Viikkosanomat, October 12, 1976

              }flYMHfl jfciMitfrftU V jPvSj vuf }'JJfgl $ t'5if? ft irfvMi" $ ?ä m'isfrm Öj&V-pS!- "
vr
J Ai
"' 1 VH
' li ' "
I 5?
Tervehdimme 65 vuotiasta
Kirj P YOUTILAINEN
n Q n C3 □ n E] Q
Koska Iskun toiminta
pohjautuujo varhaisemmille ajoil- -
le lienee paikallaan tuoda aluksi
esiin sen alkuvaiheet ja yhteis- -
kunnalliset vaikutteet mitkä syyt
ovat olleet Iskun syntymiselle
Toiseksi Iskun toiminta on
joutunut keskeiseksi täällä
Länsi-Ontario- n eli Järvienpään
alueella suomalaisten
urheiluseurojen kesken joita
kaikkiaan oli parhaina vuosina 13
liiton alaista seuraa
Varsinainen suurempi
suomalaisten virtaaminen Cana--
daan alkoi 1800-luvu- n lopulla ja
1900-luvu- n alussa Taalla Port Ar-thurissakin
on vielä henkilöitä
„ jotka saapuivat viime vuosisadan
lopulla ja sanovat täällä olleen sil-loin
joitakin suomalaisia
Vaikka en voikaan antaa tar-kempia
tietoja suomalaisten
tulosta Canadaan enempää kuin
Port Arthuriinkaan niin esitän
tässä erinäisiä veteraaneilta
kuulemiani muistelmia
Ensimmäinen suomalaisten
tänne perustama yhdistys oli rait-tiusseu- ra
joka pystytettiin v
1901 tai 1902 Tällainen järjestö
Imatra-liittoo- n oli eri
puolilla Canadaa Sud- -
Imtra-seur- a perustettiin kesä-kuun
pnä Sen toimin-tapaikka
kutsuttiin sitä Torppa-nimell- ä
omaksui
Tämän yhdistyksen yhteyteen
perustettiin Port Arthurin ensim- -
mainen urheiluseura Jyry v 1904
Wilson kadun haalilla oli kyllä ol- -
lut jo ennemmin urheilutoimintaa
ja toimi siellä esimmäisenä voi--
mistelun ohjaajana Jussi Aarnio
Jyryssä toimivat ohjaajina Heikki
Roine ja Hugo Karenius
Pian kävi toimipaikka ahtaaksi
ja v 1909 ostettiin ja
aloitettiin nykyisen Työn Temp- -
pelin rakennustyöt Ja niinpä
tämä historiallinen PA:n
suomalaisten yhteisin voimin
rakennettu Työn Temppeli vai--
mistui 1910jolloin 17
pnä esitettiin avajaisnäytelmä
"Pirun kirkko"
V 1911 lopetti Imtra-liitt-o
toimintansa ja sen tilalle tuli
suomalainen sosialistijärjestö
jonka päämaja sijaitsi Torontos-sa
Imtra seuran ja Jyryn toiminta
jatkui rikkoutumatta vuoteen
1919 saakka
Esimmäisen maailmansodan
jälkeinen tilanne aiheutti sitten
hajaannuksen PA:n suomalais-ten
keskuudessa Silloin perustet-tiin
tänne IWW-liito- n kannatus- -
viereisen rakennuksen jota sano--
taan Pikku-haalik- si Vuonna 1924
perustettiin SJ:n osaston yhtey
iccu umciiuacuia isku juku
nykyään kuuluu S CAU Liit
toon
Ennen tätä hajaannusta
toimivat miehet ja naiset eri jaos-toissa
Toiminta tal- -
visin voimisteltiin ja kesäisin
urheiltiin Hajaannuksen
aika oli lamakautta
Suomen sisällissodan jälkeen siir-tyi
Suomesta tällekin alueelle
huomattavasti Suomen työväen
urheilutoiminnassa mukana ol- -
leita sekä urheilijoi- - tässä yhteydes-tä
He luonnollisesti antoivat sä Suomalainen järjestö osti
lisävauhtia Näin voi-- eräältä Karjalaan lähtevältä neljä
muistelu hiihto rata-j- a mailia PA:n rajasta North
