Vapaus, May 25, 1963

              Sivu 2 Lauanlaina, toukok. 25 p. — Säturday, May 25,1963
V A P A U S (LIBERTY)
Editor:W. Eklund
INDEPENDENT L A S O R ORGAN
OF FINNISH.CANADJANS
Estabiished Noy. 6, I9ir
Manager: E. Suksi
Telephönes: Office OS 4-4264 — Edltorial OS 4-4265
Publlshed thrlce weelcly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102,Eini'St. West Sudbury. Ontario. Canada.
Mailing address: Box jB9
Advertislng rates upon appUcation. translatlons free of charge. ~
Authorlzed as second Oass mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of.postage in cash.
TILAUSHINNAT^
Canadassa: 1 vk, $9.00. 6 kk. $4.75 USA:ssa
3 kk. 2.75 Suomessa:
S
1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
rl vk. $10.50 6 kk. 5.75
•• CANADIAN LÄNGUÄGBIPRE8S1
Kuuden yliloikkarin varassa
Pääministeri Lester Br Pearsonin johtama vähemmistöhallitus
vältti tiistai^ltana alahuoneen istunnossa suoritetussa äänestyksessä
vain 11 äänen etumatkalla epäluottamuslauseen saannista, ja senkin
vain toisten puolueiden kyseenalaista laatua olevien yUloikkarien
kannatuksen tuella. Liberaalipuolueen hallituksen pystyssä pitämisen
hyväksi äänesti kuitenkin vain vähemmistö. parlamentin jäsenistä
118 'liberaaleja, 2 konservatiivia ja 4 social credittia, yhteensä
124 (265:sta jäsenestä). Uuden demokraattisen puolueen esittämän
epäluottaniuslause^hdotuksen puolesta äänesti 16 Uuden demokraatti­sen
puolueen jäsentä, 79 konservatiivipuolueen jäsentä ja 17 Social
credit puolueen jäsentä sekä 1 itsenäinen Social Credit puolueen jä^
sen Quebecista.
Täten on siiis todettu, että liberaalipuolueen hallituksen ydin­asepolitiikka
on alahuoneessakin vain kuuden yliloikkarin varassa,
joista useimmat heistäkin selittävät kainostellen, että he eivät äänes­täneet
ydinaseiden vastaanottamisen, vaan uusien vaalien välttämisen
hyväksi! Toisin sanoen, liberaalipuolueen nyt saama "luottamuslau­se"
on yhtä kyseenalaista laatua kuin oli sen kansalta huhtikuun 8
vaaleissa samat valtuudetkin, jolloin vähemmistö canadalaisista
asettui kannattamaan liberaalipuoluetta.
Merkillepantavaa on, • että äänestyksestä pois jääneistä o l i 11 l i -
beraalejiä (?), 12 konservatiivia ja 1 sellainen konservatiivi ,jolla oli
laillinen este, 1 laillisen esteen vuoksi pois jä.Hnyt Uuden Demokraat­tisen
puolueen jäsen, 2 Social Greditin jäsentä, puhemies, joka äänes­tää
vain tasapelin sattuessa ja kaksi muiden teknillisten syiden pe­rusteella
äänioikeutensa menettänyttä.
. Liberaalit selvisivät siis ensimmäisestä vakavammasta luottamus­lauseäänestyksestä
vähemmistön äänillä ja muutaman yliloikkarin,
sekä syystä tai toisesta äänestyksestä pidättyneiden turvin.
Mutta liberaalien^ poliittisen aseman heikkous tässä asiassa tulee
sitäkin selvemmäksi kun huomioidaan "yUloikkarien" perustelut teoi­lleen.-./:
• • . . . .
Toinen konservatiiveista,. jotka äänestivät epäluottamuslausetta
vastaan ,oli entinen puolustusministeri Douglas Harkness, joka ää­nesti
suoraan jenkkien ydinaseiden puolesta. Mutta toinen konser­vatiivi,
Jack Mclntosh (Swift Current — Maple Creek) korosti, ettei
hän äänestänyt liberaalien puolesta, vaan "uuden demokraattisen
puolueen epäluottamuslauseen sanamuotoa vastaan".
V Social Credit puolueen johtaja Thompson selitti puolestaan, että
ydinaseista ei ollut todellisuudessa lainkaan kysymys tässä äänes­tyksessä
(?)• Hän vetosi menettelynsä tueksi siihen, että pääministeri
Pearson on luvannut muodostaa puolustusasiain komitean, joka tulee -
tutkimaan otetaanko Canadaan ydinaseita vai eikö oteta.
' Bert Leboe (SC — Garibou) sanoi mielettömyydeksi sitä, jos
hallitus^nyt kukistettaisiin.' Hän sanoi äänestävänsä liberaalien puo­lesta
siksi, että hallitus "saisi mahdollisuuden" näyttää mihin se pys­tyy
eikä;"ydinaseiden puolesta".
Uuden demokraattisen puolueen epälnottamuslauselmassa i l ­maistiin'
valittelu hallituksen päätöksestä yd*naseiden hankkimiseksi
Canadaän, "siten heikentäen mahdollisuutta ydinaseistuksen purkami­seksi
ja'lisäten sodan vaaraa". Pääministeri Pearsonin hallitus voitti
epäluottamuslauseen saannin, mutta ei saanut istunnolta nyt suori­tetussa-
äänestyksessä mitään valtuuksia jenkkien ydinaseiden vas­taanottamiseksi.
