Vapaus, July 14, 1953

              Ilmesty JiisUUm. torstaisia Ja lauantaisin Perustettu vuonna 1917 Ganädaa^«ttoai«lidist«n Usenäinan lyövienlolUl
$1 — Voi. X X X V I vuosikerta Sudbury, Ontario Tiistaina, heinäk: 14 p. — Tuesday. July 14, 1953
ritannjan ja Ranskan ministerit
aativat "Neljän Suuren" kokousta
Ues jarruttaa vaatimalla emiakko-ehtoja;
kansat kokouksen kannalla
^Vai^hington. —; Sunnuntaina tie-'
doiTettun. etta .•'icolmen: suurenv-.urio-injn-.
sienen konferenssissa . -tcihdaan
manj^antaina päätös "Neljän Suuren
neuvottelujen •: jarjesetamissuunnitel-mista
Saatujen, tietojen mukaan B r . t a n -
niaii Ranskan j a Yhdysvaltain..ulko-miniscerien
konferenssin .kahdessa.
ensiniinäucssa , istunnossa kuultiin
Britannian v.t. ulkoministeri lo: r d i
Salisburyii j a Ranskan ulkoministeri
Georges Bidaltin.. vaatimukset, etta
Neljän suuren .— pääministeri Ma-,
lenkbvm, .'paammisteri Churchillm,
presidentti Eisenhoverm ja päami.
nistcrr L a n i e l in konferenssi on he-.
tikciitaisesti 'järjestettävä; •
. N i in yleismaailmallisesti hyväksyi _
tjksi en t u l l u t tämä; Neljän Suuren
konferenssin vaatimusehdotus,. etta
valtios:nteeri John Foster DuUeskaan
ei. enää vastustanut avoimesti s ta,,
vaikka han vaatikin Iisakeskustelua
siitä, mitä .on..tapahduttava ennen
Neljän Suuren, konferenssin järjes­tämistä
D u l l e s a n t o i ymmärtää, toisin k u :n
jwamin:eteri C h u r c h i l l , joka ei aseta"
mitaan ennakkoehtoja Neljän Euuren
konfcrsnss.llei hän.haluaa länsivalto-..
jen.cnnakkosopimusta Saksan yhdis-taaiisas.
asta, j a länsivaltojen niistä
tavoitteista, joita er voida. toteuttaa
ilman yhte.stoimintaa Neuvostoliiton
kanssa.
Presidentti Eisenhowerin tiedetaan
• olevan kylmakiskoisen Neljän Suuren
. k c n f erenssm 'jarjestamisehdoiuksen
suhteen, mutta loordi Sallsburyn ja
:mr. . B i d a u l tm sanotaan esittäneen
seuraavia perusteluja Neljän Suuren
kcrkeunman portaan konferenssin
jar^estanjisraatimuksensa tueks.:
• -1. Lansi-Euroopan kansojen kes.
kuudessa,, on * syvällinen ja laajalle
levinnyt .käsitys,.-etta Neuvostohiton
kanssa pitaisi • ottaa välitön, yhteys
maailman jannitysCilanteen huojen-tamiseksi;
.2. On tarpeellista kokeilla. Neu^
vostoli.ton julistaman rauhanohjel-man
rehtiyttä;
3. On vaikea määritellä länsimai­den
ohjelmaa maailman rauhan h y ­väksi
selvittämättä Neuv'ostolnton
ohjelman rauhanomaisuutta tai
hyökkaysiarkoitusta;..... \
. . . V i r a l l i s e t p i i r i t korostivat sunnun^
taina sita seikkaa; etta B r . t a n n i a n ja
Ranskan ulkoministerit eivät ole vie­lä
päässeet-, v a l t i - s i h t e e r i Dullesin
kanssa yksimielisyyteen '.'Neljän suu­ren
'.'konferenssin jarjestamisasiasta..
ta.
Käsitys on, etta tama ulkominis­terien
konferenssi • päättyy tiistaina
j a sen jälkeen j u l k a i s t a a n yhteinen'
tiedonanto konferenssin. tekemista
päätöksistä ..sisältyen taihan l u u l t a,
vasti myös paatos. Neljän Suuren
konf erenssm-jarjestamisasiastä.
Rheen lausunto pani
USA:nkin protestoimaan
Robe|r^on•I^lee "sopimuksesta" on
annettu kaksi erilaista selitystä
Tyypillistä liberalis­mia
sanoi Coldwell
Saskatoon. — Lopetettuaan vaali­kampanjansa
Saskatohewanissa, C C -
. F : n kansallmen-jchtaja. M . J . C o l d -
welle suuntasi viikon lopulla m a t k a n ­sa
rannikkomaakuntiin missä han
puhuu puolueensa ; puolesta tulevat
nelja viikkoa. .
.Rannikkomaakunnista mr. Cold-well
palaa takaisin Saskatöhewamin
elokuun 7 paivana, s i l l a tama maa^
kunta on C C F : n voimakkain t u k i k o h ­ta.
V i i t a t e n liberaalien äkkifheraami-seen
kansallisen . terveysvakuutuslain
laatimisen tarpeellisuuden suhteen,
mri Cold\vell sanoi taalla pidetyissä
•vaaUkokcuksissa, etta se edustaa
"l>-ypillistä liberalismia". Liberaalit
ovat vaal.en a i k a n a - a i n a h y v m a n t er
h a l l a lupaustensa suhteen sanoi h a n .
