Viikkosanomat, May 27, 1975

              Kun puhetta riittää
siitä hyvää kuulijaa
kiittää
Kunniaa sitten kuka
niittää
Viisastelut sinänsä
itsekukin minänsä
Kivasti tuo aika
muuttuu
Mieltä jo tuo nuoruus
puuttuu
Nuorenahan onnemme
tilalle ovat tulleet he
Hehän ennen aikanamme
niinkuin muinoin
lapsenamme
Verrata joshan voisko
kerrata muistia soisko
Tosissaan se turhaa on
lisäks vissiin sopimaton
Aikakos se mukaan viekin
muistoiks vielä sivuilt
Liekin
Lehdetkin arvoa kantaa
jos kirjoituksen lukea
maittaa
— Sagittarius
Arvasi itse
— Kuka sinulle on sanonut
että minä olen hullu?
— Eihän sitä kukaan ole
sanonut itse minä sen arvasin
Miksei meissä
ole solidaarisuutta?
Kun maidon voin ja lihan hin- -
taa korotetaan me tietysti pur- -
naamme Silloin meille sano- -
taan että pitää olla soladaari- -
nen pienviljelijöitä maidontuot- -
tajia lihantuottajia kohtaan
heidänkin on saatava kohtuulli-nen
korvaus työstään Mutta
kun sitten kuuntelee näitten
pienviljelijöitten omia ker-tomuksia
huomaa etteivät he
juuri lainkaan hyödy näistä hin--
nankorotuksista Meijerit ja
teurastamot lohkaisevat
korotuksista leijonanosan vero- -
tus haukkaa lisää ja loppujen
lopuksi pientuottajat joutuvat
itse ostamaan ruokatarvik- -
keensa korotetuilla hinnoilla
Kun kahvin hinta kohoaa ja
kahsaneläkeläinen siitä murisee
hänelle sanotaan että pitää olla
solidaarinen Afrikan köyhiä
kahvinviljelijöitä kohtaan Että
jokaisessa kahvikupissamme
maksamme heille lisää elintasoa"
ja koulutusta Kuitenkin suuren
kahvintuottajamaan Tansinian
presidentti Julius Nyerere vii-meksi
viime syksynä kertoi tele-visiossamme
ettei afrikkalainen
kahvinviljelyä hyödy meidän
hinnankorotuksistamme Val
koisten hallitsemat kansain- -
väliset kauppaliitot ovat
laatineet hintaja tullipolitiikan
toisilleen jos
saalistavat väli-kädet
jotka katkaisevat
ketjun
(Lainaus UN:n
673)
Sen tapauksen muistan
pienempiä
myöten Ei siksi että minulla
olisi mikään 'niin ihmeellinen
muisti vaan siksi että
Silloin oli syksy ihana vuo- -
denaika On ihmisiä jotka
näkevät syksyssä vain harmaan
taivaan puuskittain puhaltavan
tuulen ja sateen aamusta iltaan"
lotisevan sateen Onhan sitä sei--
laistakin ja on melko usein
mutta minun mielestäni syksy on
vallan muuta Sanoohan runoili
jakin että aina syksyn tullen hän
eloon Näin ollen toisille
syksy on lakastumisen toisille
uuden elämän aikaa
Alanpa vaikka siitä että sinä
iltana onni hymyili minulle
Työn jälkeen pistäydyin par--
turissa eikä ollut mitään jonoa
Kun olin hiukseni
ja tulin ulos niin ensinnäkin
panin merkille ettei siellä
satanutkaan vaikka sadetta oli
lupailtu aamusta alkaen ja
toisiksi näin heti taksin vihreän
valon
Pysäytin au ton ja sanoin osoit- - tyttö takana Olin ihastunut hä--
teen Kuljettaja virkkoi anteek- - neen heti ja ihastus sen kuin
sipyytävästi hymyillen: kasvoi kasvamistaan vaikka
— Voin viedä tiedät vain sillä tytön
että tiedätte miten sinne sestä päätellen minä kiinnostin
ajetaan häntä yhtä paljon kuin viimetal- -
— Minä kyllä tiedän julistin vinen lumi
