Viikkosanomat, July 16, 1984

              M Uf ~&
A
1
Muistoj e n luk iia
OLAVI OIVA
YRJÖ KORPI
k 610 1984
Toini Lähdekorpi Suomi
Maci ja Toni Macsenchuk
Vendiä ja John Lehto
Arvo Niemi
Helen Korczynski
Mary Mäkinen
Tauno Kangas
Toivo Reinikainen
Kari Kaasalainen
Aili Ström
Sam Kari
Fanni ja Niilo Ketola
Varma ja Matti Hanni
Alpo Koivuranta
Ester ja Lauri Lahtinen
Laura Lempiälä
Eino Pinola
Martha ja Reino Asmunt
Sylvi Kaukola
Meri Laakso
George Kinner
Toivo Rintamäki
Kalle Harju
Anni ja Edvard Laaksonen
Suomalainen merikapteeni
uudisti navigoinnin
Tukholma (SIP) — Suo-malainen
merikapteeni Kari
Larjo on saanut tähän men-nessä
suurimman palkinnon --
100000 kruunua - Ruotsin
merimieshuoneen säätiöltä eli
Stiftelsen Sveriges Sjöman-husil- ta
Suomen laivojen käyt-töön
tulevan navigointilaitteen
kehittämistä varten Laitteet
tulevat kokeiltaviksi jo ensi
vuonna
Larjoksen keksintö ei oike-astaan
ole uusi Kysymyksessä
on näet olemassa olevan ja
uuden tekniikan yhdistelmä
Nyt tullaan tieto kokoamaan
yhdelle ainoalle näyttöruudulle
merikortista autoplotista tut-kasta
kahden komponentin
vauhdinmittaajasta jne Kerro-tun
aikaansaamiseksi ovat vai-keudet
olleet moninkertaiset
Esimerkiksi tutkakuvan ja meri-kortin
projektoinnit ovat eri-laiset
Yksinkertaisesti yhteen-sovituksessa
kuvien reunoissa
on suuria poikkeamia Tämä on
vain eräs niistä pulmista jotka
Larjo on "takiloinut"
Kun Larjo aloitti työnsä
kymmenen vuotta sitten yksi-kään
suurista laitteiden valmis-tajista
ei ollut asiasta kiinnos-tunut
Mutta sitten kun hän
pääsi sisään erääseen tieto-koneyritykseen
ja osoitti ole-vansa
tosissaan valmistajat
nöyrtyivät Nyt kaikki Suomen-Ruotsi- n
linjalaivat varustetaan
uudella tekniikalla vuodesta
1985
Toinen Larjon neronleima-o- n
että ennen laivanrakenta-mista
tehdään pitkälle kehite-tyt
matemaattiset mallit aluk-sen
ohjausominaisuuksien sel-vittämiseksi
Kun pursi on las-kettu
vesille asetetaan laskel-mat
hyllylle Larjo on pakannut
informaation atk:lle ja voi sillä
tavoin lisätä varmuutta kiireis
10
KENTALA
k 65 1984
Anna ja John Pasto
Sanni Ken ja Veli Kentala
Selma ja Osmo Lahti
Vancouver B C
Kirsti ja Kaarina Luoma
Eino Luoma
Sulo Konnu
Alina ja Onni Sikola
Toronto Ontario
Kerttu ja Vili Grönroos
Edvin Airio
Kalle Ahonen
Peter Pitkänen
Sanni Salmijärvi
Heimo Saarela
Elvi Beck
Aino Lehikoinen
Toivo Rehula
Helmi Roivas
Emil Keto
Fanni Leivo
Helvi ja Walter VVäyrynen
sä
Huolimatta teknisistä har-rastuskohte- ista
Larjo ei ole mi-kään
koneitten palvoja Vaik-kakin
olisi teknillisesti mahdol-lista
elektronisten majakoitten
avulla kokonaan luopua navi-goinneista
ihmiskäsin ei ole mi-tään
syytä jäädä jälkeen hän
sanoo Päinvastoin hän vaatii
kapteeni James Coockin jo
1700-luvul- la muotoileman pe-riaatteen
mukaan kaikilta perä-miehil- tä
luotsin tutkintoa ja
kykyä ohjata laivaa kaikissa ti-lanteissa
Larjolla on myös vanhan-aikainen
näkemys siitä että
keksinnön on oltava vapaa
Hän ei hae patettia tekniikal-leen
vaan haluaa että se yh-teistyössä
maailman laivan-rakentajien
kanssa tulee leviä-mään
niin nopeasti kuin mah-dollista
Helsingissä rakenne-taan
Jo kahta laivaa uusilla
näyttöruuduilla ja ruotsalaiset
seuraavat tiiviisti perässä
1'IVfc'iV'tfr'
M M
"Miksi kaikki on aina niin väärin?"
huokaa tyttönen äidilleen
Mitä vastaisi äiti tuo hälle
tuskin tietää hän itsekään
tytön isä on jo työtön
pian äitikin on työtä vailla
Muu nyt tuntuu turhalta
Rahat vähissä on heillä
mutta toimeen pitäis tulla
kaikki muu nyt tuntuu turhalta
Kenen syytä on sota ja pommit?
Kelle hyötyä sorrosta on?