Canada voi tulla
pakoitetuksi
vastatoimenpiteisiin
Vehnälautakunnan edustaja muistuttaa
että Canada ostaa USA:sta enemmän
maataloustuotteitakin kuin USA täältä
Kolme saman perheen
jäsentä hukkui
ruuhen kaatuessa
Parry Sound. —- Saman perheen
kolme jasenta hukkui sunnuntaina
kun. heidän, ruuhensa kaatui 7.5 jaar­d
in päähän rannasta Shavi-anaga-j
a r v e l la
Hukkuneet ovat'.; 41-vuolias- R ay
Myles ja hänen 37^ vuotias vai­monsa
Marjone seka heidän l l-\'Uo-t
i a s ' tyttärensä Vera. Eileen.. Heidän,
17-vuotias poikansa Gcrdon-.iMyles
j a ' 31-vuotias kumppaninsa Lloyd
Ferns pelastu.vat.
. \Va!.hin!;ton. — Vaikka Canadan.«-
vehnälautakunnan ^: paakomissioneri
George M c l v o r sanoi, ettei Ganada^
ole mitann kostotoimenpiteita suunr
uitellut, h a n ' an.toi kuitenkin v i i k on
l o p u l l a taalla selvästi ymmariiia,: etta
JOS Yihdj-svalhit va)'neniaa uhkausten-sa
mukaisesti- kauraostohuiaan - C a -
nadasta, se saattaa muodostua t e k i ­jäksi,
joka vähentää. Yhdy.svaltain
tehdastuctteiden.: j a vissien maata­loustuotteidenkin
ntyyntia Canadaan.
•Mr. M c l v o r - v i i t t a s i , s i i h en . t o s i a s i ­aan,
että Canada ostaa Ylidysva Ilois­t
a enemmän maataloustuotteitakin
mitä se saa myydyksi Yhdysvaltoi­h
i n kuten Canada ostaa yleensä
m u l t a k i n tavaroita, enemmän Y h d y s ­valloista
mita tasta maassa.myydään
räjan eteläpuolelle ja h a n v a r o i t t ii
" V a i k k a Canadan valuuttatilanne
on hyvä, m i n • Y h d y s v a l t a i n kanssa
käydystä kuupasta tuleva dollarlva-
'jaus muodostaa tekijän, j o k a j a n n i tr
tää Canadan ekonomiaa, eika. s i ta
voida kehittää luan pitkälle.". - .
"Tässä tilanteessa" jatkoi Mclvor,
•'mc emme halua: nahda mitaan sel­l
a i s t a kehitystä! mika lopputukosena
vähentäisi meidän- dollar.tulojamme
Yhdysvalloista Ja .samalla, kertaa te­kisi
Canadallc vaikeammaksi tuotr
l a a ei vain teidän lehdasiuottcitan-ne,
vaan myös. p.uuvjllaanne, mais­sianne,
sitruunahedelmiännc •. sebx
valmistettuja hcdelmmnne ja kasvik-.
.sianne..'v.
Bushelikaupalla
vääriä ajatuksia
sisältäviä kirjoja
Tapa. — Tampa Tribune Mcdoltti
lauantaina; eUa Brooksvillc.ssa Pia
sijiui.sevasta yleisestä kirjastosta on
poistettu "bushelin k o r i l l i n e n " sel­laisia
kirjoja, jotka on Iuok'.teltu
'•epari.ncnkk.ilaisiksi". M a i n i t u n leh­den
seio.stuksen mukaan tä-mk on
cn.s.niinainen kerta Amerikan . nis-toria.'
5.'-a j o l l o in kirjastosta on pois­tettu
vaarin (kommunisliseslli ajat
tele vien kirjoja. .
. Kirjastoktjmilean V ja.scn, eversti
Paul B. Parkens vahvisti tiedon, etta
".'.0: kirjat j a julkaisut, on i>oistettu
kirjastosta, mutta . kieltäytyi.. f.ano-masiä
m i l a .on n ä i l l e kirjoille tapah­tunut.
Parker s»noi, etta han toimi ' ' y h ­den
miehen komiteana" m a a r i i c l t a -
CSRA sen. i n l l k a poistetaan hyllyiltä
kerettiläisinä kirjoina:
Neljän lapsen isä kuoli
tapaturmaisesti
Acton. — 38-vuotlaan W i l l i am J .
HodKinsin pahasti raadeltu ruumis
löydettiin /sunnuntaiaamuna rauta­tieltä.
Tämän guelphilalscn. miehen
uskotaan jääneen j u n a n alle kävele
icssaan radallai Häneltä j a i vaimo ja
nelja lasta.
..>Iunsan.—: V a i k k a , aikaisemmin "oli
annettu, ymmärtää, että jpresidentti
?i5eDhQwerin enkoislahett-ilas .'Wa!lei-
.Pvobertscn ja Syngman - Rhee olivat
. iiaasseet • yhteisymmärrykseen ;Kore--
an. valirauhakysymyksestä, Syngftian-flhee
.antoi kiutenkm sunnuntaina
'•selityksen"; jonLu^ mukaan hän • a n ­taa
ymmärtää, etta välirauhasta tu-,
lee vain hetkellinen verenvuodatuk-ien
keskeytys.
