Viikkosanomat, January 21, 1985

              W -- V '
1 &m
1K
Suomen kaupallinen sihteeri Canadassa:
Suomi ei ota vakavasti
Canadan vientimarkkinoita
hallitsee edelleen metsäteolli-suus
jonka tarvitsemat koneet
ja laitteet käyvät taas kaupaksi
Canadan metsäteollisuus on
suurten uudistusten edessä se
tarjonnee suomalaisille kone-toimittaji- lle
uusia vietinäkymiä
Myös metsänistutus ja turve-teollisu- us
ovat avanneet kaup-pakohtei- ta
Canadassa suoma-laisille
Viime vuonna tapahtunut
vientimäärän lasku näyttää
muodostuvan tilapäiseksi tänä
vuonna kauppa on kasvamassa
viime vuoden hieman yli 400
miljoonan markan vientimää-rästä
Canada on suomalaisille ol-lut
aina luvattu maa Sitä se oli
sata vuotta sitten kun muutto-aalto
varsinkin Pohjanmaalta
meren taakse alkoi lupaukset
kullanvuolemisesta valtaisilla
metsätyömailla kaivoksilla ja
rakennustyömailla vetivät kym-meniätuhansia
suomalaisia ai-na
ensimmäiseen maailman-sotaan
saakka Canadaan
Monet pettyivät monet on-nistuivat
ja loivat uuteen luvat-tuun
maahan pysävän elämän-sä
Sama suomalaisten siirto-laisten
kohtalo on ollut monilla
tämän päivän suomalaisilla yri-tyksilläkin
jotka kansainvälis-tymisen
innossaan ovat etsineet
uusia markkinarakoja
Canada koetaan toisaalta
tuttuna ja turvallisena sen olo-suhteet
nähdään suomalaisina
ja toisaalta valtaisana markki-nakohtee- na
jossa löytyy osto-voimaa
niin kulutustavarasek-torilt- a
kuin teollisuudenkin
puolelta
Viime vuosina suomalaiset
ovat tehneet töitä tosissaan län-nessä
Canada tosin tahtoo jää-dä
vieressä olevan kymmen-kertaisella
asukasmäärällä va-rustetun
markkinakohteen Yh-dysvaltojen
jalkoihin
Samanaikaisesti kun vuo-den
1983 vienti Yhdysvaltoihin
kasvoi yli 40 % Canadan vienti
laski seitsemällä prosentilla Ti-lanne
ihmetyttää kauppamiehiä
niin Suomessa kuin Canadassa-ki- n
Kyllä tuo kaupan lasku oli
yllätys myöntää Suomen
Montrealissa sijaitsevan kau-pallisen
edustuston päällikkö
Juhani Numminen kaupungin
keskustassa sijaitsevan korkean
liiketalon huipulla olevassa
huoneessaan
Viime vuoden laskun suu-rin
syy löytyy maan metsä teol-lisuuden
investointien vähyy-destä
pohtii Numminen Tänä
vuonna suomalaiset ovat kyen-neet
tuomaan alan koneita ja
laitteita taas enemmän koska
Canadassa investoidaan metsä-teollisuuteen
selvästi viime
vuotista vilkkaammin
Suomea ja Canadaa yhdis-tää
erityisesti metsä ja siitä
syntyvä teollisuus joka on Ca-nadassa
lähivuosina vanhojen
tehdasyksiköiden moderni-soinnin
edessä Alan taito-tiet- o
osaamisella on maine jonka
ansiosta suomalaisten asema
metsäteollisuuden koneiden ja
laitteiden toimittajana on vah-va
Kilpailu on lähinnä ruotsa-laisen
ja canadalaisen oman
teollisuuden kanssa
Suomalaiset osaavat tehdä
puunjalostuksen loppupään
tuotteita mutta puunkorjuu-koneide- n
kauppa on vähenty-nyt
Canadan metsäolosuhteet
ovat osoittautuneet erittäin vai-keiksi
hankalakulkuisen maas-ton
ja suomalaisiin puihin näh-den
järeiden puiden johdosta
Alan konetuontato onkin varsin
pitkällä Canadan oman teolli-suuden
käsissä
Uutena suurena kauppa-alueen- a
metsätaloudessa näh-dään
nyt metsänistutus johon
Canadassa on herätty vasta
viime vuosina Maassa on su-rutta
hakattu osavaltioiden o-mistuk- sissa
olevia metsiä siinä
uskossa että ne eivät ehdy kos-kaan
