoi? — Että maailmassa
vallitsee 'yleinen agraarikriisi, että
Amerikassa on suuren pulan alku,
että eräissä maissa havaittu nousu
on tapahtunut toisten maitten kus­tannuksella,
että luokkavastakohdat
ovat kärjistyneet. Ei tämä ole pasi­fismia.
Voihan tilanne olla vallan­kumouksellinen,
mutta jos ei ole ku­mouksellista
puoluetta, joka suorit­taa
ja johtaa kumoustaistelun, ei ole
kumousta.
Kaksi vaihtoehtoa on nyt: 1. ka­pitalismi
roikkuu vielä edelleen, ei
kykene elämään mutta ei tahdo
kuplia, 2. nopea romahdus joissakin
maissa, jotka vetävät muutkin sit­ten
mukaansa. — Meidän on oltava
valmiina kummankin varalta. Opit­tava
siirtymään odotuksesta taiste­luun
ja päinvastoin, aina niinkuin
olot vaativat. Maailman tilanne on
mutkikkaampi kuin inonet olivat
odottaneet. Se on ymmärrettävä,'
Eri maissa siirrytään piiritystilasta
demokratiaan ja päinvastoin.
Italian fascismi on ensin syvässä
sisäisessä kriisissään. Jos nyt olot
siellä väljenevät, niin tuleeko saman­lainen
demokratia kuin oli? Ei. Täl­lä
välin on työväenluokalla aivan
uudet kokemukset. Kuten Marx sa­noikin
että taistelun kulues.sa prole­tariaatti
uusiintuu, siitä tulee aivan
uusi katsomuksiltaan, sisultaan. Ei
tämä ole «pääoman» puhdas kaava:
Tavara — Raha — Tavara, vaan on
siihen tullut lisäarvo lisäksi, työväen
poliitisen kokemuksen muodossa.
Tov. S. esittää monia tapauksia,
jotka osottavat kuinka suurista asi­oista
nyt on kysymys verraten sodan
edelliseen aikaan. Kaukana on por­vareilta
ja noskeilta se aika, jolloin
asiat järjestettiin parlamentin kaut­ta.
Politiikan ilmiöt ovat herkeim-mät
ja näkyvämmät kuin talouden.
Mutta perustana ovat tietenkin ta­loudelliset
ilmiöt. Sos.-dem. halli-liukset
on otettu porvarisvaltaa vah­vistamaan,
mutta — yastakumouk-
Kas«iskeitU>kirj«
Kristinuskon Alkuperä
- ^'*'".*"'»«'» Intern»Uoaalen Tee«t ja Siiänhöt
Radek on loistava sanomalehtimies. Kfetr**l**"-''''^'T'*?" 75
v' . : i - ,„ _ -1 Mondjrken kumagas, Jack Lc>ndon 4i 2«;
Näkee maailman sanomalehtihikkei- Kadotuksen kansa. Jack London . . .. '
den valossa. Voi osottaa toimin- Lumikenttien tytir. Jack London .."l".""!!~r!"!!!""!r
f»«l»e«»*»' romaani Suomen luokkasodasta
Lypsykarjan Hoito
Laulu tulipunaisesta kukasta, kirj. J . Linnankoski, sid! ...
Miina Wallin Keittokirja .1
sia.
Vasemmistolaisille taas, jotka nyt
ylvästelevät, että ovat yhteisrinta­man
kysymyksessä olleet oikeassa,
sanoo tov. Sinovjev sattuvalla ivalla,
että valloittakaa puolelle työväen
enemmistö ja me vapautamme teidät
noudattamasta yhteisrintaman me­nettelyä.
Jotkiit vasemm, sanovat,
että • yhteisrintaman taktiikka ori ol­lut
revisionismin lähde. Turhaa pu­hetta.
Kun on revisionistisia har­rastuksia,
niin kyllä niille «lähteitä»
löytyy. Jos el yhteisrintama, niin
parlamenttaarinen jne. Emme saa
pelätä omaa varjoamme.