... K o r e a n • Kansantasavallan' halli­tuksen
tiedonannossa sanottiin maa­nantaina,
etta Robertscnin ja Rheen
fopimu"Ksesta annettu lausunto . " ei
<<nna tpkcita suta-, e t t e i ' Syngman.
Rnce tule murskaamaan' valirauha-
Eop.musta".
Robertscnin ja Rheen . neuvottelu-,
jcn paat.yttya julkaistussa, yhteisessä
:liusunnos.va ;. annetaan . ymmärtää,
vaikka asiaa ci n i i n sanotakaan suo-;
raan,, etta . Rhee^ o.sallistuu välirau­ha
scpimuirjen - allekirjoittamiseen. ^
Robsr-ison.-v sanoi : teistä ;yhtei.5cst-;v
iausunnosta . Eanomalehtimiehille: '
;... M e emme • olisl. antanut sellaista
lausuntoa,,,JOS meillä ei olisi" laetta,
*'-ta presidentti Syngman Rhee an-yhteistoimintaa
aselevon .järjes-t'-
im..scssa."
M u t t a - .Soripps"-HQw'ardin^ kirjeen-,
.vaihtaja . J i m Lucas-kei-toi Syng.man
Hhee'i. myöhemmin^ sanoneen i . v
•.:. -''MB emme hyväksy välirauhiia,
Mutta me olemme suostuneet sii--
heric ettemme häiritse sitä kolmen
_ kuukauden aikana."
Robcrtsonin sanotaan Tokiossa - i l ­maisseen
tyytymättömyyttä' Rheen
lausunnosta \ j a korostaneen, etta
"meillä on sopimus (Rheen kanssa)-
s i i h en pistee.seen asti, etta olemme
-^•almuta, valirauhasopimuksen . a l l e -
k i r j o i t t a m i s e e n . " • :
Korean Kansantasavallan ja K i i ­nan
vapaaehtoisten • valirauhaneu-:
Kirjojen polttaja McCarthy sanoo
Syngman Rheeta
datta.maan valirauhasopimusta, ja
samalla s i l a , etta Rheen " v a p a u t t a ­mat"
27.000 sotavankia luovutetaan
'lopimusten muiuisesti puolueettomi­en-
maiden edustajista^ muodostetun
kofhissjonin huollettaviksi. :
. l a m a sotavankien; m!elivaltr.inen
"vapauttaminen" ja Syngman Rheen
jarru'i.us. on pitkästynyt: useita viik­koja
: va Imuksi hyväksyt y n v a i i r u u n a r .
sopimuksen allekirjoittamista.
Valirauhaneuvottehjat .. kokcciiitui-vat
kaksi .L';rtaa sunnuntaina;- . -;:
Ruokaakin käytetään taas
"kylmän sodan" siirroissa
Itä-Saksalle tarjottu ruoI<ja-apua
Neuvostoliiton mustaamiseksi
Wa5hjngton. y-r Tur/autuen presi- kat. Tasiä huolimatta ' A m e r i k an
. d c n i t l Hooverin l a i l a ruokatavaroilla j Äan:" laajalti Eirrocppaan t a t a - a v u s -
PQlitikojniseen, j a samalla johdat- tustarjousta" suurena inhimillisenä
; toimenpiteenä tarvitsevien' ävtistamir;
seksi, puhumatta rnitääh.siitä..'.että. se
von ' kylthän/sodah. huoma ttava s irtd'.'/
kuten asiaa', ori tällä puolen •Atlantin
selitetij-.
P c l i i t t i s e t huomibitsija.t', -ovat',, v i i ­tanneet
.nr:.-ös.'siihen tosläs • aän.' että
taakseen,. maaiLman yleistä mielipi-
'•leita pois s.itä. etta Yhdys/allat
i^iunnittelee ruokatavaran dumpingia
Eurooppaan, presidentti .Eis2nhower
. tarjosi'' lauantaina Moskovalle 515.-
0:o,OCO arvosta viljaa 'Itä-Saksan
• fialicaisten'' • ruokkimista-l?ärten.
; Tätä toimenpidettä on •Wäöiing.
•on.ssarj-l stettv 'kylmän sodan Tiuo-mattavaksi
siirroksi" jonka pitäisi
panna; Neuvostcluton nurkkaukseen
s.käli, etta sen täytyy joko hyväksyä
- k a p i t a l i s t i en ^jivustuksen : j a siten^
tunnustaa etta Saksassa tervataan
ruokatarpeita; tai sitten: jättää mz-h-dolhseksi
selittää Itä-Saksalatsille,
ettei Moskova anna heidän saada i l ­maista
vehnää Y h d y r / a l l o i s U . ;
Yhdysvallat- ei
Lupaa iisäoikeuksia
itsenäisyyden
elikäisemiseksi
^ . . p a r i s ' ' - - . Ranska^^ uusi.päämJniste-ri,-
Joseph Lahiel, on •.valmis neuvotte;
lehiaan I n d o - K i i n a n . k^
t k ' h Vietnamin, Cäriibodian' j a 'Lao'-
sin:. kanssa 'laajemmasta J
vottelijat ovat vaatineet Y K Ita t a - de.sta. lausTii hallituksen puhemies
keita, etta Syngman Rhee tulee nou- viikon vaihteessa taalla. T a m a seu­raa
hänen heinäkuun 3 p n a lehtya
lupaustaan .laaje.mmän itsenäisyyderi
myöntämiselcsi .isiirtom vaatia
muksesta..^ '
Tähän-säiakka.ei mikään hastä k o l -
meiSta:osävaitiostä ole. antanut,:y
iistä • yasiausta; .ehdotukseen,'.":.iiitiUa
sekä;'Vietnain että, Laos P
hj-v-ällä,,ottaneet.ehdotuksen'^
'. kuiJltuaäri . ehdotukseri; C ä m b^
kiiningäs vaati ^itsenäisyyden mjtSn-:
täm istä ensiksi' ja.. v a s t a ^isitten. rieu
v o i t e l u j a ; iHän' e l ;k
naah hy 1 jänhyn;. ehdotusta; ;-,
; Kefrotaan, .'-^
I nisterin ;-,uusi a>o^ tulee; poista-:
maan ;':;ilkkehoiiittjkset" jase^
mihkääniaisia' ehtoja välla
sessä.; .'.Samat lähte'et;:niy6ikin;L;3iT/0r ^
ya.t hänen!'ölleeh m^^
läniääii • k a i k k i ; 19.; v u
maapolitiikan .jätteet
K i i n a n hallinnasta. ;• .
