Viikkosanomat, July 29, 1975

              ' i
:$' MMteiiaia IS oi
Hailuotoon pitää mennä hyvän
tuurin kanssa Muuten voi lautta
jättää vuoron väliin ja kotimatka
jäädä huomiseksi tai siihen saak- -
ka kunnes myrsky laantuu
Minulla oli hyvää tuuria kun
menin tapaamaan Esteri Matti- -
laa (42) saaren naista joka lu- -
pautui kertomaan millaista Hai--
luodossa on elää elää hieman
eristettynä hieman rajoitettujen
mahdollisuuksien mukaan mutta
elää kuitenkin
Alkuaan piti saada opaskin
koska Esteri Mattila oli nosta-massa
jäkälää jollakin saaren lu-kuisista
jäkäläkankaista jossakin
neljän viiden kilometrin päässä
jostakin
Hyvä tuuri kehotti valitsemaan
yhden tien kymmenistä jotka er--
kanevat Marjaniemen luotsiase--
man ja kalasataman tiestä
oikealle Se oli se oikea tie niin
kuin seuraavatkin Kymmenien
vaihtoehtojen joukosta valitsin
poikkeuksetta oikeat tiet ja kun
se neljä viisi kilometriä oli
ajettu olin täsmälleen siellä
missä pitikin
Hailuodossa vanhat tarinat
kertovat olevan kaksi haltiaa
Toinen ajoi sinä päivänä autoa
Muuten päivä oli menneelle ke-sälle
tyypillinen oli stariut mutta
ei
ei
ei
ei
—
ei
jan ammattitauti
vuosituhan-sia
sitten
ja
on
että on
naama on
että
on
tWw - # i I
t y uv " m i - ! i M y
( M-- M v V #ff -- V o1 ! MA - u fc' r -- V-w V ' 1 S w ift ' "" il y -- s i i'l"L-- ' " 'fcA'1 v - ' i "
iifiipi
m&mm
Jolöisiä
mijan niin seu- -
kevääseen
ehdi i
Luotolaisen valittavan
ei ei Mat- -
tila Synty--
nivalalainen joka
hieman yli kaksikymmentä vuot- -
ta sitten Avio- -
mies Yrjö oli nuoruusaiko- -
jen kirjeenvaihtotoveri ja
Esterin kanssa avioon
— Kun kävin täällä saarella
ensimmäisen oli
kesä ja niin tä-hän
" jonka nyt on
neljä vart- -
sairastellut
joka samalla tavalla ryösii
jäkälämetsässä ja on työt- -
tömänä allergiset kädet ja
selkä Mutta olisiko
— Hyvä täällä on olla
rauhallista ja ilma Ei me
olla mantereela on
Kun kovasti
En mitään vuoden koulua Siika-la
täällä ontämä jäkälä mitä joella saakka ja
mantereella kodissa oloa vain viikonloppuisin
tulisimme palvelukset ovat puut-- —
En vaihtaa mitään teelliset ja niin vaat--
iltapäivän viimeisinä tunteina oli helppoja On kasvatettu
pilvinen Päivä Vanhin on kaksi- -
keruuseen parhaimmillann Helle kymmenvuotias nykyisin
käy kuin jos puusepäntöissä Oulussa seitsen--
jäkälä kastellaan keinotekoisesti toistavuotias Raili on
Kosteajäkälä on helpointa nostaa Oulussa neljätoistayuo- -
ja kostea jäkälä on tias Kari ja kaksitoistavuotias
aine jolle Esteri Mattilan kädet Keijo ovat hekin jäkälä- -
ovat allergiset Vaihtoehtoja Eivä pidä siitä
kuitenkaan ole on poi-- ovat lapsista kuoli
mittava koska on saarella keuhkoputkentulehdukseen kun
ainoa mahdollisuus hankkia toi- - lentokonetta saatu millään
kun ole maatilaa ja kuljettamaan lasta hoitoon
kun ei ole metsää myy Näihin vuosiin sisältyy myös
jonka toiset poimivat miehen parantola-aik- a jolloin
Ihottuma täytyy pitää jotenkin työssä piti käydä — Viisivuotias
kurissa salvalla tai akupunktilla jäi hoitamaan pienintä