kenttäurheilu vieläpä nyrkkeily--
kin oli käynnissä Se aika oli tääl
lä niinkuin ympäri Canadan
suomalaisen urheilun
nousukautta ja samalla
suomalaiset olivat tienraivaajina
maan muunkielisenkin väestön
urheiluharrastuksille mitä tulee
rata-- kenttäurheiluun ja myös-kin
hiihtoon
Näin toiminnan vilkastuessa
Arthurin Isku ja Fort Wil- -
liamin Karhu olivat ensimmäiset
seurat täällä jotka liittyivät
Creighton Minella perustettuun
(maalisk p 1925) Canadan
Suomalaisten Työläisten
Urheiluliittoon Ja sitä mukaa kun
PA:n ympäristössä perustettiin
uusia seuroja ne liittyivät yl-lämainittuun
liittoon ja näiden
seurojen luku oli kolmetoista —
se oli todella urheilun
nousukautta täällä
Ansiokkaaksi urheilutoimin-nan
eteenpäin viejäksi muistel- -
missä mainitaan Heikko Roine ja
piti tällä alueella myöhemmin nel--
jai Kurssit nan on loimmui jai--
kuvasti ia vielä 1952 ohiasi
ynteisvoimistelun S(JAUL:n
Liittojuhlissa Port Arthurissa
Hän on edelleenkin toimitsijanaja
osallistuu myös näyttämö- - ja
kuorotoimintaan
Jälleen seurasi ikäänkuin uusi
katsottiin tarpeelliseksi koska järjestö maaliskuussa 1920 ja se 1927 saapui Port Ar--
paikkakunnalla ei olliit ennestään sai haltuunsa Työn Temppelin thuriin porilainen nuorimies Yrjö
muuta kuin kirkko ja kapakka Tämän hajaannuksen johdosta Saivo joka nuoresta iästään
Seuralla oli pieni haali Wilson- - urheiluseura Jyry lakkasi olemas- - huolimatta oli taitava taitovoimis- -
kadulla missä nykyään on Eato- -' ta Samana vuonna perustettiin telija ja vuonna 1928 hänet Iskun
nin autotalli Suomesta alkoi sil-- IWW:n kannatusyhdistyksen taholta valittiin naisten voimis- -
loin tulla enemmän siirtolaisia yhteyteen urheiluseura telunohjaajaksi ja
joukossa kulttuuri-j- a työväenjär- - "Nahjus" jossa A Ojatuli toimi myöskin miesten V 1928 29
jestöjen kannattajia Kun raittius- - ohjaajana yli 10 vuotta
r
' Saivo sai lisäkoulutusta Suomen
seuraan ei huolittu "jumalankiel- - Samoihin aikoihin sosialis- - TULm Helsingin Jyryn kas-tajia"
jouduttiin perustamaan tiseura joka nykyään tunnetaan vatilta Yrjö Ahtiolta joka vuoden
uusi järjestö jolle annettiin CSJ:n osaston nimellä osti kes- - ajan antoi täällä voimistelukurs-nimek- si
Imatraseura Se liittyi kuspaikakseen Työn Temppelin seia eri nuolilla Canadan ia Saivn
jolla seuroja
ja päämaja
buryssa
24 1903
sijaitsi Dufferin-kadull- a
ja
Seura sosialistiset
maapala
maaliskuun
oli vilkasta
jäl-keinen
ja
port
21
Hm JH rcBHflHrii "fM&mSmm l ' mmBaSSSBSm ' JJirafl K mKtima- - h&Umr "W&y fÄP-#iä- Bl
ääHBfifiäirT = SIBk ""mKUBB '" S?r=lKf K M Wmr Ja M IH' s vf UiyWMMa'fegpats BH3T ]
%tz W% Wl L 3k1 ji# f MMm Y tätifmBm Vi MfflKilS
HPJBJBiH's-iB- f "hTb $g$r f ®Sr i LsS T-Sii- BP HlK EsÄBDäBjf 'rW M Är~ —fV — iku w L Jk W l jLUt 5H 3 l ?l BiBs
9H m IlM 411 M& - Hl j--J '#h- - IMt 4i k J JIh
MijBR M JM Pl I JIM1 1 JBI -- 1 FJltJ !