Vaikka jotkut äänestyksestä poisjääneistä — eräistä "yliloikka-^
reistä" puhumattakaan jättivät valitsijoilta saamansa velvoituk­set
täyttämättä tässä äänestyksessä, alahuoneeen tiistaisessa istunnos­sa
suoritettu luottamuslauseäänestys heijastaa kuitenkin kansakun­nan
en^mistön taholta^— " E i ydinaseita Canadaan, eikä fcanada-laisille
^evoimille Euroopassa."
S e l ^ myös on. että pääministeri Pearson Qn tästä tosiasiasta pa-remmin^
ietoinen kuin tavallinen kansa. Toivottavaa vain on. että l i -
beraaIi{q)oIueen hallitus kunnioittaisi tässä asiassa kansan tahtoa ja
kieltäytyisi vastaanottamasta. Washingtonin- tyrkyttämiä joukkotuhon
j a perikadon vekottimia. ' >
: Kansanvaltaa "tipottain"
K u ^ n lehtemme uutisosastolla on kerrottu^ Yhdysvaltain korkein
oikeus ^ t o i alkuviikolla päätöksen, joka löyhdyttää vähän, mutta
kuitenkin löyhdyttää niitä rotusyrjinnän raskaita kahleita ,joita ete­lävaltioiden
neekerit ovat vuosikymmeniä kantaneet "orjan asemasta
vapauttamisesta" huolimatta.
Melfo teknillisin sanankääntein selitetty oikeuden päätös tarkoit­tanee
a ^ l l i s e s t i puhuen sitä, että neekereitä vastaan ei voida enää nos­taa
m i t l ^ n oikeussytöstä siitä, jos he menevät ravintoloissa ja muissa
yksityisten omistamissa laitoksissa "vain valkoisille" varattuihin pöyö-t
i i n , pesnhuoneisiin tai muihin paikkoihin.
Aikaisemmin on ollut voimassa oikeudeh päätös siitä että tällai­sia
syy^ksiä ei voida mostaa yleisissä, eli valtion tai kuntien laitok­s
i s s a , kf^en kouluissa, puistoissa,"yleisissa; laitoksissa jne. jos neeke­rit
meäj^ät valkoihoisille varattuihin osiin.
Nyt*on siis tätä tipottain jaettavaa kansalaisvapautta laajennettu
niin, että-neekereitä vastaan ei voida nostaa oikeusjuttuja valtion
tai kutmah toimesta siitä, jos he menevät yksityisesti omistetuissa
paikoiss» valkoihoisille varattuihin paikkoihin, vaikka valtion tai
kunnan^^oimassaolevien lakisäädösten mukaan se o l i s i k in muka " r i ­kos".
•
Tämä c i tietenkään tarkoita sitä, että etelävaltion neekerit s a i ­sivat
n}^ vapaasti mennä katUvaunuissa^ linja-autoissa, ravintoloissa ja
muissa yksityisten liikepaikoissa mihin osaan tahansa. Melko varmaa
on. etti valkoihoisten herravaltaa mielivaltiisesti ylläpitävät rotu-s
y r j i n n ^ harjoittajat tulevat käyttämään edelleen kaikkia mahdolli­sia
keiijoja Jieekerien kansalaisvapauksien kieltämiseksi. Neekereitä
vastaan ^voidaan nostaa syytteitä jollakin muulla perusteella kun he
menevät valkoihoisille varatuille paikoile, esimörkikäi yksityisomis­tuksen
pyhyyden loukkaamisesta jne. Mutta siitäkin huolimatta"kor­keimman
oikeuden nyt antama päätös antoi tipan lisää kansalaisva­pautta
Yhdysvaltain neekereille.
On .se muuten kumma juttu, että "vapaan maailman" johtavassa
niaassa,* Yhdysvalloissa ollaan niin kovin saitureita kansalaisvapauk-
Aina silloin talloin — ja vuo­desta
1956 lahtien yhä useam­min
— saapuu Pyreiieitten niemi­maalta
tietoja,, jotka räikeästi re­pivät
rikki: sienimeläifvärlsai tai
eksoottisen turistikovan, jotti
muualla maailmana ylläpidetään
Espanjan aurinkorannoKSta. Mad­ridin
härkätaisteluista ja tulises­ta:
flamengosta^ Kysymjrs on aina-tällöin
taisteloista, joihin vuosi
vuodelta yhä laajemmat' väestön-kerrokset
osallistuvat Espanjassa.
Noiden taistelujen - aikana samalla
raotetaan sitä verhoa^ jonka taak­se
todellinen Espanja, Francon,
falangin ja fasismin Espanja on
kätkeytynyt vierailta silmiltä. —
Senraavassa julkaisemme katkel­mia
espanjalaisen lehtimiehen
Juan Cobon kirjoituksesta "Es­panjan
tragedia". Tämä kirjoitus
antaa kuvan todellisesta arkipäi­vän
Espanjasta, siitä Espanjasta,
Joka ori nostattanut Espanjassa
Pallilsevaa Järjestelmää vastaan
^ v£im laajaa oppositiota itse
maassa, vaan myös mahtavan de-
: mokraattisen j o u k k o liikkeen
kautta maailman. .
Kuluneina vuosina ovat Espan­j
an työläiset nousseet, monta ker­taa
taisteluun elinoikeuksiensa puo-.
lesta. Vuonna 1951 ryhtyivät sadat
tuhannet Katalonian^ Baskien alu^
een sekä Madridin työläiset lak­koon.
Vuosina 1956, 1958 j a 1959
toistuivat työväenluokan mahtavat
fasisminvastaiset esiintymiset yhte­nään.
^ .