Kaiken edellä olevan perusteella
tpvJ Sinovjev viitotti tärkeimpien
puolueiden lähitehtävät. Kun ital.
Bordiga oli Venäjän puoluekeskuste­lun
johdosta huomauttahut, että ve­näläisten
johto ei Leninin kuoleman
jälkeen enää ole yhtä auktoriteetti-nen
kuin ennen, sanoo tov. S. että
senhän me kaikki tunnemme ja siksi
kutsummekin ; kaikkia vahvistamaan
johtoa. Parhaat voimat eri maitten
puolueista mukaan.. Sillä Internat-sionaale
tarvitsee nyt vankan ja var­man
johdon.
Tov. Sinovjevin monituntinen pu­he
palkittiin kauan kestävällä aplöo-deilla.
Sitten seurasi keskustelu,
josta eri piirteitä oii selostettava
erikseen. Siinä käytiin läpi maail-seikka
on nykyisen tilahteentaktifl- man eri maiden polttavat kysymyk-linen
avain. »et Kiivaasti väiteltlinkin. Kn puo
sellisesta tahdo.staan huolimatta ne
sittenkin hajottavat pörvarivaltaa.
Tov. Sinovjev huomauttaa, että
keskustelussa on liian vähän käsitel­ty
talonpoikaiskysymystä. Se on
huono merkki. Osottaa, ettei vielä­kään
sen merkitystä täysin käsitetä.
Porvarit näkyvät hoksann.-^ri' mistä
on kysymys. <Vorwärt8issä» on si­teerattu
baijerilaisen porvarin lau­sunto,
että talonpoikain asema on
niin uhkävaa, että- jos ei jotain kye­tä
tekemään,, on muutamassa kuu­kaudessa
talonpoikaissota edessä. Ja
se on aina julma, merkitsee savua ja
tulta. Kello on jo 5 vaille .12.
Tov. S. kertoo kuinka Venäjällä
työläiset lähettivät tehtaasta esim.
5 puoluetoveria ja 20 puolueetonta
maalle vaikuttamaan talonpoikain
luo. Sillä aika elättää sakki per­heet.
Muuallakin on jotain tfehtävä.
Naiset ovat tehneet hyvää työtä,
esim. voivat vaikuttaa sotilaisiin.
Keksittävä oloihin sopivia keinoja,
millä päältään vaikuttamaan laajoi­hin
joukkoihin; Muistettakoon kuin­ka
monta kertaa talonpojat ovat por­varien
apuväkenä olleet lyömäs.sä
alas, työväen taisteluita. Asiaan pi­täisi
kiinnittää erikoista huomiota,
mutta monet toverit eivät vielä edes
tunne maansa talonpoikain lukua ei­vätkä
niiden oloja.
Sitten siirtyi tov. S. valaisemaan
riitakysymyksiä. Tov. Klara Zetkin
nallista heikkoutta.
Sitten valaisee tov. S. yhteisrin­taman
kysymystä. Selostaa tshekki­läisen
ministerin Beneshin lausun
non, jossa tämä sanoo, että kommu­nistit
esittävät milloin yhteisrinta­maa,
milloin työväen hallitusta, mut­ta
aina ne tarkettavat proletariaatin
diktatuuria. Xiin voi porvari olla
viisaampi kuin monet meikäläiset.
Otteilla pitämistään heistä ja Tpk:n
päätöksistä osottaa S. ettei Konimin-tern
ole syyssä siihen että yhteisrin­taman
kysymyksessä on tehty oppor­tunistisia
virheitä.
Sosialidemokraatit yrittävät sala­nimillä
peittää porvarillisia puuhi­aan.
S.vk.syllä 1917 menshevikit ja
eserrät puhuivat «kaikkien sos. puo­lueiden
eheästä ja yhtenäisestä hal­lituksesta.
