Vapaus, October 29, 1963

              Ilinostyy • tiistaina, torstaina ja lauantaina — Perustettu vuonna 1917 Canadan suomalaisten itsenäinen työväeniehtl
No. 128 — Voi. XLVn vuosikerta SUDBURY, ONTARIO Tiistaina, lokak. 29 p. 1963 Tuesday, Oct. 29,1963
työläiset
1 työlädii siin
KS u d b u r y .— Mine M i l l union osas-j^
b 598n taholta jätettiin viikonvaih­teessa
tiedotus sanomalehdistölle,
äiissä selostetaan Falconbridgen työ­läisten'
vetoomusta: niille saman
^nion työläisille, jotka ovat työssä
international Nickel-yhtiön palvcr
iuksessa vaikka he ovatkin Steel-workers-
union edustamia.
.''Falconbridgen työläisten vetoo­muksessa
sanotaan:
-'Kuten kaikki Uetävät, 500 työ­läistä
pakkolomautettiin Falcon-bridgesta
viime viikolla. Mutta kai­kille
ei ole selvää se mitä merkit­see
Mine Mill-union paikallisosasto
698n suunnitelma työmahdollisuuk­sien
säilyttämiseksi.
•Niin hitto- kuin maakuntahalli-tustasollakin
on keskusteltu tästä
union esittämästä ehdotulcsesta.
Näiltä tahoilta on ilmaistu myötä-
Fordin ^öläi^en
t#o päättyi
OakviUe. — Y l i 4,000 Förd-auto-yhtiön
työläistä täällä lupasi eilen
palata töihinsä sen jälkeen kun yh­tiö
o l i luvannut antaa ensisijaisen
Icasittelyn valitukselle sen johdosta,
^ttä 20 työläistä o l i pakkoloman tet-tti
kolmeksi päiväksi osallistumises­saan
aikaisempaan korpilakkoon
kaksi viikkoa sitten. Tämä viiraei-iien
lakko alkoi viime torstaina.
Oakvillen arenalla pidetyssä työ­l
l i s t e n joukkokokouksessa ilmaisr
(iin jäsenien taholta jokseenkin ar^
nostelevia mielipiteitä ; ^ n union
johdon taholta ehdotettiin jotta he
palaisivat töihinsä. • I l m a p i i r i kui­tenkin^
muuttui kun union (United
Automobile Workerä of America)
canadalainen johtaja George Burt
selosti jäsenille, cftteE^e^ olemassa
suurtakaan mahdollisuutta voittaa
pitkällistä korpilakkoa,
Burt sanoi kuulijoilleen;:että uni­on
johtajilta vaaditaan paljon
enemmän uskaliaisuutta heidän ehj
dottaessa, että työläisten olisi p^lat
tava töihinsä kuin siiää, että he
esiintyisivät samanmielisinä union
jäsenien kanssa silloin kun nämä
ovat ryhtyneet ns. "laittomaan" lak­koon.
"
Neuvotteluissa union edustajien
kanssa ennen töihin palaamispää-töksen
tekemistä yhtiön edustajat
olivat perääntyneet aikaisemmasta
yhtiön johdon vaatimuksesta kol­men
työläisen erottamiseksi, joten
työläiset saavuttivat tässä suhtees­sa
määrätynlaisen voiton.
mielisyyttä union ehdottamasr ohjel­maa
kohtaan j a on jo _tähän men­nessä
tapahtunut keskusteluja hal­lituksen
ja yhtiön edustajien kes­ken.
.
Yhtiön edustajat ovat vastusta­neet
union ehdotusta työmahdolli­suuksien
jakamisesta, mutta kuiten­k
i n on suostuttu osittain siihen, et^
tä- kiellettäisiin töiden suorittami­nen
siten, että annetaan ne tehtä­väksi
ulkopuolisille urakoitsijoille.
Samalla yhtiön taholta on suostuttu
osittain siihen union vaatimukseen,
että työläinen voisi siirtyä täydelli­selle
eläkkeelle 60-vuotiaana — yh­tiö
on suostunut siihen, että työläiv
nen voisi siirtyä täydelliselle eläk­keelle
62 vuoden ikäisenä.
Yhtiö on kuitenkin vielä kieltäyr
tynyt hyväksymästä täydellisesti
union ehdotusta töiden jakamisesta
(joka viidennellä viikolla työttö
myysvakuutukselle siirtymisestä),
sillä siten kaikki työläiset jäisivät
edelleenkin palkkalistalle. Tämä
merkitsisi yhtiölle jatkuvia menoja.
