Viikkosanomat, September 02, 1975

              WMMW3i
I mWÄi rrHJfmKW2W
M$ä'(&M?
~ : - K - 7V £::&%?&& anhiiiiifenelyöitti: myöskirt '§Hvrriv '" : o-- ' ' RlÄlniÄM - ÄliÄi
flH HT--
Curien
Nainen
yhteiskunnassamme
Tiede on kehittynyt jättiläis- -
mäisesti viimeisten vuosikym- -
menien aikana Mutta ne
tiedemiehet ja naiset jotka viime
vuosisadan lopulla valitsivat
tieteellisen tutkimustyön
elämäntehtäväkseen saivat
kokea että työskentely tieteen
alalla ei suinkaan ollut helppoa
Alkeellisissa oloissa ja ai- -
kuperäisillä välineillä he
joutuivat kokeitaan tekemään
Pienet ahtaat laboritoriot eivät
suinkaan olleet myöskään mi-tään
terveellisiä työhuoneita--
Yksi viime vuosisadalla syn--
tynyt puolalainen köyhä ja vaa--
timaton naisylioppilas muutet- -
tuaan Pariisiin raivasti tiensä
maailman suurten keksijäin
joukkoon miesten maailmaan
Kun hän sitten yhdessä yhtä
nerokkaan tiedemiehen Pierre
Currien kanssa keksi radiumin
sanottiin: "Heidän keksintönsä
ei ole ainoastaan alkuna uudelle
tieteelle ja uudelle filosofialle
vaan se antaa ihmiselle keinon
millä hoitaa erästä hauheaa tautia
- syopaa
Marie Curie o s Sklodowsky
oli syntynyt Puolassa v 1867
älymystöperheeseen Isä
professori-yliopettaj- a ja äiti piti
kouluajossa kasvatettiin varak-kaampien
perheiden tyttäriä
Jo pienenä Marie osoittautui
ihmelapseksi sillä nelivuotiaana
hän osasi lukea suoraa tekstiä
Kun hänen kahta vuotta van-hempaa
sisartaan opetettiin
lukemaan eikä se oikein käynyt
hyvin pikku Marien mielestä
hän sieppasi kirjan ja alkoi lukea
jolloin kuulijat olivat hämmäs- -
tyneitä ja ihmeissään Luettuaan
hän virkkoi:
— Se oli helppoa
Kymmenvuotiaana hän oli
edellä kahta vuotta vanhempia
luokkatovereitaan kaikissa
aineissa Päättäessään kim-naasi- n
16-vuotia-ana
hän oli
koulun paras oppilas ja sai kul-tamitalin
kuten hänen vanhem-mat
sisarensakin
Tsaari-Venäjä- n valtikka lepäsi
noina aikoina raskaana Puolan
yllä Kouluissa piti puolalaislas-te- n
lukea uskontunnustuksensa
venäjän kielellä ja kaikella
tavalla heitä nöyryytettiin
Nuoren tytön henkinen minä
nousi vastustamaan ja hän kärsi
suunnattomasti siitä kohtalosta
mihin hän joutui isänsä menetet-tyä
asemansa koulussa Isä
joutui lopulta ottamaan kaikkein
halpa-arvoisimp- ia töitä saadak-seen
hankituksi toimeentulon
perheelleen
Marie toimi kotiopettajat- -
tarena useita vuosia ja koetti aut--
taa vanhempaa sisartaan joka
opiskeli lääketiedettä Pariisissa
s
Sorbonnen yliopistossa Sisaren
valmistuttua lääkäriksi tuli hänen
vuoronsa auttaa Marie sisartaan
ja hän kutsui hänet Pariisiin jossa
hän heti hakeutui Sorbonnen
yliopistoon fysikaaliseen tiede- -
kuntaan ia sila tietä ihmemaansa
laboratorioon joka oli ollut
hänen unelmansa lapsesta asti
Hän herätti huomiota usein
kauneudellaan mutta hän ei
hakeutunut yliopistoelämään
Ihmettelyä herätti että nainen oli
hakeutunut tiedekuntaan mikä
oli ollut siihen saakka ainoastaan
miesten hallinnassa Mutta hän ei
kiinnittänyt huomiota muuhun
kuin opiskeluun
Marie avioitui nuoren nerpk--
kaan ranskalaisen tiedemiehen
Pierre Curien kanssa josta av- -
ioliitosta muodostui onnellinen ja
