Viikkosanomat, September 19, 1983

              ff m?v Vfru 'M iiii &ve? i$
jriSJ-t- t Ä
VÄK
£Mf?
f flSi Mätkätiellä %m I
Hänenkin veressään poltteli
jo nautittu alkoholi ja se pani
hänet jatkamaan Nähdä Samu-li
Heitto toisten heikkojen ta-solla
Se olisi hänen kostonsa
Mutta ei saanut enää lähte-mään
tanssiaukiolle Samulia
Ilpo
— No istu sitten minä
kyllä tanssin! puuskahti hän ja
meni
— Kuulehan kuiskasi hän
pöytään palattuaan ei kai si-nulla
ole mitään sitä vastaan
jos lähdemme kotiin nyt Men-nään
teille jatkolle Lupasin
tuolle vaaleaverikölle että jat-kamme
sinun luonasi Tilaan
auton ja lähdemme
Samuli nyökkäsi ja nähdes-sään
Ilpon menevän tilaamaan
autoa käväisi hänen mieles-sään
hämärästi että nyt tuli
tehtyä väärin Ei olisi pitänyt
uhmata ja ottaa Mutta jossain
pihisi heikkona lohtuna tietoi-suus
että aamulla olisi kaikki
ohitse eikä uusiutuisi
— En viitsinyt katsella Il-pon
naamaa puolusteli Samuli
juomistaan Härnäsi kuin piru
ja tuli otetuksi Ei olisi pitänyt
— Minä pidän huolen mak-susta
ilmoitti Ilpo kun he sitten
sulloutuivat autoon Nainen oli
huomattavasti juovuksissa ja
nauraa kihersi kun Ilpo jatkoi:
— Neiti istuu sinne perään
herra Heiton viereen minä
käyn kuljettajan kanssa tänne
eteen Kyllähän me perillä sit-ten
löydetään toisemme
— Etkö voisi saman tien
ajaa neitiä kotiinsa sanoi Sa-muli
hiukan sammaltaen kun
auto oli pysähtynyt hänen a-sunt- onsa
eteen ja he purkau-tuivat
ulos
— Hän ei ole kaupungista ja
lupasin huolehtia hänestä Ilpo
vastasi
— Jos kotisi on liian hyvä
meille niin tietysti menemme
matkaamme Mutta sinähän
lupasit ja olet tavallisesti sano-je- si
takana vai olenko kenties
erehtynyt?
— No tulkaa sitten
myöntyi Samuli — En syö sa-naani
— Oikein Ilpo vastasi
Menkää edellä minä maksan
auton ja tulen jäljestä No niin
alkakaahan mennä nyt
— Hassua tämä mutta
mutisi Samuli kun nainen tart-tui
hänen käsivarteensa ja he
astuivat sisälle ovesta Hissi
hurautti heidät kolmanteen ker-rokseen
ykskaks
— Tässä odotamme Ilpoa
sanoi Samuli Jalat tuntuivat
hänen allaan taikinalta vä-sytti
— Istukaa tuohon sanoi
hän melkein vihaisesti naiselle
joka riippui kiinni hänestä —
Älkää olko siinä kuin takkiai-ne- n
Missä hitossa se mies
kuhnailee nyt kun ei jo tule!
Ei tullut Ilpo ei aikonut-kaan
tulla Hän pujahti takaisin
autoon — mainitsi osoitteen ja
lähti tiehensä Ja mennessään
häntä nauratti
— Aamulla soitan Samuli
Heitolle ja kysyn kuinka yö
meni ajatteli hän
Ja häntä nauratti taas Sa-muli
Heitto vieraan naisen kai-nalossa
Vähempikin olisi nau-rattanut
Tämän jälkeen pai-naisi
Samuli hatun silmilleen
kun sattuisi vastaan häntä
@® ©
Mutta ei ollut Ilpo Sarmi-all- a
aavistustakaan millaiset
kohtalokkaat seuraukset olivat
hänen kostollaan Kaikkihan oli
aluksi ollut kuin leikkiä mutta
kun wiski kihosi päähän tuli
siitä sukkela tuuma Eikä Ilpo
kyennyt sitä paljon ajattele-maankaan
asuntoonsa päästy-ään
Päivä ja otettu alkoholi
väsyttivät häntä ja hän nukahti
syvään uneen
Luonnon ihmeitä
Lentävä suurkalastaja jolla on omalaatuinen pyyntimenetelmä
on saksinokka (Rynchopinae) joka elää Intiassa Afrikassa ja Ameri-kassa
Aikaisemmin näitä lintuja pidettiin tiirojen sukulaisina mutta
nykyään tiedemiehet katsovat niiden kuuluvan lokkien sukuun Ne
vat omituisen näköisiä epätavallisen nokkansa vuoksi joka on niiden
kalastustyyliin sopiva työkalu Nokan alapuoli on nimittäin pitempi
kuin yläpuoli ja ulottuu nokan ollessa kiinni paljon edemmäs yläkär-ke- ä
Myös siivet ovat pitkät minkä ansiosta lintu voi lentää hyvin lähel-lä
vedenpintaa silloin usein liitolentoa Lennon aikana lintu pitää nok-kansa
auki ja antaa sen alapuolen kyntää vettä Kun kala tai rapuelain
tarttuu kiinni nokan kärkeen nokanpuoliskot sulkeutuvat salamanno- -
8
Aluksi ei hän tajunnut mis-tä
soitto tuli Hän haparoi pöy-dällä
olevan puhelimen kuulok-keen
käteensä ja huusi puoli-unes- sa
halloota
— Halloo halloo mitä
pirkuletta miksi ei kukaan
vastaa vaikka soittaa?
