Viikkosanomat, February 19, 1980

              mMmmmfmmmmwmmmimsmmmmmmmm&m
Vä'A7ö Kaukonen Lönrirotfojäiärijälfillä
Matti Rinne
Vastikään on ilmestynyt professori Väinö Kaukosen teos
'Lönnrot ja Kaleva' Se on ensimmäinen kokonaisesitys
Kalevalan syntyvaiheista ja sen rakenteesta Teos täyttää
siten merkittävän aukon kulttuurimme alkujuurten kartoituk- -
sessa Mielenkiintoista on myös että sysäyksenä teoksen
julkaisemiselle on ollut professori Kaukosen vuosi sitten
Petroskoin yliopistossa pitämä luentosarja
mÄeptw&iiMBtimrmjsTiTmMarssxmMmMstmelTmO1ra%amiBimiJmlnStmiFrlmSmm?EmfmtSimRPmmmJmCfi:i-- i? Äwm-irfff-Ktämm$mm1kf:: T ta oi ffiiWFiMis"Swwjaijrjfs5H mmfämtmmmmimMmi -§ Ymrfttmti f?a? y nii& m&mmfflu£v
li flraw¥iyWf 1 §!§ m "
--f&Av '
MmraM£r {mh&"-- ji
Maailmassa ei taatusti ole
toista ihmistä joka tuntisi Ka-levalan
yhtä hyvin kuin profes-sori
Väinö Kaukonen
Hänen tieteellinen työsken-telynsä
on keskittynyt nimeno-maan
Kalevalaan Jo hänen
väitöskirjansa vuodelta 1939
käsitteli Vanhan Kalevalan eli
Elias Lönnrotin Kalevalan en-simmäisen
painoksen kokoon-panoa
Tämän tutkimuksen jatko-
-osa ilmestyi vuonna 1945
Tällöin Väinö Kaukonen oli
selvittänyt mistä mikin Vanhan
Kalevalan säe oli peräisin ja
miten se oli tullut Kalevalaan
Ei mikään vähäinen urakka
kun muistaa että Lönnrotin ai-neisto
käsitti noin 40000 sä-et- tä
joista noin 12000 sisältyi
Kalevalan ensimmäiseen pai-nokseen
Tämä oli kuitenkin vasta al-kua
sekä Lönnrotille että Kau-koselle
Kalevalan toinen painos se
jonka me kaikki tunnemme var-sinaisena
Kalevalana ilmestyi
10
Kirkland Lake
Montreal
vuonna 1849 Sitä kootessaan
Lönnrotilla oli jo käytettävis-sään
130000 säettä Itse Kale-valan
säemäärä on runsaat
22000
Vuonna 1956 Väinö Kau-konen
julkaisi tutkimuksen "E-li- as
Lönnrotin Kalevalan toi-nen
painos' Siinä hän selvitti
jokaisen säkeen alkuperän!
Mutta vielä tähänkään ei ra-joittunut
enempää Lönnrotin
kuin Kaukosenkaan työskente-ly
kansanrunouden parissa
Lönnrot julkaisi Kalevalan
ensimmäisen ja toisen laitoksen
välissä Kantelettaren jossa niin
ikään on yli 22000 säetta
ONNITTELUMME KALEVALAN
VUOSIPÄIVÄN JOHDOSTA!
NAISTENKERHO
Taiteilija Mjud Metsevin Kalevala--
kuvitusta
Ontario
Quebec
KALEVALAPÄIVÄN
TERVEHDYS!
