000339 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I' Ulkosuomalaisten 25 kesäjuhlien yhteydessä kokoontunut Suomi-Seur- a johtokunta on antanut seuraavan julkilausuman: Maamme rajojen ulkopuolella asuu yli miljoona suoma-laista syntyperää olevaa ihmistä Huomattava osa heistä on kiinnostunut taustastaan ja kulttuuriperinnöstään sielläkin missä ulkomailla syntyneiden jälkipolvien suomen kieli on katoamassa Elävän kulttuuriyhteyden ja kielen säilymisessä on tiedon-välityksellä keskeinen sija Vaikka Suomi onkin viime vuosina lisännyt ulkosuomalaisiin kohdistuvaa tiedotusta ja kulttuuri-tarjontaa niissä on vielä huomattavia puutteita Kymmenen vuotta sitten pidetyssä Euroopan turvallisuus- - ja yhteistyö-kokouksessa vahvistettiin siirtolaisten oikeus saada omalla äidinkielellään sekä entistä että uutta kotimaataan koskevaa tietoa Tämä velvoittaa myös Suomea edelleen tehostamaan omaa tiedotustaan Mm Suomen ulkomaisten edustustojen käyttöä ulkosuomalaisten tiedotuspisteinä tulisi entisestään tehostaa Suomi-Seur- a kiirehtii erityisesti ruotsinsuomalai-sille tarkoitetun tiedotuskeskuksen perustamista Tukhol-maan Lisäksi tulisi vaikuttaa niin valtiovallan kuin järjestöjen toimenpitein siihen että erityisesti niissä maissa joissa suomalaisia on paljon parannettaisiin näiden mahdollisuuk-sia saada tietoja äidinkielellään Yli 80000-jäsenine- n ulkosuomalaisten etujärjestönä Suomessa toimiva Suomi-Seur- a pyrkii vaikuttamaan sekä Suomen että Ruotsin valtiovaltaan ja molempien maiden tiedotusvälineisiin suomen kielen aseman vahvistamiseksi Ruotsissa Suomen television saaminen ruotsinsuomalaisten nähtäväksi on kiireellinen tavoite johon molempien maiden tulee pyrkiä Lähiaikoina toteutettavaksi suunnitellun linkki-yhteyden lisäksi tulee toteuttaa ohjelmasiirto satelliitin vä-lityksellä mikä mahdollistaa huomattavasti laajemman nä-kyvyysalu- een Myös Suomen yleisradion ulkomaanlähetys-te- n kuuluvuutta tulee edelleen parantaa Satelliitin myötä käyttöön saatavat radiokanavat parantaisivat pohjoismaiden osalta tilannetta huomattavasti Lehdistö on ulkosuomalaisten identiteetin säilymisessä ratkaisevassa asemassa Tukea ulkosuomalaisten omille lehdille olisi siksi huomattavasti tehostettava Tämän koros-tamiseksi Suomi-Seur- a on jälleen kutsunut ulkosuomalaisten lehtien päätoimittajat vierailulle Suomeen kolmen vuoden mentyä edellisestä ensimmäisestä päätoimittajavierailusta Toisaalta olisi turvattava ulkosuomalaisille mahdollisuus jatkuvasti seurata Suomessa ilmestyvää lehdistöä Suomi-Seur- a on kuitenkin huolestuneena pannut merkille sanomal-ehtien jatkuvasti paisuvat jakelukustannukset jotka tilaus-maksuihin siirtyessään merkittävästi heikentävät ulkosuoma-laisten edellytyksiä näiden lehtien tilaamiseen Suomi-Seur- a katsoo että valtiovallan tuki ulkomaille tilattavien suoma-laisten lehtien kuljetusmaksukin osaltaan huomattavasti edistäisi ulkosuomalaisten yhteyksiä suomalaiseen yhteis-kuntaan Suomi-Seur- a katsoo että ulkosuomalaiset ovat