Vapaus, October 10, 1963

              Sivu 2 Torstaina, lokak. 10 p. — Thursdäy, Oct. 10, 1962
Lv-
INDEPENDENT LABOR O.RGAN
VAPAUS ÖF FINNJSH CANADIANS
(LIBERTY) - EJstabliähM Nov. 6. 1917
Edltor: W. Eklund ' ' ' ' "J ' M a n ^ V f E , Suk^'
1 Telephone: Office 674-4264 — Edltorial 6'ft-4265 -
Publlshed thrlce weekly r TueEdayä.vT^ S^tujfdays by "Vapm
Publishing Co. Ltd.. 100-102}i;fe at. ;^e^, j^t^u-y, Qnt^rto,, C ^ < f t.
Mailing address: Box 69
Adverfci^ing fatte upoi^ appycötion.^-tripBl^
Authorlzed as secbnd class mall>y,.th^ Pps^'Qffice -Dep.a^
' and-.for payment of i?P8^8* »n JL"
Canadasso: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 ' USA:ssa 1 vk. '$i0.00 6 kk. $5.25
— ^ .'- ' ; 3'kft: 'i.fö-i - Silöirt.es6aj "1 vlf: ,10,50 VkK 9.75
NimitetfäKöoh k. komiMloni
K^piiskaisinginmetsätyöläistefn lakon aikana tapahtuneen
kolrri^ijt m^tsämieh,en„ mvir^aiutusta vihkon aluSsa Cochränes-sa
^ett^-biikeiispäätö^^ p^lautt^,vaasin miele?^^ Hirxa|lija
Anatole FrÄncen iifia^ilJn^u^ilM laj^uato, että^ls^ k^l^essa
mäjesjeetiklisuude^aan. kieltää .niiji rikijasft kain HöyhMtkm
nukkiihtlasta 'siltojen alla ja kerjääfmästä^ leipää.
" "laantumatta lakiteknilhsnn. seikkoihin,' joihin vedoten
tuomari' J:' G. McRuer^antöi .alunperin murhasta; syytetylle
kohnelle miehelle yhteensä' $300 sakon (kullekin $100) am-puma:£
iseen luvattomalta.hallussapidosta^ ja 138 lakkolaiselle
yht««BjS^ $3^7^000 sakonilkulleikki $200) läittoma^^
misfi§^, .mejstä tunt^uy, että^ym^akunnan prakuraatorinyiras-ton
pitäisi'ilman muuta-nimittää metsät union vaa-timaitt>
kyninkaallisen: kopnissionin tutkimaan tätä asiaa. '
Vedoten, suurvsdamiehistönp^ siitä, ettei ollut
rHttäT^3stitbdistusainehistoa;murhasyytökaen nostamista var-^
ten iilitä;miehiä vastaan, jotka olivat olleet pidätettyinä, hel-mäkuun
11. pnä tapahtuneen kolmen metsämiehen ampumis­tapauksen
johdosta, tuomari McRuer teki täysin tiettäväksi,
että hän ei voi ottaa huomioon näiden työläisten murhata-paustä;
koska syytetyt oli suurvalamiehistön toimesta siitä
syytöksestä vapautettu. Mutta,tämä ei estänyt.oikeuskuulus-telun/
yhteydessä puokastusasianajajaa korostamasta syytet­tyjen
miesten "hyvää menneisyyttä'' elämässään yleensä!
Olkoon tämän puntaroinnin kanssa niin tai näin, mutta
tosiagia on, että kolme aseetonta miestä ammuttiin kylmä­verisesti
kuoliaaksi —• ja siitä ei:ole kukaan joutunut vastaa­maan!,
Jos näin saa tapahtua, siitä voivat toiset "kuumapäät!'
vetää tulevaisuudessa sen johtopäätökse;!!,, että. lakkolaisia on
lupa Mnpua()iitariossa milloin tahansa — että siitä voi sel-viytyäsadan
dollarin sakolla silloin kun muusin tuvattomasta
ampumisesta voidaan tuomita $500.00 sakkoon, kuten metsär
miestiln union puhemies tämän oikeuspäätöksen johdosta se-litU.
• •
I^jptsämiesten unio. on oikeassa vaatiessaan kuninkaalli­sen
komissionin tutkimusta 1) siitä, miksi ^suurvalamiehistö
ei löytänjrt riittävästi ainehistoa murhasyytöksen nostami­seksi
joitakuita henkilöitä vastaan sen tosiasian vuoksi kun
kölme-aseetonta miestä ammuttiin ikuoliaa^si; 2) siitä, miksi
järj^tysviranomaiset,__nim«nomaan. Ontarion maakuntapolii-sit
eivät sekaantuneet asiaan jo silloin kun he tiesivät, että
"itsehäiset'- olivat laittomasti aseistettuna kokontuneet vah­din
pitoon, 3) siitä, miksi eräs vastuunalainen kunnallispoliv
tilcko piti palopuheita väkivaltaisuuden tiimoilta silloin kun
hänen velvollisuutensa olisi ollut rauhoittaa mi«hiä, ja 4) sii­tä,
niillä tavalla annetaan niitä '"iiudisasukkaiden kaatolupia-',
jotka kulkeutuvat tehtyjen syytt^sten mukaan'joko suurem­pien'tai
pienempien ufakoitsi jäin käsiin.
