Vapaus, February 14, 1967

              1
TOIMINNAN KAUSI
SUDBURYN ALUEELLA
Ihnostuksen kärpänen on purrut
ihmisiä nikkeli-alueella. Mitä use­ammanlaisia
rautoja on ahjossa
Ganadan\ 100-vuoUsjuhlan merkeis­sä.
. ^ Suunnitelmana on saada uusi po-liisiasemai
uusi Poikain-koti ja
Bell-Rock Museo. Kaikille näille
yrityksille on annettu sanomistos-
' sa, tv ja radioverkostossa runsaas­t
i julkisuutta.
Enimmän huomiota herätti Emän­tien
mielenosoitukset yhäti kohoa­via
elintarpeiden nousua_vastaan.
Vissinlaisia tuloksia onkin siitä jo
nähtävissä. Liittohallitus - nimitti
komitean (12 senaattoria ja 24 par­lamentin
jäsentä) — tutkimaan
syitä elintarvikkeiden hintojen jat­kuvaan
kohoamiseen. Loblaw super
marketti ilmoittaa poistavansa vih­reät
tiketit ostoksien yhteydessä
j n e . . . ja ovatpa emännät tehneet
huomioita erinäisten tavaralaatujen
hintojen laskemisistakin.
' V a l t i o s i h t e e r i Judy LaMarchin
painostamana on ryhdytty tutki­maan
mahdollisuuksia naisten täy­dellisestä
tasa-arvoisuudesta mies­ten
kanssa. Neuvosto-Venäjällä on
naisilla jo monopoli ihmisten ter­veydenhuollon
alalla: 75 pros. lää­käreistäkin
:ovat naisia, tiedoittaa
tohtori Helen Mussallem Canadan
Nurses Associationista, vierailtuaan
World Health järjestön kokoukses­sa
Euroopassa.
Muistamme miten kansan mielis­sä
on kytenyt ajatus elefantin pit­käikäisyydestä,
miten se siinä suh­teessa
60 ikävuodellaan voittaa kaik­ki
muut rjisäkkäät. Nyt kuitenkin
tiedetään että naisen keski-ikä on
j o 71 vuotta, ja meidän miespoloi.s-nestää
vaaleissa CCF tai nykyisin
NDP uutta dfemokraattipuoluetta.
Samoin luvanneet kannatusta osuus­toiminta
järjestöille. Useimmiten
ne ovat jääneet vain lupauksiksi.
Mutta nyt näyttävät lupaukset
muuttua — teoiksi.
Kaikkia seudun unioita edustava
keskuskomitea on ryhtynyt sanois».
ta tekoihin. Ja niinpä nyt unioiden
jäsenet alkavat kirjottautuinaan
osuusliikkeiden jäseniksi^, ja 'kan­nattajiksi.
Aivan ensiksi jäseijryn-,
täys kohdistuu Sudburyn Osuus­meijerin
hyväksi. Tarkoitus on yh­teisvoimin
kehittää tästä suomalais­ten
rakentamasta osuusliikkeestä
yritys, joka pystyy palvelemaan
alueen maitotuotteiden käyttäjiä
hyvillä ja puhtailla tuotteilla ja
kohtuullisilla hinnoilla.
Täten keholtamme suomalaisia­kin,
jotka eivät vielä kuulu Sud­buryn
osuusmeijerin kuluttajiin
liittymään mukaan. Osakkeen ar­vosta
maksetaan 6 pros. korko j a
mahdolliset ylijäämät jaetaan ta­kaisin
kuluttajille heidän ostok-siensa
suuruuden perusteella^ ker­ran
vuodessa.
Muistakaamme M. A . Castrenin
opetus, että: Missä kukin toimii
itseään ja omaa etuaan varten, tu­lee
vähän tehdyksi, mutta missä
tuhansilla on pyrkimys, siellä ko­hoaa
ennen pitkää mahtava raken­nus.
:
EMJ
• • •
K U K K I A NÄYTELMÄESITYKSEN
JOHDOSTA
Se runsaslukuinen yleisömäärä,
joka oli saapunut sunnuntaina Fin­nish
haalille sai viettää erikoisen
miellyttävän ja nautintorikkaan i l ­tapäivän,
sillä näytelmä "Viinitar­han
Tenhotar" oli alusta loppuun
PAKKANEN PAUKKUI
KAUTTA ONTARION
Vanha pakkasherra käsitteli vii­kon
alussa: kovin kourin suurinta
osaa Ontarion maakunnasta.
Torontossa oU tälle helmikuun
päivälle 17-vuotinen kylmyysennär
t y s — 1 2 astetta alapuolela nollan
(F) eli lähes —34 C ja samanta­paisia".