Suomelle ja suomalaiselle kulttuurille tärkeä voimavara jonka mer-kitystä myöskään ulkopoliitikan ja ulkomaankaupan alalla ei tule unohtaa Turvaamalla ulkosuomalaisille ajankohtaista tietoa Suomesta tukea suomen kielen vaalimiselle sekä edellytykset omakieliseen luovaan kulttuuritoimintaan Suomi voi myös vahvistaa omaa asemaansa ja hyvää mainettaan maailmalla Kuka maksaa velat? Kun puhutaan biljoonien dollarien veloista summat tun-tuvat niin huimaavilta että ei niitä oikein voi käsittää Äsket-täin julkaistut tilastot Canadan liittohallituksen ja eri maakun-tien velkataakasta josta joudu-taan maksamaan suuria sum-mia korkoja joka kuukausi ei-vät ole miellyttävää luettavaa Esimerkiksi liittohallitus ja liit-tohallituksen alaiset teollisuu-det ovat velassa 1396 biljoo-naa Ontarion maakunta 407 biljoonaa eli 4277 dollaria jo-kaista henkilöä kohden johon kun lisätään liittohallituksen velka 5607 jokaista maan kan-salaista kohden tekee se jokai-selle Ontarion asukkaalle 9854 velkataakan jos nämä numerot pitävät paikkansa Yksin Onta-rion Hydro on velassa lähes 22 biljoonaa Näiden lukemien varjossa Ontarion hallituksen rahami nisteri Robert Nixon jo nyt val-mistaa meitä vastaanottamaan lisäveroja joita ilmeisesti vah-vistetaan maakunnan talous-arviossa syksyllä Nixon syyt-tää entistä toryhallitusta välin-pitämättömyydestä ja huoli-mattomasta varojen käytöstä Ontarion NDP:n johtaja Bob Rae vaatii että liberaalit täyt-tävät lupauksensa järjestää töi-tä työttömille ainoastaan työn avulla voi kansalaisten osto-kyky nousta teollisuus kukois-taa ja velkataakka vähentyä Jokainen maakunta Cana-dass- a on velassa Kuka ne tulee maksamaan kun maksun aika tulee? "Verot köyhälistön verta juo" — Pertti jätskistä pitää ottaa paperi ensin pois! — Vai niin totesi Pertti ja söi sen Malmia korpimaita Kalevalaa Moni-ilmeine- n Kostamus Elias Lönnrot kävi runonke-ruumatkoillaan myös Kosta-muksen ja Kontokin kylissä Kostamuksessa oli tuolloin kymmenen taloa Kontokissa kuusi Polku yhdisti kylän toi-siinsa Nyt Kontokkijärven rannal-la on kaupunki Kostamus Vuoriteollisuuslaitos on otta-nut Kostamusjärven käyttö-- a Teollisuusalueelta kau-punkiin on rakennettu pikitie Lönnrotin ja karjalaisten runon-laulajien yhteistyöstä syntyi Kale-vala jossa kerrotaan Sammosta Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset ovat nyt yhdessä rakentaneet tuon Sammon Kostamus on ainutlaatuinen kaupunki Missään muualla maail-massa eivät sosialistisen ja kapita-listisen maan työläiset ole yhdessä rakentaneet kokonaista kaupun-kia teoUisuuslaitoksineen Kostamus on muutenkin ainut-kertainen Kaupunki on noussut Karjalan laulumaille seudulle jos-ta on kerätty aineisto kahden kan-san suomalaisten ja karjalaisten kansalliseepokseen Kun tähän vielä lisätään että Kostamuksen asukkaat edustavat kymmeniä eri neuvostokansalli-suuksi- a ja että kaupunki on keskel-lä koskematonta korpimaata Kos-tamuksen omintakeisen ilmapiirin perusainekset ovat koossa Kostamuksen kaupunkikuvassa ei ole