' Se on ikuinen häpeä ja tahra Ontarion hyvälle nimelle
ja maineelle jos Kapuskasfngin metsämiesten murhajuttu saa
raueta tähän niin, ettei korkeimpien.oikeusviranomaisten toi­mesta
puututa asiaan.
' N-liiton Kiiiia^Iausunno8ta
Lehtemme lukijain täällä Sudburyssa esittämien lausun­tojen
perusteella on ilmeistäy että viime viikolla lehdessäm­me
julkaistu Neuvostoliiton kiihkoton ja selväpiirteinen lau­sunto
Kiinan ja Neuvostoliiton välisistä erimielisyyksistä
on saanut ansaitun huomion lukijakunnan keskuudessa. To­siasia
onkin että tätä Neuvostoliiton hallituksen lausuntoa
luetaan ja tutkitaan nyt kautta maailman niissä piireissä -4-
javärsiiikin hallituspiireissä --joissa halutaan tietää, mistä
on tpdella kysymys, sen sijaani, että juostaisiin sokeasti pro-pagandakirjoitusten
ja -puheiden vanavedessä.
Kiinan ja Neuvostoliiton väliset kiistat alkoivat periaat­teellisena
kiistana mainittujen maiden kommumstisten puo-lueieten
välillä, mutta nyt nämä kiistakysymykset ulottuvat
jo paljon puoluerajojen ulkopuolelle; niistä keskustellaaii
kallossa maissa ja kaikissa yhteiskuntapiireissä. Tässä on
myös se perussyy, miksi-; lehtemme julkaisi viime viikolla
edeliämainitun todella merkillepantavan asiakirjan koko­naan.
Erässä (syysk. 21 pnä julkaistussa) Neuvostoliiton halli­tuksen
lausunnossa käsitellään eräitä nykyhetken tärkeitä
teoreettisia kiistakysymyksiä ja ospitetaan, että^kehittyneen
k i i s ^ yhtenä perus^syynä on K^liian johtajain kokonaan
kielteinen suhtautuminen ydinasfekysymykseen.
Neuvostoliiton lausunnossa ^lijtetään, että Kiinan johta­jain^
teoreettinen ohjelma'<)n kaavaoppisuudessaan poikennut
kokonaan marxilais-Ieninlläisyyden linjalta, jonka "puhtaut-:
ta" he ovat väittäneet puolustavansa: Lausunnossa osoitetaan
että' Kiinan johtajat — jotka vielä maailman kommunistisen
liikkeen lausunnon yksinä allekirjoittajina I96Ö sanoiva^^ole-vansa
rauhallisen rinnakkaiselon^ kannalla, hylkäävät nyt
rauhallisen rinnakkaiselon periaatteen sekä käytännössä että
teoriassa, pyrkien — kuten tapahtui räikeällä' tavalla esim;
Karjbeanmeren kriisin aikana — kansainvälisen tilanteen
huQ^ontamiseenkin,. sen sijaan, että tavoittaen, olisi rauhalli­nen
rinnakkaiselo erilaisten yhteiskuntamuotojen välillä.
Erikoisen voimakas on Neuvostoliiton lausunnan se, koh­ta,
missä hyljätään Kiinan johtajien lausunto, iettä vaikka
ydinasesodassa tuhoutuisi puolöt ihmiskunnasta, se tarkoit­taisi
kuitenkin imperialismin tuhoa ja samalla, sitä, että so­dan!
tuhkastia nousisi todella ihana sosialistinen yhteiskunta.
U|fe|^QStoliitto hylkää, tämän epäinhimillisen asenteen — rai-
^"^l&^t^Vkoittaisi käytännössä monen maan kok^o ikafisaHunnän
li^pttuttoon kuolemista ja ehkä Kiinankin kansan tuhou-f|$^
0-prosenttisesti —' selittäen, että se olisi lilan suuld
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
piga Ahinen/ Port Arthur, Ont,
täyttSäj l » * ^ n l d q 3 , lokakuui^^ 11
priä TT^yupltal ' ' ^ " \
Heta Heino, Fort WUliam, Ont,
täyttää sunnuntaina,: lokakuun 13
pjtiä 70 vuotta. •
' KifStaj»^; Appanen, Ropky Mqun-
It^n Hoiise, Alta, täyttää perjantai­na,
lokaTtuun 11 pnä 87 vuotta.
lYhdyrprne sukulaisten j a tutta-
V!)in onnentoivotuksiin. :
"Munasota*-;
AiTgfenttima i^littaa
, B r y s s e l .— Yhdysvaltain ja E u ­roopan
talousyhteisön välisen "siipir
.'karjasodan höyhenten vielä leijail­lessa
ilmassa" on Argentiina esittä-nytf.
valituksen, joka koskee sen sy­väjäädytettyjen
munien viennin yh-teisiön
keskuudessa saamaa vastaan-ottoa-
Argentiina on E E G : n toimeenpa
noköD^iteealle lähettämässään kir­jelmässä
pyytänyt talousyhteisöä a-lentamaan
syväjäädytettyjen muni­en
.tuontitullia.
