Viikkosanomat, March 13, 1979

              t%'
Marraskuun 20 1 969 - Marraskuun 20 1 979
LASTEM OIKEUKSIEN PÄIVÄ
Lapset marssilla oikeuksiensa puolesta! (1 969)
Auteren takaa
Auteren takaa jo toiveiden
uus aika silmiini siintää
näen lasten otsilla seppelen
ja rakkaus kansoja kiintää
Mut kaunis on sentään toivoa
ja toivoa toisen verran
ja kauniimpi vieläkin uskoa
ett' aika se saapuu kerran!
{ Aku Päiviö
Ole hyvä lapselle
niin lapsi
on hyvä sinulle
Kirj Jacob Bull
Karen pudisteli päätään
Ja taas kuului metsän hil-jaisuudessa
hevosen kavioitten
kopse
'Ja mitä Gjermund sanoo!'
virkahti taas Karen Glomgaar-de- n
'Entä pappi!'
Ola Glomgaarden oli vallan
suunniltaan
'Mutta kyllä minä vain niille
näytän!' hän huusi ja nykäisi
vanhaa Harmoa ohjaksista niin
että se säpsähti
Mutta Karen-sisk- o virkahti
hiljaa:
'Tätä minä en olisi uskonut!'
'Enkä minä' vastasi Ola
Glomgaarden
'Mutta kyllä minä vielä' tuli
sitten
Sisar-Kare- n katseli mietti-väisenä
eteensä
Olakin näytti miettivän He
ratsastivat siinä vierekkäin ää-neti
Sitten katsahti Karen hä-neen
'Hänellä kuuluu olevan oi-kein
talo siellä' hän virkahti
Ola Eriksen oli vihaisen nä-köinen
'Sellainen talorähjä' sanoi
Erikoislaatuinen lasten
mielenosoitus johon osallis-tui
n 600 eri-ikäis- tä lasta
järjestettiin v 1969 lasten
oikeuksien kymmenvuotis-päivän- ä
Kaarinassa Mielen-osoituksen
yhteydessä esi-tettiin
seuraava vetoomus:
-- Olemme tulleet joukolla
kertomaan toivomuksiam-me
koska on YK:n lapsen
oikeuksien päivä On kulunut
10 vuotta siitä kun YK:ssa
kaikki sen kansat hyväksyi-vät
julistuksen lapsen oike-uksien
puolesta - Meillä on
omia toivomuksia Ne ovat
tällaisia:
Kun meillä on asia- a-hän
terävästi
'No enpä tiedä' jatkoi täti
hitaasti 'siellä pitäisi olla hy-vää
maata' lisäsi hän
Ola Eriksen ei vastannut
ratsasti vain eteenpäin
'Sikopainen!' kivahti hän
Karen vaikeni
'Poika on kunnon poika'
sanoi hän sitten 'Ja hyvää su-kua'
lisäsi hän
'Mutta minulle hän ei ole
kyllin hyvä' vastasi Ola Glom-gaarden
'Sikopaimen' virkahti hän
halveksien
Karen mietti
'Niin sehän siinä onkin pa-hin'
sanoi hän sitten ja suun ja
silmien ympärille levisi hymyn
häive
Silloin Olan sisu alkoi uu-delleen
kiehua
'Kirottu sikopaimen' huusi
hän Vanha Harmo sai näpäh-dykse- n
ohjasten peristä ja se
alkoi juosta hölkyttää sitten
nykäistiin suitsista niin että se
nosti päätään ja katsoi haalein
silmin
Silloin Karen hymyili oi-kein
'Eiköhän se siinä pahinta
MfWWI
kuunnelkaa meitä Kun kiel-lätte
jotakinselittäkää mik-si!
Pyörällä ajo on vaarallis-ta
Tarvitsemme pyöräteitä!
Koulutiemme on saviliejua
lähettäkää sinne soraa! Ha-luamme
oppia uimaan
meille uimahalleja antakaa!
Moni lapsi hukkuu opimme
hengenpelastusta uimahal-lissa!
Koulumme haisee u-se- in
tupakaltaei tupakoin-tia
kunnan kokouksissa!
Koulutiemme ovat pimeitä
saammeko lisää valoa!
Maantie on vaarallinen tar-vitsemme
leikkikenttiä!
Auta meitä tänään huo-menna
olemme jo isoja! -
olekin!' hän virkkoi
Mutta Ola vaikeni sillä he
ratsastivat juuri silloin Tegns-tadi-n
sivu Emäntä seisoi py-häpukuis- ena
kuistilla
'Tervetuloa takaisin' sanoi
hän
Ei kukaan vastannut
Hän oli ilmeisesti kylään
menossa
Glomdalenilaiset ratsasti-vat
ohitse päätään kääntämättä
emäntä jäi tuijottamaan heidän
jälkeensä
Sitten hän hymyili itsek-seen
niiskautti pyyhkäisi käsi-selällä- än
nenäänsä ja suutaan ja
lähti astumaan tunturitietä
Mutta Ola Eriksen katsoi
taakseen
'Kas niin' sanoi kiukuis-saan
'Nyt alkavat kielet laulaa
kylässä!'