Se merkitsisi sitä, että yhtiön olisi
maksettava edelleenkin luontais­eduista,
eläkkeistä jne. Yhtiön vir­kailijat
vastustavat sellaista järjes­telyä
siitäkin syystä, että siten olisi
työnkilhdytys vaikeampaa. Täten
he yrittävät päästä tästä pinteestä."
Union käymän kampanjan ja ylei­sen
painostuksen johdosta kymme­nen
eri kaivosyhtiön edustajat ovat
haastatelleet Falconbridge-yhtiön
palveluksesta erotettavaksi tuomit­tuja
työläisiä itse Falconbridge-yhtiön
toimistoissa. Näiden haastat­telujen
jälkeen on väitetty, että
pakkolomauttamisongelma on rat
kaistu. "Mutta tämä ei ole totta.
Vain aniharvat työläiset ovat otta­neet
vastaan heille tarjottua työtä.
Avioliitossa olevat kahdeksan ja yh­deksän
.vuotta .yhtiötä palvelleet
miehet eivät voi n i i n vain lähteä
Sudburysta ja siirtyä toisille paik­kakunnille.
Tämän lisäksi on ole­massa
se tekijä, että ulkopuolella
Sudburyn maksetaan kaivosteolli­suudessa
paljon huonompia palkko­ja.
Ratkaisuna voi olla ainoastaan
se, että on jaettava työmahdolli­suuksia
ja peruutettava ajatus pak^
kolomautuksista". sanotaan union
antamassa lausunnossa.
Lisäksi, sanotaan union antamas­sa
lausunnossa, ei voi olla mitään
epäilystäkään siitä etteikö mahdol­linen
voitto Falconbridgessa tulisi
vaikuttamaan vississä määrässä In­ternational
Nickel-yhtiön palveluk­sessa,
olevien työläisten kohtaloon
Union lehdistölle jakamassa lau­sunnossa
korostetaan edelleen sitä,
että union jäsenien ja muiden
asiasta kiinnostuneiden henkilöiden
tulisi tehostaa kirjeiden kirjoitta­mistaan
parlamentinjäsenille selos­taen
mitä he itse ajattelevat tästä
asiasta.
15,000 ompelukonetta
Nlioon Suomesta v. '64 .
Neuvostoliitto ostanee Suomesta
ensi vuoden aikana noin 15,000 om­pelukonetta,
joiden arvo on: noin
600,000—700,000 ruplaa. Erä sisäl­tyy
Suomen j a "Neuvostoliiton väli­sen
kauppasopimuksen "sekalaiset
tuotteefVryhmään.
Muita .talouskojeita toimitetaan
Neuvostoliittoon ensi vuoden aika­na
noin 200,000—300^000 ruplan ar­vosta.
c i i i i sotiiaspolitiikk a
iliiiitiilii^
Neuvostoliittolainen kosmonautti Juri Gagarin pysähtyy hetki­seksi^
harkitsemaan vastaustaanikun häneltä kys3rttiin äskeisellä
Amerikan matkallaan koska h|n uskoo Neuvostoliiton lähettä­vän
ihmisen Kuuhun. Hän sano( olevnsa sitä mieltä, että se olisi
mahdollista vuoteen 1970 ment^ssä. Hän j a avarunsnainen V a ­lentina
Tereshkova (oik.) viettivät päivän New Yorkissa'mat­kallaan
kotiin Mexico Citystä.-4 TNS-kuva
Talouskysymys:
ansi aiuaa vieia
asevoimia
Ulkoministeri puolusti
kaupankäyntiä sosia­listimaiden
kanssa
Bethlchem, Pa. — Canadan ulko­ministeri
Paul Martin sanoi täällä
viime viikonvaihteessa, että Canada
ryhtyy piakkoin uusiin keskustelui­hin
toisten sosialististen maiden
^^nssa tarkoituksella aloittaa kau^-
pankäynti niiden kanssa.
Hän antoi lausuntonsa puolusta­essaan
Canadan asennetta kaupan­käyntiin
Kiinan ja toisten sosialis­tisten
maiden kanssa yhtenä keino­na
parempien suhteiden saavuttämi-i^^
ksi Kiinan kanss.^ samalla tavalla
kuin on j o tähän mennessä saavu­tettu
suhteissa Neuvostoliiton J a
Canadan välillä.
