Vapaus, March 7, 1963

              Sivu 2 Torstain^ maalisk. 7 p. — Thursday, March'7, 1963
VAPAUS INDEPENDENT LVkSOft bRGAN
OF FINNISH CANADIANS '
(LIBERTY) Established Nov. 6. 1917
Editori W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 — Editorlal 0S'4-42iS5
. Published thrlce weekly.: Tuesdäys, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West, Sudbury,; Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69 -
Advertislng ratcsiupon appUcatlonj translatlons iree ot charge.
Authorized as second dass öiail by the Post Office Department, Ottawa,.
• and for payment of postage in cash.
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 e kk. $4.25 US^>ssft:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. (loae kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk; 5.25
M CANADIAN L A N G U A G E P R E SS
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
-1 Ei ole, mutta on sittenkm
poliitikot, jotka huutavat herkeä-
.mättä, että huhtikuun 8 p:n vaaleissa "ei ole kysymys ydin­aseista",
ilmaisevat täten toivomuksensa siitä, että asia-olisi
n i i n . " ^
Mutta todellisuus on tarua kymmempi. Äärioikeistoon
kuuluvien jenkkimielistenpolitiikantekijäin "ei ole kysymys
ydinaseista" manauksista huolimatta on kansan pohjakerros­ten
painostus ydinaseita vastaan kehittynyt jo niin suureksi,
että kaikki ehdokkaat joutuvat niistä jenkkien joukkomurhar
aseista kuitenkin puhumaan. Emme luule" liioin erehtyväm­me,
49S "ennustamme", niin epäkiitollista hommaa kuin en­nustaminen
yleensä onkin, että tämä tauti — yclinaseista kes­kustelun
halu ja vaatimus tulee edelleen^, pahenemaan.
Tosiasiassa uskomme, että vaikka huhtikuun 8 pm vaaleilla
on tärkeä merkitys ydinasekysymykselle sellaisenaan, kes­kustelu
ydinaseiden torjumisesta ja niiden hävittämisestä
tul^e. jatkumaan vielä tulevien liittovaalien- jälkeenkin. Ky^
symys on vain siitä, kuinka voimakkaaksi tämä kansan ääni._
ydinaseita vastaan pääsee nousemaan. Siksi olemme esittä­neet
toivomuksen, että paras mahdollinen 'ratkaisu huhti­kuun
kahdeksantena päivänä olisi se, että alahuoneeseen va­littaisiin
puolueyhteyksistä huolimatta enemn\istö jenkkien
ydinaseita vastustavia ehdokkaita, että mikään puolue ei nyt­kään
saisi enemmistöasemaa, ja että.Uusi demokraattinen
puolue saisi valituksi niin paljon ehdokkaitaan; jotta se muo­dostaisi
"voiman tasapainon" 26:ssa parlamentissa.
SOCIAL CREDITIN RISTIVETO SYVENEE
Social Credit puolueen kansallinen johtaja, mr. Robert
Thompson on yksi niistä poliittisista "silmäntekevistä", jotka
ovat moneen kertaan selittäneet; että kansakunnalle ei saisi
antaa mitään sananvaltaa jenkkien ydinaseiden vastaanotta- .
misen tiimoilta. Hänen mielestään olisi kysymys ydinaseiden
vastaanottamisesta työnnettävä koko vaalikampanjan ajaksi
vihreän veran alle niin, että parlamentin alahuoneen erikois-komitea
voisi sitten vaalien jälkeen tehdä kaikessa rauhassa
päätöksensä jenkkien ydinaseiden vastaanottamisesta ja os­tamisesta.
Mutta turhia ovat toiveet silloin kun on todellisuus edes­sä:
Niinpä on tnr. Thompsonkin joutunut jatkuvasti palaa-,
maan vaalipuheissaan siihen "ydinasekysymykseen", vaikka
hänen selitystensä-tai paremminkin toivomustensa mukaan
näissä vaaleissa ei pitäisi olla lainkaan kysymys ydinaseiden
vastaanottamisesta.
i Puhuessaan Monctonissa, Ganadan itärannikolla, Social
Gredit puolueen johtaja mr. Thompson sanoi kuulijakunnal­leen,
että tiukan tullen hänen , apulaisjohtajansäkin,; Real
Gaouette, on myös valmis hyväksymään ydinaseiden vas­taanottamisen.
C?:n uutistiedossa kenrottiin: v" • / ; '
"Mr. Thompson sanoi, että mr. Gaouette, .vaikka hän pu­huukin
voimakkaasti ydinaseita vastaan,; on. syostunut hy­väksymään
sen, mitä tahansa parlamentaarinen komitea täs­tä
asiasta päättää."
Kun hänelle osoitettiin, että mr, Gaouette vastustaa vaa­lipuheissaan
ehdoitta ydinaseiden vastaanottamista, mr.
Thompsonin kerrottiin vastanneen suurpääoman puolueiden
kyynillisen epärehelliseen tapaan seuraavaa: "Minä otaksun
tunteiden olevan Quebecissa ni^n ylivoimaisia, että hänen
on puhuttava sen mukaan." ;
-Mr. Thompson piti tämän puheensa alkuviikolla. Mutta
samaan aikaan puhui Quebecin kaupungissa "ite" apulais­johtaja
Real Gaouette: *
".'.'Ymmärtäkää minua oilcein — Quebecin nimissä minä
vastustan niitä . .Me emme hyväksy koskaan niitä (ydin­aseita
V). Me emme anna kenenkään painostaa niitä meil- ,
le Ganadassa."
