Vapaus, July 25, 1929

              Torstaina, heinäk, 25 p;nä — Thn., Jnly 25 No. 174 I92ft
VAPAUS r
«ATACS ( l Ä e t t y ) ^ ,
« • ecpa ot Voffcen te C«a»<U. Patliäbed «t«ay rt SaJbary. Oaario.
BeciMcrad «t To» OfCe« P t p t r t a c g . Ott«w». M »eco»J « U M o«tua.
T O I M I T T A J A T :
8- C. S E H , A. V A A E A (T»BfcUua). B. TEN-HCNEN. M. POHJASSALO, A. PXIVIÖ
TILADSHESKAT:
I A . »»JO. 6 k t »2i0. 9 Ik. $IJS i . 1 - « ^ ^ » ^ ^ ^ 1- ^
: J rt. $6M. 6 kk. »3ja. » kk. $2M }. I kk. «JM. ' ' '
rLMOTCSHI-N-ifAT VAPAUDESSA: . • ^^r^ !A
«MM. Iib«t«tta»i Uaotofiurfi «okitee»^^ -
" Xd>l««. .iottuicn amo.a.te» p l i i ä o l i , famttori»» Uä. j i,. Ihce^jmUpV.in ed.Uiu^^Vfli<^.
• C « « l ro». 75c P«x ccl. M^i««- c W W « » . . t . « « « t l o » . 75e. T h , V . p « i ,
Jm ««e -uHo.. u b « » « mMmii^ k i , J c e . « » « . kixjomko eadcUe» l i i k l » « f c , i u |»
iSi^ta BJ- e a i : J. V . KA.VHASTO. liikk-eabcluj..
konttori-. LikcrtT Boaih* J7 V,.c S.. roh.U» lOtt. F o - ^ : Bo. 69. S » * » T . O».
f i ^ ° » o - LibertT BaildiB». 37 Lon.» St. Pchelln « O T ^
perialistista sotaa vastaan
Toveri Florence Cosboice
Toveri Florence Custancessa, joka kuoli Torontossa heinäkuun 18
p:nä, menetti vallankumouksellinen liike yhden innokkaimmista johta­jistaan
ja horjumattomimmista taistelijobtaan. Kautta Canadan toveri
Custancc saavutti kunnioitusta ja vaikutusta työläisjoukkojen keskuudessa
vuosikausien työllä johtavana taistelijana työväenliikkeen hyväksi. Ha-nessä
ei vain kommunistipuolue menettänyt yhtä ensimäisistä jäsenis­tään
ja kaikkein vaikutusvaltaisimmista johtajistaan, vaan koko Canadan
työläisten luokkaliike menetti yhden parhaimmista johtajistaan.
Toveri Florence Custance oli yksi ensimäisistä, jotka jättivät sosia-liölien
leirin ja seurasivat Kommunistisen kansainvälisen kehotusta val­lankumouksellisen
kommunistisen puolueen perustamisesta. Hän oli
yksi Canadan kommunistipuolueen perustajista ja . rakentajista.
Toveri Custance työskenteli uhrautuvaisesti ja tarmokkaasti joukko­liikkeen
rakentamiseksi työläisnaisten keskuuteen. Hän oli "Woraan
Worker"-juJkaisun toimittaja ja Canadan työläisnaisten liiton huomattu
johtaja. Yksi lukuisista tehtävistä, joita toveri Custance suoritti, oli
Canadan työväen puolustusliiton kansallisen sihteerin tehtävä ja hän
uhrasi tarmoaan tämän työväen luokkaliikkeen tärkeän aseen rakenta­miseen.
Toveri Florence Custancen menetyksen täytyy kannustaa meitä hä­nen
osoUamansa uskollisuuden ja uhrautuvaisuuden hengessä moninker-taistuttamaan
ponnistelujamme vallankumouksellisen liikkeen edistämis­työssä.
Saksan sosialistifascistien uusi manööveri
Verinen vappu antoi ankaran iskun Saksan sosialidemokratian vai­kutukselle
Saksan työväenluokan keskuudessa. Ja nyt tuli sen eteen taas
uusi koe: panssarilaivan rakentamiseen edelleen annettavain rahasummien
puolesta tai vastaan äänestäminen.
Noin vuosi sitten jätti sosialidemokraattien johtama hallitus valtio­päiville
ehdotuksen panssarilaivan rakentamigpsta. Valtiopäivät hyväksyi­vät
tiiman ehdotuksen, m.m. spsdemien äänestäessä sen puolesta. Sosiali­demokraattien
käytös synnytti mitä suurinta suuttumusta ei ainoastaan
proletariaatissa, vaan myöskin osassa pikkuporvaristoa. ' "
Kommunistipuolue kävi laajaa kamppailua panssarilaiv;anr^
mistä vastaanV Se selvitti joukoillcj että sotalaivan rakentaminen merkit­see
sodan valmistelua erikoisesti Neuvostoliittoa vastaan.
Kommunistipuolueen-kamppailulla oli suurta menestystä työläisten
keskuudessa. Sadat työläiset jättivät panssarilaiva-sosialistien puolueen.