i ; M i t e n .laajaa itsenäisj-yttä Laniel
on valmis myöntämäähnäiemme vas­ta'
k u n neuvcttelut alkavat....",
; L a n i e l toivoo tällä J t a v a l l a saavan­sa
enemmän p a i k a l l i s t a apua sodassa
Vietnamin joukkoja vastaan, joten
R a n ^ a voisi vähentää o.mla sota-joukkojaan
ja suuria solamenrjjaän.'
; .Muj.:a kuitpnkin IäJikuio:.aisuudes-^
sa Ranska yöi joutua lähettämään
lijsää. -joukkoja Indo-Kiinaan.rHäns-
Rheella oh muitakin "ihailijoita"
Yhdysvaltain senaattorien joukossiai
Korean sopimusta
Washington. .—. Epaamcrikkalai- ;—'•^"'•••'•''K'- ' • '
sestä , noilajahdifitaan . kuuluisuutta i . Y Km YleiskökoUS '
saanut senaattori Joseph R. M c C a r - ' u ^ c i i f o l o n i ä ä ii
thy .R-Wiss» yli.sti viikon l o p u l l a'
Syngman Rheeta, j o k a on viikkokau-
.«ia' j a r r u t t a n u t valirauhasopimuksen
allekir.joittami.sla.
K i r j o j e i v polttamista vaativa. ja i h - :
misten mielipiteita sensuroiva senaat­tori
-McCarthy sanoi :-
"Minun mielestäni Synirman
Khee on yksi kaikkien aikojen
.Kuunn patriootti. Minun kasityk^
scni mukaan han suorittaa suu-,
rcnmoista tyota maansa suojaa-
: miseksi. Minun miclentänlSynif-
. man Rhee on ehdottomasti oi­keassa.
K i r j o j e n poUlaja M c C a r t h y c i k u i - .
tenkaan ole ainoa Syngman Rheen
Ihailija - Y h d y s v a l t a i n . . . senaati.ssa-,
Wash;ngt.onlssa on Ic/iamassa .sel­lainen
- kksity.s; että .Syngman Rhee
on saanut jarrutukselleen ainakin i
t a k t i l l i s e n " - hyväksymisen • erittäin -
varkutusvaltaisclta senaattorien r v h - ;
m a l t a . : "Rheen "ihailijain.vjouko;-;.Sc«
m a i n i t a a n sellaisia "voimamlehia"-.
k u i n entmniistorynman.vt. puhem:e.s...;
senaatt-ori W i l l i am K . Knowland (R- i
Cal;) .ulkoasiain valiokunnan jasen H.
Alexander S m i t h i R - N J r ja.ljon.oo)-
lisesti Joseph R. M c C a r t h y (R-Wis; ;
Senaattori T a f i — joka julkt.Sf'»';^. •
puhessaan kehoittr Yhdy.svaltoja "u-n-;
hoittaman Y K m " Koreassa ja rat­kaisemaan
Korean kysymykset "yk-.
sinäan" kuten.Synkän Rhee on s i t -i
i c m m i n vaatinut, sanoii "Minä u.skori j
Ottawa.—- Canadan ulkoministeri
Pearscn, joka on samalla Y K : n
Yleiskokouksen presidentti, Jausul
täällä sunnuntaina, etta hänellä on
tarkoitus kutsua Yleiskokous heti k u n
K o r e a n aselepo on allekirjoitettu,
m u t t a Cl ennen.
Pearson ilmaLsi, etta hän on saa­nut
useampia kaapeliaanomia Intian
pääministeri N c h r u l i a . joka o n .esit­tänyt
yleiskokouksen koolle kulsu-mifita
heti. Tavallinen vistuniokausi.
a l k a a vasta syyskuun Ib pnä.
; . " N y t tuntuu . olevan oikein hyvä
mähdoll:Kuus. etta aselepo allekirjoi­tetaan
muutaman, paivan kuluttua
j a jos n i i n tapahtuu; kutsun heti Y.
leiskoköukscn koolle' . l a u s u i : Pearson.
Pikkulapsi hukkui
lammikkoon
Oorche«ter. — V a j a a kaksivuotias
Robert James Bra u nd h ukk ui puoli -
»en aikaan sunnuntaina kotinsa ta­kapihan
puutarhaan lahteen muodos.
l a m a a n lammikkoon oltuaan kateissa
Väin .5 minuullia...