Luontainen uudistuminen
on hakkuumääriin nähden erit-täin
vähäistä nyt pelataankin
maan teollisuudelle vakavaa
puupulaa ellei istutustoimiin
ryhdytä laajasti
Paikoittain olemme hakan-neet
selvästi liikaa Ongelma
näkyy siinä että tehtaiden lä-histöltä
on vaikea löytää saha-teollisuuden
tarvitsemaa järeää
puuta sanoo professori Paul
Aird Toronton yliopistosta
Tämä on aiheuttanut pai-netta
puun hintaan ja toisaalta
uusien laitosten rakentamista
lähemmäksi hakkaamattomia
metsäalueita Pitkällä tähtäi-mellä
meillä on vaikeuksia el-lemme
uudista metsiämme
kunnoilla Nykyisin istutamme
aivan liian vähän me hak-kaamme
alueita joita ei uudis-teta
järkiperäisesti Pitkän pääl-le
tämä merkitsee metsätuottei-de- n
vähenevää tuotantoa vähe-neviä
työpaikkoja ja pieneneviä
tuloja varoittaa professori
Aird
Canadalaisten ongelma on
suonut suomalaisille uuden
kaupparaon koska Suomen
metsänviljelykokemusta arvos-taan
korkealle
Viljelytoimintaan liittyvän
kaluston myynti on tänä vuonna
vahvassa kasvussa Metsänvil-jelyssä
tarvitaan koneita istu-tuslaitte- ita
taimienkasvatuk-see- n
liittyvää tietoa ja konsult-tityötä
Ala tarjoaisi paljon mah-dollisuuksia
ennustelee Num-minen
mutta jos suomalaiset
haluvat täällä todella menestyä
se tapahtuu vain yhtä tietä: Tu-lemalla
tänne ostamalla teh-taan
ja siirtämällä tuotteiden
valmistus Canadaan vakuuttaa
Numminen
Tähän asti suomalaiset ovat
pyristelleet mukana valmista-malla
kauppatavaransa Suomes-sa
mutta entyisesu uaA:ssa
ovat yritysostot lisääntymässä
Canadassa toimii nelisenkym-mentä
suomalaista tytäryhtiötä
jotka ovat emoyhtiöiden tunto-sarvina
katsomassa maan
s sia
markkinamahdollisuuksia
Hyvä esimerkki on Karhu
Titin joka on kova sana tä-läisi- llä
jääkiekkomailamarkki-noill- a
Ei olisi jos valmistus
tapahtuisi Suomessa eikä täällä
kuten nyt tapahtuu kertoo
Numminen
Canada on hyvin protektio-nistinen
maa jossa ovat korkeat
tullit Maa on solminut erillis-sopimukset
vain Iso-Britann- ian
ja Yhdysvaltojen kanssa Kon-servatiivien
noustua valtaan
viime valtiollisissa vaaleissa
syyskuussa Brian Mulroneyn
johtama hallitus tullenee entistä
selkeämmin ajamaan Canadaa
kohti vapaakauppasopimuksia
USA:n kanssa Se merkitsee
entistä enemmän yhteisiä mark-kinoita
canadalaiselle ja yhdys-valtalaiselle
teollisuudelle jot-ka
varsinkin kulutustavara-alall- a
syrjäyttävät pienet tuontia
harjoittavat maat
Canadan turvevarat ovat
Neuvostoliiton jälkeen maail-man
toiseksi suurimmat Tur-peen
käyttöön on havahduttu
vasta näinä vuosina jolloin
canadalaiset ovat alkaneet etsiä
alan tietoutta maailmalta ja
päätyneet Suomeen
Siinä on surullisen suoma-laisen
turvesatsauksen paras
puoli naurahtaa Numminen
Se että suomalaiset lähtivät ai-kanaan
innolla rakentamaan
omaa turveteollisuutta ei Suo-messa
johtanut toivottuun tu-lokseen
turpeen jäädessä edel-leen
pieneksi energialähteeksi
Mutta suomalaiset oppivat a-la- sta
kaiken Siksi meillä on
mahdollisuus myydä osaamis-tamme
ja alan kehittämiseen
turpeennostoon ja hyödyntämi-seen
tarvittavia koneita
Metsäteollisuuden tarvitse-mat
korjuukoneet modernit pa-peri-
ja sellukoneet turpeen-nostolaitte- et
ovat kuitenkin
kaikki perinteistä suomalaista
teollisuustuotantoa ja osaamis-ta
Entä sitten uudet alat?
