Vapaus, September 14, 1971

              Sivu sf' Tiisitai,syyök. J4p.--Tuesday,-Sept 1V1971
\T A T I A T T O ' INDEPENDENT LABOR ORGAN
V A Jr A U Ö FINNISH CANAplANS
(LIBERTY) llÄlBlLaJed Noy. 8,1^^^
ISdltnr: W. ESLTIMD ^Mlg^^i E. SOESl
00. Untdil^ 109-109 t^jesk Su^tbunrr Otttaito,
MittilInK eiädrass: Bttt 09.'
AdveirtMDg rataa Ilpoa appMc^^ trfte of ohairBe. '
• ^ • Ä l Ä l i i l i l A G E IMU SS
•mAVSBINNAT:
1 Tlc. $10.00, 6 kk. $&iS
3 kk. $3.00
uSauAomtnta: n: 1l vvkk.. $$1i1l-6%0.« 6 tttkt.. $8.29
"SotilaallitKn kamjjattja on kääntynyt: mddän' eduksemme, j^^
ybteiskuntamoraalia tulee uudelleen\nostaa,'' Lutiiette 'ehkä iäm^
"rauhoittavan" lausunnon olevan läbiifiäin Saigonista. Siitfä erbh-dytte./
Nämärovat Fohlois-Iri&nnissa olevien 'brittijoukkojen 'ko­mentajan
sahoja.
Valtion avustusta ulppoiriskaille
Huolimatta siitä mitä "hyviä tarkoituksia" siihen mahdolU-sesti
on liitetty, Uittohallituksen lakiehdotus $80 miljoonan suu­ruisen
rahaston muodostamiseksi niiden auttamiseksi, jotka jou­tuvat
kärsimään Yhdysvaltain tuontiveron 10-prosehttisesta ko-
,rotuksesta, se ott^ todeUista "kultaisen vasikan" avustusta, josta
esimerkiksi Torontossa ilmestyvässä suomenkielisessä lehdessä on
viiodätettu krokotiilin kyyneleitä silloia kun on haluttu parjata ja
mustamaalata vastoin tahtoaan taloudelliseen ahdinkoon ja hätään
jöjiturieita varattomia ihmisiä -v- työttömiä, eläkeläisiä ja muita
pikkuihmisiä. Kun liberaalipuolueen hallituksen "avustusohjelmaa
kiitetään maasta taivaaseen asti "sellaisten voimien toimesta kuin
Ontarion konservatiivinen pääministeri William Davis ja Suuren
Rahan tuntumassa oleva aamulehti Globe and MaiU kuten on
titssä.yhteydessä tapahtunut, niin silloin nähdään ilman muuta
mistä on kysymys.
Totta onj että hallituksen lakiehdotuksessa sanotaan vienti-yhtiöille
annettavan avustusta siinä mielessä, etteivät ne lisäisi
työttömien armeijaa, ja että tarkoitus ei ole auttaa niinkään paljoa
yhtiöitä kuin ön vastustaa työttömyyden lisääntymistä.
Toisaalta on kuitenkin huoroattava, että haUitus on omak-sunut
avustussuunnitelmansa perusteeksi suuryhtiöiden omat ar­viot
ja; selostukset siitä, kuinka suuria) menetyksiä ne tulevat kär-sipaään
ko. amerikkalaisen tullimuurin takia. Myös oletetaan, että
vietttiyhtiöt ovat luonnollisesti maalanneet mahdollishnman syn­kän
kuvan, saadakseen siten mahdollisimman paljon valtion tuki­rahoja
— eli avustusrahoja. Tulokseksi saadaan kaikista hyvistä-kin
tpiyeiste huolimatte se, että canadal veronmaksajat jou-tuyat
maksamaan Yhdysvaltain korotetun tullimuurin aiheuttamat
tuloväiiennykset suurille vientiyhtiöille, joista huomattava inäärä
ok Weril*aläisten rahamiesten omistuksessa ja kontrollissa!