Argentiina väittää, että syväjää­dytettyjen
munien vienti yhteis-markkinamaihin
>.on laskenut, vuo­den
1961 :n 12,000 tonnista 9,000 ton-nfin
vuonna 1962 ja että näkymät
kuluvalta vuodelta ovat, vieläkin
pessimistisempiä, .
orolus
Diefenbakerini hallituksen kaa-:
duttua erääksi vaalisyötiksi asetet­tiin
vanjiuudeneläkorotus 10 dolla-d
l l a kuukaudessa.
Tämä esjtys sai aikaan seUi että
jokainen pienempikin liikemies a l ­koi
ajatella keinoja miten hän par­haiden
voisi hyötyä jos tämä esitys
todella sagtet^aii pptökseen. Mutta
heti lakiesityksen j u l k i t u l on jälkp^n
annettiiöt ymmärtää^^ että jos S9.11ai-nen
korptus ^väfcsytään,^ se, tulisi^
saatettavaksi voimaan vasta,mqnie^
kuukausien kulutt>-i, vaikka, vaali­kampanjan
aikana tätä korotusta lu­vattiin
heti jä viivyttelemättä.
Kun sitten liittoparlamentin ala­huoneen
vaalien tuloksena, liberaa­lit
pääsivät hailituspukiue yhdys­valtalaisen
rahan voiimalla^ niin en:
simmäisten esityksien joukossa o l i.
se, että vanhuudeneläkettä ei voida
korottaa ennenkuin vasta eusi vuo­den
alusta lähtien. Tästä esityksesi
tä.jouduttiin kuitenkin hieman pe-:
rääntymlään kun Ontarion lainlaati-jakunnaji
vaalitaistelun aikana libe­raalit
tulivat huomaamaan, että
heillä ei ollut mitään voiton mah­dollisuutta
ellei vanhuudeneläke-korotukaeii
toimeenpanoaikaa supis­teta.
Näinollen liittohallituksessa
olevat liberaalit päättivät tiedottaa
että korotus pannaan sittenkin, voi.
maan lokakuun aikana, e l i niin pian
kuin parlamentti ehtii valmistaa asi-'^
an kuuluvat toimenpiteet. Tätä
Uita maaiiman-
Ijcaupan kehitysehdot Neuvostoliiton suoritettua äsken
huomattavan suuria vehnän ostoja
Ganadasta kerrotaan finanssikeskuk
sista'saapuneiden tietojen mukaan
että Neuvostoliitto on myynyt sa
manaik^isesti kultaa Pariisissa ja
Lontoossa noin 45 miljoonan dolla
r i n arvosta. Nämä^ kultakaupat on
kytketty automaattisesti vehnäkaup
poihin ja eräillä tahoilla on kerrot­tu,
että "venäläisen kullan virta län­teen
järkyttää (Wllan) hintaa ' j a
edelleen, että "Neuvostoliitto tar
vitsee puntia vehnän ostqihin".
Johtuiko- Neuvostoliiton kulta'
kauppa nimenomaan puntien ja Ca­nadan
dollarien saamiseksi vehnän
ostoihin ei sinänsä ole mikään mul­listava
kysymys. 1950-luvun alku­puoliskolta
lähtien, mistä on olemas
sa tarkat tiedot, Neuvostoliitto on
myynyt kultaa vuosittain noin 235
miljoonan dollarin arvosta - ^ r i ip
pumatta siitä, onko saatu vehnästä
hyvä tai huono sato- — ja tavalli­simmin
20 miljoonan dollarin arvoi­sissa
erissä. Mainittakoon, että esi­merkiksi
viime vuonna kapitalisti­sen
maailman kullan tuotanto o li
arvoltaan 1,304 miljoonaa dollaria
mistä pieni osa jäi asianomaisten
tuottajamaiden teolUsuuJen käyt-tööa
pääosan mennessä myyntiin
kansainvälisillä markkinoilla. Neu­vostoliiton
osuus maailman kullan
hinta maksaa imperialismin tuhos­ta,
joka tulee joka tapauksessa syr­jäytetyksi.
Sosialismi ei tarvitse so­taa
vaan rauhaa, ja sosialismin vel­vollisuus
on tehdä kaikki voitavan­sa
ihmiskunnan pelastamiseksi siltä
atomisodan vaaralta, mikä nyt on
olemassa, selitetään asiallisesti p u ­huen
tässä -lausunnossa korostaen;
että mikään ei voi oikeuttaa Kiinan
johtajain asennetta tässä asiassa.