paljonkaan sellaista mikä viittaisi seudun kalevalaiseen men-neisyyteen Kaupunki on nuori ja muistuttaa monin tavoin suoma-laista lähiötä Mutta kun nuoren kesäpukui-se- n kaupunkiväestön joukossa huomaa tummiin pukeutuneen huivipäisen karjalaismummon vieras muistaa taas olevansa enti-sillä laulumailla Kostamuksen seudun mennei-syys kansanperinne ja Kalevala ovat tärkeitä Kostamuksen oman kulttuurielämän kehittämiselle Kaupungin nuoret kunnostavat Kontokkijärven rantaan laajaa puistoaluetta Tänne nousee Kale-valapuis- to elävä yhdysside kan-sanperinteeseen Tietenkin Kostamuksessa har-rastetaan paljon muutakin kuin Kalevalaa Kaupungissa on kym-menittäin erilaisia harrastuskerho-ja judosta taidemaalaukseen myös Kalevalan mailla nuoret jär-jestävät disko-iltoj- a Kostamus on ulkoilua retkeilyä ja kalastusta harrastavalle unel-mien täyttymys Kaupungin lie-peillä hölkyttelijä voi törmätä kar-huun Kun Lönnrot lähti matkoilleen Karjalaan häntä varoitettiin asuk-kaiden vihamielisyydestä Pelotel-tiin murhilla ja ryöstöillä Kosta-muksella oli erityisen paha maine Karjalassa Lönnrot sai osakseen vieraanvaraisuutta ja ystävälli-syyttä — Kostamuksessa ei tah-dottu ottaa maksua ruuasta ja asunnosta kirjoitti Lönnrot mat-kapäiväkirjassaan Myös tänään meitä suomalaisia pelotellaan itärajan takaisilla kar-huilla Meille kerrotaan että rajan takana eletään ikävästi ja ankeasti kaikesta on puutetta Kostamuslaiset itse suomivat tuotannon palvelujen ja asumisen epäkohtia suorasukaisesti Puut-teita ei peitellä ne poistetaan Sen kuitenkin uskaltaa todeta että harvassa kaupungissa ihmiset suhtautuvat vieraaseen niin avoi-mesti ja ystävällisen uteliaasti kuin Kostamuksessa Karjalan kaivoskaupungilla on avoin katse JUKKA HEIKKINEN H f m Iitein S I 1 ! ~ fmmmm mmmffiMmmmm m t ! l~~jj: iM MmmMi!'' u ''V ??&% „'- -' 1 Y-i'ivÄv-f?- W-w '!r:' 'X vjisj&raivzsf&xsjy7 v A§ t "av: Wrzzwmmyr: % ZM% V1 'F — v & fe ras las 0mmm mx --siiaimmi t&f8iäivm%tm~~m JzäiJMM smmM O Kostamuslaiset ovat nuoria eri puolilta neuvostomaata saa-puneita Kaupungin oman kult-tuurielämän kehittämisessä Ka-levalalla on erikoisasema #Ä & fm?rfirMm 7 - wm w 4_ i - yj-- t xxt ol&v i?_j - " - ' - x- - -- ™nra™iS!M" b_ -- BB ' S Oh mmmjA D Kun Lönnrot kävi Kontokkijär-vell- ä rannalla seisoi kuusi taloa Nyt Kontokin itärannalla asuu lähes 30 000 kostamuslaista D Koko kaupunki juhli kun pre-sidentti Koivisto ja pääministeri Tihonov vihkivät Kostamuksen toisen ja kolmannen vaiheen 18 kesäkuuta - % '- - m kISII & IhpIb liÄrÄKvT ' "-- w - rHt_HMif i T : r ierF -- h r?F"sm iirr$~J-82tiS&rt"- : et tir! - m4?%-MmM- i I) J -- "'' Ma4rXm i BlIMIMBIllHI I ' f 4 t- - 'al iifflBslMaMBHIBBBHa D Kostamuksen vuoriteoll-isuuslaitos on kostamuslaisten ylpeys Laitos on päässyt palkin-tosijoille alan tuotantolaitosten välisessä sosialistisessa kilpa-ilussa jo kolme kertaa lyhyen toi-mintansa aikana ''HKRftf'1
Object Description
Rating | |