työntäyteinen Yhdessä he työs-kentelivät
kärsien usein aineellis-takin
puutetta He eivät halun-neethyötyäkeksinnöist-ään
vaik-ka
olivat niihin kaikki varansa
uhranneet Marie kirjoitti veljel-leen:
— Sinä et tiedä kuinka paljon
aikaa kärsivällisyyttä ja rahaa
tarvitaan mitä pienimmänkin
radium määrän erottamiseen
muutamasta tonnista raakamal-mi- a
He luennoivat ja oppittivat va-rojen
hankkimiseksi tutkimuk-siinsa
Heillä oli vapaamielisiä
ystäviä eteviä ja kuuluisia
tiedemiehiä jotka yrittivät heitä
auttaa mm saada Pierre Curil- -
le paikka Ranskan Tiedeakate- -
miassajokka toisella yrityksellä
onnistuikin
Marie Curie kaiken työn
lomassa lukee ja kirjoittaa tohto--
rin väitöskirjaa saadakseen
oikeuden Ranskassa harjoittaa
opettajan ammattia V 1903
Ruotsin Tiedeakatemia julistaa
että puolea vuoden fysiikan
Nobel-palkinnos- ta annetaan
Henry Becquerelle ja toinen
puole Pierre ja Marie Curielle
radioaktiviteetin keksimisen
johdosta
Heille sateli onnitteluja ympäri
maailmaa mutta ei vielä omassa
maassa Ensimmäisenä Sveitsi
tarjoaa loistavaa paikkaa Pierre
ja Marie Curille mutta jostain
syystä he eivät ota sitä vastaan
Heitä kutsutaan Englantiin Sak- -
saan ym maihin kaikkialla lois- -
tavia vastaanottoja ja saivat
tavata korkeita ansiotuneita
tiedemiehiä He olivat
maineensa kukkuloilla mutta
Curie-puolis- ot eivät jaksaneet
siitä nauttia niinkuin olisi
pitänyt
Mutta 1906 keväällä Pierre
Curie kuolee traagillisella tavalla
ja Marie jää yksin huoltamaan
heidän kahta tytärtään joista
Nobel-palkinn- on ija EVeäi sekä
Pierren yarihää läakäri-isää- l
Marie Curiella oli silloin
raskasta aikaa mutta hänellä oli
ystäviä jotka toimivat hänen
puolestaan Hänen maineensa
kasvoi hänen itsensä sitä tuskin
huomaamatta Kunniatohtorin
arvoja sateli monesta maasta ja
1911 Ruotsin Tiedeakatemia
myönsi Marie Curielle kemian
Nobel-palkinno- n täten tahtoen
tunnustaa niiden loistavien tut- -
kimusten joita Marie miehensä
kuoleman jälkeen oli tehnyt
suuren merkityksen
Ei ole toista tutkijaa miestä
eikä naista joka olisi katsottu
sen arvoiseksi että olisi myön- -
netty Nobel-palkint- o kaksi ker--
taa- - Myöhemmin Ranskan
Tiedeakatemian vanhoilliset her--
™U vapaamielisten ystävien
painostuksesta heräävät ja
maaravat Marie cunen noita- -
maan sitä tieteen haaraa jon- -
kaPierre Curie oli aloittanut
Hänet kutsuttiin myös
lääketieteellisen akatemian
jäseneksi kiitollisuudenosoituk--
seksi radiumin keksimisestä ja
uuden parannustavan Curie- -
terapian kehittämisessä
Myöskin Ranskan hallitus
yhtyi näihin kunnianosoituksiin
ja myönsi hänelle ja tyttärilleen
40000 frangin vuotuisen eläk- -
keen joka jatkuu perintönä hei- -
dän lapsilleen
V 1922 oli juhlallinen vaa-litoimitus
jossa akatemian pres-identti
Chauchard lausi
puhajakorokkeelta sanat: — Me
tervehdimme Teitä etevää op-pinutta
ja jaloa naista joka on
omistanut ja uhrannut elämänsä
tieteen hyväksi — me kiitämme
teitä kaikista palveluksistanne ja
olemme ylpeitä saadessamme
Teidät joukkoomme Te olette
ensimmäinen nainen joka
Ranskassa on valittu ionkin
akatemian jäseneksi Mutta
onko kukaan muu nainen ollut
yhtä ansiokas?