Verrattaessa Neuvostoliiton- yllä­mainittua
lausuntoa Kiinan johto­henkilöiden
antamiin lausuntoihin^
ei voida mitenkään olla huomaamat^
ta sitä tosiasiaa, että Neuvostoliiton
lausunnosta uhkuu luottamus omaan
asiaansa, luottamus teoreettisten ja
käytännöllisten ohjelmien oikeuden­mukaisuuteen
j a luottamus sosialis­min
asian lopulliseen voittoon, jota
vastoin Kiinan lausunnoista pilkis­tää
jatkuvasti esiin "kaikki tai ei
mitään" uhkapelurin asenne ja vih­jaus
siihen, että kohtaamiensa vai-kteuksien
vuoksi he eivät pitäisi pa-hana,
vaikka kaikki menisi Todella
kjn yhden - k w t i n varaan- atomiso­dan
puitteissa. Ja vaikka he puhu­vat
paljon aatteensa 'puhtaudes­ta",
Kiinan johtajain lausunnoista
pilkistää usein esiin vissinlainen
kansalliskiihko.
•Meistä tuntuu, että nykyisen oh­jelmansa
perusteella ei Kiina voi
niuuta kuin auttaa kovasti kiroa­maan
imperialisteja, jotka, ovat tot­tuneet
uhrejaan rohmuamaan "ha­joita
j a hallitse" ohjelmallaan. Mis­sään
tapauksessa ei voida kuvitella,
että Kiinan johtajat tulisivat ny­kyiselle
ohjelmalleen saamaan suu­rempaa
.kansansuosiota maailman-lqajuisessa<
mittakaavassa. Maail-n^
anrauhan ja ihmiskunnan yleisen
edistyksen sekä samalla Kiinan ur­hean
kansan etujen vuoksi on siis
toivottava, että yhä enemmän ja
enemmän eristettyyn asemaan jou­tuvat
Kiinan johtajat korjaisivat
kan^aki^tien virheellisinä hylkää-n^
ät ohjelmansa mahdollisimman pi­kaisesti.
kokonaismyynneistä on ollut vajaa
viidennes. Niinpä Neuvostoliiton
kultakaupoista koskaan aikaisemmin
ei ole ollut mitään suurempaa hä­linää.
Eikä ole nytkään: Jos haluaa
o l l a ilkeä ja sensaatiohaluinen, niin
Neuvostoliiton äskeiset' kultakaupat
voitaisiin uutiäoida esimerkiksi:
"Neuvostoliitto tehnyt kultakaupoil­laan
tyhjäksi Kenedyn puuhat
U S A : n maksutaseen parantamisek­s
i " . Mutta tästähän ei ole kysymys.
Sen sijaan kullan hinta yleensä,
jonka U S A määräsi vuonna 1934 35
dollariksi Unssilta '(noin 31. gram­maa),
on saanut vähän väliä kan­sainvälistä
huomiota osakseen. Tä­mä
US A : n sanelema kullan pakko-kurssi
(minkähän tuotteen hinta on
vielä nykyhetkellä samalla tasolla
kuin 1934? on syytä kysyä) on tänä
päivänäkin ei ainoastaan finanssipo
l i t i i k a n vaan yleensä suurpolitiikan­k
i n huomion kohteena. Tämä liittyy
kysymy^fseen kullan paosta USA:sta
ja dollarin arvon säilymisestä. Ka­pitalistiset
kullan tuottajamaat, en.
nen kaikkea Etelä-Afrikka, jonka
osuus kapitalistisen maailman kul^
lan tuotannosta on noin 69 %, ovat
vaatineet kullan hinnan nostamista
100-prosenttisesti eli 70 d o l l a r i in
unssilta. On huomattava, että esi­merkiksi
USA:ssa ei kannata lisätä
kullan tuotantoa 35 dollarin hinnal­la;
Nyt U S A on sotkeutunut omiin
ympyröihinsä, kun sen kultareservit
ovat huventuneet muutamassa vuov
dessa 24,5 miljardista dollarista vä
hän y l i 15 m i l j a r d i in dollariin mi­kä
ei enää vastaa läheskään USA:n
kultasitoumuksia (liikkeellä oleva
dollarisetelistö + kullaksi realisoi­tavissa
olevat ulkomaiden saatavat)..
Jos USA devalvoisi dollarin ja
nostaisi kullan hintaa, mitkä käy­tännössä
merkitsevät yhtä ja samaa
asiaa, niin esimerkiksi Neuvostolii­ton
kultareservien arvo nousisi vas­taavasti.
Neuvostoliitto "rikastuisi"
tällöin paljon tai ehkä suunnatto­masti
— riippuen Neuvostoliiton
kultareservien määrästä — mitä ei
tunneta — liikuttamatta eväänsä-kään.