Ulkoministeri oli pitämässä jää-h^
äispubetta kolme päivää kestä­neessä
Lehighyliopiston satavuotis-juhlatilaisuudessa.
Viitatessaan Canadan ja Kiinan,
Neuvostoliiton. Bulgarian ja Puolan
^ Välisiin vehnä- j a kauppasopimuk
' ^ n mr. Martin tähdensi, että nämä
^opimukset eivät välttämättä mer
fcitse sitä, fitlä Canada hyväksyisi
näiden maiden poliittiset näkökan­nat.
Hän sanoi kuitenkin, että o l i
olemassa suurta hyötyä siitä, ettei
eristäydyttäisi näistä maista. Hän
Jatkoi; "Jokaisen maan on seuratta-yl)
omaa suuntaansa kqr^nioittaen
naapureitaan ja toisia valtoja. Tä^'
Aläh eristäytymisestä kieltäytymisen
kautta voimme päästä parempiin
Nuhteisiin kommunistisen Kiinan
kftnssa, kuten me olemme kaikki
saavuttaneet Neuvosj^oUiton kans­sa."
Hän lausui mielipiteenään, että
kansainvälinen jännitys ei voi tästä
syystä enää koskaan kohota niin
korkealle kuin se kohosi silloin kun
Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain vä
Iillä oli erimielisyyttä Kuuban t i ­lanteen
johdosta.
Washington. •— Yhdysvaltain val­tiosihteeri
Dean Rusk, joka lähti
täältä pikaisesti eilen matkalle Län­si-
Saksaan, vakuuttanee sen maan
viranomaisille, jotta huolimatta kai­kesta
siitä mitä he ovat tähän men­nessä
mahdollisesti kuulleet j a näh-neet.
i niin Yhdysvallat ei tule ko­tiuttamaan
asevoimiaan Euroopasta.
Länsieurooppalaisille osoitettiin
viime viikolla se, että Yhdysvallat
kykenee ' kuljettamaan--asejoukko-jaan
jokseenkin pikaisesti Amerikan
mantereelta Eurooppaan, joten sen
toteamuksen mukaisesti e i olisi tar-peellista-^
jotta nämä asejoukot oli­sivat
vakituisesti Euroopassa.
(Jos Yhdysvaltain asevoimat eivät
olisi vakituisesti Länsi-Saksassa,
niin se merkitsisi suurta menetystä
Länsi-Saksan taloudelle. Yhdysval­talaisia
asevoimien jäseniä ja hei­dän
perheittensä jäseniä on tällä
hetkellä kaikkiaan 1,000,000 uiko
mailla, pääasiallisesti Länsi-Euroo-passa).
Viime viikolla siirrettiin 64 tun­nin
kuluessa Yhdysvaltain armeijan
toisen panssaridivisioonan 14,500
jäsentä ja 1,500 ilmavoimien jäsen­tä
ilmateitse toiselle puolelle At­lantin
ilmeisestikin osoituksena sii­tä,
että Yhdysvallat on kykenevä
tekemään siteii.
Kuitenkin länsimaalaisten kir­jeenvaihtajien
tiedotukset tästä ta­pahtumasta
eivät mitenkään olleet
omiaan vakuuttamaan länsisaksalai-sia
virkailijoita siitä, että mitään
heidän eduilleen pahaenteistä ei o l ­lut
tapahtumassa. Tilannetta ei
suinkaan auttanut länsipksalaiselta
virkailijakannalta katsottuna se­kään,
että 'entinen Yhdysvaltain
presidentti Dwight Eisenhower sa­noi
äskettäin — muutamia päiviä
sitten — että oli saapunut aika, jol­loin
Yhdysvaltain olisi kotiutettava
joukkonsa Euroopasta.
Entinen presidentti mainitsi sa
massa yl^teydessä, että hän o l i ha­lunnut
tehdä siten j o silloin kun
hän oli presidentin virassa, mutta
tilanne sillä hetkellä oli niin arka
poliittisesti jotta e i ' ollut sellaiselle
teolle' suosiollista ajankohtaa.
Yhdysvaltalaiselta kannalta kat­sottuna
yhdysvaltalaisten asevoi­mien
Länsi-Saksassa oleminen ei
ole enää rahallisesti edullista siitä
syystä, että vaikka Länsi-Saksa os-taakin
sotilastarpeita Yhdysvallois­ta
vastineeksi siitä, että Yhdysval­lat
maksaa asevoimiensa Länsi-Sak­sassa
olemisesta, niin se ei kuiten­kaan
osta näitä aseita niin suuressa
määrässä, 'etteikö dollarivirta olisi
epäedullinen Yhdysvalloille.