Syyskuussa 1960 Francon halli­tus,
jota esiintymisten mahtava
joukkoluonne pelotti, sääti fasisti­sen
lain, jonka mukaan lakkoihin
osallistuminen lasketaan "sotilaska­pinaksi".
Falanglstien yllätykseksi
el tällä l a i l l a ollut suurtakaan vai
kutusta, vaan huhtikuussa 1963 puh­kesivat
maassa ennen näkemättö­män
laajat lakkoliikkeet. Lakkoihin
osallistui noin 300,000 työläistä 22.
maakunnasta j a ne päättyivät vasta
sen jälkeen, kun palkat olivat ko­honneet
monilla aloilla. Myös halli­tus
joutui nostamaan valtion omis­tamien
kaivosten työntekijäin paik­kaa.
• . ••
Kun tämän lakkotaistelun jälkeen
heinäkuusta 1962 lähtien hinnat ai
koivat nousta, syntyi Asturiassa jäl­leen
elo—syyskuussa lakkoja, jotka
laajenivat tämän maakunnan ulko­puolellekin.
Mielenkiintoisin ilmiö vuoden
1962 lakoissa oli kuitenkin se, et­tä
ne eivät olleet ainoastaan ta­loudellisia,
vaan myös poliittisia
luonteeltaan.
E l "LIBERALISOITUMISTA»,
V A A N PAKKOMANÖÖVERI
Kevään 1962 lakkoliikkeiden vä­littömänä
seurauksena on Francon
suorittama hallitusuudistus, joka
monissa lännen lehdissä leimattiin
askeleeksi kohden järjestelmän " l i ­beralisoitumista".
Kuitenkaan ei ky­symys
ollut muuFta kuin diktaatto­rin
tarpeelliseksi havaitsemasta ma­nööveristä,
johon Franco- on tur­vautunut
jo useita kertoja aikaisem­minkin.
Niinpä vuonna 1957 erotet­t
i in hallituksesta kansan:vihan koh­teeksi
joutuneet falangin — hallit
sevan puolueen — edustajat j a hei­dän
tilalleen nimitettiin "Opus
dein'', puolisalaisen, uskonnollisen
järjestön edustajia, jotka viime
vuoden aikana olivat keränneet kä­siinsä
useiden pankkien ja suuryh­tiöiden
osakepääomaa^
Francon päämääränä on löytää
ihmisiä, jotka tähänastista taitavam­min
osaisivat harjoittaa politiikkaa
nykyisissä monimuiKai:>iSdd j a ui..i
'——~—'"-r—- r r——
slen myöntämisessä oman maan
kansalaisjoukoille. että sitä pitää
jakaa vain tipottain ja vasta sitten,
kun tällainen myönnytyksen teko
tulee maailman ja kotiamisen mie­lipiteen
painostuksen johdosta par
kolliseksl.
Ja ajatella sitä surkeutta, että
kaikkina näinä vuosina, j o l l o in neek
kereiltä on kielletty oikeus mennä
samaan ravintolaan, samaan olut­tupaan,.
samaan käymälään ja sa-\
maan puistoonkin valkoihoisten
kalissa olosuhteissa. Hallitusuudis­tus
kertoo kuitenkin ei vain d ik
taattorin taitavuudelta hämärä
yleistä mielipidettä muuttamalla i h ­misiä,
mutta ei politiikkaa. Uudis­tus
osoittaa tämän ohella, että po­liittinen
perusta, johon hän on kan­salaissodasta
lähtien nojautunut, on
jatkuvasti kaventunut.
Monien vuosien ajan on Franco
joutunut luovimaan monenkirjavan
liittoutumansa erilaisten ryhmien
keskellä, falanglstien, monarkistien,
katolilaisen papiston. Nyt hänen tu­kenaan
on ennen kaikkea ai-meija
ja kirkon taantumukselllsimmat
edustajat.
P O R V A R I L L I N E N OPPOSITIO
L A A J E N E E
Hallituksen poliittisesta eristäy^
tymisestä kertovat myös yhä kärjis­tyvät
erimielisyydet Francon ja oi­keistolaisen
porvarillisen opposition
kesken. Jos diktaattori aikaisem­min
sietikin tältä taholta tullulta
arvostelua, niin vuonna 1962 hän
katsoi tarpeelliseksi ryhtyä vainoa­maan
myös tätä opposition osaa.
Eräitä Francon entisiä kannattajia
on karkotettu Kanarian saarten au­tioimmille
seuduille (kesäkuussa
1962 hallitus kumosi perustuslain
sen pykälän, jonka mukaan kansa
laisella on vapaus valita itse asuin-;
paikkansa). Tällaisen kohtalon ovat
saaneet mm. oikeiston tunnettu joh­taja
J i l Robles, monarkisti j a tun­nettu
pankkiiri Joaquin Satruste-qui,
eräs falangin perustajista Dio-nisio
Ridruejo, joka myös aikoinaan
sepitti falanglstien hymnin "Kasvot
aurinkoon".
Jyrkät toimenpiteet näitä henki­löitä
vastaan, j o i l l a on suuri vaiku
tus Espanjan katolilaisten ja porva­rillisten
piirien keskuudessa, osoit­tavat,
miten Francon hallinto pel­kää
kaikkein vähäisinläkinkritiik-
.kiä.,-.'
Franco onkin hyvin selvillä siitä,
että Espanjan porvaristonkin mää­rätyt
ryhmät valmistelevat maape­rää
hallinnon muutoksille ja dik­taattori
pelkää tällaisia muutoksia,
•olkoonkin, että niiden tarkoituksen
na on ehkäistä maassa kypsymässä
oleva vallankumouksellinen kriisi.
tajat lähettivät Francolle kirjeen,
jossa vaadittiin vapauden, oikeuden­mukaisuuden
ja myön^ysten poU'
tilkan toteuttamista, työmarkkina-ongelmien
ratkaisua rauhallisin Rei­noin
ja sanelumenetfelmistä Ixiopvt-mistä.