H Ä u s kieltäytyy itsepäisesti käytettävissä olevista vasta­vedoista
— kuten esimerkiksi Yhdysvaltain t tuiki tär­keiden
raäka-aineiden ja puolivalniisteiden vientitullien määritte­lystä,
puhumattakaan siitä, että upporikkaille vientikapitalisteille
sanottaisiin, jotta niiden laitokset kansallistetaan, ellei niitä pi­detä
käynnissä. Yhtä kummallista on se, että finanssiministeri
E. J. Bensönin viime kesldviikcoteestalausuiinosta huolimatta,
miissä hän tunnustaa monen canadalaisen kauan sitten omaksu­neen
kahnaii; että ekonomian yksipuolinen kehittäminen Yhdys­valtain
rinnalla ja sen hyväksi, osoittautuu kriisitilanteista suur­ongelmaksi,
liittöhaUitukaen tbimeata ei ole ainakaan tähän men­nessä
.ryhdytty mihinkään näkyviin toimenpiteisiin sen hyväksi,
että canadalaisia tehdastuotteita ruvettaisiin myymään muihin
maihin — jotka eivät pystytä ylimääräisiä tulliesteitä niideri tielle.
Hallituksen avustusohjelma edustaa siis todellista sosiaali­huolto-
avustuksen antamista, mistä hyötyvät ensikädessä ja eniten
rikkaat, joilla ihnan sitäkin on jo liian paljon sitä niitä koi syö
ja ruoste raiskaa.
Ulsterin kaupungeissa palaa
rakennuksia,, kokonaisia asuin-kortteleita
on tuhottu kaduil­la
on barrikadeja, kuulat vin­kuvat
ilmassa ja brittiläinen
artmija suorittaa kotietsintäjä
Belfastin ja Londonderryn työr
läiskaupunginosissa, Tuhansia
siviilej,äon paennut kotipaik­kakunniltaan
Irlaimin tasaval­taan.
Lontoolaisen Daily Mir-rorin
kirjeenvaihtaja John Pil-ger
välitti Belfastista uutisen,
jossa sanottiin: "Kun neljän
päivän sisällä kuolee 24 ihmis-täi
toisin sanoen keskimäärin
enemmän kuin amerikkalaisia
Vietnamissa^ ^ minkäänlainen
naamio ei pysty peittämään
sit^ tosiasiaa, että Yhdistynyt
kuningaskunta on vedetty avoi­meen
sotaan..."
50 vuotta sitten Irlannissa'
päätyi yli 700 vuotta kestänyt
englantilaisten herruus, ja maa
sai itsenäisyyden. Mutta kapi­naan
nousseet voimat olivat vä­häiset
koko maan ' vapauttami­seen.
Englantilaisten onnistui
säilyttää Ulsterin provinssissa
kuusi kreivikuntaa. Irlannin saa­ri
joutui keinotekoisesti jaetuksi.
Englanti tarrautui Ulsteriin mo­nistakin
syistä, mutta viimekä­dessä
strategisista. Brittiläinen
tietosanaOcirja esimerkiksi kirjoit­taa,
että "Ulster puolustaa Eng­lannin
pääsatamaväyliä". Belfas-jai
sota-aluksista. Täällä bn hyvä
maaperä ja halpa työvoima.
Pitäessään kynsin hampain
kiinni Ulsterista Lontoo on näi­nä
vuosina harjoittanut katolisen
ja protestanttisen väestön yllyt­tämistä
toisiaan vastaan käyttä­mällä
hyväkseen kirkkoa jäpplii-sikomentoa.
Katoliset, jbtkä 'mud
dostavat kölmahtieksen Ulsterin
väestöstä on" asetettu toisen luo-'
kan kansalaisten asemaan, he ovat.
eräänlaisia "valkoisia neekei-ei-tä".
Huomattavalta; osalta kato­lista
väestöä on evätty äänioi­keus.
Työpaikkoja heitä varten
ilmaantuu vain joskus, joten
useissa katolilaisten ghetoissa
työttömyysluvut nousevat 40—50
prosenttiin. Aaunnbn saannissa
he ovat viimeisinä; Poliiäikomenr
to nojaa surullisenkuuluisaan la­kiin
vuodelta 1922: lain perus­teella
poliiseilla on oikeus van­gita
ihmisiä ja sulkea heidät epä
määräiseksi ajaksi vankilaan il­man
kuulusteluja ja oikeuden­käyntiä.
Poliisilla on myös oi­keus
omaisuuden takavarikointiin
jne. Irlantilaiset lehtimiehet ovat­kin
sanoneet, että laki loukkaa
YK: n ihmisoikeuksien julistusta
lähes kaikissa koihdin. -
Kansalaisoikeusliike ja lukui­sat
rauihalliset mielenosoitukset
Ulsterissa sekä poliisin mielival­ta
mielenosoittajia vastaan ovat
saaneet kiihdyksiin koko maan.'