Näistä seikoista huolimatta Y h ­dysvalloilla
on tällä hetkellä noin
kuudesosa — Globe and Mail-leh-den
kirjeenvaihtaja George Bainin
selostuksen mukaan — kaikista aser
voimistaan Länsi-Euroopassa^ .
Joissakin piireissä vihjataan voi­makkaasti
siihen suuntaan, että
Länsi Saksan täten "puolustami­nen"
tulee liian kalliiksi ja" että
siitä syystä olisi kuljetettava ase-joukot
luotiin j a turvauduttava sii­hen
jotta ne voitaisiin kuljettaa
"tarpeen tullessa" nopeasti takai­sin,
mikä vuorostaan ei olisi talou­dellisesti
eduksi Länsi-Saksalle.
Ottawa. — Eräs sotilasasioista
kirjoittava canadalainen on arvos
tellut jokseenkin terävästi Canadan
puolustusohjelmaa väittäen, että
ohjelma ei perustu kansalliselle ob­jektiivisuudelle
j a vankalle sotilas-stniteegiselle
perustalle.
Esiintyessään parlamentin ala­huoneen
' ' puolustusvaliokunnan
edessä^entinen kuninkaallisten Ien-tovolnuen
laivuekomentaja John
Gellner, r joka on jo vuosia ollut
kiinnostunut Canadan sotilaallisista
ifsioista, sj^tti; että useissa tapauk­sissa
käy Siten jotta Canadan soti­laspolitiikka
johdatetaan yhdenmu­kaiseksi
Yhdysvaltain sotilaspolitii­kan
kanssa.
Mr. Gellner vältti, että Canada o l i
johdatettu Hyväksymään sellaiset
puolustusohjelmaroolit, joilla ei to­dellisuudessa-
ollutmitään arvoa,
itänen selostuksensa mukaan niillä
ei ollut mitään' arvoa siitä syystä;
että Canadan puolustusviranomaiset
oli johdatettu uskomaan jotta o l i
mahdollista käydä rajoitettua ydin­asesotaa
seii laajentumatta loppukä­dessä
totaaliseksi ydinasesodaksi.
Parhain esimerkki tästä kannan­otosta,
sanf i' hän, o l i se, että Cana­da
oU päättänyt varustaa ilmavoi­miensa
Euroopassa olevat eskaade-rittakUUista
hyökkäystä varten val­mistetuilla
ydinasevarustetuilla C F -
104-hävittäjälentokoneilIa.
"Jos ette usko, että rajoitettu so­ta
on mahdollinen, n i i n silloin ^e
ön erittäin kallis virhe','; sanoi hän.
Hän-tähdepsi, että jos voidaan aja­tella
jotta rahoitettu ydinasesota ei
ole 'mahdollinen — siis e l i s i kuiten­k
i n kehittyvä totaaliseksi ydinase­sodaksi;
kuteA hän väftti — niin
olisi JStjetSntä varustautua rajoitet­tua
ydlnasetotaa varten luoduilla
aseilla.
Hän huomioi sadalla, että Cana­dan
aseypi^nien entinen yleisesikun
takomitean puheenjohtaja kenraali
Charles Foidkes oU sanonut valio­kunnalle
jotta hänen mielestään o l i
virhe jotta Canada oli lähtenyt
ydinaseistautumisen tielle.
Mr. Gellner o l i samalla sitä miel
tä, että kenraali Foulkes oli mahdol­lisesti
muuttanut mieltään virka:
paikkansa jättämisen jälkeen, sillä
hän o l i aikaisemmin ollut niiden i h ­misten
joukossa, jotka olivat kan­nattaneet
mainitun lentokoneen
hankkimista ilmavoimille.
Hän lausui*imieljipiteenään, ettSv
Canadan tulisi;^dinaseiden han^kki-«;'
misen asemesW jceskittää huo:6»iön^"f|i^
sa tavanomaisen aseistuksen'^hii^hk'f«l
kimiseen, sillä: ydinasesodan<syt-tyessä
Canada xilisi kuitenliin kyvy­tön
puolustamaan omaa^rAaataan.