Nyt akupunktion jäljiltä nä- - vaihtaa mitään
mä kädet ovat hieman
sitten lie Mattiloiden
vai neulojen olla myös tunkkainen
ole jäkälänpoimi- - Sitä tunkkaisuutta kai on sekin
vakinaisin
Oikeastaan ihmisten
olisi pitänyt poimia
koska kulkivat muuten
kin kumarassa jättää tämän
päivän ihmisille pystymmät työt
Koko työ tapahtuu luonnotto- -
ilman vasten
tullee ilman
Vaikka työtön talvi onkin
kesä kuitenkin vienyt poi- -
Yrjö Mattila sanoo hänellä
Luodon Tämä Iuo-tolaist- en kannalta tärkeää tie-tää
kenen kanssa ystävystyy Jäkä-läkangas
ainakin kaunis
JwftftÄ
mutkalle ettei
raavaan kunnolla
oieta
luulisi
mutta ainakaan Esteri
aikanaan Raahessa
mässä käynyt
muutti saareen
(40)
mieli
kerran oikein
kaunis ihastuin
selittelee Esteri ratkai-suaan
tuloksena
pieni mökki aikuiseksi
tuvaa lasta aviomies
kesät
talvet
sairas
muualla
parempaa:
On
puhdas
polosia polo- -
sempia tekee työtä
tulee toimeen vaihtaisi taman ajan
merkitsee
tehtäisiin millä
toimeen? Kaupan
taitaisi esimerkiksi
neljä
pouta jäkälän lasta heistä
Asko
siihen muutoin
ammatti- -
koulussa
juuri
kesät
metsässä mutta
jäkälälä Vanhin"
meentulo
josta
jäkälän
silloin
—En taitaisi
parem-mat
kumman ansio mielestä Hailuoto
salvan saattaa
Ihottuma
pitkä
köyhin
Menneet Kaksikymmentä vuot-ta
eivät ole olleet varmaan
että ystävyyssuhteita solmitaan
varsin vähän ja nekin sosiaali- -
seri arvoasteikon mukaan Kat- -
sotaan miten ihminen elää miten
tulee toimeen
— Minullakin on vasta vain yksi
hyvä ystävä jonka luokse voi
kutsua minun luokseni Esteri
sanoo että sellainen täytyy olla
r "4m2mmrs3äs& sxsg
massa asennossa ja tuloksena mennä varta esi-ov- at
selkävaivat ja reumatismi tettyä kutsua Ja hän
Lu:
mm-- JIÄm -
1 W ' fi XV S lzj s:r"j v¥w-- aVViMri - "Kl I "m"' - rf i M 1 i alM UVl
rkr- - Wfly v-
-l
-- '_j ffigfo
' mut MiÄLdAAäidd hmjuA )
me se
me
se
se
w
varaventtiil niitä hetkiä varten
kun oikein ottaa koppaan
— En taitaisi vaihtaa mitään
Ulkonaisesti asiat ovat paran-tuneet
monessa suhteessa tai ovat
parantumassa Sähkö saarella oli
jo silloin kun Esteri tuli saarelle
Mattilaksi muuttuneena Lauttayh- -
teys on saarelle toiminut jo puo- -
lenkymmentä vuotta ja vuoden
vaihteessa puhelimellakin saata- -
neen automaattiyhteydet Perus- -
koulu on tullut saareenkin ja
kaikessa hyvyydessään tuonut
myös lisähankaluuden: eräiden
oppilaiden täytyy nyt käydä muu- -
teet täytyy käydä Oulusta saakka
ostamassa
— Ja mitään ei tapahdu ei
täällä edes tanssita kuin yhdet
jahtitanssit siinä sorsanmetsästyk-'se- n
aliin aikoihin Eikä täällä
enää juuri muita olekaan kuin
vanhoja ja vaivaisia Muut läh-tevät
koska työtä ei ole
Tai onhan sitä on jäkälän-nosto- a
Se on Hailuodon pää-elinkeino
niin kunnan kuin sen
asukkaidenkin Vajaan tuhannen
asukkaan kunta saa pääosan
verotuloiltaan jäkäläkankaiden
omistajilta ja jäkälän nostajilta
suurimmaksi osaksi viimeksimai-nituilt- a
Vaurauden lähteenä on
mainittu myös matkailu ja suuret
turistipomot katsovatkin himoiten
niitä mahdollisuuksia Hailuoto-laiset
ovat kuitenkin pidätty-väisiä
Miksi?