Katolilaiset eli "valkoiset neeke-tin
telakoilla tuotetaan kymme- rit" vaativat itselleen tasa-arvoi-nesosa
Ison-Britannian kauppa- suutta, työtä ja asuntoja. He vat(
tivat ein. lain kumoam&ta ja ää­nioikeutta
vaaleissa;. pÄikallinen
halUtttö lupasi vuohn^' 1968 uu­distuksia,
koska suuret jouMco-
^liikkeet saivat sen pelästymään.
Hallitus ei kuitenkaan telmyt mi­tään:
se luotti kansalaisoikeus­liikkeen
hajaannukseen.
Lontoo ei halua tunnustaa tyy­tymättömyyden
todellisia syitä
Ulsterissa, ja ryhtyi elokuun 9.
päivänä uusiin toimiin, jotka kär­jistivät
tilannetta ja olivat alku­syynä
uuteen räjähdykseen.
Elokuun 9. päivänä Englan­nin
armeija ' yhdessä paikallisen
poliisin kanssa suoritti laajoja et­sintöjä
ja vangitsemisia katoli­laisten
asuinalueilla.iJVerukkeena
oli "taistelu terroristeja vas­taan".
Todellisuudessa vankiloi­hin
suljettiin (eli "internoitiin"^
kuten englantilaisten sotajouklko-jen
komentaja kohteliaasti sa­noi)
kansalaisoikeusliikkeen joh­tohenkilöitä.
Lontoo nojaa täs­sä
em. vuoden 1922 poikkeusval-tuualakiin
eli kuten irlantilaiset
itse sanovat laillistettuun laitto­muuteen.
Brittijoukkojen komen­tajan
mukaan nämä ihmiset pi­detään
"vartioinnin" alaisina vuo­sia
— ja siis ilman oikeuskäsit­telyä.
Ihmisiä ei ole vain vangittu.
Irlantilaiset lehtimiehet ovat saa­neet
selville, että vangittuja
myös kidutetaan ja jopa surma­taan.
Vuorokausiin heidän ei an­neta
nukkua, heille ei anneta'
ruokaa ja heitä hakataan.
totoimet jää tähän, vaan että piil­tä
Böaraav4t^%iöl9^in rajuiqanat.
V|liivaltaiBet' otteet. Vld^iAk
taiantumuksellisia:: voimia^^
f^istimielinen jpappi'; Jan PaMey
entinen siflliihlnlsteri Craig ym.
Ulsterin tapahtumat ovat uu- -
delleen nostaneet esiin kysymyk­sen
Irlannin yhdistämisestä. "Me
emme voi sallia Englannin halli­tuksen
jakavan maatamme... Ei
ole olemassa kahta Irlantia...
Irlannin tulee olla yhtenäinen",
korosti Irlannin tasavallan pää­ministeri
John Lynch.
Hyvin vaikea on englantilais­ten
huomioitsijoiden asema. Jopa
Times on ollut paflcotettu tunnus­tamaan,
että laki poikkeui^al-tuuksista
vaikuttaa Euroopan
asioihin ja asettaa Engla^min
epämukavaan tilanteeseen, koska
Englanti on allekirjoittanut Eu­roopan
ihmisoikeuksien sopimuk­sen.
Satojen ihmiesten "intemoin-ti"
vailla oikeuskäsittelyä ja kuu
lusteluja rikkoo tätä: sopimusta.
Yritykset tukahduttaa oikeu­denmukaiset
vaatimukset Ulste­rissa
sanaoilla menetelmillä, joi­ta
Englanti käytti muissa siu:-
tomaissaan, puhuu selvää kieltä
siitä, että konservatiiviset brit­tijohtajat
eivät ole luopimeet im­perialistisista
otteistaan, joka on
tuomittu poliittiseen vararik­koon.
Kuten Bernadette Devlin, tu­linen
kansalsusoikeustaistelija sa.<
noi: "Vankiloita ei ole niin pal­jon,
että niiden avulla voitai-
Useat irlantilaiset ovat huolis- lantilaisista!"
siin puhdistaa Ulsterin kadut ir-
Tri David Suzuki, joka työs­kentelee
genetiikon ominal^
^suudessa British Columbian
yliopistossa, sanoo laajalle le­vinneen
elikäisypillereideh
käytön voivan vaikuttaa
miesten äänijänteisiin. Lop­putulos
voi olla se, että lilie»^
hillakin tulee olemaan kimak­ka
ääni, sanoo tohtori; , v.