— Ei sitten muuta kuin mennä — Tehdään sillä tavalla että
huristetaan Olen vasta hiljattain viemme ensin tiedät perille ja sit-ryhty- nyt
ten minut ehdotin
enkä ole oikein perillä kaikista
kaupungin kolkista Minkäs
mahtaa kun on vielä niin nuori
sanoi kuljettaja hymyillen
Ajoimme rantakatua kään--
ny imme Komsomolin kadulle ja
silloin minä näin hänet
Hänellä oli yllään vaalea
sadetakki joka oli tiukattu
kireälle vyötäröltä Toisessa
kädessä oli punottu käsilaukku
ja toisessa sateenvarjo Hän
seisoi pysäkillä ja odotti bussia
Sain tietää myöhemmin että
hän nimensä on Marina
— tuonne
vierelle sanoin
kuljettajalle
Me ja minä
työnsin pääni ulos taksin ik--
kunasta
Marinan lisäksi pysäkillä
seisoi nuoripari Siitä näytti ole- -
van samantekevää tuleeko bussi
vai ei He eivät nähneet muuta
kuin toisensa Siellä seisoskeli
myös jokin arvokkaan näköinen
herrasmies Hän hyräili hiljak- -
seen jotakin säveltä nautti rait- -
tiista ilmasta eikä myöskään
näkynyt pitävän kiirettä
Mutta Marinan koko olemus
ilmensi äärimmäistä
Tuijotin häneen
hievahtamatta ja lopulta sain
odotuksestani palkinnon: tyttö
silmillään Mutta hän ei ihmetel-lyt
eikä ollut koko asiasta kiin-nostunut
Tyttö seisoi ja tähyili ympäril--
leen mutta ei suvainnut enem- -
pää edes vilkaista minuun
niin ovelasti että jos afrik- - katsahti minuun Mutta niin
kalainen koneistaa kahvinviljel- - kalsea ja välinpitämätön tuo sil-miään
ja tuottaa enemmän mäys oli että tunsin saavani
putoaa kahvin hinta maailman- - kylmän ryöpyn niskaani Olisi-markkinoi- lla
Mutta kuluttajille han hänen pitänyt vaikka
se ei putoa ihmetellä että miksi auto oli
Uskon että työllään elävät yhtäkkiä siihen pysähtynyt ja
ihmiset olisivat solidaarisia mitä tuo nuorimies ahmi häntä
ensin saataisiin
poistetuksi ne
soli-daariisuu- den
Hammastikku-palstalt- a
Niinkuin
yksityiskohtia
herää
leikkauttanut
silloinkin
omahyväisestä käytök-ehdoll- a
taksinkuljettajaksi
Luovitaanpas
katukäytävän
pysähdyimme
kärsimät-tömyyttä
Silloin päätin saada hänet
kiinnittämään minuunkin
huomiota
— Miten monta kertaa
sanomalehdissä on kirjoitettu
että tällä linjalla on liian pitkät
bussinvälit huomautin
Rakastunut pari ei kallistanut
korvaansakaan arvokkaan
näköisen herrasmiehen hyräily
katkesi vain silmänräpäykseksi
Marina hymähti ivallisesti Ja
oikein tekikin Kannattiko to- -
siaankaanvälittää siitä että jokin
hupsu istui autossa ja arvosteli
erillisiä epäkohtia elämässäm- -
me
— Teillä on varmaan kiire
sanoin — Tehkää hyvin ja tul--
kaa autoon voimme viedä teidät
perille
Tyttö empi jonkin aikaa ja vil-kaisi
kelloonsa
— Taidan tosiaan tulla hän
sanoi vihdoin välinpitämätt-ömällä
äänellä ilman mitään
innostusta
Jonkin aikaa ajoimme ääneti
Minä istuin kuljettajan vierellä ja
— Ei ei väitti tyttö kään- -
tämättä edes päätään minuun
päin — ensin te ja sitten minä
— Mutta teillähän on kiire
sanoin iloiten että oli löydetty
puheenaihe — Minulla ei ole
minnekään hoppua
Tyttö ei vastanut Ja silloin
virkoin ettei vain paussi pääsisi
pitkittymään:
— Tänä vuonna on ihmeen
ihana syyskuu eikö olekin?