PÄÄMINISTERI DIEFENBAKER LIEMESSÄ
^-^l^ääministeri Diefenbaker lukeutuu niihin politiikante-kijöihin,
jotka tuntevat kansanjoukkojen painostuksen ja
jarruttavat sen vuoksi jenkkien ydinaseiden v^astaanottamista.
Mutta pääministerilläkään ei olisi ilmeisesti mitään sitä
vastaan, vaikka ydinaseista keskusteltaisiin mahdollisimman
vähän. Puhuessaan viime viikolla Winnipegissä pääministeri
Diefenbaker korosti, että vaaleissa ei ole kysymys hänen h ä lr
lituksensapuolustusohjelmasta. Mutta kun hän puhui Prince
Albertissa viime lauantaina, niin silloin hän sanoi jo, että
NATOn alaisuudessa olevat canadalaiset ilmavoimat varus­tetaan
ydinaseilla 'jos" NATO neuvosto niin päättää.
Tällainen siis on se ydinasekysymys, josta ei ole kuulema
niitään puhetta näissä vaaleissa.
* Ganadalaisten asia-yleensä "bn huolehtia siitä, että iiäistä
aliöJsta saadaan keskustelemaan ja puhumaan paatuneim-nfetjkin
jenkkien ydinaseiden vastaanottamisen kannattajat,
sillä huhtikuun 8 p:n vaaleissa on kansakunnallamme ensim­mäinen
tilaisuus ilmaista mielipiteensä, joko heikommin tai
voimakkaammin, ydinaseiden vastaanottamisen tuomitsemi­seksi.
Vaatikaamme siis poliittisissa kokouksissa, että kaik­kien
puolueiden ehdokkaiden täytyy ilmaista kantansa jenk­kien
ydinaseiden vastaanottamisesta, ja huolehtikaamme sa­malla
siitä, että annamme äänemme ydinaseita kaikkein
määrätietoisemmin vastustaville työväenehdokkaille,' siis
poikkeuksia lukuunottamatta pääasiassa Uuden demokraat­tisen
puolueen ehdokkaille.
Kalle Sorjonen, Sudbury, Ont.,
täytää maanantaina, m a a l L s k u u n l l
päivänä, 78 vuotta.
Mrs. Ida H i l l , Eckville, A l t a . täyt­tää
tänään, maaliskuun T pnä, 80
vuotta. . • - .
' Mrsi Hanna Lund, Sylvan Lake,
-Alta, täyttää keskiviikkona, maalis­kuun
13 pfiä 87 vuotta.
ittatti Rasmus, Toronto Ont., täyt­ti
maanantaina^ maaliskuun 4 päi­vänä,
50 vuotta.
j - ^ h d y m m e sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
VAI ETTÄKÖ
"TYÖLLÄ"?
L u i n viime viikolla Toronton
eräästä päivälehdestä, että täällä
oli murtauduttu Jonkun rikkaan
perheen kotiin ja ryöstetty satojen­tuhansien
edestä timantteja ja*jalo­kiviä,
t
Tästä talon herra raivostui ja
manasi siirtolaiset sanoen, että ul­komaalaiset
.roskajoukot olisi kar-koitettava
pois maasta.
Seuraavana päivänä lehden toi-
-mitussivuUa annettiin tilastotieto­j
a , jotka osoittivat, että yhdeksän
joka kymmenestä rikoksesta suori­tetaan
varsinaisten kansalaisten toi­mesta.
N i i n , on kovin ikävää, että täi
laisia rikoksia tapahtuu täällä niin
sanotussa "vapaassa maailmassa".
Ketä siitä syyttää? Tallahan hallit­see
j u u r i se parempi luokka.
Ja ketä ovat sitten ne ulkomaa­laiset,
joita tämä herra syytti sum­massa?
Kuka on kaivanut kullat
herralle, että hän on voinut hankkia
ne kalleudet ja aarteet?
Kuka pitää puhtaana ne mahta­vat
asunnot — ja hikoilevat heidän
keittiöissään?
Kysyä pitää vielä, että onkohan
niitä kalleuksia ansaittu rehellisel­lä
työllä? — "Foreigner", Toronto.
Harry Sichrovski: Viarail^^
Hanoin arkipäivää
Kolme päivää ja kolme yötä tae- ensin mustalla lakalla ja sitten hio-vitaan
matkustamiseen junalla Fe-i
kingistä demokraattisen Vietnamin
pääkaupunkiin Hanoihin. Juna ylit­tää
Tsinanin luona Keltaisenjoen
ja Wuhaniii luona uuden sillan, jo­ka
kytkee mahtavan Jangtsejoen
rannat toisiinsa, sivuuttaa sadun­omaisen
kauniit K w e i l i n in vuoret ia
saapuu varhain kello kolmen maissa
kolmannen päivän aamuna rajaUe.^
Siellä sattuu vähäinen välikohtaus,
kun sievä naispuolinen rajavirkaili-ja
sanoi, että minun ei pitäisi .olla
lainkaan siinä, missä olin. Viisumi
oli merkitty vahingossa lentomat­kaa
vartep j a tällöin virkailijan oli­si
pitänyt tiedustella asiaa vielä Ha­noista.