Unikaii lähestyy latina­lailta
Aimierilkiuia'
Wien. — Uinkarin varapäämims-teri
Miaityas Timar lähti asju^iiiin
Budapeat£stä fciertomaikaOe laiäna-laiiseen
Amexäkkaan. Matk^ tar-ifffftnteeina
on biji)!^ Ui&ami ta-budslliisia
siteää tähän msnosaon.
T&nar vierailee Argentiinasi,
ChiTessä, Penes^a ja Equadcnissa
näSdem maiden hali^&sen kissoista.
Isurkeä sopimus
Neljän suurvallan suurlähettilään allekirjoittama sopimus
Länsi-Berliinin kiistasta — sen operatiivisen osan teksti julkais­tiin
Vapaudessa viime torstaina — on isaariut suurta huomiota
osakseen kautta maaihnan ja luonnollisesti myös Canadassa. Jois­sakin
piireissä on suoritettu hiusten halkomista ja yritetty sen
perusteella selittää, että Länsi-Berliinin sopimuksella ei ole mitään
merkitystä tai jopa niinkin; että hyöty siitä tulee kokonaisuudes­saan
länsimaille.
Tosiasia on tietenkin tässäkin tarua kummempi. Menemällä sor
pimustekstin sanamuotoa syvemmälle, eli varsinaiseen asiaan, sil­loin
havaitaan, että sopiniuksen lopullinen hyväksyminen ja täy­täntöön
paneminen poistaa yhden vaikeimman kiistakysymyksen
Euroopan poliittisesta elämästä tunnustaen, toisin kuin esim. Sak­san
revanshimielisten piireissä on tähän asti menetelty, että 110
mailin päässä Saksan valtioiden rajalta. Itä-Saksassa oleva Länsi-
Berliini ei ole osa'Länsi-Saksasta, vaan sen ulkopuolella. Tämä
tärkeä tosiasia ja muut sopimukseen yhtyvät seikat oikeuttavat
esimerkijl^i l>Ieuvostoliiton lehtien arviot, että kaikki osapuolet
hyötyvät tiänsi-Berliihin sopiimuksesta.
• \ Selvää siis on, että Länsi-Berliinin isopimus tarkoittaa täytän­töön
sovellettuna (sitä ennen on Saksan valtioiden sovittava kes­kenään)
käännettä parempaan. Siten päättyy eräs tärkeä vaihe
idän ja länneix välisessä pitkäaikaisessa kylmässä sodassa, joka oh
erilaisin muodoin pitäniyt Eurooppaa ja koko mailmaa tuskastut­tavan
lähellä kolmannen; maailmansodan syttymisen niahdollisuut-ta,
kuten SKDL:näänienkännättaja, Kansan'UuUset totesi jo^
vassa tbimituskirjoituks^issaan viikko sitten sunnuntaina. Lehti
osoitti samalla, että lÄnsirBerliini on ollut yarmistamatbn pommi
EuroopaiTsydämessäl Tämä sopimus on tarkoitettu yanpaistamaan
se pitävästi ja'pysyvästi.
Toisaalta on muistettava, että kysymys Länsi-Berliinistä on-ollut
se kynnys, joka on .pidättänyt niiden mitä merkittävimpien
sopimusten lopullista vahvistumista, joita on solmittu Länsi-Sak­san
ja Neuvostoliiton ja Puolan kesken rauhantilan molemmin­puoliseksi
valmistamiseksi toiisen maailmansodan päätyttyä muo­dostuneilla
rajoilla. Länsi-Berliini on omiaan myös avaamaan
mahdollisuudet Eurbopan turvallisuuskokoukseii valmistelulle ja
kooUe kuteuijaiselle; On aryipitu, että tämä sopimus kaataa län­nen
tähän asti asettamat esteet molempien Saksan valtioiden tun-nustaihisen
tieltä.
Neljän vallan sopimuksen; allekirjoittaminen Länsi-Berliiniä
Hbskevista kysymyksistä on tärkeä poliittinen tapaiituma, totesi
puolestaan Puolan pällministeri Piotr Jaroszewicz splittäen, että
sillä on suuri merkitys Euroopan rauhan ja turvallisuuden asialle.
