Vapaus, April 25, 1968

              TQrsttdV'hii!h-'tik'. 25 p. — Thursday, Aprdl 25,1968
VAPAUS
^ L I B E R T Y )
EDITORI W. EKUUND
I N D E P E N D E N T U A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A P I A NS
' Bstabllshed Nov. 6.- 1917
MANAGERI B. 9UK9I
TELEPHÖNB: OFFICE AND ^DITQRI^L 6 7 4 - 4 2 64
Published thrloe weekiF: Tuesdays, lliuRBdaya and Saturdaya by Vapaua
Publishing Co. Limited, 100-102 E lm St. West, Sudbury. Ontuiio, Canada.
Maiyng ^dress: poji 69
Aditfi^tsing rates upön api^cation, translatlon free of obarKV'
Autliorized as s^onid class mall by the Poat Office Department. Ottatra,
and for payment of postage in cäsh.
CANÄDri^NtANGlJ/vGEiliRtSS w. CLUB
T I L A U S H I N N A T :
' 3kk. S.OO Suomeen.
lvk.$lljOD,S)dLfS.7^
Ivk. 11.60. « 1 * ; 6.2»
; ;§sun^^ lyhdyin
01tuaaA"-nöljfa; päivää pääministerillä, ja iftuo4'osteit;tuaan
hallUtuksen, jak^ muisttitti €inieipra?«i loppuu^^ he-vosfcaakkia
kidu työkuntoista hfivioBta, ja aninettuaan a^afhuo-neen
kokooaiitua uiudelleeai jtoinamaain siinä mielessä; etitä-hän
pai esittää pienen kiitospidieen ja ilmloittaa sen pääilej että
pa^-lameritti on hajo^tettvi, liberaalipuolueen uusi johtj^a j ^
pääministeri Pierre Elliott Tnideau Äraoitti tiistaina, että seu:
raiavat liittovaalit pidetään tiistana, kesäkuun 25 pävänä.
Vaikkia vaalilt^p^^ nyt jiihaninusjuihlien jälllkeen joi-;
löin päivä ön pisimmillääin, niim poliittisesti pulhuen täimä itie-r
donanlx) tarkoittaa, että Ubeiraallipuiolue aiikoo ratsastaa uiu-d^
een valtaiasemiin "samfrnutetuin lyhdyin koko maltkan". '
Ensin tiedoitettiin, kuten sitten tapalhtuikioi, ettei libe- '
raahen johtajanvaialiikokouksessa keslkuatella lainkaan sellai-siflita
vakavista ja tärkeistä asioista kuin ohjelmakysymyksis-tä.
Sitä varten sanotuin; Ifcutsuttavan ensi syksynä pidetrtävä
eriköiskökous.'Noin muodfrin liberaaliit saivat oiudlen johtaljan
mitä ei ole puiolueen toimestf aiidcJttiu miilään ,tav'oän
kään ahjelmapykäliim Nyt järjestettiin vielä vaajitikin pidetr-täväfei
ennen tätä ''dhöelmakdkousta''j
ki canadalaisöt tältä bohdin "ostaniaan sian' säikissä", kuten
tapahtud liberaalipuolueen kokouksessakin.
Tätä meiietelinää puolustellaan ihneisestisillä, että libe­raaleilla
on nyt '•heinänteon laika". Kun puolue käytti kol­misen
miljoonaa dollaria uuden johtajansa "kuvan" syövyt-tämiseksi
väestön mieliin, niin tätä etuisuulbta yritetään käyt­tää
vaaleissa hyväksi ennen kuin uusi Messias joutuu käy-täniiiöllisissähaliitustehtävissä
näyttämään mitä hänellä on
kansakunnalle tarjotitavaa tai onko mitään!
Näin on päämini£iteriTru)deau pannut seM puolueensa
että oman jöhtaijaetunsakansakuraian etujen yläpuolelle —
siUä, kuten hänen edföottamisensa osoittavat, tärkeintä on?
tuUauuidelleen valituksi kuin huolelhtia kansakunnan asioista,
vaikka liberaaleilla oli vielä edessä parin vuoden virkakausi!
Yli laidan, eli seuraavan parlamentin käsiteltäväksi jäi
siis lakiehdotus, minikä perusteella luvattiin alentaa lääkkei­den
hintoja. Tämä sittenkin^ vaakka NDPrlle luvattiin e'Wä lo­ma
lakiluonnos hyväksytään heti pääsiäisloman jälkeen jne.
selkä samoin .kävi rikosl^iin maiutosighdotuksiUe. MuJbta kuka
välittää sairaina, raihriaisi^ ja iavuttomista;silloin kun on
kysymys vailtapuolueen suppeista ryhmäediiiata ja muista vasr
taavanlaisista tavoitteista?