Vastaus saadaan normaalisti
parissa tunnissa, mutta seuraava
juna olisi mennyt vasta kolhien päi­vän
kuluttua. Armo saa kuitenkin
käydä oikeuden edellä j a n i i n en­nätämme
kiivaasti juosten Vietna­min
puolelle rajaa, jossa juna jö
kärsimättömänä viheltelee.
Se on viehättävä pikkujuna, jossa^
on pienet puiset vaunut ja joka tuo
mieleen rautateiden pioneeriajat
eri maissa. J a yhtä viehättäviä ovat
sievät aurinkokypäreihin j a khaki-virka-
asuihin sonnustautuneet nais­puoliset
junailijat, jotka hymyillen
toivottavat meidät tervetulleeksi
Vietnamiin ja tarjoavat meille mai­nion
aamiaisen ranskalaisine suoda-tinkahvineen.
Ja ilman ennakkova­roituksia
olemme U-oopillisen mai­seman
keskellä. Rehevä, ylenmää­räisen
runsas viidakko työntyy ai­na
kiskoihin asti, banaaniananas-kasvit,
kookospalmut ja appelsiini-tarhat
vilahtelevat vuoronperään
ohitse, kaikki on niin rehevää ja
.tasteenraikkaan vihreää, että sel­laista
emme olleet nähneet pitkään
aikaan.
year-yhtiön
set äänestävät
lakosta
Toronto. — Täällä ilmoitettiin vii-'
konvaihteessa, että Goodyear Tire
and Rubber Co. of Ganadan työläi­set
New Y o r k i n tehtaalla olivat
päättäneet toimittaa lakkoäänestyk-sen
ensi sunnuntaina sen jälkeen kun
heille ilmoitettiin, että sovittelulau-takunnan
yritykset saattaa yhtiö. ja
työläisten unio sovintoon uudesta
työehtosopimuksesta olivat rauen^
neet. •••
Y l i kuusi sataa työläistä äänesti
viikonvaihteessa lakkoäänestyksen
toimittamisesta. United Rubber
Cork, Linoleum and Plastic Wor-kers
of American paikallisunio
232:11a on y l i 1,500 jäsentä maini­tulla
tehtaalla.
Eräs union puhemies sanoi, että
kysymys oli neljästä työehtosopi­muksesta.
Pääkysymys oli palkois­ta.
Sinäkin Bnitus!
Näyttää siltä, että jenkkimielisellä liberaalipuolueella
o^ Nickel Belt vaalipiirissä peräti kaksi ehdokasta' — O. J .
Godin puolueen virallisena ehdokkaana ja', hänen varjonsa,
Garl Griffith, muodollisesti Uuden demokraattisen;puolueen
ehdokkaana. /
• "Väitellessään" Ghelmsfordissa Mine-Millin haalilla pi­detyssä
suuressa joukkokokouksessa,
missä oli kolmisensataa osanottajaa;
liberaalipuolueen ehdokkaan mr. Go-dinin.
kanssa, Uuden demokraattisen
puolueen ehdokkaan, mr. Griffithin
sanotaan kantaneen osaltaan palavia
hiiliä liberaalipuolueen atomisota-lietsonnan
ahjoon.
Mikäli voimme paikallisen päivä­lehden
uutistletoon asiassa luottaa —
ja mr. Griffith ei ole tietääksemme
oikaisua tai korjausta julkaissut —
mr. Griffith poikkesi puolueensa v i ­rallisesta
ydinaseita vastustavasta
kannasta selittäen, että hän (kuten
liberaalitkin), kannattaa ydinaseiden
raahaamista Canadan maan kama­ralle,
amerikkalaisten kontrollin alai­suudessa
"jos se on tarpeellista C a ­nadan
piiolustukselle".
Mr. Griffitffln sanotaan yrittäneen
"selittää" tätä llevästikin sanoen äl­listyttävää
kantaansa väittämällä,
että ydinasekysymys on aiheuttanut
hajaannuksen (split) Uuden demo­kraattisen
puolueen riveissä!
Ajatella tätä surkeutta. Uuden de­mokraattisen
puolueen ehdokas, mr.
OrlffitJi, joka sivumennen sanoen a n ­toi
ensimmäisen "väittelyhaasteen",
menee poliittiseen välttelyyn jenk­kien
ydinaseiden 'vastaanottamista
kannattavan liberaalipuolueen eh­dokkaan,
mr. Godinin kanssa, ja vi­kisee
siellä kuin sammakko äkeen-piikissä,
että hänkin kannattaa ydin­aseiden
vastaanottamista! On siinä
polilttiata ryhtiä; ja Selväplirteisyyt-tä
kerraksi!
Mikäli Uuden-demokraattisen puo­lueen
Johto Ja Jäsenet eivät'saa mr.
Griffithiä järjestykseen tässä perus­kysymyksessä,
silloin tulevat UDP:n
kannattajat ja valitsijat sanomaan:
"Pata kattilan soimaa, musta kylki
kummallakin" _ jn "äänestävät" Is­tumalla
kotona, kuten he ''äänesti­vät^;
viime kesäkuunkin vaaleissa.