Senlähden silloin jo sosdemit yrittivät jollakin tavalla päästä tästä vai­keasta
asemasta säilyttääkseen "sosialistisen vilpittömyytensä", tuotta­matta
kuitenkaan häiriötä panssarilaivan rakentamiselle. Mutta silloin
demokraattinen puolue, jonka edustaja myöskin kuului kokoomushallituk­seen,
ilmotti, että jos sosdemit äänestävät panssarilaivan rakentamista vas­taan,
n i in demokraatitkin tulevat äänestämään vastaan, jotta eivät menet­täisi
vaikutustaan pikkuporvaristossa, ja näin olisi panssarilaivan raken­taminen
jäänyt ^esken.
Nyt ovat nämä puolueet tehneet sopimuksen keskenään. Sosialide­mokraatit
äänestivät vastaan, tietäen, että, enenuriistö äänestää rakentamir
sen puolesta. Sos.-dem. ministerit äänestivät kuitenkin rakentamisen puo­lesta.
Tällä - manööverillä eivät sosiali-fäscistiset ministerit kuitenkaan
voi pettää työläisjoukkoja.
Iniperialistivaltain'Rauhanajan'' soi^^
Vuotena 1918 päättynyt maailmansota piti olla "sota sotien lopetta­miseksi",
multa sen jälkeinen rauhanaika on kaikissa kapitalistisissa
maissa käytetty ennenkuulumattoman kiihkeän sotavarusteluun. Sen li­säksi,
että esim. viiden kapitalistisen suurmaan varsinaiset armeijat käsit­tävät
nyt noin 300,000 miestä enemmän kuin viime maailmansodan al­kaessa,
on sotakoneistoa, s.o. sota-aseita kaikin puolin tehostettu ja niiden
lukumäärä lisätty. Kaikkien kapitalististen maiden "rauhanohjelmaan"
kuuluu myöskin sotalaivaston suunnaton laajentaminen, josta osotuksena
on Yhdysvaltain 1.6 uyden sotalaivan rakennusurakka sekä Ranskan sota­laivaston
suurenmbinen, laajenlamisalote.'
Konekiväärejä^ koskevat tilastot eivät myöskään puhu lupaavassa
äänilajissa rauhaan nähden, sillä yksistään Ranskan asevarasto edellyttää
nyt 172 konekivääriä jokaista armeijan divisioonaa kohden, jotavastoin
maailmansodan aikana .oli vain 24 konekivääriä divisionassa. Muilla liit­tolaismailla
oli viime maailmansodan aikaiia konekiväärejä suhteellisesti
sama määrä kuin Ranskallakin, mutta nyt on esim. Englannilla 192 jo­kaista
divisioonaa kohden; Yhdysvalloilla 155, Puolalla 128 j.n.e.
Erikoista huomiota maailmansodan jälkeen on kiinnitetty n,k. tank­kien
tehostukseen ja rakentamiseen. Niinpä Ranskan armeijalle valmis­tettiin
koko viime maailmansodan aikana 3,200 tankkia, mutta yksistään
tämän vuoden alkupuoliskolla, rauhanajasta huolimatta, on valmistettu
1,928 tankkia. Vielä on otettava huomioon se, että viime maailmansodan
aikaiset tankit olivat leluja nykyisiin verraten.
Kenttätykkejä oli Ranskan iarmeijalla viime niaailmansodan arkana
60 divisioonaa kohden, mutta nyt, rauhan aikana, niitä-on 84.
Kaikki nämä seikat puhuvat sen puolesta, että uusi ja monin verroin
viime maailmansotaa kaameampi joukkoteurastus on lähellä.
Huolimatta siitä, että Englannissa on "työväenpuolue" hallituksessa,
käyttävät viranomaiset vasemmistoliikkeeseen nähden entisiä urkintame-netelmiä,
jotka ovat tähdätyt ensi kädessä kommunistista puoluetta vas­taan.
Tämän johdosta on Englannin kommunbtipuolueen poliittinen toi­misto
kääntynyt sisäasiain ministeri Clynesin puoleen kirjeellä, jossa
esitetään tosiasioita poliisin harjottamasta urkinnasta ja tiedustellaan,
tapahtuuko tämä Clynesin suostumuksella. Clynes ei ole antanut tä­hän
minkäänlaista vastausta.
Elokuun 1 päivä on imperialistisen
maailmansodan alkamisen viidestoista
vuosipäivä. Sosialipettureiden väittei­den
mukaan tämä sota oli viimeinen.
Ennen petostaan totesivat n Intema-tionalen
johtajat, että sota on Jcapi-talistisen
järjestelmän normaafinen i l ­miö
ja että sotia tulee olemaan aina
siihen asti fcunnes työväenluokka
murskaa kapitalistisen järjestelmän.