Hän katseli hetken kädes-sään
olevaa kuuloketta kuin
älytön ja tajusi sitten että se
olikin ovikello Kuka perhana
nyt näin aikaisin? Ilpo näki kel-lon
olevan vasta seitsemän ja
ovikello soi yhä vaativammin
Täytyi kai mennä avaamaan
Vaikka lie talo tulessa
Ilpo pyyhkäisi hiukset otsal-taan
ja tokkeroi ovelle sysäten
sen auki Mutta silloin hän
vasta heräsi Mitä ihmettä nä-kivät
hänen silmänsä! Oven
takana sisälle pyrkimässä seisoi
Samuli Heitto
Ei sanottu huomenta Sa-muli
vaan työntyi sisään kuin
myrskytuuli ja hänen silmänsä
paloivat kummasti
— Mikä hätänä? sai jo ää-nen
Ilpo Tämähän oli odotta-matonta?
Samulihan näytti ai-van
sairaalta Oliko hän hullu!
— Ja sitä sinä kysyt rauk-ka!
sihahti Samuli hampait-tensa
välistä
— Miksi en kysyisi Ilpo
vastasi — Älä nyt riuhko siinä
vaan kerro Veikö se nainen
rahasi vai?
— Et tiedä mitä olet nyt
minulle tehnyt! kirahti Samuli
Hänen päässään takoi oudos-ti
hän ei ollut nukkunut sil-mällistäk-ään
koko yönä —
Sinun on nyt mentävä ja ker-rottava
totuus Kaarinalle
hän ei usko minua ja kaikki on
hukassa sanoi hän epätoivoi-sesti
— Kaarinalle!
— Niin Hän oli kotona oli
palannut matkaltaan kun työn-nyin
sisälle sen luntun kanssa
Mitä pahaa olin tehnyt sinulle
että teit minulle tämän? Nyt on
kaikki lopussa Mikään ei pe-lasta
elämääni ellet mene ja
kerro kaikkea Minun ei olisi
pitänyt juoda se oli virheeni
sen myönnän mutta kun il-vehdit
ja tyrkytit
— Jaaha vai minun syy-täni
siis kaikki! Ilpo puolestaan
kiivastui Nyt oli Samuli Heitto
hänen annoillaan
Enhän minä sinun suuhusi
väkisin mitään kaatanut itse
joit vetosi hän Eikä häntä sää-littänyt
yhtään surkea mies
Parhaiksi hänelle hän ajatteli
Koppailkoon vielä virheettö-myydellään!
Kaiken keskellä vilahti Il-pon
päässä että se oli ollut
sittenkin Kaarina Se autossa
ollut nainen Eikä hän ollut
muuttunut vähääkään yhtä
kauniilta näytti kuin ennenkin
Tulipas tästä nyt tupen rapinat!
— Siitä en sinua syytä-kään
itsehän minä join Sa-muli
murtuneena sanoi — Mut-ta
millä tarkoituksella työnsit
sen luntun mukaani ja menit itse
tiehesi! Meillähän ei ollut yh-tään
mitään naisen kanssa
mutta uskoiko sitä Kaarina
Hän seisoi huoneessa kuin tuo-mion
enkeli kun pääsimme
sinne eikä ole halunnut kuulla
sanaakaan selitykseksi Minun
täytyi tulla tänne Sinä voit
pelastaa kaiken Mene ja kerro
hänelle totuus Häpeän suunnil-tani
itseäni Että voinkin alen-tua
näin juomaan ja unohta-maan
velvollisuuteni ja itseni
— No no rauhoituhan nyt
ja kerro kuinka kaikki kävi Ilpo
sanoi — Kaarinanhan piti olla
matkoilla itse kerroit
— Niin piti mutta poika
oli tullut huonovointiseksi ja
hän palasi kotiin Emma kertoi
aamulla Ja Emma kertoi myös
kuinka vaimoni oli ihmetellyt
poissa oloani Hän oli istunutja
odottanut kovasti kalpeana ja
huolissaan kun Emma oli tullut
kotiin En tiedä muuta kuin sen
mitä Emma kertoi Kaarina
vaimoni ei suostunut sano-maan
minulle sanaakaan Tie-däthän
Kaarinan ei hän voi
antaa anteeksi sellaista Mutta
ellei hän anna anteeksi ellei
häntä saada uskomaan totuutta
on elämäni hukassa Hän on
sulkeutunut makuuhuoneeseem-me
eikä avannut ovea vaikka
— '"' ' _L_----
?'