' p a k k a s lukemia kuultiin
muualtakin Etelä-Ontariosta.
•Rfiitta , Whiteriverilla, missä o l i
Ontarion kylmin paikka, laski elo­hopea
V^yalliseati 51 asteeseen ala­puolelle
nollan (—46C).
yilij^ä)Lä .oli kuitenkin Sudburys-sakia,^
yiraliisesti 36 astetta alapuo­len^
• ijollän (yli —37 C), mikä hel­mikuun.
12 päivän kohdalta rikkoi
1936 aikakauskirjoihin merkityn
kylmyysennätyksen 32 astetta.- Tä.,
mä ennätyskylmyys oli kuitenkin
sunnuntaiita vasten yöllä. Aamuksi
ilma "lämpeni" jo tuntuvasti sillä
kahdeksan aikana mitattiin "vain"
32 astetta — alapuolella!.
Kolmenkymmenen kuuden asteen
pakkasta (alapuolella nollan) ei
ole Sudburyssa virallisesti ollut
vuoden 1952 jälkeen, mutita 15
vuotta sitten, tammikuun 29 pnä
oli 42 astetta alapuolella nollan.
Sudburyn ympäristössä oli; sun­nuntaiaamuna
kuitenkin vieläkin
kylmempää, mitä virallisista sää-tiedoiiluksista
luitUsi. Azildassa asu­vat
kansalaisemme tiedoittivat et­tä
siellä oli elohopea laskenut
eräällä paikalla"58 a.steeseen ala­puolella;
Whitefishissa 54, astee­seen,
AVahnapitaessa yhdellä pai­kalla
54 ja toiselle 60 asteeseen,
Pikku-Penagella 46 asteeseen jne.
Tiistaiksi luvataan lisää lunta —
ja keskiviikoksi taas navakampaa
pakkasta, joten todeta voidaan, että
"ilmoja piisaa".
Sorensen valittaa
KongonrMinieren
kiistakysymystä
Kennedyn ent. neuvonantaja Theo­dore
C. Sörensen ön ryhtynyt välittä­mään
Kongon nykyisen hallituksen ja
belgialaisen kaivosyhtiön Union Minie-ren
välisessä. kiistassa.
Sörensen • ehdottaa, että Kongo hy­väksyisi
periaatteessa takavarikoir
miensa omaisuuksien korvaukset ja
että Union Miniere'puolestaan tunnus­taisi
Mobutun hallituksen perustaman
uuden yhtiön.
Edelleen Sörensen esittää, että
Union Miniere turvaisi Kongolle tek­nisien
avun kuparin nostamisessa saa
den~ vastapainoksi oikeuden huolehtia
sen markkinoinnista. Sörensen on neu­votellut
asia.sta Brysselissä. Neuvotte­luja
jatkettiin vimve lauantaina K i n -
shasassa Kongossa. Belgian pääminis
teri Pierre Harmel katsoo, että neu­votteluilla
on onnistumisen mahdolli­suudet.
Theo G. Sörensen toimii
Kongon presidentin kenraali Joseph
Mobutun lainopillisena neuvonantaja­na.-•
• • •
KONSERVATIIVEILLA
JOHTAJAKOKOUS
ENSI SYYSKUUSSA
Toronto. — Konservatiivipuolu- bakerin protesteista piittaamatta.
Tiistai, helmik. 14 p. Tuesday, Feb. 14, 19C7 S i v u 3
URHEILUPAKI
een kan.sallinen komitea päätti vii­kon
vai htee.ssa mr. John Diefen-
Huomattu pasifisti
Rev. A. J. Muste
kuoli lauantaina
New York. — Key. A. J . Muste,
82:Vuotias joka vieraili hiljat(*.ain
että puolueen edu.stajakokous uu­den
johtajan valitsemiseksi pide­tään
Toronto.ssa syyskuun 6—10
i päivien välisenä aikana.
I Mr: Diefenbaker julkaisi Ottä-
AvaiJsa lausunnon, että tämä puo­luekokous
olisi pidqttävä aikaisem-i
min, ja että tarvittavia majoitus-'
I paikkoja olisi saatu muista kau-
Vapaa Sanassa kirjoitti eräs hen­kilö
toivomuksesta saada joku suur­hiihtäjä
tänne Canadaan näyttä­mään
kovaa menoa suksilla j a että
yksi tai parikin kustannettaisiin
tänne.
