1963-04-25-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
" S f v u 2- Torstaina, huhtik. 25 p. — Thursday, April 25, 1963 ^iVAPAUS (LIBERTY) INDEPENDENT LABORORGAN OF FINNISH CANADIANS • EsUiblistifidj^Nov. 6. 1917 -.: • Edltor:, W. Eklund , Maimger: E. Suksi Telephones: ,Offlce OS-4-4264 - Edltorial OS, 4-4265 ' PUMished thrlce Aveekljr: Taesdays; Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West. Sudbury, Ontario. Canada, Mailing address: Box 69 • Advertlsing rates uponvSppUcation; translations free of charge. Authorized as secorid cia.ss malliby the-Post Office Department. Ottawa, and for payment of postage in cash.; •••^••^ • : •• , • •.•..TltAUSHlNNAT • •; . jCahadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USA:ssa: 3 kk. 2.50 Suomessa: r vk. $9.00 6: kk. $4.80 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25 " G AN ADIANf ÄNGUÄGE • PRESSÄ < t ^ 4 Parlamenttikin JO liikaa? Kovin näyttävät^ supistuvan pieniksi kansakuntamme demokraat- • tiset oikeudet silloin kun on kysymys todella suurista asioista. V -Kuten muistetaan, vaalikampanjan aikana meille selitettiin eri-lioisesti liberaalien toimesta, ettei kansalla ole osaa eikä arpaa ydin- .• aseista päätettäessä, s i l l ^ .se asia kuuluu sekä parlamentin että hallituksen ratkaisupiiriin. Kansalla o l i siitä: kuitenkin vähän eriävä mielipide koska suuri enemmistö canadalaisista äänesti niitä ehdokkaita, jotka joko selvemmin tai heikommin vastustivat jenkkien ydinaseiden vastaanottamista. Väin noin 40 prosenttia valitsijoista antoi äänensä virallisesti ydinaseiden vastaanottam'ista kannattaneelle liberaalipuolueelle ^ ja merkittävä osa liberaalienkin kannattajista, joista Canadan suurin päivälehti, Toi-ontö Daily Star on näkyvin esimerkki, suhtautui tuomilse-vasti jenkkien 'ydinasetyrkytyksiin. Vaikka edellämainittu Toronto Daily Star ilukeutui kiivaimpiin liberaalipuolueen kannattajiin, se puhui koko vaalikampanjan ajan ydinaseiden vastustamisen tärkeydestä ja tarpeellisuudesta. • Kansa ei ole siis antanut liberaaleille minkäänlaisig valtuuksia ydinaseiden vastaanottamisen hyväksi. Merkillepantavaa myös on, että alahuoneen istuntoa ei ole vielä pidetty. vT^osiasiassa, jo ennen libe-raälipuöluee'n vähemmistöhallituksen muodostamista Lester B. Pear , sonin hallituksen puolustusministeriksi nimitetyn Paul Hellyerin kerrottiin Ottawassa antaneen lausunnon, että ' .aikaisintaan keskikesään . . m i ^ e s s ä " tullaan Canadassa olevat bomarc-ohjuksct ja Voodoo-tais- •"••telulentokoneet varustamaan ydinkärjillä.Uutistiedoissa kerrottiin . m r . I I e l l y e i i n antaneen tämän peloittavan lausuntonsa heti virka- 'valatilaisuudcn jälkeen, siis ennen kuin liberaalipuolueen halliluksel- Jakaan oli ollut yhtään virallista kokousta? Toronto Daily Starin julkaiseman uutisliedon mukaan mr;HeI-l y e r o l i samalla ilmaissut mielipiteen, että mitä tahansa sopimuksia hän aikoo ydinaseiden vastaanottamisesta Yhdysvaltain hallituksen kanssa tehdä, sitä " e i tarvitse alistaa parlamentin ratifioitavaksi"? • Tässä sitä nyt sitten ollaan! Mikäli mr. Hellyer edustaa liberaali-puolueen korkeimman johdon kantaa, meille aiotaan siis tuottaa jenkkien, ydinaseita edes parlamentin siunausta sille sopimukselle hank- • kimatta!'