Viikkosanomat, November 30, 1976

              V
" Tr~"-- - %-- -- r v5"ir #?-
l _iV -- i rn _ r£ — '_" 'i£H känsän --s-
Pentti Haanpää:
Muistiin merkintöjä v'
vuosilta 1925-3- 9
Pentti Haanpää astui Suomen
kirjallisuuteen poikkeuksellisen
komeasti Esikoisteos novel-likokoelma
"Maantietä pitkin"
oli ilmestymisvuotensa 1925
suuri kirjallinen tapaus In-toutuneessa
kritiikissä Haanpää
nähtiin luonnonlahjakkuudeksi
puhuttiin hänen absoluuttisesta
kielikorvastaan Vahvan
ekspressionistisesti sävyttynyt
"Maantietä pitkin" kohotti tuol-loin
jätkämiehen tittelillä esiin-tyvän
nuoren kirjailijan tun-temattomuudesta
kansakunnan
toivoksi
Toivot olivatkin kipeästi tar-pe- en
kansalaissodan jälkeisessä
Suomessa Sivistyneistön harras--
tuksena oh kansan eheyttami- -
nen mikä hävinneitten kohdalla tekstiä Haanpäällä oli sotilas-merkit- si
sitä että heidän oliun- - palveluksesta korostuneesti
ohdettavä politiikka Haanpää tavallisen kansanmiehen
oli kansasta eikä hänen lahjakas näkemys: kodin uskonnon ja
esikoisteoksensa kosketellut kir-- isänmaan merkeissä tahtomat-velevi- ä
yhteiskunnallisia taan maassa mönkivän ja tap-kysymyk- siä
Hän näytti olevan poaseita käsittelevän sotamiehen
virallisen Suomen sulatettavissa näkemys Siviiliammatiltaan
oleva kirjailija sotamies Haanpää oli tunnetusti
Mutta kaksi vuotta myöhem- -
min sai johtava taantumukselli-nen
runoilija ja kriitikko VA
Koskenniemi aihetta htiomaut- -
taa: "Myöskään kaunokirj-ailijalla
ei ole vapautta esittää
iryikuvariiaisia vapaari käden
kuvitelmia historiallisista
tapahtumista" Seuraavana vuon
na 1928 Haanpää esitti tällaisen
irvikuvan ' ilmestyi' sötiläsaiheis- -
kirjailija
t
ideälistiset: Haanpää oli
ryhtynyt hänen mielestään
haisevaksi naturalistiksi eikä" ol-lut
muistanut sotaväen kasvatus-tehtäviä
Haanpään lähtökohdat eivät
olleet neutralistiset ne olivat
realistiset eikä tällöin sotaväestä
kirjoiteta kovin sulotuoksuista
kirjailija tukkijätkä hän oli vä
hemmän: todellisuudessa kuin
helsinkiläisten kulttutiripii- -
rien höyriäyttäriiiseksi
KANSALLINENREALISMI
oli ensimmäisessä Suomen
tasavallassa 1920- - ja 1930-luvul- la tuntematon käsite Myös
Suomen kirjallisuutta voidaan
tänä "aikana pitää perussävyltääri
nKrJHBHHIi'
Kerho Kuva v 1946 Kerho on
ten kertomusten kokoelma enemmän romanttisena kuin
''Kerittä ja kasarmi" joka syn- - realistisena Tämän kenties
nytti suuren skandaalin tuol-- poleemisen mutta merkittävän
loisessa kultturielämässä Ken- - oivalluksen teki Tuomas Anhava
tästä ja kasarmista ei tullut ir-- 1957 joka tuolloin sijoitti tavalr
vikuvä sattumalta kuten toiset lisesti realisteina pidetyt Kian-tutkij- ät
oyat halunneet kuvitella non Lehtosen ja Sillanpään sa-aikalais-kri- tiikki
katsoi teoksen maan säkkiin "romantiikkamme
s taiteelliseksi epäonnistumiseksi ensi hahmojen" Ahon ja Pakka-Vik- a
ei ollut kuvauksessa vaan Jan kanssa Selkeimpänä vas-kuvauk- sen
kohteessa Pentti takohtana suomalaisen kirjal-Haanrj- ää
itse kirjoitti: "Kuvaa ei lisuuden kansalliselle roman-sa- a
sen kauriiiinpaä kuin malli tiikalle joka v väistyi yaltavir-on- "
Näin ei haluttu ajatella tuol-- tauksen asemesta vasta tappio-llisessa
Suomessa ja kustan-- listen sotien jälkeen muun kan-tam- ot
sulkivat ovensa tällaisilta sallisen idealismin mukana
ajatuksilta Anhava näki Haanpään "karun
Kentässä ja kasarmissa Haan- - realismin ja protestin!'