Esitys ja asia ei ole uusi, sillä
joitain ^vuosia sitten sudburyJaiset
kustansivat tänne Pauli Huhtalan
Jämsänkosken Ilveksestä, senajan
etupään hiihtäjiä ja kai nykyisten
Väinö ja Eino Huhtalan vanhin
.veli.-,
Pauli oli kova menijä vaan hä­nelle
kävi silloin niissä kisoissa niin
kuin on njone^le; muulle hyvälle ja
ylivoimaiselle miehelle käynyt, että
epäonnistMi voitelussa ja hävisi huo
nommiUeen.
Ei kai tuntenut takalasia ilmoja
eli kävi aika niin täpärälle, ettei
enää kerinnyt muuttamaan voidet­ta.
Aurinko paistoi kirkkaasti ja
alavilla paikoilla ladulla tuli jo ve­silätäköitä.
Sukset lipsuttivat hir­veästi.
Toisella kierroksella mies
koetti laittaa vesikelinliisteriä mär-
Icaän suksenpohjaan vaan eihän se
paljon auttanut, mutta hiihti kui­tenkin
toisen kierroksen paremmin
kuin muut joiden sukset oli jo
alusta lähtien kunnossa. Tämä vain
siitä;
Toronton
kuulumisia
Edellämainittu kirjoitaja. toivoi •
että jokin hiihtäjä Suomesta
pitänyt saada tä.ssä kuussa Voiman
Long Lakella Järjestämiin Canadan
hiihtomestaruuskilpailuihin, joissa
kuitenkin nähtäisiin kaikki parhaat
hiihtäjät mukana, vaikka tosin t i ­lanteesta
johtuen pieni joukko.
.Näihin kisoihin ei kuitenkaan
kukaan olisi kerinnyt vaan asiasta
olisi pitänyt neuvotella ja keskus­tella
viime kesänä.
Olisihan siellä ollut hyviä mie­hiä
kuten Eero Mäntyranta, Hannu :
Taipale, Kalevi Laurila, Arto Tiai­nen,
Raimo ja Kalevi Hämäläinen,
Oikarainen ja monet muut.
Ensi talvena ei Suomen Hiihto
liitto lähettäisi ketään etupään te­kijöitä
ulkomaille pitkiin matkpi-hin
kun kysymyksess]ä_ on Grenob­len
talvikisat ja kalkki yrittävät
päästä sinne. Mutta olisihan siellä
muita hyviä latumenijöitä kosolti
jotka, voisivat täällä näyttää ladul­la
millä tasolla kansainvälistä tasoa
ajatellen meidän hiihto on täällä
Canadassa. Joten kyllä edellämai­nittua
esitystä kannattaa ajatella
ja neuvotella. — Tekonimus.
ten. joita on luultu VoimanpesiksiVi'^"""Ostava, kaikkine kommelluksi _
saavutamme keskimäärin vain 65 i «een. Kaikki he pääsivät kuitenkin tuen se pääasiallisesti metsätöistä. • Eteiä-Vietnamista .sotavastai-ikävuotta.
Olut, tupakka ja hou- onnelliseen loppuun, paitsi herra j jotka olivat silloin suuremmassa; ''^^ mielenosoituksen johdosta Sai-sut
ovat jo tasapuolisesti naisten- ponnestari, joka oli rangaistuksen-; käynnissä. Konin vierailunsa aikana,
kin käytössä j n e . . . jotta tasaver- sa ansainnut. | Metsätyöläisten union toimisto I':<sif.st.scn kantansa perusteella
taisuutta kohden sitä ollaan me­nossa;
- '
Häl:$tin kuulumisia
Ilearst. — "Kynttilästä kevättä"
sanoo vanha sananparsi joten tal­ven
selkä on nyt taittunut. Jos vain
kevättalvi on yhtä luminen kuin on
ollut alkutalvi, niin huonojalkaiset
hukkuvat lumeen. E i ole ihme vaik­ka
verot ja muut menot nousevat­kin
kun kauppala joutuu käyttä-mään
niin paljon ylimääräistä työ­voimaa.
Poliisejakin on täällä viisi
ja virkakunta aina vain lisääntyy,
että näin pieneksi paikaksi on
Hearst hyvin turvattu.
Sairautta, on ollut täällä kansa­laistemme
keskuudessa aika paljon.
Nytkin juuri parastaikaa on muu­tamia
suomalaisia sairaalassa.
Tämän kuun 8:na päivänä kuoli
sairaalassa Antti Urho. Hän sairas­ti
syöpää jo pidemmän aikaa.
Viime vuoden aikana on kuollut
seitsemän Hoarstin suomalaista,
kirjoitan tähän heidän nimensä,
että tuttavat näkevät: Everetti Lei­vo,
Silja Kyrölahti, Antti Kemppi,
E l l i Kotiranta. Toivo Karppi, John j
Keskinen ja Emeli Nevanpää.