» Etsivät siten tietä jouk­kojen
luo. Ja esim. putiiovilaisten
lähetystö kehottikin bolshevikkeja
siihen menemään. Nyt eräät kom­munistit
luulevat että sellainen hal­litus
on mahdollinen. — Emmekö
siis koskaan voi mennämuitten puo-lueitten
kanssa hallitukseen? —
Voimme. Jos joku puolue suostuu
mukaamme ja h.vväksyy porvariston
aseista riisumisen.ja työväen a.seis-tamisen
.sekä tahtoo teossa taistella
vastakumouksen maahan lyömiseksi
niin miksei. Ratkaisevain tapausten
tullen tulee meille suuria sos.-dem.
t.völäisjoukkoja. Niiden mukana voi
tulla joku toimitsijakin. Sellainen
voidaan ottaa hallitukseenkin. Ei
siis ole kysymys mistään manööveris-tä
työväen joukkoja vastaan. Mut­ta
kyllä parhaasta tavasta paljastaa
sos.-dem, johtajat.
Ei Brandleria ole siitä moitittu,
ettei voittanut, vaan siitä ettei tais­tellut,
Radek ja Klara Zetkin näke­vät
nyt mustaa. Puhuvat sos.-dem.
6 milj. äänestä y.m, iKysymys on
siitä että Saksassa oli joukkojen mie
liala taisteluvalmis, mutta siitä ei
kehitetty taistelua. Se oli ra.skas
opportunistinen horjahdus. Ja sii­tä
on ollut kysymys, Radek y,m.
sanovat; miksi ette erota meitä, jos
olemme opportunisteja? Emme ole
sanoneet, että toverit ovat opportu­nisteja.
On puhuttu heidän oppor­tunistisista
sivuaskeleistaan. Jos
niistä tulee vakinainen suunta, sil­loin
vasta voi .sanoa jotakin opportu­nistisiksi
Tshekkoslovakian puolueessa on
vastuunalaisena toverina Smeral,
Hänelle on puhuttu koviakin isanoja
täällä. Ei se haittaa tovereitten
ke.sken, Tov. Höglundille sanoi tov,
S. että kuinka voi viisas mies puo­lustaa
hiin toivotonta asiaa kuin on
tranmaelilai-sten. Hänen puheensa
oli sieluton. Ei myönnä virheitään.
Tahtoo erottaa hyviä tovereita pik­ku
asioitten takia. Puuttuu lämmin
sielu, itsearvostelu.
Italialainen toveri Bordiga ei hy­väksy
sitä, että komm. puolue yhdis-,
tyy jonkun toisen kanssa. Miksei?
Useimmiat puolueemmehan ovat .syn­tyneet
II Internätiönalen kappaleis­ta.
Kmmintern on oleellisesti yh­distänyt
puolueita (Sak.sa8.sa). B. ei
hyväksy soluja muissa puolueissa.
Miksei? Onhan Britannian K. P.
soluna Työväenpuoluee.s.sa. Onko .se
paha? B, ei hyväksy sympatisoivia
puolueita. Meillä on olliit Saksan K,
Työv, puolue; Amerikan puolue ja
Suom. So.s. Työv. P. Ei ole mitään
katumista. Ymmärrämme kyllä mik­si
italialaisten, tovereitten keskuu­dessa
on tätä henkeä. Ital. Sos,
puolue oli kovin kirjava kokoomus.
Mutta ei silti mennä väärälle kan­nalle.
On aika luopua lahkolaisuu-de.
sta,
Amerikan puoluetta ei saa hajottaa
ryhmäriitaisuudella. Siellä on suu­ria,
ky-symyksiä, jotka on yhdessä
ratkaistava. .
Nuortevan Sanakirja
Merisusi, Jack London .., ,
Maailman rakenne, E . Becher ,
Otavan kansakoulukartasto
Oksasen Enclanninkielen OpDikiria ,
Pakkopaita, Jack London
Perustuslain Olemus
Perheen, Yksitvisnmaisuuden ja Valtion Alkuperii ,
Punainen Vaara
Sosialistisen Filosofian Juuret
Suomen Tvöviien Tulikoe ;
Seikkailujit Tibetissa, kirj. Swen lledin. sid.
