Viikkosanomat, October 18, 1982

              fd
N
ft
S1
'5
h1
11
tl
M
1
3
H
f
f
i
H
V
Neuvostoliitossa tutki-taan
ja kehitetään laajalla
rintamalla menetelmiä
energiantuotannon haital-listen
ympäristövaikutusten
vähentämiseksi Tätä kysy-mystä
käsittelee mm V B
Kozlovin kirjanen Energeti-k- a
i priroda (Energetiikka
ja luonto Moskova 1982)
josta seuraava aineisto on
poimittu Hi Min la taasta
Kiinnostus maakaasua koh-taan
energiataloudessa on li-sääntynyt
osittain juuri sen
puhtauden vuoksi Kaasun yli-voimaisuus
tässä suhteessa
käy hyvin ilmi esimerkiksi
seuraavista kansainvälisen
sovelletun systeemitutkimuk-se- n instituutin keräämistä
Lämpövoimaloiden keskimääräiset pääs-töt
ilmakehään grammaa kilowattituntia
kohti:
-- Polttoaine: Kivi-- Öljy Maa--
hiili kaasu
Rikkidioksidi 60 74 0002
Kiinteät hiukkaset 14 07
Typenoksidit 210 245 19
Fluoriyhdisteet 00 5 0004
Toisaalta kaasun käyttöä
lämpövoimaloissa rajoittaa
kaksi tekijää: Kaasu on öljyn
tavoin arvokas raaka-aih- e Sii-tä
valmistetaan esimerkiksi
typpilannoitteita Toiseksi
kaasua on sellaisenaan hanka-la
varastoida
Viimeksimainitun ongel-man
ratkaisemiseksi Neuvos-toliitossa
on kehitetty mene-telmiä
kaasun nesteyttämi-seks- i
Kaasu jäähdytetään 150
miinusasteeseen jolloin se
nesteytyy Kulutushuippujen
aikana -- polttoaine saatetaan
lämmittämällä uudelleen kaa-sumaiseen
muotoon Lämmit-tämiseen
voidaan käyttää voi-malan
lauhduttimen lämpöä
Samalla "neutralisoidaan"
lämpösaastetta
Energiaministeriön alaises-sa
Krzhizhanovski-instituutis-s- a
on tämän perusidean mu-kaisesti
kehitetty joukko peri-aatteellisesti
uusia teknisiä
ratkaisuja Parhaillaan on
työn alla ensimmäisen tällai-sen
kaasunvarausjärjestelmän
suunnittelu
a
Ydinvoiman turvallisuutta
on jatkuvasti lisännyt voima-laitosten
automatisointi Koz-lov
mainitsee esimerkkinä Le-ningradin
ydinvoimalan( joka
on Euroopan suurin) Uutta
siinä on lähinnä käytetty polt-toaineen
automaattinen pur- kaminen Polttoaine ei silloin
joudu lainkaan tekemisiin ym-päristön
kanssa Reaktoria ei
tarvitse pysäyttää polttoai-neen
purkamista ja lastaamis-ta
varten
Samoin on kehitetty mene-telmiä
radioaktiivisten jäteve-sien
kiinteyttämiseksi Useim-mat
asiantuntijat ovatkin sitä
mieltä että radioaktiivisten
jätteiden käsittely ja säilytys
on suurempi ongelma kuin itse
ydinvoimalan turvallisuus
Kaikki lämpövoimalat mut-ta
erityisesti ydinvoimalat le-vittävät
lämpöä ympäristöön-sä
pääasiassa vesistöihin Tä- -
tti~ --l'-tjv''n-yt
Wit-- --n (v-i-p(
""TSC
'}'"'
:::::::
[-j-:--
v-:-r1f - : ihvi"'T' ' V 'il i
' n' m' '-
- '' '
m-
- iilninl : :: ]:: : r'i: fSrifj
-
-
män lämpösaasteen vähentä-miseksi
on viime aikoina py-ritty
kehittämään voimaloiden
ilmajäähdytystä Neuvostolii-ton
kaukoidässä sijaitsevassa
Bilibinon ydinvoimalassa käy-tetään
ilmajäähdytystä sa-moin
Razdanskin lämpövoima-lassa
Armeniassa Ilmajäähdy-ty- s
toimii hyvin pohjoisessa
mutta jos ilman lämpötila nou-see
yli 20 asteen ei enää saa-vuteta
tarpeeksi alhaista pai-netta
lauhduttimessa Tämä
sekä korkeat kustannukset
jarruttavat ilmajäähdytyksen
leviämistä
Ratkaisuksi on etsitty yhdis-tettyä
vesi- - ja ilmajäähdytys-tä
Neuvostoliitto on yhdessä
Unkarin kanssa kehittänyt
tällaista järjestelmää Unkari-laisessa
"Dunaivarosh"-voimalaitoksess- a
tehdyt kokeet ovat
antaneet myönteisiä tuloksia
Ekologiselta kannalta yhdis-tetty
ilma- - ja vesijäähdytys on
houkutteleva ajatus
Sillä ei vain suojella ympä-ristöä
vaan voidaan jopa pa- rantaa mikroilmastoa voima-lan
ympärillä Kylmällä ja
kostealla säällä voimalaitos le-vittää
kuivaa lämmitettyä il-maa
ja vastaavasti kostuttaa