Kun tämän perukan suomalais i
ten joukko harvenee näin nopeassa !
vauhdissa, niin ei meitä ole kohta 1 „ . • , ,- n . r
jälellä kuin muutama henkilö. M u u - : J « * ' J ° ' ' - ^ ' f " ' " " f " ' ' (rejä, jotka kat.soivat, ettei puolue-..
tama vuo.si takaisinpäin oli tällä ! f " ^ ^ ^ . i kokousta haluta pitää ennen maa-} ten päivällisille, sunnuntaina hei-i teeseen.
perukalla satoja suomalaisia, joh-.„.;".^^.„yj,Jf^^^ , mikuun If) päivänä. - kello-12.päiväl-1.• •••.-Monet.;-.kiitoLsct- ..yllämainilyiUe
Mr. Diefenbaker ei maininnut lä, etlii ne ovat ''.suurimmat-' päi-, heidän lahjoituksistaan. :
Toronto. >— Kylläpä "Salon Ruu-su
oli mahtava kappale, mahtavas-ii
esitelty ja hyvä oli yleisömenes­t
y s k i n .— eipäs muuta kuin raiku­koon
eläköön kaikille ja erikoises- i
ti näytelmän ohjaajalle; Elsa Ro- {
manoffille. Tuhannet kiitokset kai- i
kille jotka olivat avustamas.sa, teh
Olavi Saarinen
TUL:n johtoon
Helsingistä viikon alussa saa­puneiden
tietojen mukaan on
SAK:n kansainvälisten asiain sih­teeri,
kansanedustaja Olavi Saa­rinen
valittu TUL:n uudeksi pu­heenjohtajaksi;
pungeista kesäkuusta tai sitäkin i d e n työllään j a taidollaan tämän
aikaisemmin, jos sitä olisi todella mainion illan onnistumisen mahdol-haluttu.
:
"Mutta siellä oli voimakkaita p i i:
j liseksi.
Siiattepa nähdä k u n t u l e t t e mie.s-
L^ViJOITUKSJA
VAPAUDELLE
VILI AHO eU Ranttilan Ville,
Hoyle, Ont., vastaa .82.00 Alina Si-kolan
haasteeseen. Kiitos haastees­ta,
Alina!
B I L L WLOrvI T o i o i ' ! o , ÖAi.,
vastaa $2.00 Helena .Aläkisfi) haas-milä
maakuntavaaleja hän tarköit-vällisel " m i e s m u i s t i i n ' . Syöminen-
Kajoamatta erikseen minkään I siirrettiin täältä Kapuskasingiin. E i j kieltäyt>M maksamasta t u l ^^
osan suorituksiin, joista monet j ollut tarpeeksi union jiiseniä] Jälkeen vuo-
» «• » I olivat erinomaisen onnistuneita, yh-l 'kämppien" .sulkemi.seii takia i^tm 1.948 hallituksen tulpvcroviras-
Ontarion .vaaleihin varustaudu-1 tei^näytteleminen oli ehjää ja hy- i . , . to sai häneltä ainoastaan raama-f
ö n i i s u n tnimn I v ' " sujuvaa alusta loppuun saakka,
palvelun jöhdost.'!, etenkin englah
ninkielisen lähetysaseman kehnou
taan täälläkin. Kaikki kolme puo-1
luetta ovat valinneet ehdokkaansa.
Sanomista.ja TV ovat antaneet kai­kille
julkisuutta. Vaalipuheessaan
konservatiivien ehdokas käytti
uuden demokraattipuolueen ohjel
jota auttoi hyvä roolin muistami­nen.
Kauniit laulut j a tanssit täy­densivät
"Tenhottaren" roolia (en­pä
sitä tiennytkään että Iris on
niin aito espanjatar. Katsomo puh-desta:
Sitä'kyllä parhaillaan korjail
laan ja sen pitäisi olla kunnossa
tässä kuussa. Kun täällä ei ole pai
maa. Naapuri sanoi, että mies ajoi ! •^"«"^."«^^^"«^^«"«^^'^"ksiin.; jon muuta ajan vielettä kuin istua
Suun kiitos lankeaa oh]aa]alle.! kotona ja kat.sella televisiota.
Helen-Grenon'ille. joka oli tehnyt! -• ' -
paljon työtä näytelmän saattami-l Täällä on -kyllä kaksi elokuva-, Pasifisti, llän väitti, "ettäV s
seksi noin hyvään esityskuntoon i teiitteria. mutta eivät ne iahat tah- r ' " 0 rauhaa se ainoastaah siittää l i ­haisen
vasikalla.
Pahimpaan kiipeliin joutui mei-än
Nickel-Belt vaalipiirin edusta­amme.