Mutta heti, kun porvaristo tarvitsi
joukkoja, helttääkseen ne juoksuhau­toihin,
muuttivat n intematelonalen
johtajat kantaansa.
n intematsionalen politiikka vii­meisten
15 vuoden aikana todistaa s i ­tä,
että imperialistisen maailmansodan
aikana /suorittivat sosialidemokraatit
vissiä tehtävää, jonka porvaristo oli
heille asettanut. Se vaikutti joukkoi­hin
"marxilaisuuden nimessä", aivan
samoin kuin papit vaikuttavat "kris­tinuskon
nimessä" ja "kilhfcoisänmaal-liset
"isänmaan nimessä".
Kaikille on jo nykyään selvää se,
ettei viisitoista vuotta sitten alkanut
maailmansota ollut viimeinen, että
kaikki tämänmukaiset väitteet ovat
olleet puhdasta valhetta ja että koko
maailma on uuden Ja entistä hirmui-semman
maailmansodan edessä. Sa­moin
on selvää myöskin se, että huo^
limatta kapitalististen maiden keski­näisestä
kUpaUusta, joka sysää niitä
taisteluun toinen toisiaan vastaan, yh­distää
näitä kapitalistisia maita yhtei­nen
luokkaviha Neuvostoliittoa koh-taan.
Joskin yksi osa tätä kapitalistista
maailmaa pysyy joittenkin syitten ta­kia
"puolueettomana" Neuvostoliittoon
nähden, niin toinen osa valmistaa ak­tiivisesti
sotaa Neuvostoliittoa vastaan.
Neuvoctovastalsen liiton mucdostamis-pyrkimyksefc
voimistuvat päivä päiväl­tä.
Suurten imperialististen maiden tu­kemina
varustautuvat sotaan Neuvos-toUittoa
vastaan kaikki lähimmät ka­pitalistiset
naapurimaat, kuten Puo­la,
Rumania-yjn. Afganistanin, In­tian.
Harbinin ja Mantshurian ta­pahtumat
todistavat, että sodan pro­vosointi
el ole ollenkaan heikentynyt
entisestään.
Kapitalistinen maailma on asettanut
sotakysjrmyksen jälleen päiväjärjestyk
seen.
Samalla kun porvaristo valmistau­tuu
uusiin sotiin, pyrkii se myöskin
turvaamaan selkäpuolensa Tässä tar­koituksessa
se tukehduttaa kalkikalla
työläisten ja talonpoikain vallankumor
ukselllsta liikettä Jotta nämä työtäte­kevät
eivät rimpuilisi vastaan, kun
heidät heitetään tykinruuaksl. Porva­riston
tärkeinä apureina tässä ovat so­sialidemokraatit
Ja kirkko.
Sosialidemokraatit pyrkivät siirtä­mään
tj-ölälsten huomion pois sodan-valmistelusta,
itse samanaikaisesti e-distäen
aktiivisesti näitä valmistelu­ja,
Ja tarpeen vaatiesaa he saattavat
aseidenkin avulla pakottaa joukot alis­tumaan
porvariston tahtoon.
Tässä tarkoituksessa porvaristo
päästää sosialidemt&raatit usein halli­tuksiinkin
Ja tekee rauhan kirkon
kanssa, jota vastaan se on • aikaisem­min
sotinut Mussolini on antanut i t ­senäisen
vallan paaville. Poincare on
solminut sopimuksen paavin kanssa
jji.e. Nämä kaikki tjvat välttämättö­miä
toimenpiteitä sodanvalmistelussa
Porvaristo luulee, että sen onnistuu
toistaa vuoden 1914 tapahtumat. Mut­ta
kulimeiden 15 vuoden aikana ovat
työväenjoukot tulleet paljon entistä
tietoisemmiksL Suuri muutos on ta­pahtunut
myöskin vallankumoukselli­sen
liikkeen johdossa Sitä ei ohjaa e-nää
n Intematsionale, vaan m In-tematsionale
— Leninin muodostama
Kommunistinen Intematsionale. Se
varoittaa joukkoja sodanvaarasta, se
kehoittaa työläisiä taistelun sotaa
vastaan.
Elokuun 1 päivä tulee olemaan va­kava
varoitus maailman irarvarlstolle.
El enempää sosialidemokratia kuin pa­pistokaan
voi enää ehkäistä sitä, et­tä
imperialistisen maailmansodan syt­tyessä
tulevat työtätekevät Joukot
muuttamaan tämän sodan kansalais­sodaksi.
Tunnuksilla: "Alas imperialistinen
E c t a ! " Eläköön vallankumous!" ryn­tää
kaduille tänä päivänä koko maa­ilman
proletariaatti, eikä mitkään voi­mat
voi ehkäistä täUöin proletariaatin
esiintymistä.
Elokiiun ensunäinen, punainen päiVä
]V osuustoiniintajärjesföt
Tämän mielenosoituksen kautta
täytyy osuusliikkeet yhdistää osal­listumaan
taisteluun imperialistista
sotaa vastaan. Osuustoimintajärjes-töt
ovat joukkojärjestöjä, jotka sul­kevat
riveihinsä suurimmaksi osaksi
työläisaineksia, kuin myöskin mui­ta
riistetyn luokan jäseniä (kuntien
työläisiä, pikkukauppiaitkkin j.n.e.),
jotka-luokkansa aseman vuoksi ovat
objektiivisesti sodan ehkäisemisen
kannalla. Tarmokkaalla taistelevain
proletaaristen ainesten työllä voi­daan
nämä joukot saada mukaan
mielenosoituksiin.