pää tarkasteli asevelvol- - 1920-j- a 1930-lukie- n Suomi ei
lisuusaikarisa kokemusten perus- - kaivannut haanpääläisten mök- -
teella Suomen armeijan arkista kiläisteri ja pienviljelijöiden jät- -
höykytystä Olavi Paavolainen kämiesten syyntinkiläisten ja
teilasi teoksen näin: "Kenttä ja kapiaisten elämän karua realis- -
kasarmia ei ole kirjoittanut kir-- mia tuon ajan Suomi-neit- o
jamja ja taiteilija Pentti Haanpää rakasti kansaa mutta se rakasti
vaan sotamies Haanpää Pentti sitä melko etäältäi Kianto eH
siviiliammatiltaan tukkijätkä" kuin keisari Turjanlinnassaan
Paavolaisen lähtökohdat olivat Sillanpään juuret imivät elin- -
CSJm Montrealini osastoit Naisten
7--
-- ~r: - - --- --- -
_
- - - V ~'yhä toiminnassa ' '_"
' ' "'' ' ' " '-
' ' ' ' ' -
Tiistai marraskuun 30 p 1976
rv
varsinkin Veijo Meri on va-om- ari
symättä vauhdittanut Nyt-ilmes- -
Joel 'Lehtorien rimpuili paljoltr
itsensä vankina Haanpää
tunsi omakohtaisesti pohjois-- -
Pohjolaisen maalaisköyhälistön
ja kulkumiesten elinehdot
Veijo Meren sanoin: "Ensim-mäisissä
kirjoissaan Haanpää
tvydytyk- -
koottujen
mukana
kivikauden
kirjailijan
käytti kauhuromantiikkaa Haanpää on tehtävissä vaarat-muodikas- ta
vihreää hometta tomaksi tässä vaiheessa ainoas-päakallö- ja
ja avattuja hautoja taan julistamalla hänet kansallis-herättääksee- n
lukijansa mutta kirjailijaksi
Kentän ja jälkeen hän Haanpään1 poliittiset
huomasi että tehokkaam- - näkemykset ovat herättäneet
min sen 'tekivät mahdollisimman monenalaista mieltä niin tutkijot-luontevas- ti
sanotut epämiellyt-- ten kuin lukijakunnan
tävät totuudet" ' Jotkut ovat nähneet hänessä
realismi välittää "jtonvaraisen abstraktia "kor-tietoise- n
painavan sisällön ku- - keampaä" ajattelua tuntematto-te- n
Anhava sanoo: "protestin" man korpikirjailijan toiset oyat
Hänen ensimmäinen säilynyt tunnustaneet Haanpään selkeän
novellinsa oli vastalause luonnon tietoiseksi marxahtavan maail-puoles- ta
metsien riistohakkuiten mankatsomuksen omaksuneeksi
aikana Haanpään taiteilijaksi Haanpään profesori
"Noitaympyrä" joka oli Eino Kauppisen kätköissä maan-tarkoitet- tu
peiliksi suomalaisen neitten muistiinpanojen ilmes- -
yhteiskunnan nokan eteen ei
kolmikymmenluvun kulttuuri- -
ilmastossa Kelvannut Rustannet- - t h t
tavaksi se ilmestyi vasta Haan- -
pään koottujen teosten ensim- -
maisen laitoksen osana 1958
Vika ei nytkään ollut peilissä
vaan peilattavassa: 'Nöitayp- -
pyrä" on kuvaus talouspulan
kourissa rimpuilevan kapitalisti--
sen ynteisKunnan meriuiiisesta - i dialektiikasta Sen päätös on
tuona aikana virallisessa
Suomessa ennenkuulumaton:
päähenkilö työtön jätkä Pate
Teikka loikkaa Neuvostoliittoon
paremman elämän toivossa