USA on oman kultapolitiikkansa
uhri. Viimeksi kuluneet vuodet ovat
osoittaneet, että maailmankauppaa
ei voida rakentaa-kultareservien va­raan,
vaikka kulta näytteleekin, hel­pottavaa
osaa siinä. Neuvostoliiton
pääministeri Hrushtshev lausui
vuonna 1958 amerikalaiselle kaup^
palehdelle. The American Journal
of Comercelle antamassaan haastat­telussa
mm.: "Kultareservit yksin
eivät riitä pitkälle; ne ovat aina ra­joitetut,
kun taas talouden kapasi­teetin
kehitys ja tavaran tuotanto
ovat kansan voima ja nämä ovat ai­na
merkittävämmät kuin kultareser­vit,
Kansainvälisten taloudellisten
suhteiden -pitäisi perustua pääasias­sa
tavaroiden vaihtoon, toisin sa­noen
ostamiseen ja myyntiin."
Antaessaan haastattelun viisi ja
puoli vuotta sitten amerikkalaiselle
kauppalehdelle pääministeri Hru­shtshev
ei luonnollisestikaan voinut
ennustaa edes miljardin tarkkuudcl-tämän
jälkeen seuranneita USAn
monien miljardien dollarien arvoi­sia
kultarhenetyksiä. Menneet vuo­det
osoittavavt kuitenkin, että Hru­shtshev
on ollut oikessa ja että tämä
on osunut nimenomaan USA:han.
— Kras. •
kirjoittaessa ei kuitenkaan ole vielä;
mitään varmuutta edes siitä astuu­ko
vanhuuderieläkekorotus voimaan
lokakuussa. \
Se seikka^ että.eläkekarotusla.oa
viivytetty kuukausia, on saanut ai-^
kaan sen, että vanbuudeneläkeläiset-ovat
jo usean kuukauden ajan saa^
neet maksaa korotettujen elinkus
tanmi^sien taki^. etukäteen ennus­tetusta,
• vanbuudeneläjiprotukseata
i/äikka sen saannistakaan e i ole vie
lä; mitään varmuutta.
Asi^n näinollen, vanhuudeneläke-läisetovät
kaiken oikeuden mukaan
oikeutettuja saamaan taannehtivan
eläkekorotuksen aina, siitä Retkestä
lähtien kui^. tämä eläkekorotnsesitys
tehtiin liittoparlamentin vaalitais­telun,
alkaessa. Vain täten menetelr
Ien oiisi odotettavasti tulevasta ko­rotuksesta
eläkeläisille todellista
hyötyä.
Tä^ainen.es^tys on kuitenkin sa­nomalehtien
tiedotuksien mukaan
haliituicsen puhemiehien taholta lei­mattu
'naurettavaksi", koska kai­ken
todennäköisyyden mukaan se l i ­säisi
hallituksen menoja muutamal­la
kymmenellä miljoonalla dollaril­la.
Kun liittoparlamentin alahuoneen
jäsenet heti parlamentin kokoontu­misen
jälkeen päättivät k o h t a a jo
entuudestaan korkeita palkkojaan,
lähes toisella puolella ja korotus
päätettiin taannehtivaksi huhtikuun
3 päivästä — siis ensimmäisestä päi­västä,
j o l l o in edustajavalittiin teh­täväänsä
— niin hallituksen puhe
miehet.eivät nähneet, siinä mitään
'naurettavaa". Päätös tehtiin k i i -
:eellisesti parlamentisssa jotta ko­rotuksesta
saataisiin. mahdollisim­man
suuri hyöty. E i siinä kauan
joudettu ajattelemaan mistä saa­daan
korotuksen maksamiseksi tar­peelliset
varat. Kyllä ne löytyivät
hyvin pian. ,
Mutta kun on kysymys vanhuu-deneläkkeiden
korottamisesta, niin
sen asian pohtimisessa ovat herrat
ministerit ja parlamentin jäsenet is­tuneet
monta kokousta j a vuodatta­neet
"hikeä ja verta" Tekonimuk-sen
sanontaa käyttäen löytääkseen
tarpeelliset varat eläkkeiden korot­tamista
varten. Näiden kokouksien:
tuloksena on ollut se esitys, että ve­roja,
eritotenkin tuloveroja, on ko­rotettava
— siis verotettava toista
.kansan osaa toisen hyväksi:
Eikö siften olisi mitään muuta
mahdollisuutta näiden varojen
hankkimiseksi? Mitähän jos nipis­tettäisiin
pieni pala niistä sotilas-menomiliobnisla?
Tällä, nipistyksel­lä
voitaisiin hyvin korvata ne va
ratr jotka tultaisiin, käyttämään elä'
kekorolukseen vaikka korotus an
nettaisiinkin taannehtivasti,: kuten
se oikeudenmukaisesti- kuuluisikin,
Täten voitaisiin käyttää koko kan­san
hyödyksi edes pieni osa niistä
varoista, jotka nykyään haaskataan
pqolustusmenojen nimessä.