Miksi ruokaa ei kaikille riitä
kun toisilla Uikaa sitä on?
Nämä ovat kysymykset
painostavat arvoitukset
jotka mielessämme temmeltää
z o
© o
4&
AARNE OSKARI
LUOTO
k 418 1984
Ida ja Jussi Kankkunen
Sanni ja Toimi Pöyhölä
Taimi ja Lauri Uurainen
Lyyli Korpela
Elma ja Bill Berglund
Sigrid Niemi
Elma ja Sulo Nahkala
Reino Laine
Elma Anttila
Impi ja Kris Mäki
Martha ja Ivar
Fanni ja Eero Heikkilä
Valpas Järvinen
Jack Jackson
Eric Hall
Sanni Lampainen
Allan Lampainen
Anna Mäkelä
Aino ja Oskar Väätäinen
Maija Junttola
Auli ja Ed Doherdy
Katri Salo
Sam Pukkala
Thunder Bay Ontario
aggiBa-g3'- — aaaa aaa
Kauneimmat punaiset
kesän ruusut
OLAVI KENTALAN
muistolle
Sadie ja Eino Erkkilä
Toronto Ontario
— Joka minuutti käytetään maa-ilmassa
aseisiin $13 miljoonaa
iksi kaikki on
aina mm vaarinf 9
i
!
1
H
Rakkaudella kaivaten ilmoitamme että
OLAVI OIVA KENTALA
nukkui ikiuneen sairaalassa Thunder Bayssa Ont kesäkuun
5 päivä 1984 ollen kuollessaan 75 vuoden ikäinen
Hän oli syntynyt Suomessa Kaustisissa vuonna 1909
Lähinnä kaipaamaan jäivät 5 siskoa 4 veljeä sekä sukulaisia
Suomessa ja Canadassa
Polttohautaus suoritettiin Everest hautaustoimiston kautta
kesäkuun 8 päivä 1984
Ei ollut kätes'
kädet Eesaun
ei ollut äänes'
ääni Jaakobin
OI' äänes'
työläjs-toveri- n
ja kätes'
rehdin kaverin
JLiitos
kaikille ystäville ja tovereille jotka olivat Olavia
hänen viime matkalleen Kiitos osanottokorteista ja
kukista Viikkosanomissa sekä kaikille niille jotka
auttoivat muistotilaisuudessa
Kiitollisuudella
OMAISET
— Muinaisen Kreikan lääkäri
Galenin uskotaan keksineen
cold creamin johon käytti ruu-suölj- yä
ruusuvettä ja vahaa
Saman minuutin aikana kuolee
20 lasta nälkään ja puutteeseen
köyhissä maissa
Olit suuri taikka pieni
sinun tiedettävä on
kuka rattaitamme pyörittää
Mutta oi jos kerran löytäis auringon
jolla valaisisin joka kopperon
Ei olis nälkää eikä pommeja
ei sortoa ei huolia
ystävyyttä vain
Jos maailmaa sä tahdot mullistaa
niin turhaan ihmettä on jäädä oottamaan
Siispä tartu käteen ystävien
yhteistoimin uusi huomen
koittaa meillekin
SANAT TANJA KOSONEN (25 1 -- 80)
(Tämä runo sai pioneerien kesäkisojen kilpailussa
i "1 '% % fr ~b " Tfrfr " X
Sa luoda tahdoit
rauhan maan
ja elon onnen
kukkamaan
Kukkikoon nyt
ruusut kauniit
muistollesi
ainiaan
saattamassa
kukista
muistojen
Saga Salon
muistolle
Siitä on kulunut jo useita
viikkoja kun ystävämme pääsi
viimeiseen lepoonsa pitkän ja
vaikean sairaudenjälkeen Saga
oli hyvä toveri hyvin tunnettu
Torontossa CSJ:n Toronton
osaston ja Ikinuortenkerhon toi-minnassa
Hän teki vuosien
monien monien vuosien ajan
suurenmoisen työn sairashuol-tokomiteas- sa
sanottiinkin että
Saga oli komitean "sielu" Hän
melkein joka päivä teki pitkiä-kin
matkoja vieraillen sairai-den
kodeissa ja sairaaloissa
aina ystävällinen hymy huulil-la
lohduttavana auttavana hän
teki tätä työtään
Saga oli myöskin hyvin ak-tiivinen
rauhan työssä sekä kai-kissa
edistysmielisissä toimin-noissa
Hän oli kuollessaan
CSJ:n Toimeenpanevan komi-tean
sekä Toronton osaston
johtokunnan jäsen sekä Cana-dan
Naistenliiton ja Canadan
Rauhanliiton aktiivinen kannat-taja
Hänen jälkisäädöksensä
osoitti miten kaikki nämä toi-minnat
olivat hänelle rakkaita
sillä hän muisti testamentsis-saa- n
lahjoituksilla Toronton
osastoa Vapaus kustannus-yhtiötä
Canadan Rauhanliittoa
ja eläkeläisten Ikinuorten ker-hoa
Kukat kuihtuvat mutta
muistot säilyvät kauan Sagan
kauniin muiston säilytämme
kirkkaana niinkuin säilytämme
monien muiden edellämennei- -
den ystäviemme omaistemme
muiston
ht