. •• TUNNUSTUS VÄHEMMISTÖASEMASTA Huolimatta lainkaan siitä, tarkoittiko mr. Hellyer sitä tai eikö tarkoittanut, tosiasia kuitenkin on ja sellaisena pysyy, että hänen lausuntonsa on huonosti salattu tunnustus siitä, että liberaalipuolueen korkein johto pelkää tässä asiassa miltei yhtä paljon parlamentin '/asennoitumista kuin' se pelkäsi vaalien aikana valitsijain tuomiota. Jos liberaalipuolueella ei-olisi tässä asiassa mitään salattavaa,: : 'feikä mitään pelättävää, se sanoisi, että koko kysymys ydinkärkien , '/'vastaanottamisesta alistetaan parlamentin keskustelliavaksi. — jay että hallitus tulee siinäkin asiassa noudattamaan kansakunnan enemmistön tahtoa ja toivomusta. . Mutta näin ei sano ainakaan mr. Hellyer! Hän puhuu ehkä viik- : koja kestävien neuvottelujen perusteella Washingtonin kanssa tehtävästä sopimuksesta, jota ei alisteta, edes parlamentin ratifioitavaksi, puhumattakaan siitä, että ydinaseiden vastaanottamiskysymys alistet- ' - l a i s i i n kansakunnan ylcisäänestykscn ratkaistavaksi. MITÄ MR. H E L L Y E R PELKÄÄ? Miksi ydinaseiden vastaanottamiskysymys on n i in arka asia, ettei sitä voida alistaa edes parlamentin käsiteltäväHsi? Johtuneeko se siitä, ettei tänne tyrkytettävillä ydinaseilla ole kerrassaan mitään tekemistä maanpuolustuksen kanssa — että tarkoitus on, kuten Yhdysvaltain puolustussihteeri Robert McNamara sanoi, saada Canadasta kuten muistakin NATO-maista eräänlainen kuva, joka mahdollisen, sodan syttyes^ "vetäisi muuten Yhdysvaltoja vas- , taan kohdistettavan pommituksen Canadassa olevia tukikohtia vas- ' taan", jotenkin samalla tavalla kun sorsastajain "kuvat" vetävät vesi- J i n t j a metsämiehen ampumapiiriin. Tosiasia onkin, että'niin pian kuin Canadan maan kamaralle s i - .joitctaan jenkkien ydinaseita, meidän maastamme tulee Yhdysvaltain imperialismin rintavarustusalue. Siten joutuisi maamme sodan syttyes- '^ä tuhannesti suurempaan vaara-asemaan, missä se on koskaan aikaisemmin ollut, puhumattkaaan nyt siitä, että ydinaseiden levittäuunen NATO maihin ei suinkaan auta yleisen ja täydellisen aseistariisunnan toteuttamista, vaan tehostaa maailmanlaajuista varustelukilpailua. Nämä ovat niitä perusseikkoja miksi mr. Hellyer haluaisi kaikessa hiljaisuudessa tuottaa jenkkien ydinaseita tänne Canadaan. Jos asia alistetaan parlamentin käsiteltäväksi, siitä voi nousta sellainen yleisen mielipiteen myrsky — näin tuntuu aprikoivan mr: Hellyer — että koko suunnitelmasta on ehkä luovuttava. Katsottakoon siis tätä kysymystä^iltä puolelta tahansa, tosiasia on, että nir. Hellyerin asenne ilmaisee liberaalipuolueen poliittista heikkoutta eikä missään tapauksessa sen voimaa. , , TUOMARI TlIORSON'in M I E L I P I DE Canadan exchequeroikeuden puheenjohtaja, tuomari T. G. Thor-son, joka toimii myös ydinaseriisuntaa vaativan canadalaisen rauhan- , liiltkeen kansallisena presidenttinä, oli mielestämme tuhannesti oikeassa sanoessaan viime viikolla, että "uudella hallituksella ci ole selviä valtuuksia ydinaseiden vastaanottamiseksi". Selostaen ydinaseriisuntaa vaativan järjestönsä kansallisen johtokunnan nimissä, että vaaleissa ei tullut ratkaisua ydinasckysymyk-selle, tuomari Thorson sanoi lausunnossaan, että ydinkärkien vastaan- ...qltamiscn asemesta liberaalipuolueen muodostamaa hallitusta pyydetään iVhtymään myönteisiin;ja päättäviin toimenpiteisiin kansainvälisen jännitystilanteea lieventämiseksi ja maailmanlaajuisen aseistariisunnan hyväksi . . , Canadan tlilisi omaksua johtavampi asenne kansainvälisen aseistariisunnan hyväksi . . ." Maamme turvallisuus ja kansainvälinen rauhanasia vaalii siis 'meitä canadalaisia ponnistelemaan nyt entistä päättävämmin ydin-aseiden vastaanottamisen estämiseksi. ' ' ' S e n lisäksi on muistettpya, että "tykkejä voin asemesta" ohjelma "^^"JJ" mennyt jo aivan liian pitkälle. Liberaalit eivät pääse ' ba^e_baU'-'. SYNTYMÄ-l PÄIVIÄ K Matilda Revoniemi, Lac du Bon net, Man., täyttää maanantaina, huh Ukuun 29 päivänä 78 vuotta. • Yhdymme Sukulaisten j a tutla-vain onnentoivotuksiin. LONG L A K E N No2 K O U L U P I I R IN «•lERAHASTON POHJA NÄKYVISSÄ Koska minä allekirjoittanut tulin valituksi tämän No 2 Koulupiirin. Labor Boardin Tiekomisioniin ja siitä edelleen näiden