Title | Viikkosanomat, July 29, 1985 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1985-07-29 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VikkoD7000462 |
Description
Title | 000339 |
OCR text | I' Ulkosuomalaisten 25 kesäjuhlien yhteydessä kokoontunut Suomi-Seur- a johtokunta on antanut seuraavan julkilausuman: Maamme rajojen ulkopuolella asuu yli miljoona suoma-laista syntyperää olevaa ihmistä Huomattava osa heistä on kiinnostunut taustastaan ja kulttuuriperinnöstään sielläkin missä ulkomailla syntyneiden jälkipolvien suomen kieli on katoamassa Elävän kulttuuriyhteyden ja kielen säilymisessä on tiedon-välityksellä keskeinen sija Vaikka Suomi onkin viime vuosina lisännyt ulkosuomalaisiin kohdistuvaa tiedotusta ja kulttuuri-tarjontaa niissä on vielä huomattavia puutteita Kymmenen vuotta sitten pidetyssä Euroopan turvallisuus- - ja yhteistyö-kokouksessa vahvistettiin siirtolaisten oikeus saada omalla äidinkielellään sekä entistä että uutta kotimaataan koskevaa tietoa Tämä velvoittaa myös Suomea edelleen tehostamaan omaa tiedotustaan Mm Suomen ulkomaisten edustustojen käyttöä ulkosuomalaisten tiedotuspisteinä tulisi entisestään tehostaa Suomi-Seur- a kiirehtii erityisesti ruotsinsuomalai-sille tarkoitetun tiedotuskeskuksen perustamista Tukhol-maan Lisäksi tulisi vaikuttaa niin valtiovallan kuin järjestöjen toimenpitein siihen että erityisesti niissä maissa joissa suomalaisia on paljon parannettaisiin näiden mahdollisuuk-sia saada tietoja äidinkielellään Yli 80000-jäsenine- n ulkosuomalaisten etujärjestönä Suomessa toimiva Suomi-Seur- a pyrkii vaikuttamaan sekä Suomen että Ruotsin valtiovaltaan ja molempien maiden tiedotusvälineisiin suomen kielen aseman vahvistamiseksi Ruotsissa Suomen television saaminen ruotsinsuomalaisten nähtäväksi on kiireellinen tavoite johon molempien maiden tulee pyrkiä Lähiaikoina toteutettavaksi suunnitellun linkki-yhteyden lisäksi tulee toteuttaa ohjelmasiirto satelliitin vä-lityksellä mikä mahdollistaa huomattavasti laajemman nä-kyvyysalu- een Myös Suomen yleisradion ulkomaanlähetys-te- n kuuluvuutta tulee edelleen parantaa Satelliitin myötä käyttöön saatavat radiokanavat parantaisivat pohjoismaiden osalta tilannetta huomattavasti Lehdistö on ulkosuomalaisten identiteetin säilymisessä ratkaisevassa asemassa Tukea ulkosuomalaisten omille lehdille olisi siksi huomattavasti tehostettava Tämän koros-tamiseksi Suomi-Seur- a on jälleen kutsunut ulkosuomalaisten lehtien päätoimittajat vierailulle Suomeen kolmen vuoden mentyä edellisestä ensimmäisestä päätoimittajavierailusta Toisaalta olisi turvattava ulkosuomalaisille mahdollisuus jatkuvasti seurata Suomessa ilmestyvää lehdistöä Suomi-Seur- a on kuitenkin huolestuneena pannut merkille sanomal-ehtien jatkuvasti paisuvat jakelukustannukset jotka tilaus-maksuihin siirtyessään merkittävästi heikentävät ulkosuoma-laisten edellytyksiä näiden lehtien tilaamiseen Suomi-Seur- a katsoo että valtiovallan tuki ulkomaille tilattavien suoma-laisten lehtien kuljetusmaksukin osaltaan huomattavasti edistäisi ulkosuomalaisten yhteyksiä suomalaiseen