Toiselta puolen on syytä ottaa
huomioon sekin, että kuluttajain
osuustoimintaliike yleisemmSssä mi­tassa,
vieläpä täälläkin Canadassa,
on reformistien käöissä, jotka ajavat
puhtaasti porvarillisen pasifismin
asiaa, samanaikaisesti kuin joutuvat
vastakkain työväenluokan etujen
kanssa. Tällaisenaan edellyttää mie>
lenosoituksiin valmistautuminen
joukkojen keskuudessa valistustyön
tekoa luokkapyrkimyksien edistämi­seksi.
Joukkopropagandarame täy­tyy
suorastaan kohdistua sen yleisen
utopistisen käsitteen i}aljastamiseen,
että jatkuvan sovittamisen ja rau­hallisen
luokkaerpavaisuuksien pois­tamisen
kautta voidaan osuustoimin­nan
avulla päästä veljeyden yhteis­kuntaan,
mikä suorastaan edustaa
pasifismia ja ehkäisee työläisjouk­koja
taistelusta luokkaetiijensa puo­lesta.'
Tässä yhteydessä on tärkeää pal­jastaa
osuustoimintaliikkeen refor­mistien
toiminta viime sodan aikana
harhakäsityksien lietsojana, porva­rillisen
sodan välineenä. Tämä sa­ma
seikka määräsi myöskin osuus­liikkeiden
suhteet luokkasodassa
Suomessa, Saksassa, Italiassa, Ru-maniassa
ja vieläpä Englannin yleis­lakon
ja kaivostyöläisten lakon avus­tamiseenkin
nähden. Ne muodostui­vat
monessa suhteessa vahingolli­siksi
työläisten eduille.
Kansainvälisessä osuustoimintaliik­keessä
j a vieläpä reformistisella rin­tamalla
tässäkin maassa, pyritään
lähentelemään porvarillisten halli­tuksien
kiinteää yhteyttä. Seura­uksena
kapitalistisen keskittäytymi-sen
prosessista, reformistiset osuus-toimintajohtajat
pyrkivät sovitta­maan
toimintansa kapitalismin mo­nopolistiseen
järjestelmään, sensi­jaan
että vallankumouksellisen luok­kataistelun
aseilla taisteleisivat tätä
järjestelmää vastaan. Eri maissa,
kuten esim. Tshekko-Slovakiassa ja
Canadassa on olemassa osuustoimin­taliikkeen
kuristuslait, mutta refor-^
mistien taktiikka on puolustaa nii­den
olemassaoloa ja pyrkiä sovit­tautumaan.
Suur-Britannian j a Bel­gian
osuusliikkeet ovat vuosia tuke­neet
imperialistista siirtomaiden or­juuttamista
j a riistoa. Yleensä ovat
reformistiset osuustoimintajärjestö-jen
johtajat välttäneet lausumasta
suhtautumistaan imperialistiseen po­litiikkaan
Neuvostoliittoa kohtaan
ja silloin kuin lausutaan, niin aina
osoittautuvat he imperialistisen po­litiikan
puolustajiksi. Elävä todis­tus
tästä ilmenee suhteessa Neu­vostoliiton
esitykseen aseistariisumi­sesta.
Miten suhtautui Toisen Inter-hationalen
edustajat Kansainliiton
konferenssissa tähän? Manöveeraten
imperialistien hyväksi. Kansainvä­linen
osuustoimintaliitto hyväksyi
tämän kannan.
Näiden seikkain selventäminen
osuustoimintajärjestöjen sisällä muo­dostuu
Jiäytännölliseksi tehtäväksi
joukkojen kokoamisessa imperialis­mia
vastaan järjestettäviin mielen­osoituksiin.
Proletariaatin voimien
yhdistäminen solidaariseen taisteluun
j ä ä osuustoimintajärjestöissä oleville
kommunistipuolueen jäsenille. Frak-sieiden
tehtäväksi jää suunnitelmal­lisesti
valaista jäsenistön keskuu­dessa
taistelua elintarpeiden hin­noista,
1 palkoista ja työsuhteista.
Samoin on puolueen solujen tehtävä
toiminta-alueellaan, siten avustaen
fraksionin suunnitelmien toteutta­mista.
On tarpeellista erikoinen julki-suustyö.
Voidaan julkaista erikoi­nen
osuusjärjestöjen lentolehtinen
j a valmistaa seinälehdet jokaiseen
osuusliikkeeseen, ja miksi Jei voU
taisi osuusliikkeen ajokaluihin lait­taa
hyvin iiäkyviä tunnuslippu ja
jonkun päivän ajaksi. Näissä on
pyrittävä yhdistämään yleisen tilan­teen
selventäminen läheisiin kysy­myksiin.