Sen vuoksi Puolan hallitus tervehtii tyydytyksellä sopimusta ja
kannattaa sitk kaikinpuolisesti, hän sanoi.
Neuvostoliiton johtava lehti, Pravda sanoi viikko'sitten sun­nuntaina,
että L^nsi-Berliinin sopiAiuksen merkitystä on vaikea
yliarvioida Ja selitti, että LänBi-Berlilfiih kysymyksen ratkaise­misella
tehdään vaarattomaksi jännityko^p ja kriisititontpidon sy-
C-VITAMIINISTA
Vitamiini C:n tärkeydestä ih­misen
terveydelle ja hyvinvbin-nille
on päästy tietoisuuteen vas­ta
aivan viime vuosien aikana.
Seuiaavassa on asian "unhbitet-tu
puoli":
C-vitamiinia verrataan sement­tiin,
joka pitää tiilirakennuksen
koossa samoin toimii C-vitamiihi
kehomme koossapitäjänä, tukien
yhdistäviä kudoksia lihaksissam-me
ja erikoisesti luustomme ja
hampaittemme kunnostajana. Ve­risuonten
kalkkeutumisen ehkäi­sijänä
ja kalkin poistajana veri-,
subnista vitamiini C on ainoa tä-hänsaakka
tunnettu lääke.
Neuvostoliitossa bn jo monia
vuosia sitten osoitettu G-vitamii-
SYNTYAAÄ.
PÄIVIÄ
Frank Tommila, Whitefish
(Pikku Penage), Ont. täyttää
lauantaina, syyskuun 18 pnä 73
vuotta.
Jack Walli, Sudbury, Ont täyt­tää
lauanteina, syyskuun 18 pnä
76 vuotta.
Tyyne Sillman, Thunder Bay,
Ont täyttää maanantaina, syys­kuun
20 pnä 78 vuotta.
Arnold Mänty, Kirkland Lake,
Ont täjrttää maananteina, syys­kuun
20 pnä 73 vuotte.
Matti Ponne, Wahnapitee, Ont.
täyttää maananteina, syyskuun
20 pnä 72 vuotte.
Elina Sytelä, Sudbury, Ont.
täyttää maanantaina, syyskuuii
20 pnä 65 vuotte.
Yhdymme sukulaisten ja tutte
vien onnentoivotuksiin.
nin hyödyllinen vaikutus elimis­töön,
jos sitä nautitaan suurina
annoksina. C-vitamiinin tärkeyttä
ei olla tarpeeksi korostettu mei­dän
"vapaayrittelijäin" yhteis­kunnassamme.
'Bisheslääkäreille'
C-vitemiini on hintensa halpuu-deste
johtuen huonoa bisnestä ja
sen sairauksia ehkäisevä ja yleis-kuntia
edistävä, vaikutus on ehkä
toinen syy.
Rikkaat, iäkkäämmiksi käyneet
ihmiset tuhlaavat miljoonia eri­laisten
sexi-kiihoituslääkkeiden
hankkimiseksi, joiden jälkiseu­rauksena
on entistä suu rempi la­maannus.
Vitamiini C vaikuttea
elvyttävästi myöskin sukupuoli-hormooneihin
ilman haitellisia
jälkiseurauksia ja hinte on vain
murto-osa kaliiiste hormooniruis-keiste.
Verisuonten kalkkeutumia- ja
nivelreumatismi- ym., lääkkeenä
on C-vitamiinia tulee käyttää suu­rina
annoksina. Pienien annok­sien,
noin 300 mg, ei sanote vai-^
kuttevan merkityksellisesti, vaan
on "normaalina annoksena" pi­dettävä
1000 milligrammaa päi­vässä.
(Kaksi kertea Nobelin pal­kinnon
saanut - Linus Pauling
käyttää C vitamiinia 3000 mg.
päivässä, mutta suosittelee "vain"
1000 mg. päivässä.) Suurinkaan
annos C-vitemiinia ei ole osoit-tenut
pienintäkään haitallista si-vuvaikutuste.
Keho ei varastoi C
vitemiinia, siksi on se nautitteva
päivittäin. — A. K. K.