V 1920 Marie Curie kutsuttiin
Amerikkaan joka matka oli
hyvin onnistunut ja hän sai
laboratoriolleen vielä gramman
radiumia itsensä presidentti
Hardingin ojentamana
Rahoitus oli Amerikan naisten
keräämää Matka oli yhtämit-taista
juhlaa Huvittava tapaus:
Mrs Maolney joka järjesti
matkat kysyi Marielta: — Kyllä
kai Teillä on tohtorinviitta
mukananne? Täällä kaikissa
yliopistojuhlissa se on välttämä-tön
Marie vastaa: — Ei minulla
ole sitä mukanani koska minulla
ei sellaista ole olemassakaan
— Nytta täytyyhän yliopiston
opettajilla olla sellainen viitta?
— Niin se on totta mutta kun
olen ainoa naispuolinen profes-sori
Sorbonnen yliopistossa niin
olen jättänyt miespuolisille sen
kantamisesta koituvan ilon
V 1922 Kansainliiton
neuvosto kutsuu yksimielisesti
madame Curie-Sklodowsk- in
Kansainvälisen komision
jäseneksi johon Marie suostuu
Ansioluettelo ja kun-nianosoitusten
virta ei Marie
Curieen vaikuta Sama vaatima-ton
melkeimpä esiintymisessään
ujo ei ole ollut vaikuttamatta
omalla ihailua herättävällä
tavalla missä ikinä hän on kul- -
kenut Niinpä kuuluisa tiedemies
'""-"7'- 'r ' ' " ~-- — : j' rrr rrr'--- " #'' ' SMSäSR
Se titii vastaan siellä '"'' "?
harmaalla syksyn teillä
kun sade valui virtanaan
ja kuura peitti syksyn maan
Tyttö pieni sievä niin
puettu oli punaisiin
kai koulutietään taivalsi
mulle ihanasti hymyili
Tuo hymy lapsen kasvoilta
niin vilpitöntä vapaata
Mun mieli äsken lohduton
taas onnellinen on
Ulla
Albert Einstein on sanonut: —
Kaikista maailman kuuluisuuk-sista
on madame Curie ainoa jota
maine ei ole turmellut
Marie Curie kuoli Sancellemo-zi- n
sanatoriumissa 67 vuotiaana
Lääkärit jotka olivat läsnä ja
tutkivat lopullisesti totesivat
että hän kuoli tieteensä uhrina
radiumiin
Heinäkuun 6 pnä 1934 Marie
Curie siirrettiin kuolleiden kai- -
mistoon ilman mitään puheita
ilman surusaattoa ilman kun--
nianosoituksia ilman yhdenkään
virallisen edustajan läsnäoloa
Hänet haudattiin rakkaiden
omaisten ystävien
työtovereiden saattamana
rakastetun avoimiehensä arkun
Hänen veljensä koirista ja hevosista mutta muis-heit- ti
avonaiseen hautaan koural- - takin eläimistä
lisen Puolasta tuomaansa mul- -
taa
Hautakiveen ilmestyi uusi
nimi: — Marie Murie Sklobovvs-k- a
1867-193- 4
Vuotta myöhemmin ilmestyi
tieteellinen teos jonka käsikir--
joituksen hän ennätti tehdä ja
kantaa nimeä "Radioactivite"
— SP
(Tapahtumatiedot Eve Curien
kirjasta Äitini Marie Curie)
S~yksyn KUKKUSIQ
Kiitos kukkasista rakas
jotkat kätki syksyn syli
halla kun jo lehdon lakas
kulki kukkasarkain yli
Kiitos niistä! Virpi vienoin
vaikka itse Het sä armain
myöhäissuven helve hienoin
min soi mul la syksy harmain