Nyit eritoten on pyrittävä
osoittamaan kuinka imperialistiset
vallat provosaeraavat sotaa Kiinan
j a valkovenäläisten kautta Neuvos­toliittoa
vastaan.
Osuusliikkeiden ostajien, naisten
(perheenäitien), kautta eritoten tu­lee
johtaa propaganda ulkopuolelle
osuusjärjestöjen. Koetetaan impe­rialistista
sotaa vastaan kohdistet­tuun
propagandaan yhdistää käy­tännöllinen
ryntäys , oman liikkeen
puolesta, asettamalla tunnuslauseek­si:
" E i pienintäkään ostosta yksi­tyiskaupoista
elokuun ajalla^". Täl­lä
on kaksinkertainen merkitys.
Siellä missä on maaseudun asu­tuskeskuksia
lähellä, voivat osuus­liikkeet
kaupungista järjestää vie­railuja
sinne.
. Osuustoimintajärjestöissämme tu­lee
imperialistista sotaa vastaan tais­teluun
yhdistää myöskin propaganda
vallankumouksellisen osuustoiminta-keskuksen
kehittämisestä, joka tu­lee
toimimaan läheisessä yhteistoi­minnassa
vallankumouksellisen unio-liikkeen
kanssa.
Osuustoimintajärjestöt taisteluun
Neuvostoliiton puolustamiseksi! Lyö­käämme
veljen kättä Neuvostoliiton
osuustoimintaliikkeen kanssa, joka
suorittaa kunniakasta osaa sosialis­min
rakentamisessa proletariaatin
vallan turvin! Osuustoimintajärjes­töt
valveille, luokkataistelun tielle!
KESKUS.
Historiallinen tarkastus
Neuvostoliittolaisissa lehdissä kir-jotetaan:
On kulunut 10 vuotta Versaille­sin
rauhansopimuksen allekirjoitta­misesta.
Nyt voidaan tehdä yhteen­vetoja
juhlallisten lupauksien to­teuttamisesta
j a koko Versaillesin
politiikasta. Ranskalaisten j a myös
vississä määrin englantilaisten po­litiikka,
jonka tarkoituksena oli Sak­san
talouden murskaaminen j ä sa­maan
aikaan sen elinnesteiden ime­minen
suurien sotakorvausmaksujen
muodossa, on osoittanut kestämättö­myytensä.
TarvittiJn kymmeniä epäonnistu­neita
konferensseja, Ruhrin alueen
valtaus ja tyhjentäminen, Saksan
vallankumouksen uhka, Dawesih
suunnitelma " j a sen vaihtaminen
Youngin suunnitelmaan, ennenkuin
voittajat suostuivat laskemaan sota-korvausmaksuja
sadoista miljardeis­ta
kymmeniin. Siis vasta 10 vuo­den
päästä he suostuivat alentamaan
Saksalta saatavan sotaveron 36
mii jaardiin markkaan.
Tuleeko uusi suunnitelma ratkai­semaan
VersaHIesissa syntyneen, si­säisiä
ristiriitoja täynnä olevan so-takorvausmaksnongelman?
Eipä tie­tenkään.
Maksaakseen verot, tulee
Saksan mahdollisimman popeasti
suurentaa ulosvientiään. Samalla
kilpailu maailman markkinoilla saa
alati kärjistjmeempiä muotoja, se­kä
yhä useimmin kuuluu entisten
liittolaisten maista saksalaisen kil­pailun
synnyttämiä huutoja. .
Saksan porvaristo, häikäilemättö­mästi
riistäen korkeasti ammattitai­toista
työvoimaansa, käyttäen hy­väkseen
laajoja tieteellisiä ja tek­nillisiä
voimia sekä vanhoja kauppa-yhteyksiään,
on onnistunut valtaa­maan
yhden ensimäisistä paikoista
kapitalististen teollisuusmaiden jou­kossa.
Ja tämä juuri on synnyttä­nyt
suuria ristiriitoja sen j a entis­ten
liittolaismaiden välille.
Mutta entisten liittolaisten leiris­sä
on syntynyt tällä ajalla vielä
syvempiä ja vaarallisimpia ristiriito­ja.
Englannin ja Amerikan väliset
ristiriidat ovat viime vuosina eri­koisen
huomattavasti kärjistyneet,
uhaten puhjeta minä hetkenä ta­hansa
ilniisodaksi. Jokainen entisis­t
ä liittolaisista värvää itselleen liit­tolaisia
uuden syttyvän sodan va­ralle.
Aseistautumiskilpailu on ko­ko
maailmassa saanut erittäin kiih­keän
luonteen.
Useita vuosia suunnitelmaluonnok-siaan
laatinut j a kuusi täysi-istuntoa
pitänyt aseistariisumista valmistele­va
komitea on lopulta faktillisesti
tullut siihen johtopäätökseen, että
maa-armeijoita aseistuksineen ei
voida supistaa j a rajoittaa ja meri-sotavoimista
tehdään päätös sen-jälkeen,
kun suuret merivaltiot ovat
sopineet keskenään. Kuinka tällai­set
neuvottelut tulevat onnistumaan,
.käy selville jo vararikon kärsineistä
"VVashingtonin konferenssin rajoitus-suunnitelmasta
ja meriyaltipiden
Geneven konferenssista v. 1917,
joka päättyi häpeällisesti ja tulok­settomasti.