Tuli luvanneeksi syödä pal­ansa,
ellei Ontarion hallitus ennen
larlamentin' avaamista anna pää-jstä
kaivosyhtiöiden verotusoikeu-esta.
kunnille. Parlamentti avat-lin.
Päätöstä ei kuulunut. Siitä oli j
lehevä pilapiirros Starissa kun Co-istonin
kauppalan pormestari M.
olski kokin pukineissa on valmli-a
tarjoilemaan paita-ateriaa Gas-
>n Demers'ille, joka nolona istuu
ahvilan pöydän luona. Solski kui-mkin
ehdotti, että syönti siirret-iisiin
ensi kesäkuuhun 100-vuotis-ihlan
kohokohdaksi nikkelialueel-l.
• .. •
- . » . : -» .....''.
Lupauksista puheen ollen on syy-i
muistaa/miten väkirikkaat uniot
v z i vuosikymmeniä luvanneet ää-
Täällä on ollut napinaa televisio l " " »^»Pio" Thoreausin kansan
tottelemattomuutta käsittelevästä
tutkielmasta ja eräänlaisen peri-aateselitykscn,
A joisa estää hänet
ii.skonsa mukaisesti . • avustama.s<a j
Yhdysvaltain .sotavarustelua. 1
öniaksueh kannan, että sota on ,
välttämättömästi kapitalismista j b h - ;
•uva jälkiseurau.s. hän oli jyrkkä i
ti.
Toiypiiolueeii keskuskoniile.t pe­rusteli
päätöstään sillä, että To­ronto
on paras paikka kokouksel­le,
mihin voi tulla 6,000—7.000
edustajaa, varaedustajaa ja vieras­ta,
ja että Torontossa ei ole saa­tavissa
näitä majoituspaikkoja en­nen
syyskuuta.
hän on pääasiallisin e l i n e h t o Ja jo-1 -
kaiiien tietysti haluaa elää. S a a p u - : V- ja 11- S C U r a I.skun
kaa siis suurella joukolla nautti-, vuosikokous 19 pnä
nuian tätä .'miesmäisesti" l a i t e t t u a
Vapaus!
Tilatkaa
Port .•Vrthiir. ••-^^Voinu.stoJii- jn
urheiUiseura Iskuii vi;6,si!:o;.!-'-is
pidetään sunnuntaina, he!ir.i);;;nn
19 päivär.ä, kello 7. i l l u i ! . ! , :?{'>.
Bay St., h 1 i a l i l ' a . Toivot:;;in.
Finlandia kuoron harjoitukset- kalkki saapuisivat J:okn^;;:sp."n.
luokaii 19 päivänä. Ruoka s e on
joka elättä.'i Ja l uo p a n i s in terveyt­tä
eipäs .siis miiula kuin näkemiin.
Tervetuloa.
ovat keskiviikkona 15 päivänä kello
7.30: Illalla. Suurjuhlissa esitettä-"
vien laulujen harjoitukset ovat j o - :
alkaneet, mutta siitä huoMmatta
ovat uudet laulajat vieläkin t e i v e -i
tulleita. — \ .
jossa on nionr-nl;n'^i;i asicrtn. .J:i-seniksi
aikov;.! ri\y(,-\ tf--'vetunei-ta.
Voimisteluharjoitukset lapsille
ja aikuisille haalilla tiistai iltai­sin
kello seitsemän. — P. V.
sekä lavastajalle. Uuno Korvelle!'
puvustonhoitajille Senjalle ja ' H i l ­dalle
sekä kaikille avustajille, s i l -
do riittää sellaiseen kuin si.^äänpää i -'»^^ solia",
sykin on 75 senttiä. Eläkeraha, jot­ka
sitä saavat, on niin pieni, ettei
ä lavastus oli erinomainen, varsin-j siitä jää varaa "huvitteluun" kun; P**^'^"^,^^^
kin viinitarha näytelmässä, samoin | maksaa vuokransa ja ruokansa. ' sanoo rajantakainen
puvut olivat asianmukaiset j a kau-j Kyllä se on hyvä asia kun van- (Jatkoa sivulta l ) .
niit. I huudeneläkeavustus. nousee, vaik-j
Kiittäen hyvästä esityksestä — ! ka ei se sittenkään vastaa vielä ny-j on perusteellisesti käsitelty Cana-
H E L E X T A R V A I N EX :
monien katselijoiden joukosta —
,-• Eräs -
ELEFANTTIVITSI
Kaksi kaveria tapaavat toisensa,
toinen kysyy: — Tiedätkö miten
Miniin mahtuu neljä elefanttia?
Eihän ne sinne mahdu, ^
vastaa toinen.