Epäilemättä meillei luvataan seuraavi^i viiikkojen aikana
yhtä hyvää ja kahta (kaunista sdkä erikoisesti pääministeri Tru-deaun
lumoavaa charmia, mutta tokkopa canadalaiset senrtään
kaiken tämän jäOkeen suostuvat niitä "enemmistövaltuuksia"
Hberaaleille myöntämään mistä on ilmeisestikin taas pääiky-symys.
"Ajattkevat" saksallaiilsten puoleslta —
idhiilkei&arille sutirett viMtöiltitf ot
Helsinki. ^ Spitoger aloHtl v,
1946 32-8lvul8eUa vihkosella "Be;
sinnung Ewige Worte der Men-schlichkeit".
Eikä hän vieläkään
2,5 miljat-dln suiiniishte sano|ija[-
jä al^cakaiislehtlen vuoslfevikk^
heeh ole sijavu^anut' valtnnsa
huippua: Hänen vuosittainen liike­vaihtonsa
bn yhden miljardin paik
kejlla ja hänen yuositiiloiifia noin
miljoonaa markkaa*
'i '^pring0rin lehdet jnuohjcaavat
p f e t ä i n miljoonien liittotasavaUai^
kansalaisten ajatuksia Cäsarin
i^bliiithsen maailmankuvan nftikaan.
Sj^jiiliMr itse sajioo- työperiaattees­een:
^'Minulle on ollut, sodan päät-tja^
sestä lähtien selvää, että o?|
'öVeinill^a. asia, jota saksalainen l u ­k
i j a "ei' halua missään tapauksessa
'f^dä — nimittäin ajatella, ja täll«
'^ft3'alle olen rakentanut lehteni."
^ " ' t l i 20 vuoden aikana on Springe.
•riii' 'irtiperiumi kasvanut vaulhdilla,
'Ää kaltaista e i löydy Saksan leh­distön
historiasta Se hallitsee jo 3f
prosenttia kaikista liittotasavallassa
ja '^Länsi-Berliinissä julkaistavista
päivälehdistä. Valtakunnalllsteh päi­välehtien
Kohdall? tämä luku ngusee
jopa §9 prosenttiin. Sui^nuntaileh-tieh
kohdalta Springei-in osuus on
85 Ö ^ . , viifcbolehtien 39 j a ohjel-m
a ^ t i e p 49 pros.
^ ä n suunnattoman keskityspro-seMin
tulos ei merkitse kuitenkaan
vam taloudellisen vallan voittoa,
liittotasavallassa ei enää herätä
minkäänlaista huomiota, jos mono-polikustantaja
Springer tapaa liitto­presidentti
Lubken littopäivävaalien
aikeen kaavaillakseen tämän kans­sa
tulevan hallituksen toimia.
Springer on ylittänyt vaikutus­vallallaan
entiset suosijansa eri puo
ueisaa. Bonnissa, ei ole tällä het­kellä
yhttään parlamentaarikkoa tai
ministeriä, joka voisi avoimesti ja
ankaisematta olla oppositiossa
Springeriä vastaan. Länsisaksalai-nen
kustantaja ja julkaisija Rudolf
Augstein on sanonut: " E i yitsikään
mies Saksassa ole ennen Hitleriä tai
hänen jälkeensä koonnut itselleen
yhtä paljon valtaa — Bismarcltia ja
molempia keisareita lukuunottamat­ta."
ANTIKOMMUNISMI —
SPRINGERLEHDISTÖN
PÄÄSISÄLTÖ
"Yleinen mielipide on Springer-lehdistön
mielestä vain silloin sitee­raamisen
arvoista, kun se lyö yksiin
lehdistökeisarin käsitysten kanssa.
Muussa (äpaiiksessa varoittajat lei­mataan
"vasemmistointellektuelleik­s
i " , "rettelijöiksi". 'luopioiksi" ja
' intellektuelleiksi hulttioiksi"
Väkivallan käytöstä
tä murhattu oli "tirfiopolttaja", ja
sillä siisti! Tätä menetelmää käy­tetään
jouikikomitassa Vietnamissa'.
Aimeriklkalaisten kerrotaan monissa
tapau'ksissa ampuvan,"kaikkea mikä
l i i k k u u " ja sitten sanotaan, että am­mutut
lapset ja naiset olivat " V i e t -
kongjpartisaaneja", mikä väitös " o i -
keuttaa" mitä taliansa, kuten tulisi
pormestari Daleyn määräyksen mu­kaan
suoritettavat tapot oikeutta­maan
minkälaisen mielivaltaisuu­den
tahansa kunhan poliisi muistaa
vain sanoa uhiiaan "tuhopolttajak­si'.
Tässä yhteydessä on hyvä pitää
•mielessä, että pormestari Daley ei
ole jciku pikkumies, vaan todellinen
'"ikuningasten tekijä'' ja poliittinen
voimamies demokraaltipuolueessa.