POLKUPYÖRIEN K A U P U N KI
Hanoi ottaa meidät puolenpäivän
aikaan vastaan ystävällisenä j a rans­kalaisen
iloisena. Ystävällisiä ovat
vaaleanpunaisiksi ja keltaisiksi
maalatut talot, joista useimmat,
edustavat vielä ranskalaista siirtOr.
maa tyyliä, ystävällisiä ovat ihmiset
kirjavissa, liehuvissa vaatteissaan ja
ystävällisiä ovat monet lammet ja
j arvet temppeleineen ja pagodei-,
neen.^ Pääkadulla mennä jyristää ik-^
kunaton raitiovaunu kuorma- jä;
henkilöautojen välissä. Pääkulkuvä;
line on kuitenkin polkupyörä. Ha­noin
700,000 asukkaasta käyttää
200,000 polkupyörää — tämä suh-^
deluku osoittaa, millainen polku-pyörävilinä
Hanoissa on. Polkupyö^
rät ovat usein 2 istuttavia. Taka-/
na olevan pakettitelineen tilalla on
istuin, jolle morsian tai vaimo siv
joittuvaL Joskus on pyörä peräti
perhekulkuväline, kun takana istur
van vaimon sylissä on pienokainen
j a toinen isän edessä tangolla.
VÄRIEN K A U P U N K I .
Hanoi on värikylläisyydessään
omaa luokkaansa. Jäi-vien rantoja
kiertävät kukkienmyyjien rehevyyt­tä
ja loistoa uhkuvat rivit. Vietna­milaiset
rakastavat kukkia ja käyt­tävät
niitä kaikkialla: juhlissa, po­liittisissa
kulkueissa, asuntojen ko­ristuksina,
vieraita vastaanottaes­saan
j a hyvästellessään. Vihannes-ja
hedelmämyyjäin kojut ovat niin
ikään kuin värikartta: punaisia to­maatteja,
vihreitä paprikoita, kel­taisia
banaaneja, appelsiinien-kul-^
taa. Vieressä on kalanmyyjän koju-orrelta
riippuvine kaloineen j a ko­rissa
möyrivine krapuineen. Yleen­sä
saa sen kuvan, että puolet väesr
töstä elää sillä, mitä toinen väestön
taan erilaisilla kivillä. Taiteilija
piirtää aiheensa ääriviivat" ja.maa­laa
ne aiheenmukaisilla väreillä.
Hän täyttää ensin yhden väriaineen,
antaa työnsä kuivua ja ryhtyy sit-tea
seuraavan värin käyttöön. Väri­aineet
saadaan kasveista ja . mine­raaleista,
kukaan lakkamaalareista
ei käytä nykyaikaisia synteettisiä
tai kemiallisia väriaineita. K un
kaikki värit on kiinnitetty pinnalle,
hiotaan pinta uudelleen ja peite­tään
lopuksi ohuella- läpikuultavalla
lakalla. Valmis kuva heijastelee eri­laisessa
päivän- tai keinovalossa ai­na
uusin värivivahtein.^
«IKUINEN" J A MONI­KÄYTTÖINEN
PÄÄHINE
Kirjavaan' katukuvaan kuuluvat
myös asukkaiden vaatteet. Vietna­milaisen
vakiovarusteisiin kuuluu
korkea päähine, joka on valmistettu
oljista, baml>usta tai kaisloista. Mie­hillä
j a naisilla on sama hattumalli,
joka ei tunne muodin vaihteluita
vaan on pysynyt vuosisadat saman­laisena.
Tämä malli onkin syystä
säilyttänyt asemansa, sillä hattu ei
ole vain pään peite vaan samanai­kaisesti
myös auringon suoja, sa­teenvarjo,
ostoslaukku j a komero.
Monet tytöt ovat kiinnittäneet ha­tun
alareunan pienen peilin. Sivul­linen
saattaa luulla, että he peittä­vät
hämillisenä kasvonsa, mutta to­siasiassa
on kyseessä salainen tar­kastelu,
että kaikki on kunnossa.
Hattu on käyttökelpoinen vaikkapa
vauvan kantokassina, ylösalaisin
käännettynä.
Naisten puvun muodostavat laa­jat
silkkihousut j a sileä pitkä vaa
lekappale korkeine sivuleikkauksi-neen
ja kaulan ympärillä sulkeutu-vine
korkeine kauluksineen. Työssä
,olevat naiset pitävät kuitehkin
enemmän housuista j a jakusta, jot­ka
ovat väriltään mustia tai ruskei­ta.
Päässään heillä on karkeasta
kankaasta kiedottu turbaanintapai-nen
laitos. Miehet ovat kauttaaltaan
.eurooppalaisittain pukeutuneita,
housut ovat vaaleita, pellavaisia ja
paita on niiden päällä. Harvemmin
näkee arvokkaita vanhuksia, j o i l la
on yllään ylösasti napitettu takki ja
f etsiä muistuttava päähine.
MUSTAT H A M P A A T J A KIRK^
K A A N P U N A I S E T IKENET!