— Meidän leivästä siinä on ky-symys
Turistit elättävät kenties
muutamia muuta man hyvin ja
hieman suuremman joukon huo- -
nosti Jäkälä on kuitenkin paljon
tärkeämpi ja varmempi tulo ja
suuret turistijoukot merkitsevät
jäkäläkankaiden tuhoutumista Tu- -
ristit pitäisi aidata ahtaalle
allueelleja mitä siitä tulisi
Hailuoto on saari saarien jou--
kossa yhtä lempeä tai yhtä an- -
kara asujilleen niin naisille kuin
miehillekin Sillä on jotakin mitä
mantereella ei ole ja muutamia
nykypäivän mukavuuksia puut--
tuu Luotolainen ottaa leivän tö- -
della lujasta mutta elää rau- -
hallista elämää joka rikkuu vain
silloin kun kolme-neljäsat- aa hau-likkomie- stä
syksyisin valtaa saa-ren
paukuttelee tuhansia pat-ruunoita
surmaa muutanman sata
Tämän kaiken kuulin siellä
jäkälämetsässä neljän viiden kilo-metrin
päässä jostakin johonkin
Hyvää tuuria ei kuitenkaan pidä
ärsyttää: paluumatka ajettiin kol- -
men auton letkassa ensin Mat- -
tila sitten minä ja sitten taas
Mattila
rMf ' rfSTft T '£% w X¥ i --s' v ra
Qx S K 1V "rj+
h ' Itarat "f1 T'wT'' s jSsfMB
tik " jlrlÄ
Eta jää kesällä lyhyeksi sillä nos-toseson- kin
on käytettävä tarkoin hy-väksi
— kahdeksan tuntia ei riitä
Ja perheenemännällä on vielä koti-työt
Kissakin on tällaisesta tilan-teesta
yllättynyt
muutokset johtuvat vain
vuorten tomusta ja
Pieni kuollut
tyttö
Minä täällä ovella naputan
päästä sydämeesi älä pelkää ei
kukaan voi nähdä kuollutta lasta
Elin 30 vuotta sitten Hiroshi-massa
elämäni menetin sinä
päivänä olin 6-vuo-tias
en kas-va
— olen kuollut
Liekit polttivat hiukseni molem-mat
silmäni käteni ruumiini
olen vain tuhkaa jota kylmä
tuuli vie
Lahjaa en pyydä itselleni helliä
vasten sydäntäsi paloin kuin
roskapaperi en voi maistaa so-keria
nauraa
Pyydän lahjaa kirjoita nimesi
atomisotaa vastaa ettei lapsia'
tuhottaisi saisivat elää ja iloi-ten
kasvaa
Kirj Nazim Hikmet
' Suom Helen Salminen
Kirj Nazim Hikmet
Suom Helen Salminen
luonnosta eli esimerkiksi tuli- -
jäävyähykkeen liikkeistä Ihminen
Rasvan kulutus Yhdysvalliossa on lisääntynyt
Voin kulutuksen hiljalleen kulutus henkeä kohti 10 vuotta
alentuessa on ruokaöljyjen ym sitten oli 21 kg kulutus on nyt
rasvojen kulutus lisääntynyt 242 kg Siinä riittää lihavuuden-nii- n
että Join "näkyvän" rasvan torjujille työtä
Bonnilainen säätieteilijä' professori Hermann Flohn kertoi äs-kettäin
asiantuntijain kokouksessa Länsi-Berliinis- sä että sään- -
osittain
pohjoisen
tosin ei voi paljon vaikuttaa sään muutoksiin mutta tämä tila
Voi melko pian muuttuakin Teollisuus pakokaasut ja jätevedet
lisätty energiantuotanto ja kasvullisuuden häiriöt maan pinnalla
0vat tekijöitä jotka vastaisuudessa on ottettava huomioon Jo
nyt niillä on tietty merkityksensä
Lisäksi professori Floh' viittasi saksalaisiin tutkimuksiin joiden
mukaan merkilliset epäselvyydet sään suhteen ovat lisääntyneet
j0s tämä kehitys jatkuu sillä voi olla merkityksensä myös
maanviljelykselle Tosin ei liene odotettavissa uuden jääkauden
tuloa mutta "sen vastakohta" saattaa olla mahdollinen Tiede- -
miehet laskevat että säävyöhykkeet viovat siirtyillä pohjoista koh-den
Tällainen vaara on olemassa etenkin väestön lisääntyessä siis
ellei ihmistaajamien kasvua voida jarruttaa Osatekijänä on val-tava
kulutusteollisuus ja teollisuuden kasvu Jo ensi vuosisadan
sorsaa mutta yllättävän vähän puolella on odotettavissa säätilanteen huononeva kehitys maa-ihmis- iä
pallolla
Mantereen ihminen saattaa ih-metellä
miten saarelainen kantaa Bonnin säätieteilijäin laskelmat ja ennakoinnit ovat vielä alussaan
veden sekä kotiin että kodista ja osa siitä tieteestä jonka tulisi antaa meille oikeat osviitat
kulkee kilometrejä kauppaan siinä tulevaisuuden suunnittelun suhteen Erehtymisen mahdollisuus on
kun mantereella poiketaan kul- - toistaiseksi hyvin suuri Asiantuntijat Berliinissä olivat kuiten-ma- n
taakse ja huolehtii toimeen- - kin sitä mieltä että professori Flohnin tutkimuksille kannattaa
tulostaan yleensäkin vaikeam-- panna suuri arvo ja lisäksi olisi tulevaisuuden suunnittelussa
min Mutta sen rinnalla on kui- - otettava huomioon samanaikaisesti kaikkien tieteenhaarojen käsi-tenk- in
mielen tasapaino joka tykset jotta ajoissa voitaisiin ehkäistä ujikaavat vaarat
panee lausumaan: -
— En taitaisi vaihtaa mitään ~ Holger Helms
A vt!ril i
J I