Sairas lapsi, kirj. Ruotsalainen, sid ,
Tarttuvista sukupuolitaudeista, kirj. Pirilä, nid
Teollisuusunionismi Amerikassa
Tyhjien Paikkojen Matkustajat
Tiede ia Vallankumous •<•
TyÖYiien Laulukirja
Vöimisteluohjelmia 1 ••>
Voimisteluohjelmia II
Voima ia Aine
Vaimo jonka minulle annoit, Hall Caine, 2 osaa, sid, yht.
Valkoinen profetta, kirj. Hall Caine, 2 o.saa, sid. yht
Ylös helvetistii, kirj. Konrad Lehtimäki, sid.
1.25
.55
1.25
2.50
2.00
. 3.00
.. l.SO
,. 1.75
.. 1.00
. 2.00
. 1.7S
. .30
1.00
.. .25
.. .40
.. 755
1.50
1.25
.50
.. .15
.. 1.00
.. .60
.. .45
. 1.00
.. 1.00
.. 2.25
2.50
2.50
1.75
Yleinen Historia, alennettu hinta ..10.00
Biologian Peruskysymyksiä, sid.
Kunnattana Karjatalous, sid
Koditon, sid. . , „......,.,.,
Danielu, std; ,
English for Foreigner», sid.
Amerikalninen Nuorisota.suvulta, iiid. ,
Kommunistinen Manifesti, oid „ ,
Änarki,"5mi, nid. , • » •
Geologian Perusteet, sid. -
Anatole Francen kootu teokset
Hänen Englantilainen Rouvansa, sid.
Ilias, sid •
Ikuinen Linna, sid —•
Ihminen, sid. • • •••
Juurika.svien Viljely.s, sid
Aapinen, sid. ,
Kodin lääkärikirja, sid.
Kymmenen sokeaa johtajaa, nid ...,.,..„
Kodin lääkärikirja, .sid. ,
Lemmenjuoma, sid • • • • •••*•••
Lasten kirja. sid. • ••• ••
Mariuncla, sid
.Mailman VallankumoukHet, »id. •;.
Miksi puollan yhteiskunnallista vallankumousta, md
Natsaretin Kirvesmies, «id.
Peloponneesolaissota, nid ••• ••• ••
Palvelu.snaisen poika, sid •— ••
Perustuslain olemus, nid • • •
Penikkatauti, nid. •
Rakentaja Solness, nid, • •
Ranskan Viimeinen Keisuri, n>n f - -
Rakentajan Opas, sid.
Ranskan Kansalaissota, md •
Sydänveri, sid. • •••••• v"
Sosialidemokratia ja So8iali.snii, md
Sosialistisen filosofian juuret, nid -
Sadan prosentin patriootti, sid. • • •
Tähtien Kohtalot, sid. •••
Tahtitiede, sid - • •• •
Työmiehen talousoppia, md. ••• ••••
Tiede ja työväenluokka, nid, v/""l'"r"".V'''Vä;»V'öö"ö'i*'
lyöväen urheilulehden sidottuja vuosikertoja v. 1021-22-23
Työväenluokka maailmaa uudelleen rakentama.HSar nid
Terrorismi ja kommunismi, nid, •
Uuden Ajan Filosofian Historia, fiid, ,, .„........,.,
Uusi lääketiede, sid ..........i
Vanhanajan Kaupunki Valtio, sid. •.
Voima ja aine. sid •••• • ••—•••
Äidinkielen Oppikirja, sid.
Wntermannin fountalnkyniii erikoisen hmi valikoima. Kynien hin­nat
ovat S2.tS. $4.50. $6.00 ja $7.00. Kymmenkuntaa eri mailla; Uhete-tiian
postiväpaasti kaikkialle Canadaan.