Versaillesin sopimus myös laillis-tutti
• siirtomaiden riistosysteemin,
antamalla Voittajavalloille mandaat­teja
siirtomaihin harjoittamaan ko­konaisten
maiden ja kansojen ryös
töä.
Tämän politiikan tuloksia kuvaa
Syyrian kapinan verinen kukistami­nen,
Bombayn telotukset Intiassa,
Marokon rankaisuretkikuntien työt
y.m.s.
Eräs Versaillesin sopimuksen laa­tijoista,
entinen Italian ministeri
Nitti on eräiden isänmaallisten mie­lipiteiden
innoittamana tunnustanut,
e t t ä nykyiset sopimukset uhkaavat
tuhota niin voittajia kuin voitet­tujakin.
Ne eivät ole antaneet E u
ropalle rauhaa, vaan sotia ja väki-valtatöitä.
Porvarillinen diplomaat­ti
hokee isänmaallisissa aatteissa
korvausta. Hän unhoittaa ne voi­mat,
jotka heittävät Versaillesin
ryöstösopimuksen tekijöineen histo­rian
paperikoriin.'
Kansainvälinen proletariaatti, jo­ta
Versaillesin päivinä petettiin ja
jonka voimat hajoitettiin, on ka­raistunut
suurissa tehtaissa. Se on
takonut itselleen varman ja mahta­van
aseen — Kommunistisen Inter-natsionalen,
joka tulee historialli-sesti
otollisena hetkenä käymään
viimeiseen ja ratkaisevaan taiste­luun
proletariaatin vallan pystyttä­miseksi.
taja saa sen periä Vapauden kirjakau­pasta.
316 Bay Street
Osonstoimintajnhlat
jotka aikaisemmin on ilmoitettu pidet­täväksi
elokuun 4 ja 5 päivä, pide­täänkin
elokuun 3 j a 4 päivä. Juhla­näytelmä
— "Seikkailu Jalkamatkalla"
— tullaan siis esittämään lauantai-iltana
elok 3 iJäivä eikä 5 päivä kuten
Pikaisemmin on ilmoitettu. Ulkoilma­juhlat
pidetään suImn^mtaina elokuun
4 päivä Isonjoen puistossa, kuten a i ­kaisemminkin
on mainittu. Pitäkää
ggiTiänä. ilmoitusta tuonnempana.
•koko pitäisi tulla olemaan 6%:iie an.
Joonalle bn.shehlle viljaa. T^öt tuiag
kestämään tällä tyränaalla noin ko'-
Työn vaarat
Kaksi miestä. Otto Chaisson ja
Frank Larkin höyrylaiva Mablebay'n
miehistostä. saivat vaikeita palohaavo­ja
heinäk- 22 päivän an muna työs­kennellessään
mainitulla laivalla.
JoUoin heitä lähellä oleva höyryput-ki
jostakin .syystä repesi Ja' kuuma
höyry pääsi virtaamaan miesten pääl­le,
polttaen heidän kätensä ja kasvon­sa
vaikeanlaisestL Sairaalasta jonne
miehet kuljetettiin ilmoitetaan, että
miesten saarnata palohaavat, vaikka o-vatkin
kipua tuottavia, eivät aiheuta
mitään vaikeampia jälkiseurauksia.
Elokaan l:nen päivä
on kansainvälinen punainen päivä.
Silloin tulee nni^^fMiifi" kaksoiskaupun-geissa
olemaan useampia sotavastaisla
mielenosoituksia, sekä Ulkona että s i ­sällä
haaleissa. Katsokaa lähemmin
paikallisista ilmoituksista paikkaa ja
alkaa, ja saapukaa joukolla näihin
mielenosotukslin lausumaan kantanne
imperialistisiin sotiin nähden. — S.
Osaston poolivaosikc^ns
pidetään perjantaina elokuun 2:nen
päivä, alkaen kello 8 illalla. Kokouk­selle
tullaan esittämään selostus osas­ton
tileistä kuluneelta puolelta vuodel­la,
sekä käsitellään j a intetään muis­ta
mahdollisesti esille tulevista asioista.
Kaikkien j ä s e n i n velvollisuus on saa­pua
kokoukseen.
LÖTOETTY ,
pankkiosoitus — shekki — oikea <Hnis-
Burritt, Via Mattawa,
Ont.
Olisi täältä kirjottamisen aihetta.
kun on ollut juhlia paljon j a moni-päiväsiä.
