Viikkosanomat, November 02, 1976

              "KANSANMUSIIKKI ON
_—:— I
fe& Mini 'M$mä®&'--'Kra4'A'- ! tT ' Hf " ' ' ' - f
nSaAiTspAuKoUliNnNenASmSAestaorinpepliamljaonnnikaanssuaunsPooitrtiasjsiaa mRuuoustnaimemiaelämineesntariEpedliitmh anTnueojami mutta maan ainoa
parisen viikkoa sitten Kaustisten kansanmusiikkijuhlilla mestarejansa
— KANSANMUSIIKKI on
kuin versova puu aina siihen
kasvaa uusia versoja ja kel-vottomiksi
käyneet tippuvat
pois Kansanmusiikki on jat-kuvassa
liikkeessä Se kyp-syy
koko ajan se elää 'Mis-tiään- et'
soitossa ovat kuin
suola sopassa Näin määrit-telee
kansanmusiikin ole-musta
toinen tuoreista mes-taripelimanneista
porilainen
Edith Tuo mi
EDITH TUOMI on syntynyt
runsaat 69 vuotta sitten Pomar-kussa
köyhän hääpelimannin
Frans Lindforsin tyttärenä ja
asustanut vuodesta 1926 lähtien
Porin Ruosniemessä Myös
Edithin veli Arvo Lindfors on
mestaripelimanni Hän on saa-nut
tämän arvostetun perin-teenharrastaj- an
tittelin jo vuon
na 1972 — Ei Arvolla koskaan
muita harrastuksia ole ollut--
kaan hän on vaan soitellut to
distaa Edith veljensä puolesta
— Eikä me satakuntalaiset
kansansoittajat mitään peliman-neja
olla Me ollaan pelimanneja
kahdella ällällä ia soittimena
meillä on fiooli — — Edith ja
hsaa että isa:Fransin fiooh oh
lenästä tehtv ia siinä oli rulla
langasta kielet mutta kvllä soi
sekin komiasti"
SATOJA KAPPALEITA
ON MUISTISSA
EDITH ia Arvo (vetävät pari
- j
peliä" malliksi "Edith pelas priimaa ia Arvo piti paasia" eli
Edith soitti sooloa ia Arvo säesti
Heillä molemmilla on valtava määrä kansanmusiikkia muisti-sokkelois- sa
Edith on esiintynyt myös
maamme rajojen ulkopuolella
Hän kävi mm Kanadassa kana-dansuomalaist-en
vieraana
— Nipiconin ' museossa' Kana-dassa
soitin vii neljä tuntia yh-teen
menoon enkä yhtäkään kap-palet- ta kahteen kertaan vakuut-taa
Edith
muKuatnaakdinan kreerisrsouttltaavaEaditHhiälnlä noi-n mittäin sai museosta' muistoksi
puisen kauhan jollainen on Edit-hin
mukaan aikaisemmin annettu
"mm presidentti Kekkoselle
Englannin kuningattarelle ia
eräille muille tunnetuille henki-löille"
Arvo on varsin tunnettu kan-sansoitta- ia niin kotimaassa kuin
ulkomaillakin Hän on ollut kier-tueella
mm Ruotsissa ia Nor-jassa
Arvon viulusta irtoaa
polkka sellaisella' vauhdilla että
klauikutananthesaalinjsakalularinsosiinan vSaaioinkiaettuiAkpsyriyvadoeptmiätiäsä-sn-äa DOlkkaa 'TTalitvvn rvnii:„:ii_
simäAryo onkin omassa elemenl
rvtmimäi hnäunuiJnuiuejlneispkueKleee supmoaKluki-maalslse- a
MUKAVAA KUN JOKU
PILLIN MUKAAN HYPPELEE - KANSANMUSIIKISSA vie-hätt- ää kaunis ja ihmisläheinen
msmiiieteälloedmsitaäuäknavsaanakoamonussaiEnikmdkiutihasiikeknrii™aneocnin tä tarvitse soittaa ihan nuottien
mukaan vaan "pieni 'mistiääni-ki- n' on ioskus enemmän kuin paikallaan" — Ja se vasta on mu- kavaa katseltavaa kun saa jon- kun pillihsä jälkeen
f
Joka maakunnalla nn" oma' 'con_ T?vnr-Tn- - uaiiinfOir efii"ilf 'V-onnn- n sdiuikllkeintsuannHusaormjaaainnteunn'kuafnspaenlmimua-n--- ni tuntee io ensi tahdeista mistä
päin Suomea mikin kappale on öaiajKi unnan rannikon Kansan- - musiikissa kuuluui meren ääni
Siinä kuuluu ne monet vivahteet
joita merellä on mvrskvn edellä
ia heti sen jälkeen
KUKA TALLENTAISI
MUSIIKIN MUISTIIN
NIIN- - EDITHILLÄ kuin Arvol-lakin
on valtavat määrät musiik-kia
muistissa Se on heidän pääs-sään