Ulkomaalainen panee heti alkuun
kauhulla merkille, että vanhoilla
naisilla on mustat hampaat, mikä
kuitenkaan ei ole sairauden vaan
kauneuden merkki. Naiset nimit-man
polven naisille hammasprote&r
seja, saavat luvan ensin peittää pro­teesit
lakalla ennen kuin ne istute­taan
potilaan suuhun. Eurooppalai­sesta
tämä helakanpunaisten ike­nien
keskeltä mustana loistavat
hammasrivit ovat luotaantyöntäviä.
Ikenien punainen väri taas johtuu
betelpähkinäin pureksimisesta;. Päh­kinästä
nimittäin irtoaa' punaista
mehua j a kun^^se sitten puhalletaan
kadulle on siellä täällä läikkiä, jot­ka
näyttävät veriläiskiltä. Nuoret
tytöt ovat aikoja "sitten luopuneet
sekä hampaiden maalaamisesta että
betelin pureksinnasta.
HISTORIAN OPPITUNTI
Eräänä aamuna seurasimme eräs­tä
koululaisryhmää. Jokaisella heis­tä
o l i kainalossaan kirje- ja vihko-pino
ja mustepullo kädessään. He
tuntuivat suhtautuvan vakavasti
koulutehtäviinsä. Tällä kertaa he
eivät kuitenkaan olleet menossa
kouluun vaan museoon, josta heille
oli tilattu opastus. Ranskalaiset siir-tomaaviranomaiset
veivät ennen
poistumistaan arvokkaimmat mu­seon
aarteista mukanaan, mutta
tästä huolimatta on jäänyt jäljelle
k y l l in aineistoa osoittamaan Viet­namin
kulkemaa historiallista tietä.
Vietnamin historia alkaa n. 3,000
vuotta sitten legendojen' muodossa.
Meidän ajanlaskumme alusta alkaen
oli Vietnam lähes 1,000 vuotta kii­nalainen
siirtomaa. Tällä ajalla on
ollut suuri vaikutus kulttuuriin ja
tapoihin. Budhalaisuus saapui Viet­namiin
6. vuosisadalla. Kiinan mon-golivallan
aikana mongolit tunkeu­tuivat
kolmasti Vietnamiin. Viimei­set
200 vuotta liittyvät ranskalaisten
laajentumispolitiikkaan. V: 1787 on^
nistui ranskalaisten saada eräältä
vietnamilaiselta hallitsijalta toimi­lupa
j a v, 1883 maa menetti itsenäi­syytensä
ja t u l i ranskalaiseksi siir­tomaaksi.
Tästä alkaen on Vietna­min
historia jatkuvaa taistelua or­juutta
vastaan itsenäisyyden puo­lesta.-
A A M U A I K A I N E N PARLA­M
E N T I N ISTUNTO
RAHA ON YHXVÄHEMMXN ARVOISTA
RAHANARVON LASKU .
(vertaifuperustana 1951=100)
- o 5 :Q 2 E* "
lU
a -5. )ä f D
a
"The Inspector General"
Don haalin näyttämdllä
Toronto. — Torontolaisilla näyt­tämötaiteen
harrastajilla oli: tilai­suus
nauttia venäläisen kirjailijan
Nikolai Gogolin kirjoittamasta näy­telmästä
' R e v i i s o r i " englanninkieli­senä
esityksenä tämän kuun 2 j a 3
päivinä. '
^ '.äytelmän: ohjaus, näyttämölle
asetus sekä johtavat pääosat olivat
kokonaan nuoremman polven käsis­sä,
joskin siinä o l i joitakin vanhoja­k
i n näyttelijöitä vähemmän huoma­tuissa
osissa.
Näytelmä on yksi hauskimpia hu­vinäytelmiä
— satiiri tsaarinaikair
sesta venäläisestä "virkamieskomen-nosta".
Kuinka virkamiehet pikku­paikkakunnilla
olivat mahtavia ala­maisiaan
kohtaan hoitaen tehtä­viään
väärin j a huolimattomasti ja
kuinka pelko joutua niistä vastaa­maan
ylemmilleen sai nämä samat
virkamiehet matelevan alamaisiksi,
raukkamaisen nöyriksi ja pelok­kaiksi.
Näytelmän 'ohjaaja Henry Huhta­nen
oli onnistunut erittäin hyvin
osavalirinassa ja tästä johtuikin,
että esitys muodostui tasaisesti ete­neväksi
kokonaisuudeksi. Tuttu
kuiskarinkoppi oli hävinnyt pois,
eikä sitä tarvittukaan, sillä kaikki
muistivat osansa hyvin. Pukeutumi­nen
j a naamiointi olivat asialliset
j a samoin näyttämöUeasetus.
Tästä kaikesta haluankin yleisön
puolesta kiitää ohjaajaa ja kaikkia
näyttelijöitä hyvin suoritetusta
työstä ja toivon; etä innostus jat­kuisi
edelleen nuorten keskuudessa.
Se, että tätä ensimmäistä koko illan
esitystä eivät suuremmat joukot tul­leet
seuraamaan, on valitettava asia,
mutta ei se johdu siitä, että teidän
työllenne ei annettaisi arvoa, vaan
siitä,' että me suomalaiset olemme
n i in vähän tottuneet seuraamaan
englanninkielisiä'näytelmiä.
'Älkää siis antako tämän masen­taa,
mieltänne, vaan toimikaa edel­leen
suuremmalla innolla, n i in olen
varma, että seuraava esitys palkit-:
see,vaivanne. — A . N.