Canadalaiset ovat kiinnos-tuneet
suomalaisten arktisesta
osaamisesta mutta se että
Wärtsilä valmistaa ydinkäyttöi-si- ä
jäänmurtajia Neuvostoliit-toon
merkitsee canadalaisille
pientä varausta ja epäluuloa
Sairaala-al- a vaatii huippu-teknologiaa
jota meillä on tar-jota
Kulutustavarapuolella on
useitakin artikkeleita joissa
suomalaisilla tuotteilla on
mahdollisuutensa sanoo Esko
Paitanen Suomen kaupallinen
sihteeri Torontosta jonka toi-mistoon
kuuluvat kauppatavara-as-iat
Kulutustavara-alallaha- n
Yhdysvaltojen ja Canadan yh-teiset
markkinat ovat valtaisat
mutta niin on kilpailukin Siksi
suomalaisten ei kannata tulla
sellaisille aloille joissa vaadi-taan
massatuotantoa ja kovaa
hintakilpailua
Elintarvikepuolella meidän
juustoilla ja vodkalla on kysyn-tää
ja myös menekkiä
Mutta turha Suomen ja Ca-nadan
välisen kaupan vaati
mattomuudesta on yksin syyt-tää
yrityksiä Osansa siitä an-saitsee
myös valtio joka on "s-ijoittanut
valtavaan maahan
vain kolme kaupallista sihtee-riä
Montrealiin Torontoon ja
Vancouveriin Meidän toimin-tamme
tehokkuus näin pienillä
henkilöresursseilla on vaatima-tonta
ja sen huomaa täkäläisten
ostajienkin keskudessa esiinty-vänä
arvostuksen puutteena
Ruotsilla on moninkertai-nen
määrä meikäläisiin nähden
kaupallisia sihteereitä ja se nä-kyy
myös kauppataseessa
muistuttaa Paitanen
Suomalaisten kauppamies-ten
tulokset näkyvät toistaiseksi
siis enemmän Canadan metsis-sä
ja tehtaissa kuin maan miljoon-a-
kaupunkien katukuvissa
Skandinavian maista parhaiten
on kaupallisen imagonsa hoita-nut
todellakin Ruotsi jonkr
teollisuuden tuottamat huont
kalut mm ovat Canadassa tun
nettuja
Mainonnassa Suomi tulee
väkevimmin esiin Finnairin il-moitusten
kautta Finnair on si-joittunut
kuten kaupalliset sih-teeritkin
Montrealiin Toron-toon
ja Vancouveriin
Maiden välinen kauppa nä-kyy
suoraan lentotilastoissa
vilkkaan talouskasvun aikana
Atlantin ylityksiä tehdään mo-nin
verroin enemmän kuin la-makausina
Finnairille jaettava potti on
haastava jaossa on yli 45 mil-joonaa
matkaa joka määrä
matkustajia joka vuosi lentää
Euroopasta Yhdysvaltoihin
Canadasta tehdään vuodessa
miljoona matkaa Eurooppaan
Meille Canada on suuri ti-laisuus
koska canadalaiset itse
matkustavat paljon enemmän
kuin amerikkalaiset sanoo Ilk-ka
Mitro Finnairin Toronton
toimiston päällikkö Mutta töitä
on tehtävä paljon koko ajan et-sittävä
uusia aluevaltauksia
Finnairin toimistoilla on ol-lut
perustyötä Suomen tunne-tuksi
tekemisessä Skandinavi-asta
tunnetaan Kööpenhamina
ja Tukholma sen jälkeen Hel-sinki
Canadasta katsoen Hel-sinki
on lähellä Leningradia
salaperäistä kaupunkia jonka
monet haluavat nähdä