Tämän kirjeen allekirjoitti­vat
Espanjan akatemian presidentti
Ramon Menendes Pidal, professori
Lain Entralgo, kirjailijat Perez de
Ayala, Jose Camilo Cela, Dionisio
Ridruejo, Juan Antonio Zunzunegui
ja Jose Bergamin, dramaturgi AI
fonso Sastreym. Kirjeen alkuperäi­seen
24 allekirjoittajaan yhtyivät
vielä 41 sivistyneistön tunnettua
edustajaa, joiden joukossa ovat
Juan Goitisolo. Frances Rabal, Fer­nando
Fernan. Fernan Gomez, Ped­ro
Mozo ja Jose Gaballero.
Myös sivistyneistön vetoomuksel­la
Francolle oli poliittinen luonne:
siinä vaadittiin nimenomaan vapau-^
den ja oikeudenmukaisuuden jär­jestelmän
luomista maassa.
F R A N C O N KANSAINVÄLINEN
ASEMA
Toinen mielenkiintoinen ja huo
mion • arvoinen seikka on Francon
asema kansainvälisessä pojitiikassa.
Diktaattodn auttoivat valtaan, ku­ten
tunnettua. Saksan ja Italian fa­sistiset
hallitukset ja vaikka Es­panja
pysyi syrjässä toisestamaail­mansodasta
juuri päättyneen oman
kansalaissotansa haavoja parannel-lakseen,
katsoi yleinen mielipide
Espanjan kuuluvan fasististen akse-livaltioiden
liittoon.
Niinpä maa sodan päätyttyä e l i
vuosikausia täysin eristettynä ja
mm; ¥hdyi^väll(||issa jä Englaiiiiissa
herättivät oikeistbpiirien yritykset
solmia ivsuhteita Espanjaan jatku­vasti
vastalauseisien myrskyn.
Vähitellen tilanne muuttui ja
vaikka Espailjaa ei esim. ole hy­väksytty
länsivaltojen sotaliiton
NATOn jäseneksi, on Yhdysvallat
sen sijaan katsonut, voivansa ottaa
Espanjan siipiensä suojaan. Vuonna
1953 solmivat nämä maat lO-vuoti-sen
tukikohtasopimukseni jonka
perusteella US A l l a on Espanjassa
kolme suurta tukikohtaa^ nim. Mo-ronissa,
Tarrejonissa ja -Zaragozas-sa.
Tukikohtasopimus päättyy ensi
syksynä ja neuvottelaja sen jatka­misesta
on jo aloitettu; On kuiten
kin kuulunut tietoja, joiden mu­kaan
Espanja katkoisi asemansa Yh­dysvaltain
suhteen niin vahvaksi,
että se t i n k i i lisähintaa tukikohdis­ta.
On puhuttu 200—300'miljoonan
dollarin arvoisista sotilastarvike-määristä,
jotka USAn olisi toimi­tettava
Espanjalle viiden vuoden
kuluessa maksuksi tukikohdista.
Kun tiedetään, että U S A nykyi­sin
kohdistaa erikoista sotilaallista
huomiota \'äUmeren alueeseen,
saattaa Espanjalla olla riittävästi
katetta vaatimuksilleen. Toisaalta
on ilmfistä. että Yhdysvalloille on
erinomaisen tärkeätä Francon vai
lan säilyttäminen Espanjassa, sillä
muutosten tapahtuessa saattaisivat
tukikohdatkin joutua uhatuiksi. Yh-distetäänhän
ne Espanjassa ilman
muuta yhä laajempaa tyytymättö­myyttä
herättävään, epädemokraat­tiseen,
militaristiseen Francon hal­lintoon.
•
KODIN PURISTA
TOIMITTANUT EEVA
Keittiö on vaarallisin huotiie
sanoo tohtoi4 Paul H. Martin Elk- Keittiöstä on tullut talon lääke-hart
Ind.. kaunUn terveystarkasta- kaappi. Moriiä taloudessa käytettä-jä.
'Hän tuli siihen tulokseen tut­kittuaan
satojen, alle viisi vuotiai­den
lasten myrkytystapauksia.' Seu­raavassa
hän osoittaa syitä näihin-myrkytyksiin:
MAITOTÖLKEISTÄ
J U U R R U T U S L A A T I K O I TA
Sopivia laatikoita juuivutusla var­ten
saadaan maitotölkeistä, jotka
leikataan keskeltä poikki — poh­jaan
pistetään muutama reikä;
Näihin voi istuttaa pistokkaita ja
aikaisia perunoita, jotka myöhem­min
siirretään avomaalle. Ne ovat
käteviä käyttää esim. kellarissa hyö-dettävien
tulppaanien ja hyasinttien
sipuleille, samoin parvekeisliisten
hyötämiseen.
Painakaa mieleenne nimi:
VALERI KERDEMELIDr
Maalin hoju on kiusallinen aina­k
i n silloin jos maalataan sellaisia
paikkoja kuin ruokakomeroita. Hal­kaistulla
sipulilla on kuitenkin ky­ky
imeä maalin haju itseensä niin
ettei se pilaa ruokatarvikkeita. Jos
maalaa Ikkunan, himmentää tär-pätlimaali
usein ruudut eikä niitä
tahdo saada pesemälläkään puhtaak­si.