Kaikkia TlUolevia kirjoja sekä kyniä on niJn runsaasti etU ola
pelkoa pikaisesta loppumisesta, joten voitte tilauksia lahetUa surkeile,
matta.
Tov. VAPAUDEN KIRJAKAUPPA. Box 69, Sudbury, Ont.
1.25
1.00
.85
1.00
1.15
1.25
1.00
.45
2.25
$ 3.50
1.75
4.50
1.50
1.75
.75
.55
7.00
.70
5.50
1.25
1.16
1.00
.55
, .25
1.50
1.85
1.75
.80
.60
1.25
2.40
.75
.86
1.25
.50
.80
. 1.00
.85
1.50
.50
. 10
2.50
.85
.60
3.00
2.00
a.dO
.. 2.25
. .75
on sanonut, että näin monta vuotta Lopuksi huomautti tov. .S. että sii-olette
kulkeneet Radekin kanssa, mi-1 tämä kokous tekee lujan ja
ten nyt voidaan häntä näin kova-sti |'^P^än vaikutuksen. Yhteys vah-pidellä.
Sinovjev muistuttaa, että ei * vistuu. Y, S-Toim.
p. K, ole kulkenut Radekin I
kanssa, vaan on^RadekJculkenut Toi-jjyjj^g,^ pyhlmyStarUt lU-Tpk:
n kanssa. Kertoo kuinka mona-s-j U' 4- 4-
ti on olliit Radekin kanssa erimieli-! lllSlllVat
syyksiä, toisen kongressin aikana
tahtoi Radek Levin kanssa karkoit-taa
vasemmistolaiset (Saksan Kom.
Työväen puolue). Silloin oli koko
Kukapa ei olisi lukenut kertomus­ta
Or!eans'in neitsecÄtä, Joan d'-
Arc'istä, jonka kerrotaan ensin pe-joukko
vasemmistolaisia, joita. tah.'lastaneen isäinsä maan ja sitten pol-dottiin
pitää likellä, jotta voitiin nii­hin
vaikuttaa. Se tehtiin, eikä katu­mista
ole. Niistä on saatu mukaam­me
joukottain hyviä kumouksellisia
proletaareja. Radekin avoin kirje
Sakean sos.-dem. joHtaj'ille 1920 oli
yhteisrintaman yritys pelkästään yl­häältä;
siitä oltiin jo eri mieltä, Ber­liinin
konferenssissa 1922 teki Ra­dek
opportunistisia myönnytyksiä.
tettiin roviolla noitana ja myöhem­min
julistettiin Ranskan »uojelus-pyhimyk-
seksi. Tosin tämä Orleans'-
in neito on aina ollut yksi historian
.salaperäisiä henkilöitä, jonka elä­mästä
ja vaiheista ei historioitsijoilla
näytä olleen erittäin tarkkaa tietoa
tai halua kertoa, mutta kun kansa
tarvitsi tällaista pyhimystä niin his­torioitsijat
sen antoivat. Mutta nyt
joita vastaan Lenin nousL Norjan on paljastettu seikkoja, jotka kaa-ja
eleli hyvää porvarillista «ckä syn­nillistä
elämäii niinkuin muutkin ih­miset.
Kuinka «uuria «hnen icke-inunsä
palvelukset Orleansin piiri-tykscn
aikana olivat, on myöskin
vielä joltisenkin hämärän peitosna,
mutta olkootpa ne olleet kuinka suu­ria
tahansa, oli hän vaan tavallinen
ihmitien eikä mikään pyhimyK. Ja
samanlaisia ne ovat kalkki muutkin
pyhimystarut, TodLstamaton asia ne
on KriBtuksenkin riBtiinnaulitsemi-nen
ja jo» sekin taru tulisi perinpoh­jin
selville niin mitään pyhimystä,
vielä vähemmän jumalanpoikaa ei
jäi.si jälejle, .Mutta kun ihmiskun­ta
vielä tarvitsee pyhimyksiä, niin
veljeään Pierre ja Jean, jotka heti a.na l„y yy kauppam.eh.ä. jotka mi-tunsivat
hänen. .Saman kaupungin ta ihm.H.lle antavat,
asiakirjat ja siviliregisterit toteavat
viel, että hiin meni naimisiin Cheva-tavat
koko pyhimyskäsitteon ja aset­tavat
tilalle vaan tavnlHHen ihmi­sen.