Marokkolaiset asejoukot
työntäytyvät malmi-rikkaalle
Algerian alueelle
Canadan lyhytfilmeille
tunnustusta Suomessa
Viime perjaiDtaina Helsingissä aUcaneiUa
"vehnämaan" filmipäivillä useita elokuvianune
VIIME TIEDOT
Tokio. — Täällä saatujen tietojen mukaan Kiinan ulkoministeri
Chen Yi on sanonut, että kulunee vielä useita vuosia ennenkuin Kiina
olisi va^lmis kokeilemaan atomiponnnia.
Ottawa. — Liittohallitus on anonut Yhdysvaltain hallituksen apua
saadakseen lopetetuksi canadalaisten laivojen piketeeraamisen Yh­dysvaltain
satamissa, mitä on tapahtunut sen johdosta, että Canadan
hallitus on jjrrännyt läpi parlamentissa lain. minkä mukaisesti meri-miesuniot
on saatettu hallituksen valvonnanalaisiksl.
Halifax. — Eilen Illalla varoitettiin täällä, että hirmomyrsky Gin-ny
on suuntautumassa kohti Nova Scotian rannikkoa ja että se voi saa­pua
rannikkoalueella vielä tämän päivän kuluessa, mahdollisesti tä­män
päivän iltaan mennessä. Tuulen nopeuden ennustetaan nousevan
aina 95 mailiin tunnissa Nova Scotian, Prince Edward Islandin ja
New Brunswickin rannikoilla.
Ottawa. — Credlstes-ryhmän (social credit puolueesta eronneen)
johtaja Real Caouette on esittSnyt epäluottamuslause-ehdotuksen hal­lituksen
ydinasepolitiikan Johdosta. Siitä äänestettänee tänä iltana
vähän Jälkeen kello 8. Caouette arvostelee sitä, että liittohallitus oli
sallinut ydinaseiden tuomisen "Quebecin valtaan;"
Helsinki. — Kuluva, poikkeuksel­lisen
monipuolinen syyskausi tar­joaa
runsaasti sekä kiinnostavaa
katseltavaa että opittavaa, kirjoittaa
Kansan Uutiset-lehden Martti Savo
viime torstaina esittäessään kiitlä
vän arvion Canadan lyhytfilmeistä
ja tiedoittaessaan lukijakunnalleen,
että seuraavana päivänä — siis.vii­me
perjantaina — alkoivat Scalassa
Canadan elokuvapäivät. Niiden ai­kana
esitetään, sanoo kirjoittaja,
seitsemän Canadan kuuluisan kan
sallisen elokuvalautakunnan lyhyt­filmiä,
jotka tarjoamatta ehkä täyt­tä
läpileikkausta Canadan filmituo­tannosta,
antavat kiinnostavn ja n i ­menomaan
meille opettavaisen ku­van
lyhytelokuvan mahdollisuuksis­ta
ja Canadan pyrkimyksistä tällä
linjalla. Kirjoittaja jatkaa edelleen:
MIKA O N N F B
The National F i lm Board of Can­ada,
lyhennettynä N F B , eli Canadan
Kansallinen Elokuvalautakunta pe­rustettiin
Canadan parlamentin pää­töksellä
1939. Se on instituutio, jo­ka
luotiin tuottamaan ja levittä­mään
elokuvia huomioonottaen^
maan kansalliset intressit. N F B :n
perustaminen merkitsi alkua uuden
laiselle suhtautumiselle' elokuvaan
Canadassa. Sen johtoon kutsuttiin
tunnettu englantilainen' dokumenta-listi
John Grierson. Kuluneiden vuo­sien
aikana on N F B kasvattanut lu­kuisia
ammattinsa taitavia filmimie-hiä,
luonut oman elokuva-arkiston­sa
ja f ilmistudion Montrealiin sekä
valmistuttanut ja levittänyt maail­malle
kymmeniä tuhansia kopioita
filmeistään, jotka oval tuoneet
NFBrlle y l i 500 kansainvälistä pal­kintoa—
joukossa myös hyvin huo­mattavia
-— ja palvelleet Canadan
tunnetuksi tekemistä luultavasti vie­läkin
paremmin kuin kuuluisa cana­dalainen
vehnä. •
NFB katsoo, että jos sen par­haimmat
elokuvat saavat o.sakscen
kansainvälistä, huomiota taiteellis­ten
ansioittensa takia, ne eivät yk-sistäUu
vUlilu maailmalle joitakin
tosiasioita Canadasta, vaan myös
kohottavat Canadan arvovaltaa.