Toisena esimenkkinä on mainit­tava
republikaanipuolueen presi­denttiehdokkuutta
Yhdysvalloissa
tavoitteleva entinen varapresidentti
Richard Nixon; joka hiotummasta
j|l Varovaisemmasta kielenkäytös-
Vapun, työväen kansainvälisen öolidaarisuuspäivän lähes­tyessä,
on syytä kiinnittää huomiota myös väkivallan käyt­töön
ja erikoisesti siihen, mistä näitä vättdvallan harjoittajia
nyt löytyy.
Eräässä mielessä voidaan pitää ajan merlddnä sitä kun
viimeaikoina on "teoreettinen" keskustelu väkivallasta saa-nu)
t luvan väistyä käytännöllisten väödvaillantekojen tieltä.
Totta on, että Suuren rahan piireistä kuuluu toisinaan
kovia propagandalauikauksia siitä, miten työvälestö osallistuu
"salavehfeeilyyn" tai "suunnitteluun" väkivaltaisuuksien to­teuttamiseksi.
Mutta nämä: "epäiltyihin" olettamuksiin ja y^
leensä pahansuopaisiin väitöksiin perustuvat propagandapu­heet
työväestön väkivaltasuunnitetonista saavalt sitä mukaa
ontomman kaikupohjan, mitä ilmeisemmäksi tulee, että väki-vaita
kuuluu ennenkaikkea monopolipääoanan ja imperialis- y-tv. v'• ,, .. „,
tben valtatomeimon menettelytapoihin. Kou^ntuntuvana--i
esimerkkinä t ä j ^ on Yhdysvaltain hallituksen julmat väM- j^ajissa: "Meidän tulee olla valmii-valtaisuudet
Vietnamin kansaa vastaan .ulkomailla sekä nee- / ^a näyttää voimakeinoja voimakei-keriväesJtöä
ja muita vähemmistöryhmiä vastaan kotimaassa /• ;iijflfa\ vastaan," hän julistaa, "teh-
— ja kaikki tämä vain siksi että Yhdysvaltain imperialismin' <faksemme riittävän selväksi, että
tahto ja vaatimukset toteutuisivat niin koti- kuin ulkomailla- ^ostotoimenpiteet väkivalUisuuk-kin.
Tyrmistyttävänä esimeilkkinä väödvallan t ^ i a n ja käy­tännön
hyväksdikäytöstä voidaan pitää koko ihmiskuntaa tyr^
.mistyttänyttä tri Martin Luther Kingin kaltalaa salamurhaa
Memphisissä, sekä sen johdosta protestoimaan nousseiden nee­kerien
kovakourainen käsittely, hakkaaminen, hevosilla sot­keminen,
ampuminen ja pidättäminen minkä verttaista poliisi-hrutaalisuutta
ei ole (ehikä LrSaksaa luk<uunottamatta) nähty
Hitlerin valtaanmiousun päivien jälkeen.
Että kysymys ei ole "vain'! joidenkin höyrypäisten po^
liisien ja Sotilaiden henfcilökohttiaisista julmuuksista, se nälkyy
iniistä pöyristyttävistä väkivaltaisuuksiin Ikdihoitiiksista, mitä
on esitetty Yhdysvaltain rofonen johtavan poliitikanltekijän toi­mesta).
Chicagon porme^ari Eicbard Daley ilmaisi närkäsity-misensä
siitä kun tri liuther, Kingin murhaa seuranneitten
ija siitä murhasta joJhltunedden mielenosoitusten aikana ei oltu
ammuttu enempää neekereitä.
UutisUetojen mukaan noin 50:ssä yhdysvaltalaiskaupun-gissa
silloin olleissa mielenosoituksina •ammuttiin kuoliaaksi
39 ihmistä; satoja muita haavoitdttiin ta piestiin pahanpäiväi­sesti
ja tuhatkunta neekeriä vangittiin'. Mutta tämä ei vielä
tyydyttänyt pormestari Daleyta,;jolka kiirehti antamaan Chi­cagon
poliisipäällikölle määräyksen, että heidän tulee "am­pua
paikalla kuoliaaksi" mielenosoittajia. "Olen pahoillani sii­tä
kun ei oltu annettu määräystä ampua tuhopolttajia" ker­rotaan
pormestari Daleyn sanoneen. "Tuhopolttaja on miurha-mies.
Hänet voddaajn ai^pua paidalla . . . Siksi mdnä annoin
«määräyksen" paikalla ampumisesta.
, Käytännössä t^nraä tidtenkin tarkoittaa, että poliisit Voi^
'valijampua kenen ta(hw5» kftilUlil» näikovät ja Äfvnoa silitisn, ot-
^räs esimierkki: Saksan deimo-kraattisen
tasavallan pääministeri
.Willi Stoph • on ehdottanut tapaa­mista
ja vastaavia hallitusneuvotte­luja
Länsi-Saksan kanslerille lähet-täanässään
kahdessa kirjeessä. Kie-s|
nger ei ole valmis tähän, vaikka
Längi-Saksassa suoritettujen kysely­j
en mukaan 65.9 tai ,71 pros. haas­tatelluista
puoltaa välitöntä tapaa-misita.