jJktfEBL ali BVBR # b fl bmBBb VIm £ tm iM&ssnk 'fBB"1 ii iBMI
HHHM HHHHhH ' " sHbPHhB 9 JBHBeImBBL' -- tB HVAlBSv 9 iHHHHBbS m JHbhhBh i IBH
HHHnHBR Mmiir lliJBirlWff lliillBiilW]llBfiir wWm
E8BBBBaHHWWWMHBHHBH
"Nätei tytöi hi paira napei" ja nätti on Paavo Voutilainenkin vaikka ei palkintoa saanutkaan CSJ:n
Toronto osastan kauneuskilpailuissa Don-haalil- la v 1938 Paavo (oik ylh) esitti tilaisuudessa
voimistelu-ohjelmanumer- on ja pääsi tyttöjen kanssa kuvaan
j Canadan Suomalaista Jä! rjestöä
aikakausi ja tätä kutsuttiin "Ben-nettin
hyväksi ajaksi" joka oli to-dellisuudessa
Työttömyyden
aikakautta Työtä ei kertakaik-kiaan
saanut Sitä seurasi
suomalaisten keskuudessa "Kar-jalan
kuume" Iskukin menetti
toimitsijoita toimitsijavoimaa
urheilulle
myöhemmin
myöhemmin
Branch-joe- n varresta maa-alue- en
v 1930 joka nimitettiin
Punaiseksi puistoksi Nykyään se
tunnetaan nimellä Isku Park (eli
puisto)
Työttömyys lisääntyi ja työt-tömät
miehet kokoontuivat yhä
enemmän yhteen eli "jungeliin"
joksi näitä työttömien ryhmiä
kutsuttiin He saivat kesäajan
viettää tämän SJ:n North Bran-chi- n
jokirannassa ja talvisin nuk-kuivat
"siskon sängyssä" haalilla
Aikaa olija käytiin osa ajasta ker-juulla
puhdistettiin puistoa
urheiltiin ja käyttiinpä "piit-taamalla"
aina Torontoa myöten
urheilemassa Näin rakentui
punainen puisto kauniiksi ja muis-torikkaaksi
vaikkakin nälkä ja
epätoivo tulevaisuuteen nähden
vaivasikin heitä Tämä ei kuiten-kaan
heitä lamaannuttanut vaan
he oivalsivat urheilun merkityk-sen
Hejärjestivätkilpailujaja har-joittelivat
päivisin koska oli aikaa
ja niinpä muistelmissa kerrotaan
ettäv 1931 Iskun kansallisiin rata-j- a
kenttäurheilukilpailuihin otti
osaa yksistään miesten 5-otte- luun
62 urheilijaa sen lisäksi oli nuor-ten
ja naisten sarjat Myöskin
B-sar-jan
metsaruus kilpailuissa
punaisessa puistossa oli suuri
osanotto
Talvisin oltiin hiihtoladulla
sekä voimistelemassa ja
painimassa Järjestettiin useam-pia
painikilpailuja joihin osanotto
oli aina hyvä Vieraspaikkakun- -
talaisia joskus osallistui aina To
rontoa myöten Samoin meidän
nrhpiiibmm vaeltelivat ui
kopuolella oman alueen Matkus-tus
tapahtui tavallisesti
tavarajunissa joten se ei tullut
kalliiksi Kylmää ja nälkää useasti
matkoilla kärsittiin mutta se ei
innostusta lamaannattanut
Joukkosiirtyminen
Neuvosto-Karjalaa- n vaikutti
myöskin Länsi-Ontario- n
urheiluelämään Muuttaneiden
joukossa oli paljon keskeisintä
urheiluväkeä Kun esimerkiksi
Tarmolan "Väkevästä" lähti
Karjalaan Oiva Maunu niin alkoi
seuran toiminta lamaantua ja pian
seura kuoli Iskukin menetti Kar-jalaan
siirtyneissä jo osan hyviä
toimitsijoita Paras toimeen-paneva
voima Iskusta meni
kuitenkin Espanjan sisällisso-taan
kuten Yrjö Kyyny Ilmari
Sippola Matti Rasmus ja monet
muut Yrjö ja Ilmari saivat levon
Espanjan mullassa ja osa takaisin
palanneita on jossakin muualla
Isku alkoi sairastaa vähä-verisyyt- tä
ja nukahti kokonaan
kun toisen maailmansodan aikana
haalin oveen ilmestyi munalukko
Samanlainen lamaannuksen aalto
on kulkenut seurasta seuraan