Mutta N F B ei katso (kuten näyt­tää
muuten joskus olettavan meikä­läinen
Ulkoasiainministeriö), että
tosiasioita maasta voidaan välittää
maailmalle vain valmistamalla siis­tejä
matkailu- ja mainoskuvia. Tär­keällä
sijalla N F B : n toiminnassa
ovat kokeilut. Eksperimentit N]^B:n
piirissä eivät ole yksistään, sallittu­j
a vaan myös suunniteltuja: joka
vuosi annetaan NFBrssa määrätty
summa "ei millekään määrätylle f i l ­mille",
kokeiluille, sillä yksinkertai­sella
"takarajatuksella", että.kulu­van
vuoden kokeilu voi ehkä muo­dostua
perustavaksi seuraavan vuo­den
voitokkaalle palkintoelokuvialle.
Ja Puolan elokuvan rinnalla tus­k
i n missään suoritetaan niin paljon
säännöllisiä filmikokeiluja kuin
Canadassa.
L Y H V T K U V A P X I V I E N F I L M IT
Alkavien päivien ohjelman muo­dostaa
seitsemän lyhytkuvaa, joiden
pituus vaihtelee kuudesta kahteen-kymmeneenkahdeksaan
minuuttiin
ja_jotka yhdessä muodostavat 93:n
minuutin ohjelman.
Nämä filmit, jotka Canadan suur­lähettiläs
ja rouva J . H . Cleveland
esittivät ennakolta kutsuvieraille
Kino Palatsissa viime tiistaina; an­tavat
monipuolisen kuvan NFB:n
tuotannosta.
Canadan luultavasti kuuluisim­man
filmimiehen Norman McLaren-in
omalaatuisimpia kokeiluja ei oh­jelmaan
sisälly, mutta sen sijaan
esitetään filmi, jossa pääosassa on
mestari itse. HYVÄT N A I S E T J A
HERRAT! (Opening Speech) on
erään .canadalaisen filmifestivaalin
avajaisiksi valmistettu pieni pila
miehestä — Norman McLaren —
joka yrittää avata tilaisuuden pu­heella
pääsemättä Hyvät naiset ja
herrati-sanontaa pitemmälle sillä
mikrofoni kieltäytyy tottelemasta
puhujaa!
Guy L. Cote'n ohjaama KARJA­T
I L A (Cattle Ranch) on Brittiläi-
(Jatkuu sivulla 4)
Maäxi kata
on
Van«»dver»-'-- Botulism-nimellä
tunnetun, .i^okamyrkytyksen kan­sainvälinen:
erikoistuntija sanoo, et­tä
savustetun kalan myynti muoviin
käärittynä pitäisi kokonaan kieltää.
British Columbian yliopiston bak-teeriosaston
johtaja tri Claude E .
DoUnan esitti ylläesitetyn mielipi­teen
Yhdysvaltain ruoka- ja lääke-hallinnon
lausunnosta, että Suurista
järvistä saaduissa ja sitten savuste­tuissa
kalöiiusa on havaittu botulism-organismia,
vmikä on jo aiheuttanut
useita kuoietnantapauksia.
Tri Dolman sanoi, että savutettu
kala olisi aina kypsytettävä ennen
syöntiä^ jotta voidaan välttää botu-lism-
myrkytyksen vaara.
Tämä pitää paikkansa erikoisesti
silloin, jos savutettu kala on kää­ritty
muovikääreeseen. "Tosiasiassa
olen sitä mieltä, että siten kääritty
savustettu kala pitäisi poistaa koko-nan
markkinoilta", sanoi tri Dol­man.
Hän -^'rvlpi, että viimeksiku-lu^
een. 151 Vupden aikana on Tyy-nienmeren
rannikolla ollut 20 kuole­mantapausta'
botulism-myrkytyksen
johdosta. ., '
Rabat. — Marokon hallitus ilmoit­ti
eilen, että marokkolaiset asevoi­mat
olivat tunkeutuneet syvälle
kiistanalaiselle alueelle Algeriassa
ja päässeet jo kahdeksan mailin
etäisyyteen strateegisesti tärkeästä
Tindoufin- kaivoskeskuksesta Saha
ran erämaan kaakkoiskolkassa.
Aika-ajoittaisia marokkolaisten ja
algerialaisten asejoukkojen yhteen­ottoja
on tapahtunut j o kolmen vii­kon
ajan Marokon ja Algerian epä­varmasti
merkityllä rajalla.
Marokon tiedotusministeri Ahde-hadi
Boutalebin tiedotuksessa ei
annettu mitään parempaa selvyyttä
siitä jos marokkolaiset asevoimat
olivat kohdanneet mitään vastarin­taa
etenemisessään kohti kaivoskes:
kusta.