MONTREALIN
NAISTENKERHO
KALEVALASTA
KALEVALAISILLE
0n sns vaikea kuvitela s°- -
PlvamPaa henkilöä kirjoitta- -
maan yleisesitystä Lönnrotista
kansanrunouden kerääjänä ja
Kalevalan kokoajana
ämä teos ei kuitenkaan to
dennäköisesti olisi tällä hetkellä
i-- saatavilla ellei Väinö Kaukos- -
isi kutsuttu ensimmäisenä
suomalaisena tiedemiehenä lu- -
H ennoimaan Petroskoin yliopis
toon jonka kunniatohtori hän
on vuodelta 1974
Kaukonen on kyllä luen-noinut
näistä asioista hoitaes-saan
oppituoliaan Helsingin
yliopistossa mutta teoksen
pohjana on nimenomaan hänen
Petroskoissa pitämänsä luento-sarja
Kalevalan syntyvaiheista
Petroskoin yliopisto on ve-näjänkielinen
mutta siinä on
myös suomen kielen oppituoli
Suomen opiskelijoita otetaan
1 vuosittain noin 30 Lisäksi Pet
roskoissa toimii Neuvostoliiton
tiedeakatemian filiaali jossa
taas on historian kielen ja kieli-tieteen
instituutti
Näiden molempian kanssa
on toki suomalaisilla ollut kiin-teää
yhteistyötä jo pitkään en-nen
Kaukosen luentosarjaa
Petroskoin yliopistossa on mm
vakituisesti Suomesta lähetetty
vieraileva suomen kielen leh-tori
Professori Kaukonen aloit-ti
kuitenkin vierailuluentojen
sarjan joka on jo ehtinyt saada
jatkokseen apulaisprofessori
Kai Laitisen luentosarjan Suo-men
itsenäisyyden ajan kirjalli-suudesta
Väinö Kaukosen Kalevala-luenn- ot
saivat varsin kiinnostu-neen
vastaanoton Kuukauden
mittaisen luentosarjan kuulija-määrä
oli 60-7- 0 joukossa myös
väkeä yliopiston ulkopuolelta
Tämä ei itse asiassa ole mi-tenkään
yllättävää onhan Ka-levala
paitsi suomalaisten myös
karjalaisten eepos
ITKUVIRSI-PERINN- F
ELÄÄ
Professori Väinö Kaukonen
ei suinkaan ollut ensimmäistä
kertaa Petroskoissa eikä tämä
ollut hänen ensimmäinen tie-teellinen
kosketuksensa petros-koilaisiin
tutkijoihin
Kaukonen on kirjaimellises-ti
seurannut Lönnrotin ja mui-den
suurten kansanrunouden
kerääjien jälkiä Niinpä hän
ensimmäisenä suomalaisena
tutkijana sodan jälkeen vuonna
1966 oli runonkeruumatkalla
Aunuksessa eikä se jäänyt hä-nen
viimeiseksi matkakseen
Hän kertoo että Petros-koista
käsin suoritetaan jatku-vasti
kansanrunouden keruuta
ja perinnettä pidetään siellä
suuressa arvossa
Aitoa perinnettä ei nykyisin
kuitenkaan enää juuri tavoita
Sellaista kansanrunoutta jota
ennestään ei olisi tunnettu ei
enää löydy Professori Kauko-nen
toteaa että siirtyminen
kirjalliseen kulttuuriin on ta-pahtunut
tosiasia myös Karja-lan
laulumailla
Yksi poikkeus kuitenkin on:
itkuvirsiperinne on ja säilyy
M iwNtftec
Nimenomaan kuolemaan liitty-vät
itkut ovat se kansanrunou-den
osa joka on säilyttänyt
asemansa kulttuurin muutoksis-ta
huolimatta
Tällä hetkellä kansanru-nouden
tutkimuksen painopiste
on myös sekä Suomessa että
Neuvosto-Karjalass- a vahvasti
tällä alueella Suomalaisten tut-kijain
yhteistyö Neuvostoliiton
tiedeakatemian Karjalan filiaa-lin
tiedemiesten kanssa on
näissä asioissa läheistä
Professori Kaukonen tote-aa
että Petroskoissa on lah-jakkaita
folkloren-tutkijoit- a eikä
vain niitä hän kertoo lämmöllä
esimerkiksi tapaamisistaan tai-teilija
Mjud Metsevin kanssa
jonka Kalevala-kuvituks- et ovat
saaneet tunnustusta myös Suo-messa
TIEDEMIESTEN
YHTFISTYÖTÄ
Elias Lönnrotin runonke-ruumatkat
ulottuivat laajalle
Karjalan puolelle Väinö Kau-konen
ja hänen kanssaan sekä
perässään muut suomalaiset
tutkijat ovat jatkaneet tätä pe-rinnettä
Ja voisiko luonnolli-sempaa
yhteistyökohdetta kah-den
naapurin välillä ollakaan!