— Tietenkin mahtuu — kaksi
eteen ja kaksi taakse.
P A R H A L M M A T O N N I T T E L U M ME
HULDALLE JA AARNOLLE
.HÄÄPÄIVÄNNE J O H D O S T A!
Y h t e i s e l o t e i l le
s u l o s t a k o o n päivän h a r m a a n ,
k u n löytäneet o o l t e o m a n a r m a a n .
Aulis Väyrynen
Lillan ja Seth Kiviniemi
Aili ja Leslie Feynes
Vilma ja Eino Lehtola
GalL Iris ja Wilbert
Hakala
Lempi Ja Marlli Riihinen
ja tytöt ' >
Helmi ja Eino Valkki
Pekka Kurkiniemi
Liisa ja Olio Koskela
Hilja Mäki
Saimi Kummu
Z - A e r Kujala
Valma Kaipainen
Jukka. Nieminen
Toivo Korpi
Liisa Nieminen
Miriam Smith
Lyyli ja Kauko
Lasse Lappalainen
Kerppo Laaksonen
Reino. Ritva, Erik ja
Yrjö Toukkari
Eino Hännikäinen ja
perhe
Selma Grandahl,
Crystal Palls, Mich.. U.S.A.
Mr. ja mrs. Väinö Laine
Lempi ja Jussi Kuuttila
Paavo Lappalainen
Juho Nissinen
KIITOS
Sydämellinen kiitoksemme ystävillemme jotka .saavuitte on­nentoivotuksin
ja lahjoin mcidiinhäätilaisuuteemme.
Kiitos Illan emänniUe/mfs,Valkil',e, mrs, Koskelalle ja mr.s.
Latvalalle. ,
HULDA JA AARNO HIETALAHTI
82 Willcocks st., Toronto 4,. Ontario • helmikuun 4 pnä 1967
o
0
1
o
o
.cx
o<
o
CU
o
ot
o
o
. o
o
,-. o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
. o
o
o
o
o
. o
o
o
o
u
o
o
o
o
o i
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
p
kyistä elintasoa. — .-Vune.
Ajautuuko Kiina
i sisällissotaan?
(Jatkoa .sivulta 2.)
tosta, armeijasta, teollisuudesta,
yliopistosta, lehdistä, radiosta, po­liisin
ym. johtoa.semista. Kun nämä
vastustajat on poistettu, ei puolue­kokousta
tarvitse järjestää tai se
järjestetään ; Maon vastustajat si:
vuuttaen ja Maon omaa valtaa lu­jittaen.
Kiinan kansalliskongressi. Joka
perustuslain mukaan pitäisi ko­koontua
"vähintään kerran vuo­dessa"
ei tiettävästi ole ollut kool­la
vuoden 1956 tammikuun jäl­keen,
jolloin muuten valittiin ny­kyisin
paljon solvattu valtion pää-mies
Liu Shao-tshi uudelleen vir­kaansa.
Tilanteessa on paljon yhtymä­kohtia
Stalinin kauteen Neuvosto­liitossa.
Stalinkin; sivuutti puolue-ja
hallintoelimet ja loi omatyyppi^
sensä yksinvallan, joku niin ikään
organisoi tilapäisiä joukkokokouk­sia
tuomitsemaan niitä puolue- tai
muitd johtajia, jotka eivät taipu­neet
Stalinin tahtoon.
Erot;Stalinin ja Mao"?! takliika.s-sa.
ovat vain muodollisia. Maon
vallananastus tapahtuu tässä vai-hoe,
ss.a jo.ssakin mielessä "julkisem­min'''
kuin aikoinaan Stalinin. Itse
asiassu Muon yksinvaltaa on raken­nettu
jo pitkän aikaa, ehkä jo vuo­dosta
]9.').'^ alkaen ja ainakin v i i -
I dassa.''
I Mr. Fulton puolu.sti Canadan hai
i lituksen asennetta tässä pankki ;
; asiassa. •
\. Mutta mr. Fulton ja mr. Brock i
olivat samaa mieltä siinä, että Ca '
nadan pitäisi liittyä Yhdysvaltain,
johdon- alaisuude.ssa olevaan Ame^
rikan valtojen järjestöön (OASiin).
.Mr. Camp oli kuitenkin eri miel ;
tä. Hän .sanoi, että Canada voi an-;
taa paremman panoksen maailman i
rauhan hyväksi olemalla pois OAS- '
in jäsenyydestä. ;
f "NATO on laskusuunna.ssa," sa-
' noi mr. Camp. "ja Canadan etuja
voidaan parhaiten palvella sotilaal­lisiin
liittoihin kuulumatta."