Tästäkin pahasta pääsee asetta­malla
ikkunoiden väliin muutamia
halkaistuja sipuleita.
YHTENÄISYYDEN
VÄLTTÄMÄTTÖMYYS
Kuitenkin porvaril!iscn opposi
tion vaikutus on varsin rajoitettu.-
mihin on pääsyynä sen kieltäytymi­nen
yhteistoiminnasta muihin Fran-.
con vastaisten ryhmien, ennen kaik­kea
työväenluokan lianssa. Tosiasiat
ovat viime vuosien aikana Espan
jassa osoittaneet, että mikään Fran­con
vastainen liike e l voi olla teho­kas,
elleivät siihen ota osaa työläi­set
ja heidän johtajanaan Espanjan
kommunistinen puolue. Espanjan
kommunistinen puolue on'vuosikau­s
i en ajan taistellut yksinään Fran­con
fasistista järjestelmää vastaan
ja siksi sen arvovalta työtätekevien
keskuudessa on ehdoton. Maan kom­munistisen
puolueen ohjelma vaatii
kaikkien oppositiovoimien yhdistä
mistä Francoa vastaan demokraat­tisen
Espanjan luomiseksi.
M a d r i d i n hallitsevat piirHvpelkää-vät
eniten juuria oppositiovoimien
yhdistymistä. Siksi^^;yhtenjtis5?^en
Kertoja on vuoden 1954 maail­manmestari,
. Melbournen olympiaki­sojen
kultamitalivoimistelija ja ny
kyinen Neuvostoliiton maajouk­kueen
valmentaja, 34-vuotias Valen­tin
Muratov. Keskustelun päähen­kilönä
on uusin neuvostoliittolainen
voimistelutähti Valeri Kerdemelidi,
ei. enempää: eikä vähempää, kuin
Neuvostoliiton suurin toivo Tokioti
olympiakisojen voimisteluareenalla
V. 1964.
Neuvostoliiton voimistelu on pa­rina
viime vuotena kokenut takais­kuja..
Maailman johtavan voimiste-lumaan:
valtikaff' on Neuvostoliitol­ta
ryöstänyt .Japani. Vielä viime
vuoden MM-kilpailuissa Prahassa
pystyivät japanilaiset viemään voi­ton
miesten voimistelun yhteispis­teissä.
Neuvostoliiton tavoitteena on
voittaa vuoden 1963 Euroopan mes­taruus
Belgradissa heinäkuussa ja
kaiken huippuna: tarkoitus on ku­kistaa
Japani sen omalla maaperäl­lä
Tokion olympiakisoissa vuonna
1964.
Japanilaisten valttina ovat olleet
erikoisesti vapaaliikkeet ja hypyt.
Neuvostoliittolaisten voimistelijain
tappiot ovat johtuneet vaikeusas­teen
helppoudesta. Neuvostsoliitosr
sa ei ole kuitenkaan jääty tuijotta­maan
tosiasioihin. Maan mestaruus­kilpailuissa
viime syksynä kilpaili-esitaistelijoihin
kohdistetaan vaino vat urheilumestarit vain vapaaliik-ankarimpana.
V i ime neljän vuoden keissä. Valmentaja Muratov in Joh-aikana
on Espanjassa tuomittu viisi
Francon vastaista taistelijaa kuole­maan
— tässä luvussa kaikkia de­mokraattisia
piirejä kuohuttanut
Julian Grimaun kuolemantuomio —
ja lähes 600 ihmistä on tuomittu
eripituisiin vankeusrangaistuksiin.
Sadat lakkoihin osallistuneet on
dolla on aloitettu yhteistyö akroba­tian
koreografian ja taidevoimiste-lun
erikoistuntijoiden kanssa. Neu­vostoliiton
mestaruuskilpailut jo
osoittavat, että vapaaliikkeiden vai­keusaste
ylittää japanilaisten aikai­semmat.
Ja Valeri Kerdemelidi on kerras­määrätty
muuttamaan pois kotiseu . saan häikäisevä! Viid. essä vuodessa
duiltaan kaukaisille, halvaan ^ asu | hänestä kehittyi maajoukkuevoimis-tuille
syrjäseuduille. Madridissa, «elija. Hän näet k i l p a i l i maaottelus-
Barcelonassa ja muissa. suuris.sa
kaupungeissa on sotilastubmiöistui-milla
jatkuvasti työtä niiden käsi:
tellessä syytteitä kommunisteja, so­sialisteja,
uuskristillisiä. vieläpä ka­tolisen
kirkon pappeja vastaan.
Mutta enempää fasisminvastaisten
henkilöiden tuomitseminen: kuin
paljon mainostettu hallinnon 'iibe-ralisointikaan"
eivät ole kyenneet
ehkäisemääh oppositioliikkeen jat­kuvaa
voimistumista maassa. \
SiyiSTYNEISTÖN A S E N NE
Näin kirjoittaa Juan Gobo, mutta
kuva Espanjasta ei olisi täydellinen,
kanssa, neekerit ovat kuitenkin saa-' JQS ei kiinnitettäisi huomiota muu
sa ensimmäisen kerran vuonna 1960.
Antakaamme jälleen puheenvuoro
Neuvostoliiton voimistelun "pöp-paukolle",
Valentin Muratoville:
- Oli kuitenkin olemassa pulma.
Kotoisissa kilpailuissa Kerdemelidi
onnistui, mutta kansainvälisissä c i .
Valeri ei o l l u t siis vielä kilpailijana
kypsynyt.