Jos mikään on naurettavaa, niin
ainakin se, että. työnnetään miljoo:
n i a dollareita -leteläisen naapurim­me
pohjattomaan kukkaroon osta­malla
kaikenlaisia hyödyttömiä so-tavekottimia;
joilla ei kuitenkaan,
esimerkiksi kenraali Macklinin lau­sunnon
mukaan, voida, aikaansaada
minkäänlaista puolustusta. Saman­aikaisesti
meidän pohjoinen naapu­rimme
pommittaa meitä vehnädolla-reilla,
joita meidän farmarimme k i ­peästi
kaipaavat •
Tällaisesta sotilasmenojen nipis­tyksestä
hyötyisivät kaikki, sillä elä-
Keläiset käyttäisivät korotukseii
välttämättömien elintarvikkeiden
hankkimiseen, joka taas vuorostaan
a n i i s i työttömille canadalaisille
työmahdollisuuksia ja sen ansiosta
korotukseen käytetyt varat pysyisi­vät
kotimaassa.-
Toinen keino varojen hankkimi­seksi
tarvittavaa taannehtivaa koro-tysta
varten olisi se, että hallitus
asettaisi veron niille ennenkuulu­mattomille
voitoille, joita suurliik
keet ovat saaneet, ja jotka on kis­kottu
Canadan kansalta ja jotka sii­tä
syystä oikeastaan kuuluvat cana­dalaisille.
. K a i k k i nämä seikat huomioonot­taen
ei siis ole lainkaan "nauretta­vaa"
vaikka vanhuudeneläkeläisille
annettaisiinkin korotus taannehti­vasti,
-»r H E .
Tri Ehdicött:
AINOA VAIHTOEHTO
V i :
' . r v ..
Tito Meksikossa
Mexico. — Jugoslavian president­ti
Tito, rouva "Tito ja heidän seuru­eensa
saapuivat Meridaan, Yucata-nin
osavaltion pääkaupunkiin viikko
-sitten torstai-iltana ja jatkavat mat­kaansa
Meksikon.
Presidentti vierailee k a k s i . viik­koa
Meksikossa latinalaisen Ameri­kan
matkallaan.
Moskova. — Kansojen ja halli­tusten
keskuudessa aletaan yhä
paremmin ymmärtää, miten tär­keä
en mielipiteemme, että on
IVälttämätöntä tunnustaa rauhan-
Pornainen rinnakkainelo ainoaksi
vaihtoehdoksi ydinasesodalle, joka
uhkaa melkein täydellisellä tuhol­la
ja hävityksellä länsimaita, sa­noo
Canadan rauhanpuolustajaiiii.
komitean puheenjohtaja t r i Jaines
Endicott lausunnossa', jonka "hän
on antanut Pravdalle. ' _
Aivan viim^. aikoihin asti on
lännessä ollut; voimia, jotka >ovat
koettaneet löytää puolusteluja
ydinasesodalle ja jotka ovat va­kuuttaneet,
että on. olemassa joita:'
k i n keinoja henkiin jäämiselle siin­nä
tapauksessa, että tällainen, sota
syttyy. T r i Endicott huomauttaa,
: että tällaista uuden maailmanso­dan
tuhoisten seurausten väheksy­mistä
on yhä useammin alettu
saarnata Kiinan edustajien pu­heissa.
Ymmärtäen koko sen vaaran sy­vyyden
joka sisältyy tällaisiin mie­lialoihin
j a ; teorioihin, me rauhan­puolustajain
maailmanliikkeen edus
tajat olemme pitäneet ja pidämme
erittäin välttämättömänä, että kaik­kien
maiden kansat, ennen kaikkea
USAn, jossa alateitään ydinasesodan
suunnitelmia, tulisivat tietoisiksi
tällaisen sodan mahdollisista seura­uksista.
Canadan rauhanpuolusta­jien
komitea ja minä henkilökohtai­sesti
sen puheenjohtajana' kanna­tamme
-kaikkia toimenpiteitä ydin-asekonfliktin
estämiseksi, olkootpa
ne sitten kompromisseja, molem­minpuolisia
myönnytyksiä tai osit:
taissopimuksia, jos ne vain johtavat
kansainvälisen jännityksen laukea­miseen
j a eri yhteiskunnallisten Jär­jestelmien
välistä rauhanomaista
i-innakkainoloa koskevien periaattei­den
vahvistumiseen.
Kosketellessaan nykyhetken kan
sallista vapautusliikettä James.En­dicott
huomautti, että maailmassa
tällä hetkellä vallitsevat olosuhteet
ovat soutuisat tämän liikkeen no­pealle
kehitykselle. Moraaliselta
kannalta siirtomaavallat ovat tällä
hetkellä täysin hajalle lyötyjä. Y K
on julistanut,, että siirtomaavalta on
lopetettava viipymättä. 'Olemme ta
vattoman suuttuneita siitä, ettei Y h ­dysvallat
vieläkään ole lopettanut
epäinhimillistä sotaa Etelä-Vietna­missa,
Taistellessamme rauhan puor
lesta meidän on tehtävä kaikkem- .;!,'
me, jotta siirtomaavalta kärsisi tap-.x
pion Etelä-Vietnamissa", t r i E n d i ­cott
sanoo.