Historian esityksen mukaan oli­si
Joan d'Arc poltettu roviolla tou­kokuun
30 päivänä vuonna 1.431 ja
vietetään tätä päivää vieläkin Rans­kassa
hänen polttamisensa vuosipäi­vänä.
Nyt oh vedetty esiin vanho^
ja asiakirjoja, joista selviää, että
Joan d'Arc istui yänkiiassa vuoteen
14,3.'j a.sti ja .silloin hänet vapaut'^t-tiin.
Edelleen osottaa aikakirj •
että vuonna 1436 hän saapui May-nece'n
kaupunkiin ja esitti itsensä
tuolla nimellä. Kun kaupungin vir­kailijat
eivät ottaneet uskoak.<<een,
lähetettiin noutamaan akaksi hänen
lier d'Armoisen kan.ssa. Edelleen
kertovat .samat aikakirjat, että Joan-in
perhe aateloittiin hänen aikanaan
tekemiensä palyelu8U'n johdosta ja
«ai aatelisnimekfieen De Lyn, ja Or­leansin
tilikertomukset o.sottavat, et­tä
vuonna 1436 myönnettiin 12 liiv-reä
.Teon LysH^ille, < Neito .Joaniftj.
veljelle menn.Hkseen tapaamaan si­sartaan.
Rahaston tilikirjat osotta­vat
vielä, että 1439 pantiin toimeen
suuret ja kalliit juhlallisuudet, joi.s-sa
juotiin paljon viiniä .sen johdos­ta,
että Robert d*Armose ja hänen
vaimonsa Joan vierailivat katipun-gJKsa.
^yältuuston pöytäkirjat osot­tavat,
'että valtuusto oli päättänyt
lahjoittaa Joan d'ArmoiseIle 210 liv-reä
hänen tekemiensä palvelusten
johdosta Orleansin piirityksen aika­na.
• , ;•
Siinäpä sitä onkin jo kerrakseen
todistuksia, jotka osottavat, että
Joan d'Arcia ei poltettu eikä hänes­tä
siis tullut pyhimystä vaan päin­vastoin
meni hän naimisiin, söi joi
POHJOLAN SOIDEN VILJELYS-MAHDOLLISUUDET.
AsutuHhallitus toimittaa parast­aikaa
ftuotutkimuksia Rovaniemellä.
Myöhemmin tullaan toimittamaan
tutkimuksia Sinetän—Raanujärven
tien var*rella olevilla laajoilla rä-meiköillä.
Pohjolan suot ovat yleensä ha­vaitut
paremmiksi kuin Etelä-Suo­men
. Kun ne saadaan viljelyskel-poi-
siksi, tulee varsinkin heinänka.s-vatu
» kannattamaan niillä. Tämä
tietysti tietää karjatalouden nou­sua.
Sinetän—-Raanujärven tien
varret tarjoavat laajoja asutusmah-dollistiuksia^
Kun suot saadaan tut­kituksi,
toimitetaan niistä lausun­not
asutushallitukHelle, jonka jäl­keen
aBUtUBhallitus lähettää raken­nusmestarit,
joiden tehtävänä taas
on suorittaa punnitustyöt. Sitten
ryhdytään tutkittuja ja punnittuja
alueita kuivattamaan. Tällä tavoin
raivattu alue jaetaan palstoihin,
joita sitten halulliset viljelijät saa­vat
itselleen lunastaa.