Mäen farmilla oli eritoten
kauniit juhlat, koska oli veljekset
ottaneet trokirämänsä kanssa ajaak­seen
kaiken päivää juhlapaikalle
kaljaa. Sen arvaa, että juhlat oh
hyvät kun perheen isät alkaa nuk­kua
pitkin karjakujia. Olisi nämä
kurjat perheen äidit sa,aneet kärsiä
nahkaan asti - jo entisistä myyjistä,
vaikkei enää tullut lisää. On paljon
ollut myöskin kulkevaa väkeä, joka
on samoin esiintynyt, nukkuen pit­kin
aitavieriä — silloin tuntee vas­ta
juhlista nauttivansa kun pääsee
unen maille! Minun mielestäni olisi
aika nousta näistä paheista etupääs­sä
perheen isien. Kuinka me äidit
jaksamme kasvattaa lapsiamme oi­kealle
polulle kun olemme väsyneitä
kovasta työstä ja suuresta surusta,
jota tuottaa' meille perheen isät.
Uskon että us^immalla naisella täl­läkin
perukalla on kärsimistä reu­nojansa
myöten ollessaan suuren
perheen peräänkatsojana, kun lisäksi
elämäntoveri, jonka pitäisi olla
huojentamassa tummunsa taakkaa,
antaa lisän kanssa surua, kiroten
— "etkö s—nan ropa pidä leukojasi
kiinni". Tällaisen kohtelun me vai-moraukat
saamme rakkailta elämän-tovereilta.
Kuinka nuoriso voi kas­vaa
tietoiseksi, kun vanhat äijät ei
pysty ajattelemaan muuta kun pul­losta
— sen pohja täytyy, nähdä!
Toivoni o l i i , että nuoriso kehittäsi
itseään, lukien kirjallisuutta. Jäisi­hän
silloin tarkastamatta joskus
edes kaljapullot, Sillä ikävä kyllä,
meidän kylän nuoriso on kurjai^
kuilun pohjossa. Teidän vanhain
miesten olisi näytettävä esimerkkiä
oikeaan elämään, eikä kuten nyt,
että kun laitetaan kesäjuhlat, niin
ennen juhlia varataan kaljapullo­ja.
— Kosiva perheen äiti.
me vuotta. Pohjakerrostyöt on piak
loppuim suoritettu ja joita töitä tm
i johtamassa Thuiider Bay Harbor im-provement
Co. Tort Arthurista, Onta­riosta.
TäBä. komppanialla on jHetö
t3?övoima, ainoastaan 125 miehen vai­heilla.
Kuten sanottu, pohjatyöt oä
1 pian loppuun suoritettu, jenka jälkeen
; rakermustyöt lankeaa jollekin toiselle
1 komppanialle, mutta kelle, on vielä
'ajan kysymys, koska kontrahteja c-i
ole vielä annettu ulos. Siis suurempi
rakennustöiden alkaminen voi ottaa
I aikaa vielä useampia kuukausia. Til-
I lejä huhuja levitetään viikosta viik-koon
töiden suuremmasta alkamisesta,
joilla on oma vissi tarkoituksensa: soo-
• da työläisiä jrmpärille. Poortitaloja on
nykjösin kolme, yksi komppanian,
toinen erään yksityisen ja kolmas e-rään
suomalaisen, jonka talon ym.
pärys on aina lemunut entisillä pai­koilla
valkoisen ruusun tuoksulle sii­nä
määrin, etteivät lasiset akkunanm-dutkaan
ole voineet sitä tuoksua kes­tää.
Niinpä ei täällä ttirvitse suuresti
hämmästyä Jos työmaalla joutuu tuol­laisen
valkoisen niusjm sankarin työ­kaveriksi,
että eikö häntä yritetä ret-telöimishalulla
jä rakittelulla saada
ajettua sellaiseen asemaan, että ot­taisi
lopputilin, tahi erotettaisiin työs­tä
Ja näin kun käy, nfln se hyvässä
tapauksessa nostaisi valkoisen ruusun
ruokatalon syömämiesten luvun puo­leen
kymentä. Eikö totta vie voi sa­noakin
tuollaisille metomeiUe, että hyi
—kele, mille nuo kauniit ruusut tuok­suvat!
^
Näin ollen toivon, etteivät työläiset
kuleksi tänne kuluttamaan pieniä
säästöjänsä työn etsintä tarkoituksissa,
sillä ^ ö n saanti pn nykyisin sattu*
man varassa. — Papukaija
Prescott, Ont.
Tämä paik&a sijaitsee t
St. Lawrence Joen rantamilla, noin
150 mailia Montrealista, kohden To­rontoa,
tahi ' toisinsanoen Canadan
pääkaupungista Ottawasta noin 50
mailia suoraan etelään. Siis ihan
'kieUetyn puun", U. S. of A., rajalla,
jonne ei ole muukalaisella oikeutta j a ­lallaan
astua. Tämä seutu on hyvin
tunnettu historiallisesti, aina niinkin
varhaisilta ajpilta kuin 18 rsta vuosi­sadan
alulta, jolloin Englanti Ja Y h ­dysvallat
ratkaisivat aseilla rajaky-symyksiänsä,
toisin sanoen laativat
rajan vaUotetuiUe alueUleen. Niiltä a-joilta
asti onkin säilynyt täime eräs
vanha muistomerkki. Joka tänä päivä­nä
ajaa vaiihan museon arvoa Ja se on
niin kutsuttu Fort Wellington, tahtoo
sanoa, Wellington patteri, sen aikui­sine
käräjätupineen jji.e. Nykyisin,
varsinkin näin kesäiseen aikaan, se
onkin uteliaitten Ihmisten vierailu-
SUDBURYN NAISTEN TOIMIN-NASTTA
Meillä oli työkokous 15 p. jossa
käsittelimme tavalliset työkokouksen
asiat, joita ei ollut kovinkaan pal­jon.