Lepokotiyhdislyksen vuosikokouksesta
Hanoissa, kuten muuallakin Viet­namissa,
tulee ihmisestä pian aamu­virkku.
Työt alkavat kello 6 tai 7
aamulla, j o k a On ainoa iniellyttäväh
viileä ja raikas' vuorokauden aika;
Kello yhdeltätoista ilmoittaa sireeni
siestan alkamisesta ja kaikki työt
lepäävät kello yhteen tai kahteen
saakka; Meitä ei n i in ollen ihmetyt­tänyt,
että meidät kutsuttiin kan-salliskokouksfen
istuntoon kello 7.30
täin maalaavat hampaansa mustalla Parlamentti kokoontuu entisessä
lakalla vanhan perinteen mukaises­ti.
Lakalla on voinut olla myös toi­nen
tarkoitus: se säilyttää hampaat
hammasmädän tuhoisilta vaikutuk­silta.
Tosiasiassa vanhemmilla nai­silla
on säännöllisesti erittäin hy­vin
säilyneet hampaat. Huvittavaa
on, että hammasteknikot, jotka jou­tuvat
valmistamaan näille vanhem-ranskalaisten
oopperarakennukses
sa. Siellä vallitsee leppoisa tunnel­ma,
johon vaikuttaa myös presi­dentti
Ho Tshi-Minh. Hän leikkaa
vitsin helposti tai lausuu osuvan ar­vostelun.
Han vetoaa valokuvaajiin,
että nämä eivät leimauksillaan häi­ritsisi
liian paljon parlamentin työ­tä,
hän ojentaa kunnioittaen kukka-
Vancouver, — Vancouverin Suo-malais-
Canadaläisen Lepokotiyhdis­lyksen
sääntöjen määräämä vuosi­kokous
o l i helmik. 24 pnä j a jäseniä
oli läsnä 82. Puheenjohtajana-toimi
vtpj. mr. Jaakko Limo, puheenjoh­taja
mr. N i i l o Itkosen ollessa estet­tynä
pätevän isyyn takia. Sihteerinä
toimi mr. Sulo Koskinen. Luettiin
puheenjohtajan^ sihteerin ja rahas­tonhoitajan
raportit. Myönnettiin
edellisen vuoden johtokunnalle tili-ja
vastuuvapaus.
maljakon naapurilleen — se häirit­see
hänen'' kirjoittamistaan .—; hän
i-ohkaisee puhujia ilmaisemaan kan­ansa
käsiteltävänä olevassa asiassa.
Saimme aavistuksen siitä, miksi tä­mä
rohkea j a iloinen kansa nimittää
päämiestään "Setä Hoksi".
Vuosi 1962^ o l i k in suurten tapah­tumien
aikaa kun aloitettiin lepo-;
kodin halpavuokra-asuntojen raken­nustyöt.
Oli kulmakiven laskutilai-suus:
ai-vokkaiden kutsuvieraiden .ja.
suui-en innostuneen suomalaisen
kaps.ajoukon läsnäollessa. N i i n no­peassa
tahdissa onkin -urakoitsija
Sears; .Gbnstruction suorittanut ra­kennustyön,
että jo helmik. 1. 63
saimme ensimmäiset 31 huoneen'
uudenaikaiset . asunnot jakaa jo
kauan.niitä odottaneille 'täydessä
iässä" oleville henkilöille. Kyllä nä­mä
ihmiset osaavat antaa arvon sil­le
työlle mitä me kaikki suomalai­set
kerrankin yksimielisesti yhteis­voimin
olemme saaneet aikaan;
Olisittepa olleet läsnä tässä ko­kouksessa
näkemässä ja kuulemassa
Jatk. 4. Siv.
"Puhumalla asiat paranevat"
Nimimerkki " F i i n a i i poika' pani
mielestämme sorniensa"kipeän pai­kan
päälle" esittäessään viime lau­antaisessa
kirjeessään, että pantai •
s i i n ' ' j u t t u t u i ) a lämpenemään", jot­ta
päästäisiin varmuuteen siitä, ke­nelle
"äksämme" annamme tulevis-puolisko
sille myy. Hanoissa on sa- sa liittovaaleissa. Kannatamme läm-toja
ja tuhansia myyntipaikkoja, I pimästi tällaista "juttutupaa" leh-pieniä
kojuja tai kuljeskelevia kau­pustelijoita,
jotka kantavat itse va­rastonsa
tai työntävät sitä rattailla
edessään, Korituotteita, kookosmat-toja,
kudonnaisia, lakkakuvia, ho­pea-
astioita — kansantaiteen koko
aarteisto — on tarjolla. Kulkijain
joukossa on myös liikkuvia keittiöi­tä,
joiden luo pysähdytään maistele­maan
makaroonikeittoa. Ikkunoiden
takana roikkuu kanoja j a ankkoja,
jotka valmiiksi paistettuina houkut­televat
poikkeamaan.