Kaikista näistä sotilaallisista toi­menpiteistä
. huolimatta Marokon ku­ningas
Hassan n sanoi eilen radios­sa
pitämässään puheessa, että " r a ­joillamme
esiintyvän konfliktin va
kavuus todistaa jotta rajakiista e i
voi kauan säilyä ilman ratkaisua.
Molempien kansojen etujen mukais­ta
olisi, että molemmat maat piak-:
koin neuvottelisivat rehellisyyden
ja uskollisuuden ilmapiirissä." Lau­suntonsa
antamisen jälkeen hän
matkujsti Bamakoon, missä hänen
oli määrä tavata mm. Ben Bella.
Juuri ennen kuninkaan matkalle
lähtemistä Yhdysvaltain Marokon
lähettilät John H. Ferguson lensi
Marrakechiin neuvottelemaan ku­ninkaan
kanssa noin 15 minuutin
ajan.
—Tindouf on joidenkin tietojen
mukaan ylcsi maailman rikkaimmis­ta
rautamalmialueista. Aluetta ei
ole vielä kehitetty, mutta siitä on
ollut huomattavasti kiistaa Marokon
ja Algerian ..välillä sen jälkeen kun
ranskalaiset asevoimat pakoitettiin
lähtemään Marokosta j a lopetettiin
Ranskan siirtomaavalta.
NEUVOSTOLIITTO
A S E I S T A A A L G E R I AA
Alger. — Länsimaisella taholla
pidettiin viikonvaihteessa erittäin
vaarallisena ilmiönä sitä, että Neu­vostoliitto
oli luvannut antaa Alge­rialle
tankkeja ja hävittäjälentoko­neita
sen taistellessa marokkolaisia
joukkoja vastaan rajakiistassa kah­den
maan välillä.
Yhdysvaltalaisella taholla oltiin
jo siinä määrässä huolestuneita, et­tä
Yhdysvaltain suurlähettiläs Wil­liam
J . Porter oli lähetetty neuvot­telemaan
Algerian presidentin Ben
Bellan kanssa ja varottamaan tätä
että oli oliemassa suuri vaara jos
Marokon ja Algerian väliseen kiis­taan
sekaantuisi muita maita.
Yhdysvaltain lähettiläs oli kovasti
huolissaan sen johdosta,' että Alge­riaan
oli j o saapunut neuvostoliitto­laisia
aseita ja että odotettiin jotta
Jemenistä pian saapuu egyptiläinen
laskuvarjosotilasjoukkue Ben Bel­lan
liittolaisen Egyptin presidentti
Nafiserin käskystä.
E i l e n • ilmoitettiin* että taistelut
Marokon ja-~Algerian raj alla-jatku y
vat vaikka o l i k i n ilmoitettu, että tä­nään'voitaisiin
jatkaa rauhaneuvot­teluja
kahden maan välillä.
Asel^hetys, joka saapui tänne v i i ­konvaihteessa
koostui 40 keskikokoi­sesta
tankista ja joistakin hävittä­jälentokoneista,
mitkä joidenkin tie­tojen
mukaan oli lähetetty Kuu­basta;.-
ii ii LIITTOUISKIISTAA'
YmNKOESOPIMUKSESTA
von Brentano syyttää USAta ja Engflantia
huonosta informoinnista
Bonn. — Länsi-Saksan entinen u l ­koministeri
Heinrich von Brentano
sanoi viime viikolla riittämättömiksi
aikaisempia neuvotteluja Englan­nin,
U S A : n ja liittolaisten välillä
osittaista ydinkoekieltoa koskevas­ta
sopimuksesta.
Hän lisäsi kuitenkin, että tämä
huomautus oli v vain ystävällinen
muistutus eikä syytös, ''sillä Länsi-
-Saksa luottaa USA:han järkkymät­tä".
.^JKristillisdemokraattisen puolueen
liittopäiväryhmän puheenjohtaja,
TUiOVEROHUOJENNUSTA
EHDOTTANEE KOTIEN
OMISTAJILLE
Toronto. Toronto Real Estate_
Boardin . (Itlinteimistölautakunnan)
puheenjohtaja R. W, Telford sanoi
täällä viime i viikonvaihteessa, että
kotienbmistajat säästäisivät keski­määrin
$200-vuodessa-jos liittohalli­tuksen
V tolnieeta. sallittaisiin^jotta
kiinteiihlstölainakorot ja kunnallis­verot
voitaisiin vapauttaa tuloverol-ta.