Roiu^rron uhrdlle apurahoja Ikuten sitä annteftaan
Etelä-Afiilkasisaikin; Aing^ela^apauls y U t ^ esimfeifbikiiiä
Geneve. — Kirkkojen maail­manneuvosto
ilmaisi viime tora-taiha
katsantokannan, että Yhdys
vallat ei aina suojaa riittävästi
vähemmistönä olevien roturyh-mien
oikeuksia.
Esimerkkinä tästä mainitean
sellaiset äskettäiset tapaukset
kuin Mustien Pantterien, Sole-dad-
veljesten ja Angela Davisin
asiain käsittely. Maailman kirk­koneuvosto,
johon kuuluu yli 250
kirkkoa maailman eri puolilta, te
ki nyt uuden päätöksen $200,000
suuruisen rahamäärän luovutte-miseksi
rotusyrjintää vastaan. Se
annetaan 24 :n järjestön käytettä­väksi.
Kaksi kolmasosaa tästä raha-summaste
menee rotusyrjintää
vastustavien avustamiseksi Etelä-
Afrikkaan, mutta $7,500 anne­taan
Yhdysvalloissa perustetta­vana
nyt olevalle järjestölle, jon­ka
tarkoituksena on puolustaa
kansalaisvapaiiksia ja vähem-mistörotujen
oikeuksia.
Vuosi sitten rotysyrjintää vas-tustevien
tukemiseksi annettu
$200,000 suuruinen lahjoitus nos-tetti
prbtestimyrskyn Etelä-Afri­kassa
missä pieni valkoihoisten
vähemmistö pitää tummien suur­ta
enmmistöä miltei kokonaan oi­keudettomassa
asemassa. Mutte
Kirkkojen maailmanneuvoston
amerikkalainen sihteeri Eugene
Carsbn Blake on horjumatte puo­lustanut
mainittua, päätöstä. :
Nyt tehdyn päätöksen yhtey­dessä
julkaistussa lausunnossa
sanotaan: "Huomioiden, että ju-
JOULUN" AVUSTAJILLE
Vanhojen perinteiden mukaan julkaistaan tänäkin vuon­na
Yhdysvaltain ja Canadan suomalaisten yhteinen Joulu­julkaisu.
Kuten ennenkin, julkaisu ilmestyy siksi hyvissä
ajoin, että se ehtii etäisemmijlekin lukijoilleen ennen jou-
Julkaisuun otetaan kiitollisuudella vastaan avustajien
kirjoituksia: kertomuksia, ajankohtaisia muistelmia, novel­leja,
runoja-ja muita, sekä kirjoitusten yhteyteen sopivia
tai muuten ajankohtaisia ja julkaisun asua rikastuttavia
kuvia. Kuvat palautetaan pyydettäessä takaisin huolimatta
siitä tulevatko ne kaikki käytetyksi tai ei.
Teknillisten vaikeuksien voiUamiseksi pyydetään^ et­tä
kaikki kirjoitukset ja kuvat olisi lähetettävä julkaisun
toimitukselle viimeisiään lokakuun 1 päivään mennessä
1971 osoitteella: "Joulu, Box 69, Sudbury, Ont., Canada.
Avokätisestä avustuksesta etukäteen kiittäen,
JOULUN TOIMITUS.
riidi- ja rankaisumenetelmät ei­vät
Yhdysvalloissa anna aina riit­tävää
suojaa rotu-vähemmistöil­le
ja köyhille, ja että rotusyr­jintä
liitettynä oikeuslaitokseen
ja hallintoelimiin vaarantaa sen
periaatteen operaatioa, että syy­tetty
ihminen on syytön kunnes
hänen syyllisyytensä on todettu
— tämä on nähty visseissä muo­doissa
hyvin tunnetuissa Mustien
Pantterien, Soledad-veljesten ja
Angela Davisin tapauksissa •—
(kirkkoneuvoston ) johtokunta
huomioi, että Yhdysvalloissa ol­laan
muodostamassa kanSalliste
komiteaa tarkoituksella" "Ölhnit-iää
huomiota tähän asiaan.
"Tämän vuofksi johtokunta va­raa
$7,500 ja valtuiittaa Kirkko­jen
maailmanneuvoston viricaili-jat
luovuttemaan sen pääsihtee­rin
ehdotuksen perusteella 'laaja­pohjaiselle
yhdysvaltalaidsomite-alle
niin pian kuin saadaan va­kuutus,
että se on asianmukaises­ti
muodostettu."