Kyllä me mainonnassa ja
matkojen myynnissä otamme
tämän maantieteellisen tosisei-kan
huomioon Helsinki on tä-käläisille
Neuvostoliittoon
portti jossa käydään meno-j- a
paluumatkalla
Vanha suomalaissiirtolai-suu- s
näkyy ja tuntuu Finnairin
arkipäivässä vieläkin Kesäisin
neljäsosa matkustajista on su-kuloivia
siirtolaisia tai heidän
omaisiaan Seattleen Yhdys-valtojen
länsirannikolle aivan
Canadan rajalle suuntautuvilla
lennoilla matkustaa paljon
myös muita skandinaaveja on-han
Seattlen alue perinteistä
Skandinavian asuttamaa seu-tua
Me yritämme tehdä bisnes-tä
erityisryhmiin kertoo myyn-tistrategiastaan
Rainer Viisai-ne- n
Vancouverin toimiston
toimistopäällikkö
Jääkiekkojoukkueiden vaih-to
Canadan ja Euroopan välillä
on valtavan vilkasta ne muo-dostavat
meille ison asiakas- -
ryhmän Euroopan lennoilla on
kova kilpailu siksi olemrneetT
sineet koko ajan erilliskohteita
joilla voimme Suomea myydä
Täällä Canadassa on yllinkyllin
järviä ja hiihtopaikkoja joita
suomalaiset ovat perinteisesti
yrittäneet myydä Me etsimme
kohteemme erikoiskohteista ku-ten
festivaaleista tai eri ammat-tialoille
suunnatuista tutustu-mismatkoista
jne
Finnairin viikottaiset suorat
lennot Montrealiin ja Seattleen
ovat parantaneet yhtiön kilpai-luasemaa
merkittävästi Yhtiön
kovin kilpailija on SAS ieitillä
Seattle-Kööpenhami- na myös
Lontooseen on useilla yhtiöillä
tarjolla edullisia lentoja mutta
jatkoyhteys tekee matkoista
kuitenkin kalliimpia kuin suorat
yhteydet
Finnair edustaa Canadassa
modernia nykyaikaista kaup-patapaa
joka syntyi USA:ssa
vuosien mittaan saatujen ko-kemuksien
perusteella Samaan
pyrkivät monet muutkin suoma-laiset
yritykset joiden mahdol-lisuuksia
menestyä luvatussa
maassa heikentävät ennen muu-ta
huono paikallistuntemus ja
useimmiten tarvittava paikalli-nen
yhtiökumppani
Markku Laukkanen
(Pohjolan Sanomat 112-84- )
wjf Mv—--
Unita sieppasi
ulkomaalaisia
Lissabon — Angolan halli-tusta
vastaan taisteleva Unita-sissijärjes- tö
on ilmoittanut ot-taneensa
22 ulkomaalaista van-kia
maan koillisosassa sijaitse-vien
Kafunfon timanttikaivok-sie- n
valtauksen jälkeen Sissien
ilmoituksen mukaan kaivoksien
valtauksen yhteydessä kuoli
130 Angolan hallituksen soti-lasta
11 sattuneessa väli-kohtauksessa
jäi sissien van-geiksi
1 7 filippiiniläistä kolme
englantilaista ja kaksi yhdys-valtalaista
henkilöä Vangit on
tarkoitus siirtää sissien tuki-kohtiin
Hyökkäyksellä Kafunfon
timanttikaivoksiin on sissien
mukaan tarkoitus jatkaa iskuja
taloudellisesti arkoihin kohtei-siin
kuten voima-j- a teollisuus-laitoksiin
Unita-järjest- ö on käynyt
sissisotaa Angolan hallitusta
vastaan vuodesta 1975 lähtien
m