Tästä kirjoittaa Bild-Zeitting:
••Valitettavasti meillä on ihmisiä,
jotka ajattelevat: koska me emime
voi saada itää tekemään, mitä tah­domme,
me teemme, mitä itä tah-fop.
T ^ ä ei ole politiikkaa.
Tämä'mei-kitsee antautumista. Ja
tähän ei kansamme suuri enemmisltö
tule suostumaan."
Springer-lehdistö muuttaa tässä
tekstissään vähemmistön enemmis­töksi.
Tämän vähemmistön puolella
se on yhdessä hallituksen kanssa.
Tästä kiitokseksi hallitus on mak­sanut
suojaavan asenteen Springer-lehdistöä
kohtaan "LiLttotasfivallari
pakolaisministeri" v. Hassel selittää
että Springeriä vastaan kohdistettur
j en moitteiden taakse kätkeytyy
•'ennen kaikkea hyökkäys Saksan­politiikkaamme
vastaan. Springer
pitää tätä politiikkaa: oikeana. Hän
puolustaa sitä. Hän valottaa sitä ja
saa näin ollen monet saksalaiset va­kuuttuneiksi
siitä. J a j u u r i tämä e i
rovi äärivasemmiston hen-ojen pii-inxst
uksiin".
Länsisaksalainen kirjailija Erich
Kuby päätteli "Mielipidemuokkauk-cen.
joukkojneediot"-otsikoidusa kat-
.sauksessaan seuraavaa:
-"Uutisosan käsittely Springer-lehdistössä
on kaikissa asteissaan
saavuttanut jo sen vaiheen, joka
synnyttää sen luoman maailmanku­van
emolionaaiisen toiveajattelun
ilmaisuna. Toistan.että on olemassa
AVeltin —. joka Weltinkin(joka vie­lä
sentään käyttää kieltä eikä ku­via
ilmaisukeinona) — numeroita,
joiden 6tu.sivut eivät sisällä yhtään
ainoata kotituuliisen poliittisen mer­kityksen
omaavaa uutista."
Papandreou Jr.
julkabi M a n
Pariisi — Maanpaossa elävä
kreikkalainen poliitikko AndreAR
Papandreou julkaisi 'torstaina
panhelleeiMsen vapautusUlkkeen-sä
(PAK) ohjelman, joka' tälitSä
demokraattisen sIvlillhaDltplu^n
palauttamiseen kreikassa.
: Liike on sitoutunut laatimaai)
perustuslain, joka takaa aidon
vapaisiin vaaleihin ja perusoike^
uksiin pohjaavan demokraattisen
kehityksen, sanoi Papandreou jul­kaisemassaan
lausunnossa. Perus­oikeudet,
joihin kuuluvat puheen,
lehdistön ja poliittisen toiminnan
vapaus, taataan lailla ja oikeus­järjestelmällä,
joka on täysin riip.
pumaton ballitu8eliini8tä."~'
:— H e t H i u n maamme on vapaa
ja poliittiset vangit on vapautettu,
kokoomtuu Kreikan kansan asian,
mulkaisesti valitsema perustuslailli­nen
kansalliskokous hyväksymään
Kreikan uutta perustuslakia,' sanotr
t i in lausunnossa. Uuden perustus­lain
niiuikaan "armeija tulee kuulu­maan
Kreikan kansalle" ja se tulee
olemaan asianmukaisesti valitun si-viiliKalUtuksen
alainen, hän lisäsi.
Papandreou, jonka isä, entinen
pääministeri Giorkios Papandreou
on parhaillaan kotiarestissa Atee­nassa,
kehoitti läntistä maailmaa
lakikauttamaan nykyiselle sotilashal-lituikselle
menevän taloudellisen ja
^tilaailUsen avun. Juntan valtaantu.
lon vuosipäivä on sunnuntaina.
SOS. DEM. PUOLUE TARKISTAA
URflEILUPOLIITTlSEN UNJÄNSA
Jevtiisheiukoa
arvostelitiin
Moskova. — Georgian kommunis­tipuolueen
lehti Zarja Vostoka ar­vosteli
keskiviikkona useita nuoria
neuvostoliittolaisia kirjailijoita, mm
Jevgeni Jevtushenkoa. Häntä syyte­tään
mm. neuvostoyhteiskunnalle
vieraan historiallisen pessimismin
julistamisesta.
SAIMAAN KANAVA TÄYTTYY
SUUR-SAIMAAN VEDELLÄ
sien suunnittelijoita ja suorittajia
vastaan tulevat 'nopeasti ja var­masti."
Kuten ylläolevasta näkyy, mr.
Nixonin mielestä on oltava valmii-.
ma "ikostotoimenpiteiden" järjestä-u[
»isoksi, e i vain väkivallan "tekijöi­tä",
vaan myös niiden "suunnitte-ilijoita"
vastaan, mihin sisältyy sel­västi'"
jo kaikenlaiset "vaarina jatte-lijät"..