— Kössi Kaatra
tyynet
Sinä saavutit määränpää
tänne
JOHN
nuoruuden
Rakkaudesta min mielle
parhaintas
Siunaamme sun
"kuudes aisti"
yläpuolelle
Maailman tieteellisessä lehdis-tössä
väitellään yhä onko UriGel-le- r
tavallinen taikuri vai todelli- -
nen ajatustenlukijia Tässä väit-telyssä
pyrkii unohtumaan
pääasia aistiemme ulkopuolella
tapahtuvan havaintojenteon tut-kiminen
Eläinlääkäri tri W J
Tarver on jo 7 vuotta sitten
kiintoisia kokemuksiaan
elämistä joita ei ainakaan voida
syyttää vilpistä (New Scientist
oli koiratarha
missä oli joukko koiria
hoidettavana arvionsa
joka 10 koira oli "sel-vänäkijä"
tai sentapaista:
kun esim koiran omistaja oli
lähtenyt parin viikon lomalle ja
tuonut koiransa täysihoitoon
koira tuli erittäin levottomaksi
juuri päivänäjolloin omistaja
lomalta kotiin Eräs sonni
johon tri Tarver oli "tutustunut"
tehden liekkauksen ja hoitaen
sonnia sen jälkeen alkoi mylviä
aivan erikoisellatavallajoka kerta
kun tri Tarver autossaan kääntyi
valtateiltä sonnin kotitaloa kohti
ennen kuin oli
näkyvissä tai kuuluvissa
autoihin se ei kiinnittänyt mitään
huomiota
Kuten tunnettua tällaisia
havaintoja on paljon etenkin
Suuremmeistä
— Olen kuullut kerrot-tavan
yhtiö tehdä jo-tain
vanhain työläistensä hyväk-si
Kalle: — No mitähän se olisi?
Iikka: — Kun mies on yhtämit-taa
ollut 25 vuotta pal-veluksessa
annetaan hänenne
kultareunus takin kaulukseen
Kauneimmat syksyn ruusut
BRUCE
NARHIN
muistolle
syysk 28 pv 1973
St Catharines Ont
Ikävällä muistelee
Isoäiti Ester Viita
St Catharines Ont
J£" tBj
perheineen
KUOLLUT
Syvästi ja kaipauksella ilmoitamme että puolisoni jaäitini
TYYNE SALO
(O S Savolainen)
nukkui ikuiseen uneen lyhyen sydänsairauden kotonaan
Schumacher Ont elokuun 24 pv 1975
Tyyne oli syntynyt Suomessa Hiitolan pitäjässä 18 päivä
1901
Vainajaa lähinnä kaipaamaan jäin minä John hänen puolisonsa
tytär Salme hänen tyttärensä Carmen ja miehensä Wayne
Thunder Bay Ont veli Santeri Laine perheineen Timmins Ont
sekä muut sukulaiset Canadassa ja Suomessa ja laaja tuttavapiiri
Porcupinen Suomalaisten keskuudessa joiden kanssa hän asui ja työs-kenteli
viisikymmentä vuotta
Vainaja haudanlepoon elokuun 27 päivä 1975 suuren
sukulais ja tuttavajoukon saattamana Tisdale hautausmaahan Hau-tauspalvelun
suoritti Pastori J Paukkunen
Elon polkua viidessä kuljettiin
sekä ja myrskyt kestettiin
ensiksi
Minä jäin kulkemaan
Kiitos hoivasta lapsuuden
Kiitos päivistä
annoit
Ohjasit askelta hyvän teille
Annoin eestämme
Äiti muistoas
SALME
ker-tonut
40:210) Hänellä
aina
Hänen
mukaan
jotain
sinä
lähti
paljon auto
Muihin
Iikka:
että aikoo
yhtiön
kuoli
suuren rakas
murtamana
lokakuun
yksi
yksi
saatettiin
yksin
13