Kentän ja hengessä
kirjoitettu vääpeli Sadon tapaus
(1935) jäi Noitaympyrän tavoin
parisksikymmeneksi vuodeksi
tuntemattomuuteen Siina
Haanpää kertoo nokkelan jät-kämiehen
Simo Kärnän ja hänen
kusettajavääpelinsa henkisestä
voimanmittelöstä Armeijasta
erotettuna vääpeli Sato osoit
tautuu monimutkaisessa
antniriiiiliHAlcnitvatnmnnanM' oalluflLurXmAJjrtufytAummÖ IrCI
Simo Kärnältä sen sijaan ei
tavallista elämäntaitoa puutu '
"'Noitaympyrä" on yleisesti
katsottu Haanpään parhaaksi
romaaniksi Sen rinnalle on
ehdottomasti asetettava toinen
pula-aja- n kuvaus "Isännät ja
isäntien varjot" (1935) Anihar- -
vassä teoksessa yhdistyvät yhtä
intensiivisesti ia suoneassa
muodossa yksityinen ja yleinen
psykologinen yksilökuvus ja
näkemyksekäs yhteiskunnallinen
analyysi "Isännät ja isäntien
varjot" oh klassinen tragedia
näillä #molemiriilla tasoilla
kokonaisuutena se on rinnak-kaisin- e
rakenteineen suurpii-rteinen
ja hallittu Olavi
Paavolaiseri sanoin jykevä ja
monumentaalinen jotka ilmaisut
periä harvoin soveltuvat parin-sada- ii
sivun teoksesta käytet- -
tavaksi
SOTIEN JÄLKEEN Haan-pään
kirjallinen maine on 'ollut
yhtämittaisessa nousussa Tämä
ei ole kaikkia' miellyttänyt Va-neri
Kiinan-riiatkassaa- n
suomalaisen kulttuurivaltuus-kunnan
jäsenenä sodan jälkeen
tekisi mieli: nähdä jotakin sym-bolista:
monet olisivat kenties
mielellään lähettäneet hänet niin
kauas kuinpippuri kasvaa
Kuusikymmenluvulla
suomalainen kulttuuri-ilmast- o
n$Haanpaaji%
inssille jota eräänlainen -- veijari:
tyneitteri teosten
toisen laitoksen kerran
ihmiseen :rinriastetun
arvostus on kohonnut
tähänastiseen huippuunsa
kasarmin
vielä
piirissä
vais-Haahpä- än
romaani
(1931)
kasarmin
tyrnistä tänä syksynä on odoteltu
sitä suuremmalla "mielenkiinnol
ia limassa on ouut Kirjasoaan
katkua
Porvaristo voi rauhoittua:
muistiinpanot eivät sisällä kir--
jailijaan poliittista näkemyksistä
mitään sensaatiomaista tai ennen
tuntematonta Mutta tässä onkin
asian ydin: Haanpäätä on tarkas--
teitava nanen tuotantonsa eiKa
hänen kirjallisena luppoaikana
pitämiensä puhtaasti hen
kilökohtaisten muistiinmerkintö-je- n
perusteella Haanpää halusi
sanoa sanottavansa lukijakun-nalle
eikä ollut kiinnostunut yk-sityisi- stä tunnustuksista
päiväkirjalle Sitäkin korkeam-malle
on tällöin arvostettava kir-jailijan
ne kolmikymmenluvun
mestariteokset jQtka: 'yirälliseriT
Suomen hylkäämä Haanpää loi
tietäen julkaisemisen toivott-omaksi
'
Nykyinen porvarillinen
Haanpää-tutkimu- s on"' kaiketi
lyöty sokeudella: on mahdotonta
' ' IlllröC Mi"lf OI ? 4ToÖn_ 7-ir- T7tÖ Iua iiujm tlot t "" nät ja isäntien varjot"
huomaamatta niiden marxilaista
yliteiskunianäkemystä Nämä
teokset ovat ylittämättömät