Olemmekin jättäneet ohjel-makokoukset
pois kesän ajaksi, kos­ka
se aika tahtoo lamaannuttaa
toimintaintoa. — Valittiin 2 hen­kilöä
jakamaan lentolehtisiä sodan-vaaraa
vastaan. PäätettiiA homma­ta
naisten aluejuhlat 3 j a 4 p. elo­kuuta.
Päätettiin tilata Woman Worke-ria
5 vuosikertaa j a jakaa ne aina
ympäristön kielisen väetön keskuu­teen.
Kössi 'Kaatran perheen hyväksi
laitetut keräyslistat palautettiin lä­hetettäväksi
asianomaiseen paik­kaan.
Listoilla oli: Anna Kannis­ton
$12.00, Riikka Viitasalon $12,85,
yhteensä $24.95.
Lastemme pioneerileiri ja nuoriso-kurssi
on täydessä hommassa Long
Lakella. Nuorisokurssilaisten jouk­ko
on kovin pieni tänä kesänä, vaan
pioneereja kyllä on kohtalaisen run­sas
luku, yhteensä heitä on neljät-täkymmentä.
Olisi toivottavaa että
me työläisäidit rupeaisimme vaan
aina enempi käsittämään lastemme
henkisen kasvatuksen tarpeellisuu­den,
sillä tällä alalla olemme lyö­neet
surkeasti laimin velvollisuu­temme
kautta aikain. Vaikka olem­me
itsekin köyhästi varustettuja
henkisillä lahjoilla, niin koittakaam­me
kuitenkin olla viitottamassa sitä
tietä, jolla vielä niin moni siskom­me
ja veljemme eksyksissä harhai­lee.
Kesäisin tervehdyksin
T . Santala.
SUOMESTA
Valkoinen komento
Terveydenhoidolliset näkökohdat
antavat jatkavasä valittamisen
aihetta.
paikka, koska siihen on vapaa pääsy;
niinpä vieraili joitten luku nousee tu­hansiin
kautta mantereen, ja onhan
mieluista pistää nimensä j a osoitteensa
sitä varten varattuun kirjaan ja sa­noa
tuttavilleen, että minäifin kävä-sin
katsomassa sitä kuuluisaa Welling­ton
patteria. Näin ollen tämä laitos
vielä nytkin vaikka kerrassaan epä­käytännöllisenä
nykyisiin sotiin näh­den,
on olemassa mainiona välineenä
imperialistisen loppumattoman propa­gandan
ketjussa.
Suomalaiselle kuleksivaUe työväes-töUe
tämä paikka, on tuHut tunnetuksi
vasta puolisen vuotta sitten. Mksi
niin? Siksi, että tänne noin 7 kuu­kautta
sitten alettiin rakentamaan
Guvemementille yhtä Canadan suu-rmimlsta
viljaelevaattorelsta, jonka
Minkälainen on pulverien vaikuttis
Ischiakseen, yskään, sOmä-
Ja kotvataoteihin?
Olot Tammisaaren Pakkolassa ovat
antaneet jatkuvasti aihetta raskaisiin
huomautuksiin. Osoitukseksi minkälai­sissa
oloissa laitoksella valkoisten van­kina
olevat toverimme saavat yhä ol­la,
siitä antaa osittaisen kuvan m.ni.
seuraava äskettäin oikeusministeril­le
Jätetty valitus:
"Herra Oikeusministeri.
Allekirjoittahut joka ohranan toi­mesta
viime vuoden huhtik. 18 p:nä
vangittiin työpalkallani Kuopiossa, sit-tenmiin
Turun hovioikeudessa syysk.
25 p:nä antamalla päätöksellä tuo-mittihi
"valtiopetoksen valmistelusta"
kolmen vuoden kuritushuonerangais-tukseen,
jonka jälkeen viimeksi mai­nitun
kuun 28 p:nä siirrettiin tuo­miotani
kärsimään tänne Tammisaa­ren
pakkotyölaitokseen, pyydän Herra
Oikeusministerin tietoon, asianmu­kaisiin
toimenpiteisiin ryhtymistä
varten, ihholttaa seuraavaa: Joudut-'
tuani tänne syyskylmänä päivänä Ja
saatuani laitoksen vaatteet ylleni, pi­dätettiin
minulta, kuten toisUtakin
vankilatoverelltani, omat Villaset ä-lusvaatteeni
Ja vietiin päävahdissa
sijaitsevaan rakennuksen pohjoispuo­lella
olevaan likaiseen, lämmittämät­tömään
selliin- Sen, että. selli oU to­della
likainen j a ummehtunut osoittaa
jo se, kun nurkassa olevassa "mnia-