•Viime vuosien aikana on Hanoi
muuttanut muotoaan kuluttajakau-pungista
tuottajakaupungiksi. Sa­dassa
teollisuuslaitoksessa valmiste­taan
monia tuotteita tulitikuista ja
säilykkeistä metalli- ja puutuottei­s
i in saakka. Mutta yhä edelleenkin
on käsityöläinen huomattavin tuot­taja,
nykyään hän on usein tuotan­to-
osuuskunnan jäsen. Käsityöläiset
asuvat ja suorittavat. työtään pääi
asiassa kaduilla. On korinpunojain
kuja, kultasepän, soitintentekijäin.
norsunluuveistäjäin ja lakkamaala-rien
kujat, viimemainitun varrella
sijaitsevassa osuuskunnassa pistäy­dyin.
L A K K A T A I T E E N SALAISUUKSIA
Lakkatuotteissa, joita - viedään
kaikkeen maailmaan, käytettävä
lakka-aine saadaan caysonpuun mah^
lasta. Sitä säilytetään suurissa ruu­kuissa
vuosikausia ja siivilöidään
ennen kuin lakka on käyttökelpois­ta.
Kuvataulujen, korulippaiden ja
savukekoteloiden materiaali on eri­koista
kovapuulajia, joka maalataan
temme palstoilla, kunhan emme an­na
sen häiritä käytännöllistä vaali-toimintaa,
sillä edessä on todella
tärkeät vaalit — aikaa ei ole yhtään
hukattavissa. Mutta 'puhumalla
asiat paranevat", kuten sanotaan.
Kun allekirjoittanut oil näistä
asioista "ajatellut ääneen' j a siis
kirjoitellut niistä yhtä j a toista, ja
kun " F i i n a n poika"esitti suoran ky­symyksen,
että selvittäisimme omal­ta
kohdaltamme: kantaamme parem­min,
niin me puolestamme olemme
siihen valmiina.
Allekirjoittaneelle osoitetussa ky­symyksessä
viitataan erikoisesti
helmikuun 21 päivän palcinaan.
Kuten voidaan ..siitä todeta, ko.
pakinassa ei yritetäkään ^ käsitellä
yksityiskohtaisemmin vaalien po­liittista
merkitystä. Pakinan aihee
na oli työväen vaalirahaston kerää-miskysymys.
Mutta raha-asioiden Ii­saksi
oli mainitussa pakinassa kui­tenkin
myös seuraavanlainen kohta.
Kun kansanviholliset sanovat,
että : tariitsemme muka jompaa
kumpaa suurpääoman puoluetta
*enemnilstöpuolueeksi',silloln on
vedettävä se johtopäätös, että
nyt kun e i ole ehkä mahdollista
saada valituksi työväen enemmis-töilstä
- parlamenttia, - o l i s i paras
mahdollinen ratkaisu se, jos sai­simme
uudelleen vähemmistöhal­lituksen
ja alahuoneen jäseniksi
enemmistön ydinaseita vastaan-'
ottamista vastustavia ehdokkaita,
huolimatta heidän puolueyhtcyk-sistään."
Myönnämme kernaasti, että näin
lyhyessä lausunnossa ei voida "koko
vaalikysymystä" käsitellä — eikä se
ollut tarkoituskaan. 'Vapaus -— alle­kirjoittanut
mukaanlukien — on
kirjoittanut melko paljon ja yksi­tyiskohtaisesti
tulevista vaaleista,
ja ylläolevaa lainaustakin on s i is
käsiteltävä osana siitä, mitä on
asiasta yleensä kirjoitettu.
Mutta sivumenne sanoen, 21:n
päivän pakinassamme ei suinkaan
kehoitettu "valitsemaan" eli äänes­tämään
"puolueyhteyksistä" välittä­mättä.
Siinä esitettiin vain käsitys
eli toivomiis, että "paras mahdolli­nen
vaalitulos"olLsi se, jos huhti­kuun
8:nnen päivän jälkeen olisi
taas vähemmistöhallitus, joka ei voi­si
mielin määrin reuhata jenkkien
ydinaseiden hyväksi ja alahuoneessa
"enemmistö ydinaseiden vastaanot­tamista
vastustavia ehdokkaita . . ; "
Allekirjoittanut sen paremmin
kuin Vapaus yleensäkään, ei ole
siis kehoitlanut äänestämänä tai va­litsemaan
ketään "puolueyhteyksis­tä
välittämättä".
Ensinnäkin se pakina mistä " P i i ­nan
poika" kysymyksen nostaa,
pyrki nimenomaan työväen vaalitoi-minnan
rahoittamisen tehostami­seen
ja siis työväen ehdokkaiden
valinnan avustanriiseen.
Mikäli tässä lisätodistuksia halli­taan,
me voimme viitata esim. /hel­mikuun
Iti päivän pakinaan, jossa
puolustimme pääministeri Diefen-bakeria
niin voimakkaasti kuin
voimme amerikkalaisen Newsweek-julkaisun
sikamaista hyökkästä vas­taan.
Pääministeri Die/enbakerin
varauksettomasta puolustamisesta
huolimatta esitimme kuitenkin va­rauksettoman
kannan vanhoja puo­lueita
vastaan kirjoittaen: " . .
Meillä ei ole l i i o in tässä mitään k a ­tumisen
aihetta — sillä tarkoituk­semme
on äänestää nytkin n i in tory-puoluetta
kuin, jenkkimielistä libe
raalipuoluettakin vastaan."