YKn KongHoukot
pois, vaatii NL
YK, New York. — Neuvosttoliitto '"^
-vastusti YK.ssa viime viikolla jyp- >
kasti Y K : n Kongon joukkojen toi­minnan
jatkamista vuodenvaihteen <
jälkeen j a vahvisti, ettei se tule o-saliistumaan
kustannuksiin.
Neuvostoliiton valtuutettu Alek-, <
sander Roshin antoi tämän ilmoituk-;
sen Y K : n yleiskokouksen budjetti-* '
valiokunnan kokoontuessa keskus-""
telemaan kustannuksista, joita näi- <
den joukkojen säilyttäminen aiheut­taa
ensi vuoden ensimmäisellä-puo- " '
liskolla. Y K : n pääsihteeri U Thant
'T-vioinMf nämä kustannukset 19,-'
200,000 dollariksi. '
R U O T S A L A I S P A T A L J O O NA
KONGOON
Tukholma. — Uusi ruotsalainen
Y K : n pataljoona, järjestyksessä jo
21 kuljetetaan lentoteitse Kongoon.
Kuljetus alkaa lokakuun 24, ja 25.
päivien välisenä yönä. Parhaillaan
palveluksessa olevista Gazan jou­koista
jää 32 miestä edelleen palve­lukseen
j a he liittyvät uuteen patal­joonaan.
I > r i t I
-r^^^.
. j » . . - . :- . . . M l / . . « . - . . . ..
SITÄl
JA
TÄTÄ
T A R P E E N ~ D L I V A T
Kaksi ystävää tapasi toisensa pit- ;
kästä aikaa kadulla. Toinen käytti"
kainalosauvoja. .
— Hei, mikä sinua vaivaa? kysyi ' '
loinen.
— Auto ajoi päälleni. " '
— Milloin?
— Kaksi kuukautta sitten.
— Ja sinun on vielä käytettävä
kainalosauvoja? . «..^KI
— Lääkärini kyllä sanoo, että sei-;..,
viän'ilman niitä, mutta asianjajani
sanoo, etten selviä.
O L I P A H A N J O T A K IN
Vuokranantaja tentti asunnonha-'
kijaa.
— Onko teillä lapsia?
— Pianoa, radiota tai televisiota?
, - E i .
— Kuten ymmärrätte, vaadimme
ohdotonta hiljaisuutta. Ette siis
soita mitään instrumenttia? Entä^
onko teillä koiraa, kissaa tai kana-.
ialintua?
— E i , e i , mutta minun täytekynä-
' l i rapisee kyllä joskus hitonmoises-ti.
K . \ I K E N V A R A L TA
— Anteeksi herra, mutta oletteko"
nähnyt poliisia missään tässä lähet­tyvillä?
— Ei, en tosiaan ole nähnyt a i ­noatakaan.
— Hyvä juttu, pitäkää sitten k i i ­rettä!
Kello j a lompakko tänne! '
PÄIVÄN PAKINA
Sa^ko lakkolaisia amtma luin
Kapuskasingin . metsätyöläisten
murhasta annettu vapautuspäätös
herättää oikeutetusti kysymyksen,
että onko Ontarion maakunnassa l u ­pa
ampua aseettomia työläisiä aina
silloin kun heidät pakotetaan lakko-taisteluun?
Koirankin ampumisesta-annetaan
yleisesti puhuen samanlainen sakko­tuomio,
minkä saivat Cochranessa
oikeuden päätöksessä ne kolme
miestä, jotka alunperin pidätettiin
17 muun pyssymiehen kanssa syy­tettynä
kolmen työläisen tappami­sesta
ja yhdeksän muun haavoitta­misesta.
Metsätyöläisten union (LSWU)
osaston 2995:n presidentti Joseph
Laforce tulkitsi käsittääkseni järjes­tyneiden
työläisten ja kaikkien muir
denkin oikeusvaltion kannalla ole­vien
canadalaisten yhteisen mielipi­teen
sahoiessaan, että Kapuskasingin
metsätyölakkoläisten murhasta suo­ritetut
kuulustelut '^pilkkaavat oi­keutta
Ontarion tässä osassa".
Palauttakaamme hnieleemme, mi­tä
todella tapahtui:
Työnantajat kieltäytyivät sopi­masta
metsätyöläisten kanssa\ työ­ehtosopimuksesta;
,
Ontarion työministeriö kieltäytyi
union syytösten mvtkaan tekemästä
mitään sovitteluvirkailijansa väli-,
tyksellä kiistakysymysten ratkaise­miseksi;
Järjestysviranomaisille oli annet­tu
monenlaisia varoituksia siitä, et­tä
"uudisasukkaiksi" nimitetyillä
rikkureilla oli työpaikoillaan ampu­ma-
aseita, ja Kapuskasingin pormes­tari,
sen sijaan että olisi pyrkinyt
rauhoittamaTn kiihtyneitä mieliä,
piti palopuheita siitä, miten ^'uudis­asukkaat"
ovat valmiina käyttä­mään
ampuma-aseitakin "oikeuk­siensa
puolVistamiseksi", mutta po­liisien
toimesta ei ilmeisesti tehty
mitään rikkurien aseistariisumisek-si.