Palaamme jälleen noihin viime
marraskuussa Moskovan urheilupa-lätsissä
järjestettyihin Neuvostolii­ton
voimistelumestaruuskil{)ailui-hin,
jotka mei'kitsivät uutta kään
nettä ilmeisesti koko maailman voi­mistelun
historiaan. Boris Shahlin
oli voittajaehdokas. Tämä olympia­sankari
on erinomaisessa kunnossa.
Hänen pahimpina kilpailijoinaan pi­dettiin
Juri Titovia ja Pavel Stol-dovia.
K a i k k i asiantuntijat lyötiin kui­tenkin
hämmästyksellä. Shahlin
suoriutui kaikilla telineillään lois­tavasti,
.mutta Valeri- Kerdemelidi
oli vielä parempi. Hänen liikesar­jansa
olivat ennennäkemättömiä
viimeisellä telineellä, rekillä, Ker
demelidi suoritti kevyesti j a lennok­kaasti
liikeyhdistelmän päättäen sen
hyppyyn ja kaksoisvolttiin. Tuoma­rit
olivat pitäneet siihen saakka
korkeimpana noteerauksena 9.5 pisr
tettä. Kerdemelidi sai nyt 9.8. Kai­kissa
aikaisemmissa olympiakisoissa
olisi suorituksesta annettu ehdottOr
masti täydet 10.
Valmentaja Muratov uskoo vuo­renvarmasti,^
ettei Kerdemelidi ole
suinkaan saavuttanut taitojensa
huippua. Muratov sanoo: — Meillä
oil monia erinomaisen lahjakkaita
kykyjä: Viktor Lisintski, 23, Leonid
Arkajev, 21, J u r i Tsapenko, 25, Ju­ri
Makurin, 25, mutta Valeri Ker-demelidin
kyvyt ovat ainutlaatuiset.
Pankaa hänen nimensä muistiin,
katsotaan mihin hän pystyy Tokios­sa.
.
Siis: V A L E R I KERDEMELIDI,
23-vuotias, ammatiltaan kersantti,
toveripiirissä tunnettu pilailuvalmii-
Vehnäleipä kestää kauemmin
tuoreena, jos taikinaan käytetyistä
kananmunista on jätetty valkuai­nen
pois.
L-Saksan ieräs-pirtket
nyt
NATO-kokoukseen
Bonn. —-Länsi-Saksa ottaa NA­TOn
ministerineuvoston kokoukses­sa,
joka pidetään Ottawassa kuluvan
viikon aikana, esille Neuvostoliit­toon
tapahtuvaa teräsputkien vien i
tiä koskevaan kysymykseen, sane'
Länsi-Saksan hallituksen lehdistö
päällikkö G'!nther von Hase Bonnis
sa.:.,.- ,.•. : .
Von Hase sanoi, että oli l i i a n ai­kaista
sanoa mitään siitä peruuttai­siko
Länsi-Saksan hallitus teräsput­kien'
vientiä koskevan vientikiellon,
jos Englanti rikkoisi NATOn suo­sitteleman
vientikiellon. -
Von Hase sanoi lehdistökonfe­renssissaan
edelleen, että Englannin
apulaisulkoministerin Edvvard
Heathin ja Länsi-Saksan ulkominis­terin
Gerhard Schröderin Lontoossa
ja Bonnissa käymät neuvottelut
osoittavat, miten suuren poliittisen
merkityksen Bonnin hallitus antaa
tälle kysym}\kselle.
Von Hase selitti edelleen, että
NATO ei voisi ryhtyä toimenpitei­siin,
mitään jäsenmaata vastaan, jo­ka
loukkai.si NATOn tekemää pää­töstä,
jos tällainen päätös koskisi;
asianomaisen maan sisäisiä asioita.
Hän sanoi USA:n kannattaneen
liittohallitusta tässä asiassa.
na ja käytökseltään hyvin micllytr
tävänä nuorukaisena, urheilijana,
j o l la ei ole kohonnut "menestys
päähän".
viä myrkkyjä säilytetään sellaisis­sa
paikoissa, j o i s ta ne joutuvat pien­ten
lasten käsiin. Pesupöydän alla
olevassa kaapissa tavallisesti säily­tetään
ammoniakkia, pesun valkai-suaineita^
ekä viemärien puhdistus.-
aineita.
Toi-set perheenemännät säilyttä­vät
tärpättiä, maalin jälkien puh-;
distus- sekä lattioiden- ja huoneka­lujen
kiilloitusaineita tai rottien ja
hyönteisten myrkkyjä tässä samas­sa
pesupöydän kaapissa. . •
On vaikeata piiloittaa mitään
keittiöön, vieläpä korkeallakin pb\- .
kallakin, siitä op selvänä todistuk^
sena ylähyllyllä säilytettävä ja a i na
tyhjänä oleva ; pikkuleipäastia. Sa­maa
voi sanoa -myrkyllisiä aineita
sisältävistä pulloista ja purkeista.
Tavallisten lasten on helppo kiivetä
korkeall^'kin oleviin kaappeihin ja
ottaa sieltä haluamiaan esineitä.
Kun tohtori H a r t i n on lähettänyt
terveydenhoitajia .sellaisiin kotei-hin,
joissa lapsi on nauttjnut edel-lämainitunljisia
myrkkyjä, niin he
ovat havaijirjeet, ..etteivät myrkky­kaapit
ole Jvoskaan olleet lukittuja.
Mutta kaikkein pahinta on silloin
kun sellaisia. aineita kuin esim.
bensiiniä, tärpättiä ja maalinohen-nusaineita
; säilytetään pulloissa,
.joissa on ollut' maitoa tai muita
juoniia, joita lapset ovat tottuneet.
juomaan, silloin he voivat hyvinkin
tulla myrkytetyiksi.