Iskun edesmennyt aikakausi oli
jättänyt hyvää jälkeä ja kasvat-tanut
monta hyvää urheilijaa
Merkittävin Iskun urheilija oli
Jussi Niemi Hän alkoi Punaisen
Puiston kentällä ja saavutti kun-toisuutensa
lyhyessä ajassa ollen
i
m
aikoinaan 10-ottel- un ja pitkän
ajan kuulantyönnön mestari
Kalle Kaarela hankki erikoisesti
21-- v sarjassa mestaruuksia ja
myöhemmin saavutti keihäässä
tuloksen 55 m joka kuitenkin
toimitsijain huolimattomuuden
takia jäi huomioimatta aikansa
ennätykseksi Keskuudessamme
aikoinaan ollut T Ponsen oli
monipuolinen urheilija moniot- -
telija keskipitkien ja lyhyiden
matkojen aika hyvajuoksya seka
sarjansa parhaita painijoita
Toisen maailmansodan jälkeen
herätettiin Iskun toiminta jälleen
ja perustava kokous oli touko-kuun
6 päivänä 1946 Kokouk-seen
osallistui 17 ja kaikki
yhtyivät jäseniksi Hyväksyttiin
entinen nimi Iskuja päätettiin liit
tyä SCAULnttoon Valittiin
viisihenkinen johtokunta
puheenjohtajaksi Sam Pukkala ja
sihteeriksi Laila Pennanen Seura
alkoikin ripeän toiminnan ja jo
saman vuoden kesäkuussa järjes-tettiin
voimistelukurssit Jack
Hymanderin johdolla Niinpä
Isku onkin sen jälkeen ollut jat-kuvasti
toiminnassa ja Sam Puk--
kalalle lankeaa suuri osuus sillä
hän on aina antanut auttavan
kätensä seuran toiminnassa ja ol-lut
jatkuvasti puheenjohtajana
Myöhemmin Ahti Westerback
Salme Pitkänen (Mrs Salme
Westerback nykyisin) Kalevi
Juvonen monta muuta olisi
mainitsemisen ansaitsevia mutta
se veisi palstatilaa Ne näkymät-tömät
avustajat ansaitsevat var-maan
kaikkien kiitokset
Seuraavaksi suurtapahtumaksi
Iskun osalle tuli vastuu
SCAUL:n vuotuisten Liit-tojuhlien
järjestely v 1952
elokuussa Silloin oli jo Punaisen
puiston nimi muutettu ja se
nykyään hyvin huomattavasti
tunnetaan Iskun puisto-nimel- lä
Näissä Liittojuhlissa ohjasi
yhteisvoimistelun Yrjö Saivo ja
antoi voimistelijain kanssa muita-kin
esityksiä
Näin toiminta jatkui ja Iskun
jäsenet ovat aina alttiisti antaneet
esityksiä erinäisissä tilaisuuksis-sa
ottaneet osaa näyttämotoimin-taa- n
avustaen ympäristön
urheilutoimintaa Isku on saanut
huomattavaa tukea PA:n ym-päristön
ihmisiltä
Isku kokouksessaan elokuun 9
päivänä 1954 kirjoitti
SCAULiittolle ja ehdotti
olisiko mahdollista saada voimis-telukurssi- en
ohjaajaksi Paavo
Vuotilainen ja niinpä asia to-teutuikin
ja kurssit pidettiin loka-kuun
ajan hyvin onnistuneesti
vielä samana vuonna Niinpä
Paavo allekirjoittanut jäikin
tänne olemaan ja nyt onkin
kulunut yli kymmenen vuotta
Olen joutunut koko tämän ajan
olemaan voimistelijain parissa
kesät ja talvet ja kehittyneemmät
voimistelijat ovat aina antaneet
apuaan Vaikkakaan seuramme
jäsenmäärä ei ole kovinkaan iso
Iskussa on suoritettu arvokasta
työtä Haalimme ympäristössä
asuvat lapset ovat saaneet voi-mistelun
ja urheilun opetusta
josta seuramme nauttii kyläkun-nassamme
luottamusta Ja kuten
edellä näkyy ei seuramme syy
ole vaan sotien syy olkoot sodat
sitten mitä laatua tahansa kuten
sodanjälkeinen aika kylmäsota
mikä on tavalla tai toisella vaikut-Jat- k
seur sivulla
Tiistai lokakuun 12 p 1976