sitä ei ole kirjoitettu nuo- teille eikä tallennettu nauhalle
— Kansanmusiikki on sellaista
että sen saa kuin lennosta kiin-ni
siihen ikään kuin uppoaa mu- kaan Sitä on niin helppo soit-taa
vakuuttaa Edith Helppoa-han
se tietenkin on jos sen osaa
Edith haluaa vielä lisätä että
kansanmusiikilla on oma teema
jota mikään nuottinikkari ei ole
tehnvt
Kansanmusiikki on sitä kan-sanperinnettä
joka häviää soit-taiie- n mukana jos sitä ei määrä-tietoisesti
rvhdytä tallentamaan
MEdeisthtariTpuehommai nnvienlvoittittatevlainn seanntios-o tä voimakkaamin ponnistele-maan
sen puolesta että kansan-musiikki
siirtyisi myös tulevien
sukupolvien käyttöön
— Vielä pitäisi tehdä kovasti
tvötä ia tallentaa vanhoja me- lodioita mutta milläs tallennat
'kun kukaan ei ole antanut min-käänlaista
apua Ei siihen yksi-nään
pysty
KANSANMUSIIKKIA EI
ARVOSTETA PORISSA
— PORISSA ei ole montakaan
ihmistä joka arvostaisi kansan-musiikkia
Kaupunki oi ainakaan
Se oli mm haalinut uuden mu-seon
avajaisiin jonkun sinfonia-orkesterin
vaikka varmasti van-hojen
rukkien ia kirveiden vie-ressä
joku riihipolkka olisi soi-nut
paremmin' toteaa Edith
— Toivoisin että Poriin saatai-siin
sellainen instanssi joka huo-lehtisi
mvös 'kansanmusiikista
ki niissä ei ole minkäänlaista
vhteistoimintaa tällä alalla Ei 'de harjoitustiloja ei opettajia
ei mitään vaikka soittajia kvllä
loytvisi
Kysynpähän vaan että keh
taako Pori olla edelleen niin kuin
kansanmusiikkia ei olisi olemas-sakaan
Sinfoniat ja jazzit kyllä
tunnetaan ia niitä tuetaan mut- ta kansanmusiikki on täysin
unohdettu Toivon hartaasti että
vähitellen herättäisiin sillä kohta
se voi olla liian myöhäistä
TYÖVÄENMUSIIKKI
AINA OLLUT RAKASTA
TYÖVÄENMUSIIKKI on ollut
Edithille aina rakasta — Kvllä
oli Kaustisillakin inahtavaa
kuunneltavaa kun kanteleyhtye
soitti vanhaa tvöväenmusiikkia
nPjoaeuihskmikaaonAntyiisönaavkäiesstniataäatttleuöelyenteyymilioeihssieäukusjriai
kun tapaa heitä niin paljon
Edith on nuorempana ollut mu- kana työväenjärjestöjen toimin-nass- a toiminuvtarmsinvösakptuiiuvhisaeksktiaasHtiän on Elä-kelais-et
r:y:n paikallisen osaston
ohjelmatoiminnassa Nyttemmin
muut kiireet ovat vieneet ajan
miltei täysin — Yli kuusi vuotta
opetin Eläkeläisissä kahsantans-sej- a ja olinvoimistelunohiaajana
ja mvös soittelin
Eläkeläisten puuhissakin pitäi-si
Edithin mukaan harrastaa ny- kyistä "enemmän mvös kansan-musiikkia
— Kun me viululla ve- dämme vaikkapa "Viaporin (ka-pinan"
niin kvllä siinä vhden
sun toisenkin silmät alkavat lois-taa
Ja kuin malliksi' Edith ja Arvo
nostivat viulut olkapäilleen ia ve-tivät
"Viaporin kapinan" sellai-sell- a tunteella että melkein mei-nasi
tippa heristä silmäkulmaan
Näytteeksi taidoistaan soitti
Edith vielä lempikappaleensa
Lullu -- polkan ioka" on isä-Frans- in peruja Arvo taas pitää eni-ten
itse' tekemästään Paluksen
polkasta Nämä kappaleet ja mo-nia
muitakin satakuntalaisia pe-lejä
oii jo vuonna 1972 levytetys-sä
"Satakuntalaisessa purpuris-sa- " jossa Arvo Edith ia kump-panit
esittävät taitojaan
m i ii'ii L i
1 1 iilir1 ' BrifMkVil "il iii i '7" ffrrvnTmnmSfVmm -- HKIiHmLJI '?!& f$t H4SESBBKBSS&f vv %v s - s s - s ''' '""
ENSIMMÄINEN porilainen mestaripelimanni on Arvo Lindfors joka sai tämän tittelin jo neljä
vuotta sitten Jousi liikkuu sukkelaan kun Arvo soittaa viulullaan rämäkän polkan
10 V Tiistai marraskuun 2 p 1976
i