'Sinäpä sen sanoit!' vastasi
Karen
Ja täydellisen hiljaisuuden
vallitessa molemmat vanhat si-sarukset
ratsastivat tietä pitkin
ylimenopaikan ohi ja sitten ko-tiin
'Ne ottivat vielä Ruskon-kin!'
virkahti Ola Eriksen koti-veräjäl- le
saavuttuaan
- Lapset täydensivät vielä
vetoomusta sanoittamallaan
Luonnonsuojelulaululla jon-ka
julkaisemme ohessa
toSo JKFro 1
f u I I[ m
Dcclaration of
(Maksettu ilmoitus
'Niin onko kummempaa
kuultu' vastasi Karen Häntä
hymyilytti
On kulunut viikko
Ola-isän- tä ei ole kuullut
mitään joen takaa Elvedale-nist- a
tuotu uusi ja se on
ylimenopaikan itärannalla
Glomgaardenista päin tulee
tietä myöten kaksi miestä ve-nettä
kohti
Se on Ola renkineen
Kummallakin heillä on kirves
olalla
Nyt astuu veneeseen
laskee kirveen kädestään ja
istuu keskelle venettä
Renki työntää veneen ran-nasta
hypähtää siihen laskee
kirveen kokkaan tarttuu me-laan
ja asettuu perään
Sitten meloo hitaasti ja
varmasti veneen virran poikki
Eriksen istuu huulet lu-jasti
yhteen puristettuina ja tui-jottaa
eteensä Kumpikaan ei
virka mitään
Viitisen minuutin kuluttua
laskee vene maihin vastaran-nalla
Ja molemmat miehet ot-tavat
kirveensä vetävät veneen
maihin ja lähtevät kulkemaan
pohjoista kohti Braatenin tietä
yhtä äänettöminä kuin yli sau-voessaan- kin
olivat
Eriksen on matkalla ha-kemaan
tytärtään
Kun on Braatenista sil-mänkantom-atkan
päässä py-sähtyy
Eriksen
'Sinä ymmärrät asian?'
virkkoi rengilleen
'Enköhän' vastasi renki
Luonnonsuojelu-Saul- u
(Kaarinan lasten Kfiioi Uu-nia
ja esittämä YK:n lap-sen
oikeuksien 10-vuotispäi-vän
mielenosoituksessa)
s1969
Kaukana Suonien maasta
hyljätty ranta on
Roskaa ja saastaa täynnä
ja ranta alaston
On kalat kuolleet järvien
ja ilolinnut metsien
Ja nenän tuoksu täyttää
vain paha löyhkäinen
Te metsät hävititte
ja kosket kuohuvat
Te kaiken turmelitte
kuin roistot kauheimmat
Sä älykkäinkö tämän teit
pois luonnon kauniin
meiltä
Sä itsekkyydessäsi
vain vaalit kuolemaa
Sä kerro lapsillesi
he voiko ymmärtää
oi kerran measi kaunis
ja täynnä elämää
Sä mammonaa vain
rakastit
pois luonnon kauniin
tuhosit
Sä lapsillesi
he voiko ymmärtää
Xl v-- k )
X IJr li lg V lCVar
on vene
nyt
Ola
hän
Ola
Ola
hän
Ola
hän
voit?
kerro
Tt
the Rights of the Child
- Helen Salminen)
'Joko hän lähtee kanssam-me
tai käy hullusti' sanoo Ola
Eriksen synkkänä Käsi puris-taa
kirveen vartta niin että
rystyt valkenevat
'Kyllä minä ymmärrän'
vastasi taas renki mutta hänen
kasvoistaan näkyi että hän
mietti jotakin
He jatkoivat matkaansa
kunnes saapuivat uudisraivauk-selle
Siinä he pysähtyivät äkkiä
molemmat
Pihamaa oli aidattu ja
kummastakin sekä vanhasta
että uudesta rakennuksesta ko-hosi
savu
Mutta metsänlaidassa puu-haili
Tore Braaten ja ajoi kiviä
ja puitten juuria Ruskolla
Ola Eriksen kalpeni kiukus-ta
eikä saanut sanaakaan suus-taan
Mutta renkipoika joka
katseli suurin silmin puhui
hänenkin puolestaan
'Tännehän on tullut oikein
talo' pääsi häneltä
Ola seisoi edelleen ääneti
Sitten sisu kuohahti
'Tule pois!' sanoi hän vihai-sesti
ja lähti suoraan uutta tu-paa
kohti Hän arveli Beritin
olevan siellä -
Renki seurasi
Mutta kun Tore Braaten oli
nähnyt tulijat sitoi hän Ruskon
kuuseen ja lähti sisään toisten
jälkeen
Hänen saapuessaan seisoi-vat
Ola Eriksen ja renkipoika
kirves olalla keskellä tupaa He
olivat etsineet Beritiä löytämät-tä
häntä
Jatk