Vähänkin yksityiskohtaisempi tu­tustuminen
Vapauden ja myös alle­kirjoittaneen
henkilökohtaisiin kir­joituksiin
osoittaa, että meidän leh
temme kannattaa työväenehdokkai-den,
pääasiassa ja aniharvoja poik­keuksia
lukuunottamatta, Uuden
demokraattisen puolueen ehdokkai­den
valintaa ja työskentelyä työ-väenehdokkaiden
vaalikampanjan
hyväksi.
Harkittu käsityksemme nimittäin
on. kuten esimerkiksi maaliskuun
2 pn toimituskirjoituksessa esite
tään hyvin voimakkaasti, että "Mitä
enemmän saavat ydinaseita päättä­västi
vastustavat Uuden demokraat­tisen
puolueen ehdokkaat ääniä, mi­tä
enemmän tulee valituksi sellai­sia
työväenmiehiä j a -naisia, jotka
Vastustavat loppuun asti jenkkejä
. . s i t ä enemmän saavat selkäno­jaa
vanhoissakin puolueissa ne voi­mat,
jotka haluavat vastustaa jenk­kien
tyrkyttämää ydinkärkikuole-maa
. . ."
Me siis kannatamme työväeneh-^
dokkaita ja työskentelemme va­rauksetta
ydinaseita parhäilen vas­tustavien
työväenehdokkaiden valit­semisen
hyväksi, sekä heidän ääni­määränsä
kQhottamiseksi sielläkin,
missä heila ei ilmeisesti ole vielä
valinnan mahdollisuuksia.
Mutta me — j a Canadan työväen­l
i i k e yleensä — emme ole kuiten­kaan
y k s i n " k u k k o n a tunkiolla'.
Päinvastoin on kaikista toivomuk
sistamme ja haluistamme huolimat­ta
todettava se tosiasia, että työ­väenluokalla
ei ole vielä näissä vaa­leissa
voiton mahdollisuuksia. Esim.
mainittakoon että Uuden demo­kraattisen
. puolueen korkeampana
omana toivona on se, että se pääsisi
"voiman tasapainon" asemaan alai
huoneessa. Kommunistit toivovat
vieläkin vähempää. Huolimatta
tykkäämekö siitä tai emmekö,
enemmistö Canadan työläisistä, far­mareista
ja muista pikkueläjistä ää­nestää
vieläkin jompaa kumpaa
vanha puoluetta tai social creditia,
mikä, on yksi j a sama .asia; -
Toisaalta jättämä ' on näissä
vaaleissa sekä uutta että tärkeästi
varteen otettavaa vanhojen puo­lueiden
riveissä on , tapahtumassa
viisiä hajaannusta. Quebecista tulee
selliisia.Social Creditin ehdokkaita,
jcMlka ovat luvanneet valitsijoilleen
vistustaa ydinaseiden vastaanotta­mista.
Mikäli länneltä tulee social
cre^^itin miehiä valituksi, he ovat
mr. Thompsonin tavoin antaneet
ylhmärlää, että he kannattavat ydin­aseita.
-
Pääministeri Diefenbakerin kan-:
nalla olevat torypuolueen ehdokkaat
ovat aivan eri maata kuin entisen
puolustusministeri Harknessin kan­nalla
olevat töryt.
Liberaalienkin riveissä — vaikka
liberaalipuolue on nykyään johtava
jenkkimielinen puolue maassamme
— on ilmeisesti joitakin patriootti­siakin
ehdokkaita, jotka vastustavat
jenkkien ydinaseiden vastaanotta­mista.
Mikä on siis tulevaisuudennäkymä .
ja mahdollisuus. Se että alahuonee­seen
tulee enemmistö "vanhojen
puolueiden" edustajia. Toivottavaa
olisi kuitenkin, että mikään puolue
ei saisi enemmistöä, koska työväen-puolueet-
eivät siihen-vielä kykene,
ja se, että eneinmistöksi alahuoneen
jäsenistä tulisi huhtikuun 8piävänä
puolueyhteyksistä huolimatta sel­laisia
miehiä j a naisia jotka vastus­tavat
jenkkien ydinaseiden vastaan­ottamista.
Kysyttänee, .voidaanko vanhojen
puolueiden politiikkojen lupauksiin
luottaa- Eipä tietenkään. Siksi me
kqhoitammekin äänestämään työ­väen
ehdokkaita.
Mutta tämän' sanottua meidän
täytyy muistaa, että olisi kuitenkin
ensiluokkaisen suuri moraalinen
voitto jenkkikenraalien ja poliitik­kojen
painostusta vastaan jos t u l i ­si
valituksi alahuoneen jäseniksi
enemmistö sellaisia ehdokkaita, jot­ka
ovat luvanneet vastustaa ydin­aseiden
vastaanottamista. Ja kuten
sanottu, näiden vanhojen puoluei
den /riveissä olevien ydinaseiden
vastustamisen kannalla^olevien po­liitikkojen
selkäranka tulee sitä l u ­jemmaksi,
mitä enemmän saavat,
äSi^iä päättävämmin ydinaseita vasr
tus(t^vfit työyäenehdokkaat — huo­limatta^
siitä, tulevat|co se valituksi
t&i^fflVHtkö tule. Känsäkoura^-.,
le ns, " A15JVS oaDiw Irnd