Mainitun, 2,700-jäsenisen lauta­kunnan
tavdltteena on saada liitto­hallitus
hyväksymään lain, minkä
nojalla voitaisiin vähentää nämä
menot verptettavista tuloista.
Mr Telförd selosti että useimmat
muut maat' joideh joukossa Yhdys­vallat,
ovat'tunnustaneet jotta olisi
suotavaa • ';^<fttä verohuojennuksien
kautta .innoitettaisiin ihmisiä oma
kotien • omUitamiseen; Hän sanoi,
että jos fcUnnltyslainakorkoihin ja
ktinnalUsiin veroihin käytetyt tulot
voitaisiin; vapauttaa tuloverolta niin
siten suuresti helpotettaisiin kotien-
•omlstajien -faiEikkaa erikoisestikin
niinä vnoslMinUtkä seuraavat heti
uuden kodin,ostamista.
Puhuja tähdensi, että ensimmäisi­nä
vuosina kodin ostamisen jälkeen
uudet omistajat maksavat niinkin
paljon kuin kolmeneljännesosan
velkansa lyhennyksistä vain korko­menojen
peittämiseksi.
Hän sanoi, että jos korot j a kun­nallisverot
voitaisiin vapauttaa tu­loverolta,
niin rakennusurakoitsijat
(joita rakennuslautakunta edustaa)
voisivat rakentaa vähintään 10 pro­senttia
enemmän rakennuksia.
"Täten voitaisiin jädestää 30,000
uutta työpaikkaa'-', hän ennusti,
"mahdollisuus myydä 15,000 lisää
omakotia vuosittain ja lisätä sijoi­tuksia
asuinrakennuksiin $15,000,-
000:11a sekä suoda mahdollisuus
myydä näihin, koteihin $28,000,000
arvoisesti kalustoa." •
Hän korosti edelleen, että tästä
johtuva talouskehitys korvaisi täy­dellisesti
sen mitä Valtio myönny­tyksen
kautta menettäisi tuloverois­sa.
tri.von Brentano aloitti parlamentti-keskustelun
liittokansleri Ludwig
Erhardin viime viikolla antamasta
hallituksen poliittisesta ohjelmaju­listuksesta.
T r i von Brentano vaati parannus­ta
Atlantin liiton maiden poliitti­seen
yhteistoimintaan ja neuvotte^
lumenetelmiin. Hän korosti, että
yhteinen puolustus vaatii yhteistä
politiikkaa. Jos jossakin tilantees­sa
ei ole aikaa keskinäisiin neuvot­teluihin,
osapuolille olisi kuiten­kin
kiireesti annettava tieto asias­ta.
Y l i tunnin kestäneessä puhees­saan,
jonka kristillisdemokraattien
parlamenttiryhmä oli hyväksynyt
etukäteen, von Brentano viittasi
liittokansleri Erhardin ehdotukseen
neljän miehitysvallan komiteasta,
joka asetettaisiin selvittämään Sak­san
ja B e r l i i n i n ongelmia. Hän lisä­si
kuitenkin, että alkuperäistä nel­jän
vallan valvontaa ei saa enää ot­taa
käytäntöön Saksassa.
OPPOSITIO V A A T I I HYVIÄ
SUHTEITA E N G L A N T I I N _
Oppositiossa olevan sosialidemok­raattisen
puolueen varapuheenjoh­tajan
Fritz E r l e r i n vaatiessa lähei­sempiä
suhteita Englannin ja Länsi-
Saksan välille hänelle osoitettiin
äänekkäästi suosiota.
E r l e r sanoi, että Euroopan yhteis­tunto
voidaan nyt Ranskan ja Länsi-
Saksan välisen sovinnon jälkeen
turvata vain, jos kanaalin y l i raken­netaan
silta. — Professori Erhard
ansioituisi hyvin, jos hän ottaisi sy-dämelleen
Länsi-Saksan j a Englan^
nin välisen sovinnon niin kuin toi­set
ovat aikaansaaneet Länsi-Saksan
ja Ranskan välisen sovinnon, jatkoi
E r l e r . Hän sanoi edelleen, että E u ­roopan
täytyy tiivistää rivinsä ja
ulottaa Siteensä USA:han. 'Ilman
Ranskaa ei ole mitään Eurooppaa,
ilman USA:ta ei voi olla Euroopan
turvallisuutta."