—; ' ' ;
Tekstliliunio vaatii
rajoituksia USA:n
dumpingiile
Toronto. — E d w a r d . C . C l u n e y t c k -
stiilityöläistcn uniosta, on • ehdotta­nut
kuot^isystec4nlä lokstiilituonnin
rajoittamiseksi varsinkin Yhdysval-.
loista.
" S a m a l l a nikan k u n tekstiilien tuon­t
i on saavuttnnut uusia ennätyksiä
on Canadan 729 tckstiilitchUia.ssa v i i -
hentynyt työläisten lukumäärä yli
8,000 vuoden sisällä", han lausui.
' ' V a i k i .u ky.-symys estetullelsta ja
kansainvälisestä kauppapolitiikasta
on.monimutknnen ja v a l k e a , : l e k s t i l l!
t y o l a i s K n unio uskoo, etta m l H l t a ­hansa
maalla on oikeus ottaa kiiy-läntoönkuota
järjestelmä ; t a i : m u un
keinoja suojatakseen tuikeata t e o i l i -
suudcn alaa tuholta", .sanoi unlon
johtaja.
" E s im eri.', k s i Yhdysvallat, josta
t a l l a kertaa tuotetaan kaikkein eni­ten
tekstiilin Canadaan, käyttää kuo-tajArjestelmaä
nvallofarmnrien ja
usean täiltean teollisuusalojen lyö-lal.
sten .';uojelemiseicsl'", hän sanoi.
: Han .sanoi u n l o n olevan sitä mieltä,
että suuri osa nj-kyisistä t e k s t i i l i -
tuonneista Ylidysvalloi-sta on ylituo­tantoa.-
jota vlnhctetaän tänne käyt­täen
hyödyksi hclkl.MUksin CaniMlan
"dumpinki"-vastalse.sstt . lainsäädän­nössä.
Vuoden 1953 ensimmäisen neljän­neksen
aikana tuotettiin Yhdysval­loista
rayon- ja m u i t a ; kolnolekoLsia
k a n k a i t a 9,245,000; ncllöjaardiä kun
vastaavana aikana v. 1952 tuotiin
5.324,000 nelibjnardia; Tämän vuoden
ens.minai«cn neljänneksen aikana
.puuviUalMnkaidcn tuonti nousi u u ­teen
ennätykseen, ollen se 62,736000
ncliöjanrdia kun vastaavana aikana
cdelllsenävuonna tuotettiin 45,213.000
ncllöjaardiä. Tuma . n on cn.simmäi-nen
kerla kun tuonnit, ovat ylittä­neet
iiotit^oliLsuuden tu.itnnnoii, .
Canadan tekKtiilllaltckset v; 1951
tyydyilvä. ,68 -.prosenla kotlmalaesta;
kulutuksesta, mutta Jo« nykyinen
suunta. Jatkuu, - n lm tänä vupfina sc
tuottaa:. vähemmän isaln piiolet ko-timalsesta
tuotannosta.
-TekstllllteöllIsuJiis Cahadassa: tällä
kertaa ..luotaa Vain i i . 70 prosenttia
s i l t a mita/sc voisi tuottaa/ Tyoläistc'n
niaara on laskenut. 10'l;234'lbt tanTml-*
kuussa V . 1951 fi3;1.20 icen;tämän vuo­den
lammlkuuAsav Sen lisäksi monet
tryölaifict työcKentclevät tavallista
lyhkaLsenipäii työviikkoa j a heitä u h ­kaa
vielä pienemmät ansiomahdolli­suudet
kun monrtt tehtaat suunnit­televat
l.'a5äk.si maksutomla " v ä l i a i ­k
a i s i a " tyoHtacirolllamlsia. . :
Erotettu kaikisra luottotehtäviatä ja7
puolueesta, joutuu syytettynä oikeuteen
Moskova.— Neuvostoliiton kom-
;inuiiisUpuolueen äänenluinnattaja
/Pravda syytti vUkonvalhteeua,
, vettii varapääministerin Ja. aisäml-nistcrin
virasta sekä puolueen kea-kuskomltcan
: Jäsenyydestä erotet­tu
LavrentlBeria, Jota nyt syy-
;: tetään Imperialististen valtojen
hyväksi suorittamastaan maanpe­toksellisesta
toiminnasta, on yrlt-
;tänyt virheellisen kansalUHUuspo-;
litlikan varjossa kehittää erimieli­syyksiä
Ja vihaa Neuvostoliiton eri
kauMoJen Ja: rotujen välille.
Samanlaisia syytbksiä esitettiin tu­hansissa;.
JouK^kokokouksissa missä
keskusteltiin Bci'ian cdcsottamisistn
ja hyväksyttiin hallituksen tolmch-pitect
häntä vastaan.
Puhuen .Kievissä pidetyssä ko-
. kouksessa, ukrainalainen kirjaili­ja
Alexander Kornclchuk. Joka on
Ukrainan hallituksen ensimmäi­nen
varapresidentti, esitti syytök­sen,
että Beria yritti tahallisesti
kehittää erimielisyyksiä venäläis,
ten Ja ukrainalaisten välillä,
Pravda kuvasi Bcrlan cdesottaml-sla
seuraavasti:
::'Aidinmann pettäjä, puolueen ja
kansan yiholllnen, porvnrllllncn rcne-gantti
Bcria yritti erilaisin viekkain
keinoin heikentää Neuvostolitton
(kansojen J^tävyyttä . i .