' Riutta kysyä pitää,-että mistä osi-
'fflerkiksi chicagolainen järjestyspo­l
i i s i tietää, "aikooko" joku kadulla
Ijikkuja sytyttää tulipalon vai eikö
li^Ju^; Mistä tietää •mr. Nixon, mi-t
f , ;'väkivaltaisuulksia" se tai tämä
Jiei^kilö ajatuksissaan hauto»?
Seiväsiti 'kysymys onkin jostakin
muusta kuin välkivaltaisuuksien es-
'tämisestä tai niiden "summittaises­t
a " rankaisemisesta — laillistetusta
poliisibrutaalisuudesta, missä piii'.-
•leissa voidaan henkilöä ensiksi am­pua
ja vasta sitteen antaa varoi­tus!
Juuri näin menetellään yhdys­valtalaisten
toimesta Vietnamissa,
missä amerikikalalsten tunnuslau-seena
sanotaan olevan, että " m i.
käli on puihe meistä he (vietnami-kiset)
ovat k a i k i n Charlieita (Viet­ko
ng partisaaneja)."
Tällaista on todellinen väkivalta
teoriassa j a käytännössä — j a se
kuuiluu yksinomaan ja' ennenkaik­kea
»yaiavläomuu laisijolutftPQiiliin,
Helsinki.—-Noin 18 kuutiomet­riä
sekunnissa eli n. 1.5 m i l j . kuu-
Mometriä vuorokaudessa vyöryy
Saimaan puhdistettua vettä u u ­teen
Saimaan kanavaan. Juoksutus
aloitett-in perjantaiaamuna ja ka­nava-
altaan lasketaan täyttyvän
kahdessa viikossa.
Veden juoksutus kanavaan edel­si
vajaan viikon kestänyt kanavan
suualueen veden puhdistus. Tätä
varten Oy Kaukas Ab:n sulfiitti-selluloosatehdas
pahimpana veden
liifaajana pysäytettiin ja Suur-
Saimaalta pumpattiin puhdasta
vettä kanavan suulle.
— Kanavan täyttö tapahtuu siten;
että ensin täytettiin Mälkiän ja
Mustolan sulkujen väli. Tämä kesti
noin viisi tuntia, Jcertoi kanavan r a -
kennuspäälIikkö,:Anton Ortamo. Sen
jälkeen alkoi Mu.'Jtolan ja Soskuan
sulkujen välisen kanavaosan täyttö,
mihin kuluu aikaa noin vuorokausi.
Alempien sulkujen välisten altait-ten
täyttäminen tapahtuu sitten yh­täaikaisesti
juoksuttamalla vettä
muiden, viiden sulun läpi. Tällöin
Foskuan sulusta menee sama yesir
määrä' kuin Mälkiän sulustakin.
Alemmilla suluilla piennenotään vä­hitellen
juoksutusta niin, että osa
vedestä jää sulkujen väliin
Jo juoksutusten aikana ryhdytään
kokeilemaan sulkuporttien toimintaa
Sitä jatketaan täytön jälkeen, jol­loin
veden paine ja pinta ovat kor­keimmillaan.
V
Toukokuun 23 pnä saapuu koe-laiva
Bore IX kanavaan, j a noin
kymmenen vuorokauden aikana teh­dään
laivalla liikennekokeita. Täl­löin
kokeillaan kaikkia mahdollisia
liikennetilanteita ja kulutuksia aja­malla
laivalla täyteen lastattuna j a
tyhjänä kanavaa päästä päähän.
Liikennekokeilun. aikana työsken­televät
kanavan vuokra-alueella tek
riset sekakomissiot, jotka tutkivat
kaikki siellä olevat sulku- ja kana­va
rakenteet; Kaiken edelläolevan ta­pahduttua
kanavavaltuutetut esittä­vät
Saimaan kanavan avaamistakOe-liikenleeseen;
Tämä merkitsee sitä,
että yleisen liikenteen alkaminen
kanavalla tapahtuu kesäkuun alku­päivinä,
kertoi rakennuspäällikkö
Ortamo.
Mai1;m ja Theriault
seniaatin jäsenilksi
.Ottawa. —- Pääministeri Pierre
Tj-udeau liedoitti tiistaina, että en­tinen
ulkoministeri 64-vuotias Paul-
Martin ja 66JVUOtias lakimies J o ­seph
Theriault, Digbysta, N.S., on
nimitetty senaatin jäseniksi.
IIIQLStNKI (KU) — mUsä viir
pyir\ yasem^lsfo^aijieif lii]{untapo--'
litiikka? Sellainen, joka kasvat­taa
ihmisistä demokraattisia. Mi­hin
on J9änyt vaseministolaincn
|ki}paurheil|i, joka, tajuasi, ett^^
urheilu ei enSä elä ilman politiik^
kaa; On tUflia tuomita SVUL vä-:
semmlstolehtien urheilupaklnois^
sa, jos itse käyt^nössä kuitenkin
hyväksyy porvarillisen hegemo­nian.