Tohtori Martin neuvookin lopuk­si,
että kaikki myrkyt olisi säilytet­tävä,
sellaisessa kaapissa, jonka oven
saa oikein avaimella lukkoon ja
avain olisi säilj^ettävä varmassa taK '
lessa niin etteivät lapset saa sitä.
Sama koskee kylpyhuoneen lääke- '
kaappia j a .siellä olevia lääkkeitä; '
Lukitkaa myrkyt kaappiin jo tä­nään
.sillä huomenna saattaa olla
myöhäistä.
U U D E N L A I N EN
A A M I A I S A T E R IA
. Mineraaleista ja vitamiineista rik­kaaksi
kuvalt»an^seuraava aamiais--.
ateria: •- - "
Puoli kupillista kuumaa kokoveh-näruokia.
keittämättä,
kupillista vettä.
'/•> kupillista maitoa, kuumennet-
'una-' •, . .
; munaa, vispattuna .
^ u o l i kupillista ruskeala sokeria
\ i o l i teelusikallista suolaa
l teelusikallinen kanelia
:'uoli tls. inkivääriä (ginger)
.Veljäsosa t ' S muskottia (nutmeg)
l kupillinen muhennettua porkka­naa,
keitettyä tai kannutettua
hyvin kuivattua. ~ "
Keittäkää kokovehnä paketissa
olevan ohjeen mukaan (l'/4 kupiU
lista vettä). Yhdistäkää keitetty ko- ..
kovehnä ja maito. Vispatkaa hyvin.
Sekoittakaa sekaan munat, ruskea^
sokeri, suola, mausteet ja porkka-nat.
KaataKaa sekoitus puolentois­ta
quartin kassej-ohasliaan tai ras-vottuun
muottiin. Paistakaa uunissa
350 asteen lämmössä noin 45 mi­nuuttia.
Jäähdyttäkää muottia kol­me
tai neljä tuntia, ennenkuin pois­tatte
sisällön siitä. Tarjotkaa appel-siinihillon
kera. ananasmehulla
höystettynä ja vispatulla kermalla
koristettuna. Täten saadaan kahdek- -
san annosta.
PÄIVÄN PAKINA
neet hengittää samaa ilmaa, syö­dä
samanlaista raavaanlihaa ja sa­manlaista
loipää-kuin valkoihoiset­kin.,
KukaaiT c i voi tietenkään epäil­lä
sitä, etteikö, jumalisuudestaan
n i in suurta ääntä pitävät yhdysval­talaiset
rotusyrjintäläiset täytä par­haan
ymmärryksensä mukaan J u ­malan
tahtoa kun he kieltävät 20,-
000,000 neekereiltä alkeellisemmat­kin
kansalaisoikeudet. Mutta ihme­tellä
kuitenlfin täytyy, miksi valko­ihoisten
rotusyrjinnän Jumala ei
ole saman tien varannut valkoihoi­sille
toisenlaista, eli parempaa i l ­maa,
kuin mustaihoisille, jne?
Vaikka tippa kansalaisvapautta
on parempi kuin ei lainkaan, niin
siitä huolimatta tuntuu käsittämät­tömältä
Herarn vuonna 1963 ettei
etelävaltioista rotusyrjijoille sano­ta:
"Riittää jo — ja sillä s i i s t i !"
tamiin tärkeisiin soikkoihin, joista
mielenkiintoisin on-^ maan sivisty­neistön
,taiteilijapiirien j a ylioppi­laiden
suhde Fnmcon hallintoon.
Tästä kirjoitti Espanjan kommunis­tisen
puolueen keskuskomitean jä­sen
Luis Balaquer viime vuotislen
Asturian lakkoliikkeiden yhteydes­sä
mainiten, että Francon voimatoi-
Ennen ja jälkeen
Cl koske lainkaan
avaruuslentäjän.
Tämä juttu
amerikkalaisen
majuriJLeroy Gordon Cooperin äs­keistä
lentoa eikä hän^ henkilölli-syyltää.
n
Kaikkien väärinkäsitysten välttä­misen
vuoksi lienee siis paikallaan
esittää omana mielipiteenämme, et­tä
se oli Yhdysvaltain pisin ja epäi­lemättä
onnistunein avaruuslento,
mi.ssä itse asianomainen, mr. Coo­per,
osoitti suurta henkilökohtaista
tahdonlujuutta, kestävyyttä ja tai­toa.
Kun huomioidaan yksistään se
menpiteistä huolimatta lakkoliike.seikka, että hänen o l i erään teknilli-voimistui
ja se sai tukea laajoista 1 sen vian vuoksi suoritettava äärettö^
yhteiskuntapiireistä". --.
Tunnuksella "Franco — ei. Astu-ria
— kyllä!" lähtivät tuhjinnet
Madridin, Barcelonan j a Valencian
ylioppilaat kaduille osoittaakseen
solidaarisuutensa lakkoilevia työläi­siä
kohtaan ja vastalauseensa dikta­tuurille.
Kymmeniä nuorukaisia ja
neitosia pidätettiin-ja muutamia
tuomittiin huomattaviin sakkoran­gaistuksiin
. . .