' VOllen . taistelevinaan puolueen
kuasalllsohjclman . loukknnjla : vas.
taan, tämän kansainvälisen imperia­lismin
asiamies yritti kylvää crlmlc-
ILsyykslä . ja vlhai^ /Neuvcjstollllon
l.Mnsojcn; keskuuteen ja aktivlsolda
porvarllllskansalllsinielisiä voimia
Neuvostoliiton jäscnmalsan." -
että me voimme vallan h y v i n unhoit­taa
Y K : n , mikäli on puhe Korean
.'/Odasta."
- (Viittaamme Rheen '^patrioottisuut-t
a " koskettelevaan tolmitusartikke-liimme.
— Vapaus>.
Saksan Demokraattinen-Tasavalta —-
puhumattakaan nyt .Neuvostoliitosta
ei ole pjTtanyt mitään " a - . i i s t u s t a"
Yhdysvalloistai .mutta tällamen " a -:
vunpj-ynto"- on kyllä h a n k i t t u L a n s i -
Saksan ijaaministeri.Aclenauenlta. :
Lentokoneen jätteitä
Yukonissa
kan sotapaälhkko Indo-Kiinassa -Dn
juuri parhaillaan taalla ja sanotaan
hänen vaatineen 20,000 lisää ranska­laista
.sotilasta; Jptta kesäsateiden
loputtua', han voi. rjCityä hyökkayk-:
seen. —
Edmonton. Canadan: lento-.oi-ole
''tunnustanut f mien:taholta tiedoitettiin.täältä sun-
Saksan Demokraattista Tasavaltaa.
Se ei 1.loin esittänyt Utä ruokatava-nuntaina,
etta Yukonista on löydetty
erään lento'itone€n jätteet. Ollaan
alahjoitusehdotusta Salisan Demok- | melko varmoja, etta. se on .Mltchell-niminen
kevj-t: pommituskone, joka
joutui kadcdcsiin harjoiouslennolla
^aattisep; Tasavallan hallllukselle, [
, :.aan ^Neuvostoliitolle,' sillä kyEymys{
oa ennenkaikkea kylmän sodan toi. f . V T i o s i s l t t e n ; ^ *^
.nifnpitcestäjavast,! sitten muut .»>i- j neljä miestä ."sen kadoksiin Joutues­sa.
Lentokoneen löj'sivät: kaksi pros-pakkäria
McCartihy-vuoristcsta. He
kertoivat .löytäneensä lentokoneen
numerot,. s2kä luurangon osia .ja la­kin,
jossa oli lentoupsecrl M . W i Hoo.
perin nimi. Hooiper oli. kadckslssa
olleen koneen radion käyttäjät:
• Lentovolmat lähettävät heitköpte-nn
ja eislntäjoukkueen .'Vhitehorsen
asemalta tutkimaan asiaa; ; ; ;
VIIME TIEDOT
Tokin.—:Kurean sotanäyttämöllä toiminut Canadan laivaston havit-
.täja Kuron oli maananUina kolme tuntia karilla Pohjois-Korean ränni-;
kolia.
Seoul- ~ Viralliset.väiirauhaneuvotteiijat kokoontuvat tänään: uudel­leen
keskustclemaaa Korean M>dan lopettamisesta. ; Eilisen neuvottelun
Jälkeen; ilmoitettiin amerikkalaisiiita piireistä,- että korealaiset epäilevät
Syng^nan Rheen rikkovan-aUekirJMitettavan vällrautian sopimuksia. -
Tokio. — Presidentti Eisenhonerinerikoisläbettiläs Walter Robertson,
Joka on: ollut -"xalaisis«a neuvotteluiMta" Syngman Rheen kanssa^ lähti
. täältä tänään takaisin Yhdysvaltoihin'Ja sanoi, että hänellä on Rheen
alleklrJoitUma;.lupaus,";jotU hän - noudattaa- välirauhxs^lmuluen sää­döksiä.
' tVashJn^ton. —> Britannian Ja Hanskan ulkoministerien sekä Yhdys-valUin
;valUo>ihteerin väliset neuvottelut päättyvät täällä tänään ~ Ja
myöhemmin, päivällä Julluibtaan yhteinen lausunto silta,.mistä aatoista on
pääaty yhteisymmärrykseen. Yleisesti käsitetään, etfä valtiosihteeri Dulles
löi pöydän alle Britannian Ja Ranskan ebdotnicset hetikohtaisten neuvot-
. tdajen ^rjestämlaeksi Nenvoi^liiUjnkaMsa:; Ennakkotietojen mukaan
• arvellaan, että N e l ^ . Säuren)'konferenaain Järjestäminen on - lykätty ai-:
pakin s^tkKjrpt tutil, '
Seitsemän leivosta
laitossa Porcupinen
liulta-alueeila
limmlns.r •:— Lauantaina alkanut
;I.ikko »cefiKcytti työt ncljäMa tuotta-va<
5.':a ja kahdessa kehityksen alla
oleva.ssa kultakulvökscssa. Maanan­taihin:
Jakko oli levinnyt jo Bcltsc-maän
tuettavaan kaivokseen käsit­täen
350 .Tiiestä
: Näiden kaivosten lyoiaisct kuulu­vat
CIO:n alaiseen terästyrtläl.slcn
unlon Mine .AVorkers U n i o n i i n,
K.o. tuottavat kultakaivokx>;t ovat:
B r o u l a n R c e l , Hällnor, Hu;{h P am ja
B o n e l y l Kehityksen allaolevat k u i -
• vfksct ovat Bonwhit ja Bannerman,
Nämä kalkki kaivokset «ijaim-vat
Porcupinen alueen; Itäosassa noin
'i:'ymmfsnr.n mailin päässä täältä,
Union laholta syytetään, että työn­antajain
toimesta on laittomasti uhr
k a i l l u : ' unlon prefeJdenttiU, ja 6ttä
eräs ei union jä-*;en on työnantajain
tahdon mukaan kerännyt allekirjoi­tuksia
lausuntoon, jossa «anotaan,
että työläiset eivät halua lakiioutua;
: B r o u l a n Reef yhtiön puolesta or»
taa» «yytetly, että lakko on rnuka
Iali/)n sen vuoksi k u n «oviiKlulauta-k
u n t a ci. ole vielä julkaissut raport­t
i a an — eikä »lis ole kulunut seitse­mää
päivää tämän rapf>rtin julkaise­misen
Ja lakon alkamisen välillä.