Urheilu kokonaisuudessaan
lon työväenliikkeen heikko kohta.
Se on ainoa ala, jossa tietoisesti
palvellaan oikeistoa.''
Suomen Sosialidemokraatti oli
päästänyt kulttuuriosasitonsa sivulle
sunnuntaina Esko Pirisen artikke­lin
"UiTheilu, yhteislkunta, vasem­misto",
josta ydläoleva lainauksem.
ine on. Esiko Pirinen on artikkelis­saan
rutirtinut imelko perusteellises­ti
vasemmiston suihtautumista ur­heiluun.
Hän toteaa m.m.:
I|iant«eB« pihkui>9rvari
''Urh^eilim kasvatusihanteiden
mukainen ihmistjTjjpi on keski­luokkainen
pikkuporvari, älyllistä
ajattelua vieroksuva, politiikasta ja
kylttuurista kiinnoslumaton ihmi­nen,
jonka abstraktit ärvo-ihanteet
ovat sankari-ihailu, yhdenmukair
suus, itseikeikei^ys, miehinen voi­ma
auktoriteetti-uskoinen alistu­vuus,
joka hyväksyy ylhäältä anne­tut
määräykset, inutta joka tilaisuu­den
tullen on valmis polkemaan
heikompansa jalkoihin. Konkreetti­sina
Uianteina ovat isänmaan kun^
nian puolustaminen, 42 195 metrin
juoksussa toisen voittaminen söku ni
nin 'kymmenyksellä tai 7 k i l on rau-tamöhkäleen
heittäminen sentin
toista pitemmälle. "Kaikki nämä
asenteet j a ihanteet ovat tyypilli­sesti
fasistisia, vastakohtana demo.
•kraattisille ihmisarvon kunnioitta­miseen
liittyville ihanteille."
SVUL luo poUtUkkaa
' « V U L lvio oikeistolailta politiik­kaa,
se l uo antipoliittisia henkilöi­tä,
jotka äänestäessään eivät uskal­la
luottaa ainakaan vasemmi^topuo-:
lueisiin, jotka ovat likaisia puoluei­lta,
koska sotkevat politiikan urhei­l
u u n . .,
Väite on siten jo sellaisenaan po-
Jitiikkaa luova ja kun tähän vielä
lisätään, että politiikl^a on likaista,
on S V U L : n hegemonian alla xmliit-tisesti
taihdoton ihminen, joka ei
(esim. äänestämästä käymisestään
huolimatta) ole demokraattisesti
yhteiskuntaikelpoinen", toteaa P i r i ­nen
ja jatkaa:
Ihanteet oikeistolta
"Vasemmiston urheilujärjestöt
puolestaan pei-inteellisesli sanovat,
että urheilu j a politiikka kulkevat
käsi kädessä. Se on vain harliainen
lause, joka on jo kauan sitten hau­tautunut
porvai-illisen hegemonian
alle.
K a i k k i suomalaisen uiiheilun ihan­teet
ja ideologian on antanut' oi­keisto
(SVUL). Oikeiston Vaatim.u'J
on; että n;aassa olisi vain yksi u r -
heilujärjestelmä ja tätä kohti T UL
on parhaillaan myös pyrkimässä.
Vasemmistolainen urheilu pettää
oman ideologiansa, vasemmistolai­nen
urheilu hylkää myös työväen-aatiteen.
On todella käsittämätöntä
että poliittisesti radikaalisempi va­semmisto
urheilun alalla antautuu
oikeistolle, arvot samastetaan oi­keiston
antamien mallien mukaan,
T U L on ijo kauan Ollut SVUL:n
renki. Työväenliikikeen nimessä T U
L:n olisi nopeasti selvennettävä it­selleen
vasemmistolaisuuden käsit­teet.
Miksi eivät esim. olympiakomi-tean
vasemmistojäsenet antaneet
julkista vastalausettaan tai eimneet
komiteasta, kun päätöksenä oli i-o-tusortopoUtiikan
hyväksyminen
Etelä^Afrikassa"; kysyy Pirittan. . •
mvi 8uojelus}^uii(9li)kkeen
jatke
" S V U L on suojeluskiintSlillckeen'
jaitfke, melkein jokaisen erifc^islliixm
johdossa istuu kenrasii,! e v ^ t i ; i m*- r
i u r i , aktiivi tai evp TSUainönhaii on
oikeastaan tuttua Suansgss^. '
Se on sitä samaa suoinalaistaj^
länsimaista perinteellistä p u o l u e^
tömuiuttal ' jota ••viime, -äiikoina'- Op';
porviarillisefksi hegeinoniafcsi nivfet-tu
kutsuuniaain. Urheilun
ihanteiden 'mukainen #iiihinen (fct:
edellä y, joka Jiöyräsö''ikddSitelee S
V U L : n vuosikymmeniä hakemaa HTi
heilun ja politiilkaiv. Välistä' eiva,,
syntyy ja kasvaa palvelemaan suö-
Jijn^alsen oikeiston tai^oituspmä,
siis myös poliittisia", toteaa Piri*
nen. •' '
Pikku lipsahduksia
Suonien Sosialidemokraatin'v^iul-kaisemassa
artikkelissa, jota yllfi
alemme sanatarkasti lainannet. Pii
rinen on kuitenkin -jättänyt inainit>
pernatta, että S V U L r n berkeimmasj-sa
johdossa on myös so3.dem.puolue
edustettuna. Sulo Hostila j a Väinö
Soininen eivät näet tiettävästi •kUU'!