Yhtä luonnollista on että
tämä yhteistyö kaiken aikaa ke-hittyy
ja saa uusia piirteitä '
Niinpä viime toukokuussa
pidettiin Petroskoissa suoma-lais-neuvostoliittolai- nen
sym-posium
jonka aiheena oli
kansanrunouden vaikutus kir-jallisuuteen
Väinö Kaukonen piti siinä
alustuksen symposiumin pää-teemasta
ja muina suomalaisi-na
alustajina olivat apulaispro-fessori
Hannes Sihvo jonka
MEMBEr MARTIN AMVEKU8
zZE&i
239 QUEEN ST W TORONTO
rarnaan ruoica--
alustus käsitteli kansanrunou-den
vaikutusta Paavo Haavik-koon
sekä professori Kerttu
Saarenheimo joka alusti kan-sanrunouden
vaikutusta ly-riikkaan
Yksi työryhmä keskit-t- y
folkloristiikkaan jonka tut-kimus
Petroskoissa on varsin
korkeatasoista Suomalaisista
alustajista mainittakoon profes-sori
Lauri Honko joka on maa-ilman
johtavia itkuvirsitutkijoi-t- a
Tämä tiedemiestapaarriinen
oli samalla valmistelua Turussa
tana vuonna pidettäville fenno-ugristien
kongressille
Kalevalan
kankahilta (II)
Itkeskeli iänikuinen
kaikkivaltias valitti
pitkään parkuhun parahti
tuskaan tuimaan tullaksensa
puolesta pojan poloisen
tyhmän tyttären takia
Tiesi tehneensä tekonsa
hoitaneensa huonon homman
laittaessa laitumelle
ihmiskarjan kasvannolle
Lausui Luoja lausehella
selitti surua suurta:
'Ei tullut onni omaksensa
luojanlykky luomukselle
Kieroon kasvoi kansakunta
sutoseksi suuri suku
tappajaksi toisin ajoin
välillä myös varkahaksi
Jatkuu siv
(416)593-403- 7
ONT CANADA fS£3V 1Z4
-- :l
Kanvueivan ystävine
Ta vtlUQe--
jr:T :(:£? -- i fm iMWIrV?Pi:5TWi - HBBTWMITt
--?"--- i Vr-c-- n r" jr JBJm7mmte
ti 2r" il r-- Mi" " ¥irJ--ri-- i "- - l-- in 1 tKTiVIK "irTPTT
jcja1 £! fl- -ff -- e-J -- f rrr -
JUHLATERVEHDVKSEMME!
ja
11
}- -
-i--
ir
PARKWAY BAKERS LTD
127 Manville Rd Unit 14 Scarborough Puhelin 751-006- 6
Tuotteitamme saatavana mm — Finnish Delicatessen 461 Queen
St W — Vikingfoods & Imports — Scandia Delicatessen — Finnish
Place Willowdale — Main Meats Brampton Suuremmat tilaukset
kuten kirkkojen ja seurojen ym suoraan leipomostamme
fi
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
JUHLA TER VEHD YKSEMME!
VIKING FOODS & IMPORTS
SUOMALAINEN RUOKATAVARALIIKE
Valmistaa ja myy kaikkia lajeja lihajalosteita
sekä myös tuoretta lihaa edelleen tehtaalta
Puhelin 425-045- 0
133 Laird Dr Toronto 17 Ontario
VVi