Piket^seraa'» on täTiän_asti o l l u t h y ­vin
rauhallista, ^
Moskova. — Varhain perjnntalaar
muna tiedoitettiin, että Neuvostolii­ton
hallituksen varapresidentti Ja sir
sämlnistcrl eckä Neuvostoliiton kom­munistipuolueen
keskuskomitean jä­sen
Lavrenitl P.- Bcria. on erotettu
kalkista yllämainituista; tolml.staan,
vrmglttu ja pantu syytteeseen maan-petok.
scsta.
Pääministeri /Malcnkovln puolueen
ke&kusVjstnitoallc' äskenkin: eslttä-'
mässä" ij-aporll»»tt/.syytettiin, että BCJ'
r l a ; on- osalltatujiut -maanpctoksclllr
«een Jä .vastavaliankumoukselllsoen
to.'niint(«in äidininaata, puoluetta ja.^
kansaa vastan,
Pravda Ja Neuvostoliiton muut leh­det
Julkaisivat yksityiskohtaiset tie­dot
niistä £>TtOksistä, mitä,on tehty;
Serlaa vaataan. Työläiset koikoön-;
tulvat pitkiin Juonolhin lukemaan
täUl uutista ns. selnälehdistft . —
mutta luettuaan uutiset. Jatkoivat
rauhallisina matkaansa fcyömallieen.
Pravdan tlcdominnossa mainittiin,
että Berlan tilalle on nimitetty Ser-
Bcl Nlkoforovich Kruglov.
Pravdan tiedonannon mukaan on
''kiistattomia todistuksia siltä, että
Bertasta on tullut kansainvälisen i m - ;
lierlalismin a.slamles.
"Seikkailijana Ja kansainvälisen
imperialismin asiamiehenä hän hau­toi
suunnitelmia 'puolueen Ja maan
johtoaseman kaappaamiseksi ' sUnä
asiallisessa; miclcBSä, että hän ttihoalsl
puolueen ja ryhtyisi toteuttamaan;,
nntauttttnisohjelmna .minkä lopputu-lokscna
olisi ollut:, kapitalismin: pa«
lauttnmlnen."
Syyttäen, että Bcria on nimittänyt
virl.utehtävtm hänelle henklldkohtal-;
scsll uskollisia henkilöltä.; Ja että
hän yritti, pitää sisäministeriön ylt-cltyislaltokscnaan.
Pravda;sanoi fideli:
leen'."OntairpeelllstatarkLitaft: Jär­jestelmällisesti
Ja perusteellisesti
Neuvostoliiton 'sisäministeriön : t ^^
mintaa".
Pravdan uutistiedon mukaan Bcr
ria on syyllistynyt:
1. NcuvostollUon lakien täytän-töönparTnn
sabolaashiin
2. Hänestä tuli porvarillinen rene- :
Kuattl Ja kansainvälisen impcriullis-min
asiamies.
3. Hän yrllli heikentää Neuvosto­liiton
kollektllvljärjchtclmää- Ja; a i - >
heuttaa valkeuksia ruokatilanteeseen,
4. Yritti lietsoa epäsopua Neuvoa-tolilton
eri kjansojcn Ja rotujen välil­lä.
-
5. Yritti tehdä "Sisäministeriöstä;
vksltylNlttitokscn. '
(i Su051 tteli antauHimlsohJtlmaa'
mikä olisi lopulta johtanut kapita­lismin-
palautumiseen. , ' M
KoninuinlJjtlpuoluecn keskuskoml--
tean lausunnossa sanottiin;
""Neuvostoliiton konimuniijtlpkiblu-ccn
• kcaku^koroltfah :^oJP3U»;.p^qitVi
tiin äskettäin. Kudltuaah O/M.-Ma-'
lenkovln vesittämän keskuakomlt^v
(Jatkuu 5..sivulla)
Bellan juttu aiheutti paljon
Jcahsainvälistä kannunvalantaa
Lontoossa uskotaan NL:n ohjelman jää­vän
ennalleen; USA 'pelkää' muutoksia
:'Saatuaan : tiedon .Neuvostoliiton
varaijiäämlnistcrl 'ja sisäministeri L.