— Kyllä tyttö myönsi —
Kultainen syksy
Olimme taas ääneti
— Olkoon sitten yritän olla
mieliksenne sanoin
--- -- — ---- -— — ~~7
— Millä tavalla?
— Minä ajan ensin
määräpaikkaan ja sitten te
— Se sopii minulle paremmin
tyttö sanoi
— Luonnollisesti minä sen
käsitän Saattaahan käydä niin
että kun ajatte kotirihe eteen
jonkun tuntemattoman miehen
kanssa samassa autossa ja siellä
on odottamassa aviopuoliso
niin siitä syntyy myrsky
Tyttö hymyili mutta miltei
vitteellisesti pelkästään silmil-lään
— Tuo on kovin naiivi temp-pu
hän sanoi — Tuntuu vähän
epämukavalta kysyä suoraan:
oletteko naimisissa? Parempi on
kysyä vaikka että eikö se sat
tumalta olekin tiedän avio-puolisonne
joka on työssä
rakennustaidehallinnossa
Katsotaan sitten että minä
olenkin juuri niin kysynyt Mitäs
te vastaisitte?
Tyttö hymyili nyt jo av-oimesti
ja hyväksyvästi
— Minä vastaan että ei
— Ja mitä se merkitsee?
— Siinä on kaksi mahdol- -
lisuutta Joko hän työskentelee
muualla
— Tai?
— Tai minä en ole naimisissa
Olimme taas ääneti Katsoin
syrjäsilmällä kuljettajaan Hän
teki tyotaan ohjasi autoa mutta
kasvonilmeistä voi päätellä
hänen kuuntelevan kiinnos-tuneena
keskusteluamme
— Nyt suoraan ja sitten en-simmäisestä
kulmasta vasem-malle
selitin kuljettajalle —
siellä näette ison uuden talon
Volga pysähtyi talon portille
— Perillä ollaan sanoin ja
ojensin maksun kuljettajalle
— Te olette perillä mutta
minä en vielä Marina täsmensi
Mutta minä avasin jo
takaoven
— Auto ei mene kauemmas
niin että tehkää hyvin
Tyttö ei hievahtanutkaan
— Onko tämä tiedän mieles-tänne
onnistunutta leikinlaskua?
— Autoon tuli odottamatta
jokin vika selitin — Toveri kul--
jettqja eikös se niin käynyt että
tiedän uusi autonne meni rikki?
Kuljettaja hymyili Hän katsoi
minua ja Marinaa ja levitti sur-kean
näköisenä käsiään
— Rikki meni Ei kai auta
muuta kuin romuttaa
— Siinä sen nyt kuulitte
Kuljettaja odotti Hän näkyi
olevan utelias tietämään miten
kaikki päättyisi
— Pyydän ettette ihmettelisi
ettekä olisi vihainen sanoin —
Minä tietenkin käsitän että
olemme vielä niin vähän tuttuja
Teistä tuntuu ehkä hassulta
mutta minun tekee kauheasti
mieli kutsua tiedät meille!