lu kokoomuspuolueeseen. Maininta
sii^ä, että T U L on SVUL: n renki on^
myös varsin kovaa tekstiä. Pirisel-tä
on unohtunut se, että T U L in
seurat eivät ole S V U L : n jäseniä ja
T U L : l l a on edelleenkin oma vasem.
mistolainen ideologiansa, jota sos.-
dem.puolueen ja sen jäsenten -pe*
rustaman T U K : n toimesta 'on kyllä
kaikin tavoin pyritty horjuttamaan.
Pirisen ajatukset j a ennen kaik­kea
se, että ne on saatettu julki,
suuteen juuri Suomen Sosialidome-kiraatissa,
antavat aihetta pohdi^e-luun.
, ' '
Veikko Tarvainen.
Wäshkan8k^'^
kuoli liikaan >
säteilyhoitoon
Mosk"va. — Moskovalainen pro-fesscri
Jakov Rapoport arvelee, et.
tä etelä-afrikkalaisen tri Barnar-din
potilas Louis Washkamiky ku^li
sädevammajen aiheuttamaan keuh­kotulehdukseen.
,, •
Raport on tutkinut ^Barnardil-l
a saamaansa aineistoa.
Professori Rapoport ilmoitti Mos­kovan
tieteellisten seurojen koko­uksessa,
että ruumiinavauspöytä- -
kirja osoittaa merkkejä .kudosten
reaktiosta. Kuitenkaan ei ole pe-^
rusteita väittää, että immunologi­nen
reaktio olisi ehdottomasti joh..
tanut siirretyn sydämen kuoleniaän.
Onhan Blaibergkin yhä elossa r i n ­nassaan
vieras sydän..^'-:! -
Professori Ippolit' j Dayydovski,
huomattava neuvostoliittolainen pa­tologi,
arveli, että \yasixkansky kuo­l
i varomattoman säteily^oidon joh-i
dosta. Hän p i t i ensimmäistä sydän-:
siirtoleitokausta onnistuneena. Vain
leikkausta seuranneet toimenpiteet
epäonnistuivat
V SYNTYAAÄ.
PÄIVIÄ
Vancouver, B. C.
24
RiKu Honga,
täytti keskiviikkona, huhtikuun
päivänä 70 vuolta.
Yhdymme sukulaisten j a tuttavain
cnnentoivotujcsiin;
PÄIVÄN PAKINA
BTTEI TOTUUS U N H O I T T U I SI
Toisin kuin oli alunperin suun­niteltu,
lehtemme vappunumero i l ­mestyy
tiinä vuonna kahdessa osas-
, sa.
Toisin sanoen, tämänpäiväinon.
' Vapaus on oikeastaan tiistaina i l ­mestyneen
Vappu-lehden "jatko-numero".
Vaikka sanotaankin, että sitä ti­kulla
silmään joka vanhoja muis­telee,
meidän sallittaneen kuiten­kin
puhua vähän "vanhoistakin"
asioista, joilla tuntuu olevan mer­kitystä
ja arvoa nimenomaan ny­kyisyyden
perusteella.
Johtuen vi.ssistä historiallisesta
kfthityk.sostä J o s t a puhuminen on
tässä yhleydciisä aiheetonta, sillä
se tunnetaan ilman •muuta,'4iiällä
Canadä.-^sa j a Ylidysvalloissa ^ 1 ^
laan vielä paljon jälcssävapiin,
t.vöväen kansainvälisen solidaari­suuspa)
vän" vietossa
Niin paljon jälkeenjääneisyyttä,
on tässä asias.sa, että jotkut cana-dalajsct
ja yhdyfivaltalaisel olta­vat
aivan todesta kun heille päivä­lehtien,
tolcvisionin ja radion avul
la pauhataan, ottä vappua victtä-.v
vät muka "vain curooppialaiset ja
että koko vapun vietto on viie;ras ja
vieraspcruinen,siinä määrin, ettei
lEunniastaim kiinnipitävät tuhan-.
nen pro.sentin canadalaiset (ja
amerikkalaiset) halua olla missään
Totuus on tietenkin tässäkin ta­pauksessa
tarua kummempi — ja
totuus on, että Vapun vietto työ­väen
kansainvälisenä solidaari-suuspäivänä
sai alkunsa tältä puo­len
Atlantin ja levisi pian maail­manlaajuiseksi
sölidaarisuusjuh-laksi.