P. Bcrlan orottamisesta ja maanpe-tsKsyyttccn
nostamisesta häntä vas­taan,
"länBimaklen"polltlikot, leh­det
ja radiot aloittivat kiihkeän kan.
nunvalannan siltä, että "mitä Berlan
kukistuminen mcrititsee";
Yhdysvaltain valtiosihteeri; John
Postcr Dulles kutsui heti perjantaina
Ytdyflvaltaln "Neuvostoliiton lähetti­lään
CahrlesE.Böhlenln 'Vashing Io­niin
neuvotteluja varten, v
'Samassa yhteydessä annettiin, puoN
virallisesti ymmärtää, ett* " B c r l a n :
kiTklstumlsta" pidetään "länsimaiden
suurena mahdollisuutena".
Mutta valtiosihteeri John : Foster
Dullesin johdolla pidetyn Brltann;an,
Ranskan Ja Yhdysvaltain ulkominis­terien
konferenssin sanottiin hyväk-;
«yncen yksimielisesti sen ajatuksen,:
että t*mä sama .rBerlan kuklstuml-;
nen" voi olla alkutoimenpiteenä vVe-;
näjän kovempaa .'ohjelmaa varten
län8!ma.'dcn suhteen" (AP:n uutls-tleto
heinäkuun 11 pnä.>
Lontoosta' tulleessa UPrn uutlstle-dossa
(päivätty heinäk. .'U^ sanottiin
'•Brittiläisten. ipilrjen katsovan käy­tettävissä
olevien tietojen perusteel­la,
että -Lavrcntl Bcrlan vangitsemi­nen
jätti Ntnivostolliton 'rauhankam-;
paryjan' ennalleen..; Jotkut viran­omaiset
UÄkovat-;. •• Venäjän esittä­vän
pikapuolin länsivalloille ehdotuk­sen
Saksan ongelman ratkalsemlsek-;
B l . . . "
Berian erotus on voiman
merkki, sanoo Harry Pöllit
Sanoi toivovansa, että joitain hänen
maansa pettäjiä erotettaisiin myös
Suuri lentokone
tulioutuiiut
Tyynellämerellä
Hon/>lulu. — Transocean Air lulne-sln
CD-6 lentokone. Jossa oli 58 Ih­mistä,
joutui sunnuntaina kadtrksiln
ja tuhoutui Tyynenmeren ylilennol­la.
Tämä oli. Tyynenmeren ylUento-reltUlä
ensimmäinen onnettomuus
toisen maailmansodan päättymisen
jäJkc*'n,
Lontoo. ^ Britannian kommunisti­puolueen
puhemiehet ovat täällä pir
detyssä kokouksessa anUnect selväs­ti
ymmärtää käsityakantansa, että
L. P: Bcrlan erottaminen Neuvosto­liiton
•hallituksesta ja• NeuvostoJilton
komm»inlAtipuoluecn jäscnyydcatä,; el
ole heikkouden vaan voiman ja elin-volmalsuuden
merkki.
: Tuhoutuneen lentokoneen piti tulla
Ouam saarelta Yhdysvaltoihin Ja eli-'
tä kuultiin viimeksi kello 4.29 «un-,
nuntai-aamuna. Jolloin Jic oli noin
300 mailla Wakersaarcn Itäpuolella;
Tällä alueella on suoritettu paljon
etsintälentoja,' sillä yhtiön erään pu-
^hemiehen lausunnon; mukaan, ka-donnee
««a lentokoncssa riitti gasolli-nla
vaiii kello 2.15 iltapäivällä.
Tämän lentokoneen lastina oli 4»
alkuista matkustajaa, yksi pikkulapsi
ja kahdeksanhenkinen miehistö, '
V Kadonneen lentokoneen etsintään
osallistui kaikkiaan 19 lentokonetta
Ja yhdeksän' laivaa mutta mitään
merkkejä el ole «iitä, tai sen Jään-nötoii9tä
löydetty.
Tralaigar torilla pidetyssä koko­uksessa
Britannian konmiunistipuo-;:
lueen pääsihteeri «arry Pöllit otti •;
selvän Jä päättävän kannan' asiaata ';
ja sanoi eräälle "häiritsijälle", että "
Bcrlan crolttamlnen on: NeuvostolB- ; ;
ton voiman merkki.
Selittäen tätä kysymystä' edelleen
mr,-Pollitt sanoi toivovansa, että hä-nen
oman maansa vapautuisi maan­pettureista
ja v.rhcitten tekijöistä '
"sen sijaan että heistä tehdääh aate- '\
lelta, tai että heitä lähetetään'paria-'
mentin yläkamarln Jäseniksi". ' '
Ennen yllämainitun "vällkysymyk-sen"
tekoa Britannian kommunisti»' <
puolueen pääsihteeri Follitt kiUmiUi ^
maansa työväenliiikettä /ohtamaanW
kansallista kampanjaa sen iiyv&ksl,
että hallittu ° pakoltcttatollr. - vaati" >.;
maan määrätyssä paikaua JaymU-/''.
rättynä aikana pidettävää konferen»-';
sla Neuvostoliiton kaniaa.- •^'\ff:''fi:'A
Hän sanoi, että Jos YhdyMttM%"%
ei halua osaUlstna tftllalMeia^lbMr»
kesn portaan neavoUclaaii,^'Brtf;''|>.
UntUan plt&lsi Järjestää se^ ilmsaV'
•:n;:!;YlidywaUoJa^^^^