Myös «Espanjan sivistyneistö vas­tasi
Asturian kehotuk.seen ja aset­tui
tukemaan lakkolaisia. Espanja­laisen
kulttuurin huomattavat cuus-män
suurta täsmällisyyttä j a taitoa
vaativa "miesvoimainen" lasku, mis­sä
hän onnistui uutitietojen mu­kaan
loistavasti, niin Cooperin len­nosta
ei voida todellakaan sanoa
mitään muuta kuin hyvää.^Se o l i
mainio ja arvokas saavutus sitten­kin,
vaikka neuvostoliittolainen Ti-tov
suoritti samantapaisen lennon
jo pari vuotta sitten. •
V'aikka Cooperin lento yhdistyy
juttumme aiheeseen, kysymys on
kuitenkin vallan muusta, e l i Yhdys­valtain
avaruustutkimuksen yhtey­dessä
esitetyistä puoleen ja toiseen
heilahtelevista ailahteluista.
Kas näin kirjoitti erään toronto-laisen
päivälehden kirjeenvaihtaja
Jack Brehl Cooperin- lennon edellä.
". . . Yhdysvaltain p i s i r miehi­tetty
avaruuslento voi lisätä paljon
niitä tietoja mitä avaruustutkijoilla
j d on, tai se voi olla lisäämättä.
"Mutta se (lento) tulee tapahtu­maan
Yhdysvaltain avaruussuunni-teimien
kriitillisellä hetkellä.
' J a samalla kun Cooper kiitää
maapallon ympäri 17,500 mailin
tiintinolieudella, edustajahuoneen
avaruusvaliokunnan jäsenten edessä
on kysymys; tuleeko avaruushallin-td
saamaa» k(rtio kuusi miljardia
dollaria täksi vuodeksi, mitä se on
pyytänyt, vai eikö tule saamaan
n i in paljoa? — —:
"Talousväittely kietoutuu paljon
dollarikysymykseen. AvaruusohjeV
man hyväksi vaadittu määräraha on
nyt noin 17 kertaa suurempi kuiin
viisi vuotta sitten . . .
"Se on onnen sattuma, että Coo­perin
lento tapahtuu nyt — mutta
tämän astronautin takana olevat
miehet toivovat, että tämä draama
auttelisi heitä budjettiasiassa Wash-ingtonissa.
: "Onko tämä $100 miljoonan dol­l
a r in hintainen 150 paunan painoi­sen
miehen j a 3,000 paunan painoi­sen
kojeen lento tarpeellinen? On,
vastaavat asiantuntijat. . .
" V i i m e viikolla eräs Newarkin
lehti julkaisi piirroskuvan missä
mies osoittaa sormellaan kuuta.
Kuun.pintaan oli piiretty jättiläis-kokoinen
dollarin merkki."
Näin siltä puolena
Hyvin onnistuneen lennon jäl-keelFjulkaisi
sama lehti, ilmeisesti
samojen lähteiden tietoihin perus­tuvan'Leonard
Bertin kirjoituksen,
jossa on kuitenkin melko paljon
toisenlainen ääni eli nuotti.
"Astronautti Leroy Gordon Coo­perin
22-kertainen maapallon ym-pärilenfo
saattoi . . .avaruushallin­non
todella kuumaan paikkaan",
hän kirjoitti.
' S u u r i kysymys, joka esitetään
nyt kautta mantereen, on tämä:
'Jätämmekö me asiat nykyiselleen
18 kuukauden ajaksi järjestämättä
ainoatakaan yhdysvaltalaista miehi­tettyä
avaruuslentoa, vai panemme­ko
kaikki voimamme liikkeeife ve­näläisten
ohittamiseksi nyt' . . . .
"Cooper itse sanoi sanomalehti-raporttereille
sunnuntaina, että hä­nen
mielestään toinen "Mercury
lento olisi suureksi hyödyksi?
USAn (avaruushallinnon) eräit­ten
virkailijain voimakkaan epävi­rallisen
kannan mukaan Cooperin
lento todistaa, että'nyt on mahdol­lista
järjestää 96 kierroksen lento,
mikä kestäisi kokonaista 6 päivää.
Mutta yhden miehen lennot ovat
nyt päättyneet, ja että mikään "ei .
saa vaikeuttaa Gemini-nimistä suun-nitelmaa.
Viimeksimainitun suun­nitelman
tavoitteena on 2 miehen
lähettäminen^'avaruuteen samassa
avaruuslaivassa ; lokakuuhun men­nessä
1964 ja sen jälkeen kahden
sellaisen aluksen kohtaaminen ava­ruudessa."
• : .
Todettuaan-että- neuvostoliittolai­silla
on ennätys eli etumatka ava­ruuslentojen
pituudessa, kirjoittaja
lainaa erään yhdysvaltalaisen viran­omaisen
lausuntoa: "Jos emme yritä
ohittaa heitä (neuvostoliittolaisia)
nyt. me emme voi tietää mitä he^
tulevat saavuttamaan vuoden 1964'
loppuun mennessä; jolloin Gemini
suunnitelma voidaan toteuttaa . . . " '
Kuten sanottu, ilmeistä on, että
kummatkin miehet ovat saaneet
tietonsa samoista lähteistä. Kum- : :
mankin kirjoituksissa on siis selvät
sukulaisuus-suh^e ja jatkuvaisuus-^,.
kin. Mutta ero öri sittenkin valtavan .:
suuri, johtuen se ilmeisesti lennon
hyvästä onni^tMj^^^ta. mitä ei etu-,
käteen voitUiSViälriäBti. odottaa.
Kun sellaista tunteiden 'ailahte^
lua tapohtuVi(<lW4pasU oppinÄ-J*;^f>f
^ J
teeksii vaiktöi^^lui!
tiedemiestenkm arvioi!^; niiii<
, ^: •• • •:vV..^i£»i&K''^Ai'w.;;SM3
Ie maan ma