RiioJkatarpeiden
hnmat nousevat
Hdsiiikl. — Viime viikko oli
Sntmiessa vyön kiristämisen ja
hampaiden naulaanjpanon viikko.
Alkuviikosta kallistoivat maUtara-tnotteet
ja nandaidihaa dsältSvät
säilykkeet ravintolassa tarjoil
tavan kahvinkin hintai. Viime viik­ko
päättyi Suomessa lauantaina
tapahtnnedia maidon ja maito­tuotteiden
Idntojen korotuksella.
Hintaviranomaiset nuijivat n i ^
asti vahvistnksen valtioneuvoston
äskettäin tekanälle päätökselle ja
nyt tämä päätös on alkannt .vai­kuttamaan
Säomen knlottajain
Imklcarossa.
tytin, jote rauhatf asialla viha
mieliest voimat ovat tuon tuoste
käyttäneet hyväksi terkoituksel-la
keinotekoisesti kiristää tilan­netta
Euroopassa.
Olennaiste on se, tähdensi
Pravda, että tämä sopimus ei
kosketa asianomaisten sopimus­ten
osanottojavaltioiden peri­aatteellisia,
poliittisia ja juridi­sia
asennoitumisia. Sopimus läh­tee
Länsi-Berliinin. valliteeviste
poliittisiste realiteeteiste. Siinä
turvataan suvereenisen sosialis­tisen
saksalaisen valtion — Sak­san
Demokraattisen Tasavallan
laillisten oikeuksien ja etujen
kunnioitteminen. Siinä on vah:
vistettu Länsi-Berliinin kuulu­mattomuus
Saksan Liittotasa­valtaan.
Sopimus edellyttää Bon­nin
poliittisen toiminnan isupiste-miste
Läusi-Beriiinissä. Tämä
toiminto on luonut selkkauksia
tällä alueella ja hankaluuksia ja
vaikeuksia länsiberliiniläisille ja
Länsi-Saksan väestölle.
Tällä perusteella voidaan siis
yhtyä kateantokantoan, että Län-sl-
BerlilnJn sopimuksesta hyöty­vät,
kaikki ^oaopuolet. . , I
PÄIVÄN PAKINA
Liittohallituksen muodostama
komissioni, mikä aloitti työnsä
1968. ja julkaisi sitten viime
heinäkuussa $40,322 maksa
maan' tulleen raporttinsa, tote­si
pistehaastattelunsa (siihen
osalliiatui 7,600 henkilöä) perus­teella,
että noin 50 prosenttia
canadalaisista suhtautui epä­luuloisesti
hallitukseen katsoen,
"että hallitusten lupausten täyt­tämiseen
ei voida uskoa, ja et­tä
hallituksen tiedonannot ovat"'
epäluotettavia. _
Tämä tutkimustyö annettiin
Canadian Facts Co. Ltd (Mont­real,
Toronto ja Vancouver)
tehtävälksi ja tutkimusainehis-ton
tulkinta jätetttiin York yli­opiston
tehtäväksi.
Raportin yhteenvedossa sano­taan,
että 40 prosenttia kat­soo,
jotta hallitukseen voidaan
luottaa, mutta noin 50 prosent­tia
canadalaisisto on menettä­nyt
tällaisen luottamuksen, ja
että 10 prosenttia meistä on
afiian suhteen epätietoisia.
Kysyä tietenkin pitää, miksi?
Ja vastauksia on monenlai­sia.
Kerrottakoon tässä yhdestä
sellaisesta:
Meillä canadalaiailla on ollut
sellainen omalhyväinen kanta,
että poliisit käyttävUt.lapslurk-kijoita
yarftoin vanhempiensa
tietoa ja ehkä omia vanhempi-aankin
urtfkien sekä alaikäisten
urkkijain elämän tuhoutumises­ta
piittaamatta vain sellaisissa
fasistimaissa kuin oli Hitlerin
Saksa jne.
Sellaifirta ei voi tapahtua tääl­lä,
sillä se ei sovi kansanvaltai­seen
elämäntapaan, on meille
selitetty.
Mutta sitten tapahtui jotakin
erikoista.
Ontarion lainlaatijäkunnan
NDP-jäsen tri Morton Shulman^
oli saanut käsiinsä "erikoisen
salaisen" luettelon ROMP:n
Jtä-Ontarioasa ja New Yorkin
osavaltiossa olevia urkkijois­ta.