Mr. Fulton sanoi, ettei hän voi
iiähdä, miten Canadan läntisen pai-
I lonpuoliskon yhtenä maana ei voisi |
olla OASin jäsenenä "sanomatta, {
että me emme ole osa läntisestä
pallonpuoliskosta".
Cana '18671 1967 a
Yhdysvallat aloitti
P-Vietnamin pommituksen
jälleen maanantaina
(Jatkoa sivulla 1)
lettiin uudelleen maajoukkojen toi­mesta.
Yhdy.svallain kon^re-ssin raha-asiain
valiokunnan puheenjohtaja
CJeor^e H. Mahon sanoi kuitenkin
puolestaan, että Pohjois-Vietnamin
pommitusta olisi tehostettava ja
laajennettava. "Meidän on saatel-meLstään;
19.58 lähtien, jolloin ar- tavaVietkoiiK kärsimään enemmän
mcij^n kaksi ensimmäistä"puhdi.s-! kuin tähän mennessä," hän sanoi.
lu.sta''. tapahtui.
Virallisista uutisista päätellen
Maon linjaa vastustavia on vähän
kaikkialla j a ilmeisesti heitä on
lukumäärälseslikin paljon. Heillä
ei kuitenkaan näytä olevan mitään
vaikuttamisen keinoja; 1'ropajian-distisesta
"joukkoihin vetoamises­ta"'
huolimatta ei maassa käS'dä
keskusteluja itse asioista, ei verra­ta
vaihtoehtoja, suoriteta valintaa.
Puhevalta on vain Maolia ja niillä,
jotka loistavat hänen iskulausei­taan;
,
Hilkka Ahmala.
I Puhuen Canadan yliopistojen Ii
beraalien yhdistyksen edustajako-kouk.
se.ssa Ottawa.ssa viikon lopul­la,
pääministeri Pearson sanoi tun­tevansa
vissinlaista myötätuntoa
Yhdysvaltoja kohtaan sen valit­taessa,
että pommituksen lopetta­minen
ei automaattisesti lopeta so:
ta eikä aloita rauhanneuvotteluja.
"Se (pommituksen lopettaminen)
olisi yksi askel, mutta sen lisäksi
oli.si otettava paljon muita askelei-;
ta* joitakin niistä pohjois-vietnami-laisten
loimesta", sanoi mr. Pear­son.,/,
(Jatkoa)
30. OSA
Englantilainen merikapteeni James Cook o li
tehnyt useita tutkimusmatkoja Tyynellemerelle, pur­jehtinut
eteläisen napapiirin yli ja kartoittanut mo­nia
saaria kuten Tahitin ja Uuden Seelannin saaris--
tot. Kun Englantiin t u l i lieto.uusista löydöistä Tyy­nenmeren
pohjoisilla rannoillav" annettiin kapteeni
Cookille määräys lähleä matkalle puolustamaan Bri­tannian
oikeuksia ja .samalla etsimään tietä sisä­maahan
tai mantereen yli pohjoisen meren kautta.
Cookin johtoon annettiin fkaksi laivaa, Resolu-tion
ja Discovery. Laivat oli hyvin varustettu kai­killa
ajanmukaisilla meren- ja maanmittausvälineil-lä
ja ruokatavaraa varattiin kahdeksi vuodeksi. Mat­ka
alkoi kesällä 1776 ja kokonaisen vuoden matkai­lijat
kiertelivät meren, eteläsaarilla. Tällä matkal­laan
Cook löysi Havaijin saaret, joiden alkuasukkaat
näin ensimmäisen kerran näkivät isot purjelaivat.
Kun Cook miehineen meni maihin tarjoten lahjoja
saaren asukkaille, he kaikki kumartuivat maahan,
englantilaisten edessä, sillä he pitivät-heitä juma­lina.
Alkuasukkaat palvelivat merimiehiä lahjoilla
ja suurilla juhlilla, varustivat laivat täyteen hedel­miä
ja maan tuotteita. Kun Cook lähti matkalle poh­joiseen,
hän lupasi kotimatkallaan palata takaisin
saarille ja jätti heimon johtajille Britannian lipun
käyntinsä muistoksi.
Laivat kulkivat pohjoiseen läheUä rantoja, et­sien
suuria jokiteitä, mutta vaikka he näkivätkin
suuren Columbia joen suun, he vain luulivat sitä
suureksi lahdeksi ja menivät eteenpäin pitkin ran­nikkoa.