Kuten todetaan vapunvieton en­simmäiset
syntysanat kuultiin Chi­cagosta.
Se tapahtui 81 vuotta sit­ten,
eir vuonna 1887.
_Jaustamusiikkina oli vieläkin
oleva taistelu 8-tuntiscn työpäivän
puolesta.
Silloiset, kuten nykyisetkin valta
piirit, yrittivät kaikkensa saadaH" .
seen tilanteen mahdollisimman
epäselväksi ja sekavaksi. Vastus->
laessaan työläisten vaatimaa 8-tun-jestää
"selkkaus" — ja se toteu­tettiin
Chicagon Haymarketin ko­kouksessa.
Ennen Haymarketin "selkkaus­t
a " oli McCormiek-Harvester-lakko
laisten sekä Lumber Shovers union
jäsenten rauhallinen paraatti
Mutta sitten hyökkäsivät poliisit
patukoineen ja pyssyineen lakko­laisten
kimppuun. Monet lakkolai­set
loukkaantuivat. Muutamia
kuoli.
Tämän johdosta järjestettiin en-sinmainittu
Haymarketin protesti-kokous
ja taas alkoivat poliisien
patukat heilua. Tällöin heitettiin
pommi j a kukaan ei vieläkään tie­dä
kuka pommin heitti, mutta työ-väenpiimssä
on yleisenä käsityk-^
senä se, että joko poliisit tai yh-tista
työpäivää valtapiirit käyttivät -tiön gorillat ovat vastuussa pom-kaikcnlaisia
keinoja moisen " v i l l i ­tyksen"
torjumiseksi.
N i i h i n aLkoihin ei taistelumielj-siä
työläisiä sanottu "punaisiksi",
eikä "kommunisteiksi" vaan 'anar­kisteiksi".
Siitä seurasi tutunomainen kaa­va,
8-tuntista työpäivää vaatineista
työläisistä tuli ilman muuta "anar­kisteja",
ja koko toiminta työpäi­vän
lyhentämiseksi " o l i anarkis­tien
salavehkeilyä verisen väkival­lan
nostattamiseksi" isiltä perittyä
jne.
Soa lltiUkii» oU ^»»'JiHH^lljiita jäi:-
min heittämisestä.
Tämän perusteella vangittiin 8-
tuntisen työpäivän puolesta toimi­neen
liikkeen 8 johtajaa. Neljä
heistä — Parsons, Spies, Fischer
ja Engel — hirtettiin; ja viides,
Lingg, meni palasiksi'Vankilasel-lissään
tapahtuneessa räjähdyk­sessä.
Kolme muuta sai lopulta ar­mahduksen.
Armahduksensa, yhteydessä l l l ir
noisin kuvernööri Peter AUgeld sa­noo
1) Asiaa käsitelleen oikeuden
valamiehistö oli muodostettu
(packed) ituomion sjiivinisoii tarkoi­tuksessa;
2) he eivät olleet tehtä­väänsä
pystyviä valamiehiä j a niin­muodoin
oikeuskuulustelurä oUtit
laillinen; 3) syytettyjen syyllisyyt-tä
e i todistettu; 4) tuomari o l i n i in
puolueellinen (prejudiced), että
hän ei voinut eikä antanut oikeu­denmukaista
oikeuskuuhistelua...
Tämä kirjallinen armathdualau-sunto
osoittaa myös, että nekin,
jotka hirtettiin olivat syyttöimiä.
Kaikki tämä on vappujuhlinnan
taustana: taistelu 8-tUntisen ty(H>äi-vän
puolesta — johtajien vaino tä­män
vaatimuksen toteut?^unisen
ehkäisemiseksi ^ j f todellisen tar­koituksen
hämäämisyritys ; V;
Ja kun St. Louisin työläisten
kokous vetosi asiasta 78 'vuolta
sitten (1891) Brysselissä pidettyyn
kansainvälisten sosialistipuOluei-den
neuvottelukokoukseen, niin
siellä päätettiin, että vapunpäivä­nä
"pannaan pyörät seisomaan
kaikkialla missä se on mahdollista"
ja V. 1893 pidetty Zyi-ichin kokous
kehoitti vappuna lausumaan j u l ki
"työväen tarmokkaan tahdon, että
on toteutettava yhteiskunnan uu-destiluominen
j a kansoJienväl|nen
rauha". , _ ,'
Tällainen on kunplakjli^iclen vap-puperinteiden
tausta j a ' a l k u — • j a
se on hyvä pitää mielessä silloin
kun täällä Canadassa puhutaan va­pusta
ikäänkuin tämän mantereen
työtätekevillä ei oljsi osaa pikä
arpaa sen vietossa.
.— KöJisäkou»'».