suomalaisessa työväenkirjal--
lisuudessa ja kestävät myösjcan- -
sainvälisen vertailun Mutta yhtä
mahdotonta on lukea Haanpäätä
huomaamatta hänen koros- -
tunutta indiyidualismiaan
Haanpääläinen sankari ei ole
oikeassa olemistaan puhkuva
hapannaamä_ vaan rento jät--
kämies joka tietää kuinka elämä
on otettava Tämä ei estä häntä
olemasta myös oikeassa Vesa
Karonen on sattuvasti huomaut-tanut
veijarityyppien merkityk-sestä
hänen tuotannossaan
sellä hari jrvesteli että "kym
meniä tuhansia herroille
kuuluvaa rahaa olen puliveivan-nut
itselleni" Marxilainen
yhteiskuritanäkemys ja indi-vidualismi
eivät ole keskenään
ristiriidassa jälkimmäinen tekee
tekstin ja ajattelun moniil-meisek- si
rikkaan vivahteik-kaaksi
edellinen sisältää struk-turoivan
kokonaisnäkemyksen
Haanpään tuotanto ei sisällä
yksin mestariteoksia mutta vä-häisimmäs-säkin
kertomuksessa
on humanistisen ja edistykselli-sen
kirjallisuuden leima Haan-pään
kokofkirjallinen toiminta on
kansan kuvausta kansan kielellä
hänen tekstinsä onkin kielel-lisesti
uskomattoman rikasil-meist- ä
Murteen' vahva vaikutus
on selvästi näkyvissä Haan-päällä
on persoonallinen rohkea
ja täsmällinen sanasto lauseet
tuntuvat ikään kuin ne olisi
heitetty lonkalta paperille
taianomaisesti maalin keskelle
osuen Haanpään kääntäjillä ei
ole helppoa
HAANPÄÄN TEOKSET on
saanut toimitustyönsä osalta
melkoisesti arvostelua Esipuhe
ei olisi ollut pahitteksi toisaalta
melkein parempi ilman
esipuhetta kuin'huönen esipu--
heen kera Tärkeintä on että
Haanpään tuotanto on jälleen
lukijakunnan ulottuvilla hän
ehtikin pitkän aikaa olla Helsin-gin
antikvariaattien meriekkikir-jailijoit- a
JHaanpään muistiinpanot an-tavat
mielenkiintoisen kuvan yk-sinäisen
kirjailijan arkielämästä!
Ne kertovat hänen pitikistä
pyörä- - ja patiklcaretkistään
Savossa ja Pohjbis-Suomess- a
sekä lyhyemmistä Oulun ja Hel-singin
reissuista Lukijanaa vai-kutelman
hyvin 'liikuttavasta'
elämäntavasta — sikäli virheel- -
T : V lisesti että Ha„anpää teki
muisttiinpanoja erityisesti vael- -
luksillaan Kotona Piippolassa
hän keskittyi kauhikirjalliseen
tuotantoonsa
Kuten sanottu Haanpää ei
kaivele sisintään päiväkirjas-saan
yaan hän oli kiinnostunut
reallisen elämän tapahtumista
Kutsumuksestaan tietoisessa kir- -
jailijassa eli vieraantumaton kan- -
sanmies joka halutessaan saattoi
nukkua ladossa peseytyä
purossa ja hakata korttia pitkät:
yot ihmisten saunoissa Haanpää
kirjoitti 2661931: "Päivä pais- -
taa tuuli lentää sade putoaa
Täriiä onelämä Minunkin elä--
mani Toista ei tule"
SimöMannil
_ „ —
"Palkkapiian kapina" CSJ:n Montrealin näyiittnöllä (V 1930?)
Henkilöi JPityain&iKH
Meri'TohmojJ Aaltonen Ö Hautala] S Järvi ja Liina Kitunen
1
s