ympäristöään silloin kun ilma
on kuivaa ja kuumaa
niiiien
Sähkön syntyminen gene- raattorissa perustuu virtajoh-don
ja magneettikentän vuoro-vaikutukseen
Johtimen täy-tyy
liikkua magneettikent-tään
nähden Magnetohydro-dynaamise- n
generaattorin
(MHD-generaattori- n) idea
puolestaan on siinä että johti-men
(tavallisen generaattorin
roottorin) tilalla on johtava
kaasu- - tai nestevuo Polttoai-neen
palaessa syntyvät kuu-mat
kaasut ohjataan suoraan
generaattoriin Höyrykattila
ja -- turbiinit jää välistä pois
Hyötysuhde on paljon parempi
kuin tavallisessa lämpövoima-lassa
Neuvostoliitossa on työsken-nelty
määrätietoisesti MHD-generaattor- in kehittämiseksi
Asiassa on päästy teollisen
valmistuksen kynnykselle
MHD-voimal- a on ympäristön-suojelun
kannalta edullinen
ensinnäkin siksi että tuotet-tua
energiayksikköä kohti tar-vitaan
vähemmän polttoainet-ta
ja syntyy myös vähemmän
jätteitä Toiseksi: kuumaan
kaasuun lisätään sen ionisoi-miseksi
kalium ja cesium suo-loja
No reagoivat rikin kanssa
ja helpottavat sen poistamista
palamistuotteista
Smpöydlnvolmalan
Energiateknisistä hankkeis-ta
kuuluisin ja kunnianhimoi-sin
on varmaan lämpöydinvoi-mal- a
joka perustuu kevyiden
ydinten synteesiin Ensimmäi-set
tällaiset voimalat jotka
joskus vuoden 2000 jälkeen ra-kennetaan
tulevat käyttä-mään
polttoaineena litiumia
Deuteriumreaktion jossa raaka-ai-neeksi
-- kelpaisi valtame-rien
vesi toteuttaminen on
kaukaisemman tulevaisuuden
asia
Tehtyjen arvioiden mukaan
litiumin kaivamiseen tarvi- -
n enincradin ydinvoimalassa on
tarvitse pysäyttää polttoainevaihdon ajaksi
taan noin 300 kertaa vähem-män
maa-ala- a kuin hiilen kai-vamiseen
vastaavan energi-amäärän
tuottamista varten
Kun tavallisen ydinvoima-lan
polttoainekierto (radioak-tiivisen
polttoaineen tuotanto
ja kuljetus sekä jätteiden säi-lyt- y) vielä jää pois niin on sel-vää
että lämpöydinvoiman
käyttöönotto tulee huomatta-vasti
helpottamaan energian-tuotannon
ekologisten ongel-mien
ratkaisua
Aurinko Ja Suu
Aurinkoenergialla ei ole
Neuvostoliitossa yhtä suurta
merkitystä kuin esimerkiksi
USA:ssa (on muistettava että
USA:n pohjoisetkin osavaltiot
jos Alaskaa ei oteta lukuun
sijaitsevat Ukrainan korkeu-della)
Aurinkoenergiakysy-myksi- ä
toki harrastetaan
Vuonna 1977 Buharassa lähti
käyntiin ensimmäinen tehdas
joka valmistaa aurinkokäyt-töist- ä
vedenlämmittimiä
Samana vuonna Simferopo-liss- a otettiin koekäyttöön au-rinkovoimala
joka tuottaa
lämpöä erästä hotellia varten
Krimillä aurinkoenergian
qmhto
IX ' Jj'J x t J'?ia—lJ
60
käytöllä onkin näköaloja Ni-mittäin
juuri kesällä kun au-ringon
säteilyä on tarjolla vä-estön
määrä ja siis myös läm-pöenergian
tarve nousee jyr-kästi
Se on paljon suurempi
kuin lämmitysenergian tarve
talvella
Jos aurinkoenergialla on
perspektiiviä etelässä niin
tuulesta näyttää olevan hyö-tyä
enemmänkin pohjoisessa
Viime vuosina Neuvostoliitos-sa
on kehitetty tuulivoimaloi-ta
joiden teho vaihtelee viides-tätoista
viiteentuhanteen kilo-wattii- n Katsotaan että ne tu-levat
kannattaviksi Euroopan
puoleisen Venäjän ja Uralin
pohjoisosissa sekä eräillä Kau-koidän
alueilla Tavallisesti ne
tarvitsevat varavoimalan esi-merkiksi
dieselmoottorin Va-rakoneen
tehoksi yleensä kui-tenkin
riittää kolmasosa koko
voimalan vaadittavasta nimel-listehosta
Nämä poiminnat Kozlovin
kirjasen keskeisestä sisällöstä
osoittanevat että energiatek-niikassa
tapahtuu koko ajan
kehitystä joka tekee mahdolli-seksi
entistä turvallisempien
ja ympäristöystävällisempien
voimalaitosten rakentamisen
KALEVI RANTANEN
automaattinen ydinpolttoainesauvojen vaihtojärjestelmä Voimalaa ei
!
m
I
i
1
iiulfeP"'--