Huhtikuussa 1778 laivat pääsivät Nootkan
salmeen Vaneouverin saarella. Heidän edessään au­keni
mahtavat maisemat, suuret-vuoristot lumihuip-puineen,
vihreät metsät ja värikäs intiaanikylä, jon­ka
asukkaat monella suurella kanootilla ottivat mat­kustajat
vastaan. Cook miehineen asusti saarella
kuukauden päivät, jonka i-ikano kävivät vilkasta
kauppaa alkuasukkaiden kanssa. Englantilaisilla ci
ollut mukana mitään erikoista kauppatavaraa, ko.ska
se ei ollut heidän matkansa tarkoitus, mutta koska
kaikki metallitavara oli erittäin haluttua, vaihtoivat
he nupit takoistaan, .soljet vöistään, veitset ja kir­veet,
joilla saivat satoja saukon nahkoja, Miehet
päättivätkin että olisi paljon tuottoisampaa aloittaa
kauppakeskuksia, kuin lähteä etsimään tuntematto­mia
seutuja, vaikka Britannian hallitus olikin lu-pohjoiseen.
Taaskin he kulkivat lähellä rantoja, kar­toittaen
monia lahtia ja niemiä, aina "Beringin sal­melle
saakka. Suuret jäävuoret katkaisivat matkan
eteenpäin ja kun alkoi ilmenemään tyytymättömyyt-:
t ä miehistön keskuudessa, Cook päätti palata takai­sin
-Englantiin valmistamaan uutta matkaa. Koti­matkalla
lupauksensa mukaan Cook poikkesi Ha.
vaijin saarelle, mutta nyt vastaanotto ei ollutkaan
ystävällinen ja Cook murhattiin saarella, jonka ran­nalla
liehui Britannian lippu.
Miehistö pääsi pakenemaan j a kotimatka kulki
Kiinan kautta, jonka satamissa myivät satumaisista
summista kaikki saiikon ja hylkeen nahat. Kun tieto
näistä arvokkaista turkiksista levisi toisiin Euroo­pan
maihin, alkoi monia kauppalaivoja purjehtia
Canadan länsirannikoille. '
Ensimmäiset eurooppalaiset asutukset lännen
saarilla olivat venäläisten perustamia, olivathan he
käyneet kauppaa alkuasukkaiden kanssa jo puoli-vuosisataa
ennen Cookin matkaa. Ensimmäinen eng­lantilainen
kauppias, joka vakituisesti kulki Kiinas­ta
Vancouverin saarelle, oli James Hanna j a vuonna
1788 englantilainen John Meres osti maata intiaani­heimolta
Nootkan salmen rannalta, johon hän ra^
kensi sataman ja kauppakeskuksen. Meres oli tar­mokas
mies ja hän voitti itselleen ystäviä alku­asukkaiden
keskuudessa, jotka keräsivät hänelle turr
kiksia kaikilta rantaheimoilta. Vuonna 1789 Meres
rakennutti ensimmäisen laivan .satamassaan, jolla
hänJuiljetti lastinsa Kiinaan j a hänen satamastaan,
kaikki englantilaiset laivat saivat aina suuren las:
tin turkiksia.
Tieto tästä vilkkaasta kaupankäyniisestä tuli
Espanjan ruhtinaan tietoon ja koska Espanja oli
j o valloittanut suuret alat Etelä-.Amorikan rannik­koa,
annettiin laivastolle määräys, ettii Ksp-ui.ian
vallan alle pitää saada koko mantereen raiitainal..
Vuonna 1789 Espanjan laivasto. Jose Mart! i h ' z i !i
johdolla valloittikin kauppakeskuksen Noolkas.^ii,
otti haltuunsa Britannian laivat j a - v a i i u i t s i ; inu'-
histöt. Tämän johdosta Britannia julistikm. .sodan
E s p a n j a a vastaan, ja vuodon molempien . m ; ; i d i ' !i
laivastot kävivät kamppailua uusista aUismaisia.
. S u u r - B r i t a n n i a n merivoimat olivat kiiitcnkiii
voittoisat, Ja vuonna 1790 k i r j o i t e l t i in Noolkan.-so­pimus,
jo.ssa Espanja myönsi EnaUumillotii.sdiM oi­keudet
kaupankäyntiiiyfEspanja joutui niak.'-;ai:iaan
s u u r e t summat kaikista vahingoista. : j o i la ,s;.' oli
vannut 20,000 puntaa palkkioksi sille joukkueelle, tehnyt Meiesin kauppalassa, ja E n g l a n n i n lipuu
joka löytää kauan etsityn vesireitin maan keskuk-seein.
Vihdoin CooK sai suostuteltua melkein kaikki
miehet takaisin laivoihin ja matka alkoi eteenpäin
suoja.ssa, Britannian laivaston varjoliin alla k.aupan-käynti
Kiinan, kan.ssa kasvoi ja vaurastui.
(.latkiuiV ,
I-,
n
t<
k
t(
ti
tl i