peasti äänekkäästi napsahtaen ja saalis on pyydystetty Tämä kalas-lusmenetel- mä
vaatii kuitenkin aivan tyyntä vedenpintaa Tuulella ja
aallokossa linnut eivät suoriudu tehtävästä — Päivän aikana saksino-ka- t
lepäävät hiekkasärkillä ja -- rannoilla mutta ilta- - samoin kuin
aamuhämärissä ne lähtevät liikkeelle vedenpinnan ylle Kalastaessaan
ne päästelevät karkeita haukkuvia äänähdyksiä Lintujen silmät ovat
hyvin sopeutuneet hämäräajan valoisuustilaan Ja niiden on nähty
kalastavan myös kuunvalossa Saksinokat munivat enintään nep
munaa Hautoessaan naaras pitää nokkaansa maata vasten pesän reu-nan
ulkopuolella Sen vuoksi jokaisen pesän ympärille muodostuu
säteittäisesti ulkonevia viivoja joten ne ovat kuin tähtiä
pyysin ja rukoilin Herra Juma-la
mikä meidät nyt perii!
— Älä nyt suotta tohise
käyn siellä teillä Ilpo vastasi
Kyllä kaikki tulee vielä hyväk-si
usko pois
— Kunpa tulisikin Mitään
muuta en toivo huokasi Samu-li
— Miksi työnsit sen naisen
mukaani en käsitä sitä Sinulle-ha- n
hän kuului eikä minulle
— Alaovi oli mennyt kiinni
en päässyt sisälle valehteli
Ilpo — Ajattelin että kaipa
suoriudut hänestä potkaiset
ulos ja sillä siisti En käynyt
häiritsemään talon rauhaa sii-hen
aikaan yöstä Lähdin nuk-kumaan
— Hän ei näyttänyt minulle
edes poikaa ja Emma kertoi
lapsen olevan sairaana sanoi
Samuli kuin sairaana itsekin
— On tässä sinunkin syytäsi
myönnä vain Mutta kaikkihan
selviää sillä että menet kerto-maan
Kaarinalle Minä menen
konttoriini olen kuin sekaisin
päästäni soita sinne sitten
En minä muuta tällähaavaa
osaa
— No minä menen
lähden heti lupasi Ilpoja saat-teli
vieraan ovelle Sitten hän
palasi ja seisahti peilin eteen
katsomaan kasvojaan Ei ollut
kehumista kauneudella Pussit
olivat silmien alla ja iho har-maa
Sellaista se tekee juopot-telu
— Tällaisena en ikinä mene
Kaarinan näkyville Ilpo päätti
mutta toisaalta hän oli utelias
Kaarina oli kerran haavoittanut
häntä nyt olisi hänen vuoronsa
Päättävästi meni Ilpo kylpy-huoneeseen
ja otti kylmän suih-kun
Kun hän katseli jälleen
peilistä kasvojaan levisi jo tyy-tyväinen
ilme niille Ne alkoivat
olla jo aikalailla mukiinmene-vä- t
Kyllä näitä jo vaan voisi
entiselle rakastetulle näyttää
Eivät ne olleet Samulinkaan
kasvot ihanat
Ilpo puki ylleen soitti tak-sin
ja oli menossa Hiukan hän-tä
jännitti kun hän painoi ovi-kellon
nappia Oli kaikesta huo-limatta
outoa tavata Kaari-naa
näin monen vuoden pe-rästä
Millaiseksi hän oli tullut?
Ainakin tuntui olevan yhtä kova
ja anteeksiantamaton kun en-nenkin
© O ©
Emma avasi oven ja tuijotti
hetken vierasta kysyvin silmin
Tämähän nyt oli Ensin sellai-nen
yö ja nyt outo vieras Tähän
asti oli tämän kodin elämä ollut
yhtä rauhaa ja sopusointuista
harmoniaa Nyt oli käynyt kuin
myrsky
— Hyvää huomenta sanoi
Ilpo kohteliaasti — Olen per-heen
tuttava ja haluaisin tavata
rouvaa Onko hän kotona
voiko häntä tavata?
— Huomenta vastasi nyt
Emma kuin varoen — Kyllä on
rouva kotona on makuuhuo-neessaan
Täällä on tapahtunut
jotain hirveää Herra tulisit-teko
auttamaan meitä? Kaikki
on aivan hullusti Rouva on sul-keutunut
makuuhuoneeseen ei-kä
halua puhua kenenkään
kanssa Herra oli niin onneton
Kunhan ei vaan tapahtuisi vielä
pahempaa
Jatk
i