Marina pudisti päätään
— Voi älkää toki kieltäytykö
Meidän perheessä on tänään
juhla ja olen varma että teillä
tulee olemaan hauskaa
Tyttö katsoi minua pitkään ja
tuli autosta ulos
— Minä voin siis mennä? kul- -
jettaja kysyi
Kyllä kiitos
Kuljettaja ajoi pois ap-rikoiden
uteliaana mitä vielä
tapahtuisi Hän oli niin kovin
nuori — niin kuin olimme me-kin
— Omituista että kaikki kävi
näin Marina sanoi — Minä
kiirehdin kotiin meille odote-taan
tänään vieraita ja nyt tuli
tällainen mieluissa yllätys
Kun olimme nousseet
kahdeksanteen kerrokseen hän
katsoi minuun kiinnostuneena
— Paljon kiitoksia kutsusta
Menimme asuntoon
— Kaikki oli aivan kuin sil-loin
Marina sanoi hiljaa
— Ei silti aivan Sinä iltana
:stllul vhroih
Niin silloin oli sade Ja sil
loin me emme olleet vielä
naimisissa
Marina hymyili nykäisi minua
korvannipukasta ja juoksi keit-tiöön
Oli jäänyt enää niin kovin
vähän aikaa Vieraat olivat
luvanneet tulla kello yhdeksältä
— Suom Tyyne Perttu
Liisa: — Kalle on aivan hulluna mi
nuun
Leena: — Kalle oli hullu jo ennen-kuin
tapäsittekaan
HUUMORIA t
♦
♦♦ ♦♦ffr
frjfrfrfrfrfrfrfrfrj'frfrfrfrfrfrfrji
Uutta kuului
Eräs tilanomistaja palasi pit-kältä
matkalta Palvelija oli
asemalla vastassa
— Mitäs uutta kotiin kuuluu?
— Eipä mitään erikoista
Teidän lemmikkikoiranne vain
kuoli
— Mikä sille tuli?
— Söi liikaa paistunutta
hevosenlihaa
— Mistä ihmeestä se sitä sai?
— Löysi palaneen tallin
raunioista
— Minkä takia talli paloi?
— Syttyi palavasta kartanos-ta
— Mitä? Onko kartanokin
palanut? Miten se tapahtui?
Anoppinne hautajaisissa
putosi palava kynttilä lattialle
Onko vaimoni äiti kuollut?
Milloin?
— Heti kun sai tietää tyt-tärensä
karanneen toisen miehen
kanssa
Viisastelua
— Kaikki talonpojat ovat
tyhmiä! eräs paroni kiivasteli
kerran rengilleen
— Mutta kaikki tyhmät eivät
ole talonpoikia renki vastasi
— Mikä sinun pojastasi tulee
kun hän lopettaan yliopiston
pastori kysyi talonpojalta
— Jos pää kestää hänestä
tulee lakimies ellei kestä saa
jäädä vaikkapa pastoriksi
Isäntä pakeni vaimoaan
pöydän alle Naapuri poikkesi
taloon ja rupesi ihmettelemään:
— Missä sinä ystäväni istut?
— Olen isäntä talossani ja
istun missä haluan!
Mä ilmamiehen ripitän
Kiinni saatua kai kepitän
Hän sadetta on luvannut
Ei piskon-pisara- a antanut!
Lehmät niityillä laihtuvat
Ruohon tuoreudet haihtuvat
Heinää ei tuu laittaa latoon
Farmit joutuu perikatoon
Koivuista jo lehdet lensi
Rumaks kuivuus poltti ensin
Perunoita ei renkää nostaa
Tästä puoleen täytyy ostaa
Porkkanatkin tukehtuivat
Hellesäällä pellot kuivat
Kukat kuihtui kosteus puuttui
Kotikummut karuks muuttui
Milloin loppuu tämä pouta?
Pianhan alkaa talven routa
Kuinkas routii kuiva tuhka?
Mikäs seuraus meitä uhkaa?
Ilma-mies- tä vaihtaa pitää
Muuten ei tuu yhtään mitään!
Kukahan me sinne pantais?
Joku joka sateen antais?
Uuno Kaksonen
13