yhteis-kuntaan Suomi-Seur- a katsoo että ulkosuomalaiset ovat Suomelle ja suomalaiselle kulttuurille tärkeä voimavara jonka mer-kitystä myöskään ulkopoliitikan ja ulkomaankaupan alalla ei tule unohtaa Turvaamalla ulkosuomalaisille ajankohtaista tietoa Suomesta tukea suomen kielen vaalimiselle sekä edellytykset omakieliseen luovaan kulttuuritoimintaan Suomi voi myös vahvistaa omaa asemaansa ja hyvää mainettaan maailmalla Kuka maksaa velat? Kun puhutaan biljoonien dollarien veloista summat tun-tuvat niin huimaavilta että ei niitä oikein voi käsittää Äsket-täin julkaistut tilastot Canadan liittohallituksen ja eri maakun-tien velkataakasta josta joudu-taan maksamaan suuria sum-mia korkoja joka kuukausi ei-vät ole miellyttävää luettavaa Esimerkiksi liittohallitus ja liit-tohallituksen alaiset teollisuu-det ovat velassa 1396 biljoo-naa Ontarion maakunta 407 biljoonaa eli 4277 dollaria jo-kaista henkilöä kohden johon kun lisätään liittohallituksen velka 5607 jokaista maan kan-salaista kohden tekee se jokai-selle Ontarion asukkaalle 9854 velkataakan jos nämä numerot pitävät paikkansa Yksin Onta-rion Hydro on velassa lähes 22 biljoonaa Näiden lukemien varjossa Ontarion hallituksen rahami nisteri Robert Nixon jo nyt val-mistaa meitä vastaanottamaan lisäveroja joita ilmeisesti vah-vistetaan maakunnan talous-arviossa syksyllä Nixon syyt-tää entistä toryhallitusta välin-pitämättömyydestä ja huoli-mattomasta varojen käytöstä Ontarion NDP:n johtaja Bob Rae vaatii että liberaalit täyt-tävät lupauksensa järjestää töi-tä työttömille ainoastaan työn avulla voi kansalaisten osto-kyky nousta teollisuus kukois-taa ja velkataakka vähentyä Jokainen maakunta Cana-dass- a on velassa Kuka ne tulee maksamaan kun maksun aika tulee? "Verot köyhälistön verta juo" — Pertti jätskistä pitää ottaa paperi ensin pois! — Vai niin totesi Pertti ja söi sen Malmia korpimaita Kalevalaa Moni-ilmeine- n Kostamus Elias Lönnrot kävi runonke-ruumatkoillaan myös Kosta-muksen ja Kontokin kylissä Kostamuksessa oli tuolloin kymmenen taloa Kontokissa kuusi Polku yhdisti kylän toi-siinsa Nyt Kontokkijärven rannal-la on kaupunki Kostamus Vuoriteollisuuslaitos on otta-nut Kostamusjärven käyttö-- a Teollisuusalueelta kau-punkiin on rakennettu pikitie Lönnrotin ja karjalaisten runon-laulajien yhteistyöstä syntyi Kale-vala jossa kerrotaan Sammosta Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset ovat nyt yhdessä rakentaneet tuon Sammon Kostamus on ainutlaatuinen kaupunki Missään muualla maail-massa eivät sosialistisen ja kapita-listisen maan työläiset ole yhdessä rakentaneet kokonaista kaupun-kia teoUisuuslaitoksineen Kostamus on muutenkin ainut-kertainen Kaupunki on noussut Karjalan laulumaille seudulle jos-ta on kerätty aineisto kahden kan-san suomalaisten ja karjalaisten kansalliseepokseen Kun tähän vielä lisätään että Kostamuksen asukkaat edustavat kymmeniä eri neuvostokansalli-suuksi- a ja että kaupunki on keskel-lä koskematonta korpimaata Kos-tamuksen omintakeisen