Tehdäksemme jutun tältä
kohdin lyhyeksi tyydymme mai-niteemaan
vain tri Shulmanin
selitytoen, että tämä RCMP:n
urkkijaluettelo oli osa niistä
asiakirjoista, mitkä oli viime
toukokuun 6 päivänä varastet­tu
ROMP:n Long Sault asemal­ta,
mikä on muutaman mailin
päässä Cgrnvvalllsta, Ont., ja
että siinä luettelossa on ala­ikäisten
nimiä.
Tässä vaiheessa ilmestyi näyt­tämölle
liittohallitusken kruu­nun
juristi (Sollcitor-General)
Jean-Pierre Coyer, joka on hal­lituksen
nimissä vastuussa RC
MP:n asioista. Hän sanoi elo­kuun
15 päivänä tolevlslbljaaa-tattelun
yhteydessä, että RC
MP:n palkkalistalla ei ole tei­ni-
ikäisiä nuoria.
Hän myönsi, että RCMP voi
vastaan ottaa alaikäisiltä ilmi-antotietoja
satunaisuuden poh­jalla,
mutta jos näin tapahtuu!
enemmän kuin kahdesti, silloin
asiasta ilmoitetaan ko. alaikäi­sen
urickijan vanhemmille.
Toisaalta tri Shulmanin saa­masta
asiakirjasta näkyi, että
tällaisena urkijana oli toiminut
eräs 15 vuotias poika ja nyt
22-vuotias mies, joka oli ilmei­seni
ollut poliisiuriikijana pit­kän
aikaa.
Kenen "tietoihin" tässä sitten
voidaan luottaa, tri Shulmanin
ja RCMP:n urkkijaluettelon —
vaiko RCMP :n asioista vastuus­sa
Olevan ministerin? Me vain
kysymme.
Torontolaisen aamulehden kir
jeenvaihtaja Clair Balfour ker­toi
viime torstaisessa Ottawan
artikkelissaan erään 21-vuo-tiaan
comwallilalsen kertoneen,
että hän suostui alaikäisenä ol­lessaan
RCMP :n urkkijaksi sik­si
kun RCMP:n toimita oli
uhattu "istuttaa" hänen vastuul-.
leen huumausainetta ja lähet­tää
pojan siten vankilaan.
Tämä nuori mies Robert
Wayne Eadie on häjien nimen­sä,
-kertoo saaneensa 2 V4 vuo­den
maksuksi lähes $305 antaes.
saan alaikäisenä ollessaan urk- .
kijatletoja RCMP:n Long Sault
osastolle. —
Mies sanoi keskiviikkoiltaisen
• telovlsiohaaatftttelun yhteydes­sä,
että hän lopetti utkkijatie»
tojen välittämisen poliiseille
jouduttuaan pahoinpitelyn koh­teeksi.
Hänet oli silloin jätet- '
ty kuolleeksi luultuna johonkin
ojaan makaamaan. Pahoinpite­lyn
oli suorittanut— ilmeisesti
alamaailman laskuun — 6-mie-hinen
ryhmä.
Eadie antoi televisiohaastat­telunsa
yhteydessä yksityiskoh­taisen
kuvatuksen siitä, miten
hänestä tuli — uhkailun perus­teella
_ poliisiurkkija. Pojan
isä on puolestaan selittänyt, et­tä
häh ei saanut koslkaan,rtie-tää
,mitä poliisit hänen pojal­laan
teettivät.
Aikaisemman haastattelun yh
teydessä isä oli sanonut, "että
poliisit kiittelivät häntä (urkki­jaksi
saatua poikaa), antoivat
hänelle enemmän ja jemman
rahaa ja saivat hänet ajattele­maan,
että urkkijana olo on
helpompaa kuin työnteko: Hän
sai tätä ilmeisesti helpolla tu­levaa
rahaa sen sijaan että oli­si
mennyt kouluun ja opetellut
säädyllisen ammatin", sanoi isä
katkeroituneena.
"Lyhyesti sanoen, pqliiait tur­melivat
poikani" oli isä kerto­nut.
Huolimatta siitä ,mitä tässä
asiassa lopulta "todetaan" tai
pystytääp "toteen näyttämään",
sen on kuitenkin yikai ...ftlb^tä
monista esimerkeistä miksi 50
prosenttia canadalaisista sano­taan
epäilevän hallituksen pu-<
heitä ja tekoja.
— Känsäkoura.