,..,•.•,.„.,
Me emme tiedä, mikä sai lopulta
lakkolaisten hermot pettämään niin,
että hekin syyllistyivät erinäisiin
kauneusvirheisiin puupinoja vas­taan,
mutta kukaan-ei ole yrittänyt­kään
selittää, että näiden lakkolais­ten
tarkoituksena oli tehdä min­käänlaista
henkilökohtaista väkival­taa
ko. rikkiirijoukkoa tai ketään
muutakaan vastaan.
Kun lakkolaiset tunkeutuivat joko
provosoinnin ansiosta tai ilman sitä
paikalle; missä ilmeisesti piilosilla
olleet rikkurit ollvataseitettuina k i ­vääreillä,
haulikoilla ja revolvereil­la,
näitä aseettomia työläisiä vas­taan
avattiin murhaava tuli. Sen
seurauksena kuoli kolme miestä ja
9 haavoittui.
Poliisit pidättivät paikalta lähes
kaksikymmentä rikkuria, joilla o l i
asiallisesti puhuen savuavat pyssyt
käsissä j a edessä röykkiö murhat­tuja
tai haavoitettuja työläisiä.
Mutta kun suurvalamiehisiö r.vh-tyi
vihdoin viimein syytettyjen asiaa
tutkimaan, se vapautti kaikki rikku­rit
tapposyytöksestä sillä perusteel­la,
että järjestysviranomaiset, joi­den
olisi pitänyt huolehtia, etteivät
rikkurit olisi saaneet"työmaalleen"
aseita kantaa, eivät kuulema voineet
varata riittävän päteviä "todistuk­sia"
ihmistapposyyttqen nostamista
varten! Kuinka"pätevlä todisteita"
lakkolaisten tappojutun nostamisek
si oikein tarvitaan?
Tämä sellaisenaan osoittaa, että
jotakin on mätää muuallakin eikä
vain Tanskan maassa, '
Olettakaamme — niin mahdoton
kuin sellainen asia olisikin siksi kun
järjestynyt työväki vastustaa terro­ritekoja
ja kieltää ne — että nämä
savuavat pyssyt olisivat olleet lak­kolaisten
käsissä Ja lakkolaisten
edessä ruumiskasa sekä pyssynluo-deista
haavoittuneita rikkureita?
Olisiko suurvalamiehistölle sil­loin
varattu "riittävästi todisteita"
tappo- j a murhasyytösten nostami
seksi lakkolaisia vastaan?
iKokemus on osoittanut, että työ­läisiä
vastaan nostetaan pienimmis-täkin
virheistä järjestysvallan koko
mahti. Yksistään tässä lakkolaisten
murhakysymyksessä - mätkäistiin
$200 sakko laittomasta kokoontumi­sesta
— ei sen kummemmasta' —^
138:lle lakkolaiselle, jotka joutuvat
siis yhteenlaskien maksamaan $27,-
600 sakkoa, samalla kun kobnen
lakkolaisen murhasta ja yhdeksän
muun haavoittamisesta alunperin
syytetyistä 20 miehestä vapautetaan" •
suurin osa kokonaan ja vain kol­melle
heistä annetaan ampuma- •
aseen laittomasta' hallussapidosta
$100 sakko kullekin, siis yhteensä
•?ä00 00 sakko.
Tämän kirjoittaja on äärettömän "
iloinen siitä, että CLC:n johto on
luvannut antaa tukensa metsätyö-'
Iäisten union vaatimukselle kunin­kaallisen
komission muodostamisek.
s i tätä juttua tutkimaan. Ilahdutta­vaa
on nähdä, että sellaiset suur.----
lehdet kuin esim. Globe and S t a i l . . ,,
ovat ilmoittaneet kannattavansa jon- •
kinlaisen tutkimuksen suorittamista
siksi, että moiset ihmistapot ja o i - . : -
keusfarssit eivät, vastaisuudessa "
toistuisi.
Vaatikaamme kaikin: Ontarion •
prokuraattorivirastolta kuninkaalli­sen
komission nimittämistä siinä
mielessä, että se tutkii: Miksi maa-'
kunnan työministeriö ei yaranut ko.
mptsätyöläisille sovittelukoneiston- .
sa palvelua; miksi maakuntapoliisit
eivät riisuneet rikkureita aseista^
hetkellä jolloin julkisesti pidettiih' •*
palopuheita y Väkivaltaisuuksien tii-,»,^
moilta; miksi .järjestysviranomaiM^^.
eivät "löytäneet;' tai varanneet
tävästi todjstuainehlstoa" suury^
miehistölle tapposyytteen ' - ^ ' ^
seksi niitä vastaan, jotkai;.
tiin savuavat pyssyt'
röykkiön vierestä'Ja;^!''"''^''
määrin tapahtuu" '""'"^
I
disasukkaiden.v,
mpilta^: :,joifli
ehkä iiii