ilmapiirin perusainekset ovat koossa Kostamuksen kaupunkikuvassa ei ole paljonkaan sellaista mikä viittaisi seudun kalevalaiseen men-neisyyteen Kaupunki on nuori ja muistuttaa monin tavoin suoma-laista lähiötä Mutta kun nuoren kesäpukui-se- n kaupunkiväestön joukossa huomaa tummiin pukeutuneen huivipäisen karjalaismummon vieras muistaa taas olevansa enti-sillä laulumailla Kostamuksen seudun mennei-syys kansanperinne ja Kalevala ovat tärkeitä Kostamuksen oman kulttuurielämän kehittämiselle Kaupungin nuoret kunnostavat Kontokkijärven rantaan laajaa puistoaluetta Tänne nousee Kale-valapuis- to elävä yhdysside kan-sanperinteeseen Tietenkin Kostamuksessa har-rastetaan paljon muutakin kuin Kalevalaa Kaupungissa on kym-menittäin erilaisia harrastuskerho-ja judosta taidemaalaukseen myös Kalevalan mailla nuoret jär-jestävät disko-iltoj- a Kostamus on ulkoilua retkeilyä ja kalastusta harrastavalle unel-mien täyttymys Kaupungin lie-peillä hölkyttelijä voi törmätä kar-huun Kun Lönnrot lähti matkoilleen Karjalaan häntä varoitettiin asuk-kaiden vihamielisyydestä Pelotel-tiin murhilla ja ryöstöillä Kosta-muksella oli erityisen paha maine Karjalassa Lönnrot sai osakseen vieraanvaraisuutta ja ystävälli-syyttä — Kostamuksessa ei tah-dottu ottaa maksua ruuasta ja asunnosta kirjoitti Lönnrot mat-kapäiväkirjassaan Myös tänään meitä suomalaisia pelotellaan itärajan takaisilla kar-huilla Meille kerrotaan että rajan takana eletään ikävästi ja ankeasti kaikesta on puutetta Kostamuslaiset itse suomivat tuotannon palvelujen ja asumisen epäkohtia suorasukaisesti Puut-teita ei peitellä ne poistetaan Sen kuitenkin uskaltaa todeta että harvassa kaupungissa ihmiset suhtautuvat vieraaseen niin avoi-mesti ja ystävällisen uteliaasti kuin Kostamuksessa Karjalan kaivoskaupungilla on avoin katse JUKKA HEIKKINEN H f m Iitein S I 1 ! ~ fmmmm mmmffiMmmmm m t ! l~~jj: iM MmmMi!'' u ''V ??&% „'- -' 1 Y-i'ivÄv-f?- W-w '!r:' 'X vjisj&raivzsf&xsjy7 v A§ t "av: Wrzzwmmyr: % ZM% V1 'F — v & fe ras las 0mmm mx --siiaimmi t&f8iäivm%tm~~m JzäiJMM smmM O Kostamuslaiset ovat nuoria eri puolilta neuvostomaata saa-puneita Kaupungin oman kult-tuurielämän kehittämisessä Ka-levalalla on erikoisasema #Ä & fm?rfirMm 7 - wm w 4_ i - yj-- t xxt ol&v i?_j - " - ' - x- - -- ™nra™iS!M" b_ -- BB ' S Oh mmmjA D Kun Lönnrot kävi Kontokkijär-vell- ä rannalla seisoi kuusi taloa Nyt Kontokin itärannalla asuu lähes 30 000 kostamuslaista D Koko kaupunki juhli kun pre-sidentti Koivisto ja pääministeri Tihonov vihkivät Kostamuksen toisen ja kolmannen vaiheen 18 kesäkuuta - % '- - m kISII & IhpIb liÄrÄKvT ' "-- w - rHt_HMif i T : r ierF -- h r?F"sm iirr$~J-82tiS&rt"- : et tir! - m4?%-MmM- i I) J -- "'' Ma4rXm i BlIMIMBIllHI I ' f 4 t- - 'al iifflBslMaMBHIBBBHa D Kostamuksen vuoriteoll-isuuslaitos on kostamuslaisten ylpeys Laitos on päässyt palkin-tosijoille alan tuotantolaitosten välisessä sosialistisessa kilpa-ilussa jo kolme kertaa lyhyen toi-mintansa aikana ''HKRftf'1 |
Tags
Comments
Post a Comment for 000339