sivuteiden valvojaksi jo seitsemännentoista kerran; Katson velvollisuudekseni lausua tämän julkisen sanan palstoilla taas jonkun sanan, että veron-, maksajat saavat edes osapuilleen-tietää näistä tieasioista. Erikoisesti haluan kiinnittää nyt tieveronmaksajain huomioon, että meidän Labor Boardimme raha-asiat ovat nyt niin huonolla kannalla, ettei ne ole olleet 15 vuoteen eli sinä aikana, jolloin minä olen hoitanut näitä tieasioita.' Teistä joku voi ihmetellä ja kysyä miksi? Vastauksena- minä pyydän selittää, että kulunut viime talvi o l i oikein erikoisen luminen. Lumiauran piti käskeä joskus niinkin usein ettei ollut kuin päivä väliä. Niinpä meidän lumiaurauksenime tuli maksamaan, numerollisesti ilmoittaen $1,141.75. Nyt keväällä kun lumet sulivat yhtä-äkkiä synnytti se l u l v i a joka katkoi ja särki teitämme niin pahoin että niiden korjaukseen on tähän mennessä kulutettu noin $300. Jos meidän tieveronmaksajat kaikki maksaisivat aikanaan nämä ticveronsa, ei» meillä olisi rahasta puute, sillä meillä on esim. viime vuoden tieveroja rästissä vielä $500:— ja sitä edellisiltä vuosilta $225;— eli yht. $725:—. Jos meidän käytettävissämme olisi tämä raha, niin .me saisimme, työkuittien perusteella Department of .lligwaylta saman verran mikä yhteen laskettuna tekisi $1,400:50. Tällä rahalla me voisimme kor-; jauttaa näitä teitämme koko kesä-sydämen ja sitten käyttää ne ra-i i a l milä lännin vuoden verosta tulee sannan ajoon ja laas ensi talven lumiauiaukscen. Ellemme me nyt sa;i aivan ensi-lilassa näitä rästissä olevia saatavia, niin tänä kesänä jää teiden korjaamiset hyvin vähiin. Yleisenä käsityksenä näkyy olevan se, etlä kun jossain tarvitaan tien korjaamista ja siitä ilmoitetaan allekirjoittaneelle. Ei kukaan kysy, onko Labor Boaidilla rahaa korjauttaa se paikka. Ajatelkaapa vähän meidän Labor Boardillanime ei ole jatkuvasti tuloja kuten halli-liiksella. Te maksatte hallitukselle veroa jokaisesta galonasta bensaa minkä te ostatte 13c. Te maksatte Joka vuosi rekisleeraukscsta 15—25 /lollariin j a kun te ostatte tai vaihdatte uuden auton te maksatte siitä hallitukselle 500—1000:— dollariin veroa. Te ette puhu, ettekä paljoksu tätä, mutta jos teitä verotetaan 10:—d o l l a r i l l a , että saataisiin pidetyksi nämä sivutiet vähänkään kunnossa joita (e itse ajelette, niin tätä paljoksutaan Ja jätetään kokonaan maksamatta. Meillä on siis tieveron maksajista melkein '/4 Jotka eivät ole maksaneet näitä tieverojaart. Meillä on kyllä laki mikä määrää että ne verot Jotka ovat y l i 2. vuotta maksamalta saadaan periä oikeuden kautta. Vaan tämäkään ei tunnu mukavalle niille henkilöille jotka te itse oleile vuosikokuksessa valinneet näitä tieasioita hoitamaan, sillä me saamme muutenkin kaikenlaisia syytöksiä aivan tarpeeksi. Tässä olen tieveronmaksajille selostanut lyhyesti miten meidän raha- asiamme ovat ja lopuksi kehoi-tan niitä henkilöitä joilla vielä on tämä lievero maksamatta, etlä kävisitte maksamassa sen mitä pikemmin... . Jos ei tieveroja kerta haluta makeaa, niin meidän edessämme tulee alemaan Labour Boardin kuoletus ja Jätettävä nämä sivutiet samaan pisteeseen kuin ne olivat 20 vuotta siilon, Jolloin näitä teitä ei korjat- 9 - l i O « « ddvin kielellä puhuen edes ensimmäiselle i)esälle taloudellisten lupaustensa läyltämisessä. Jos sen hallitus no-peistiiltaa edelleen varustelukilpaa, mikä vie Jo aivan liian suuren osan kansallisluloislamme haaskutarkoi-lukseen. Mikäli liberaalipuolue todella haluaa lupauksiaan täyttää työllömyystilanteen huojentamisek-si, vanhuudeneläkkeen parantamiseksi Ja yleensä maan talouselämän elvyttämiseksi, »sen täytyy kuunnella järjen ääntä ja kieltäytyä menemästä pidemmälle kilpavarustelun lurnviolli.sella ja vaarallisella tieljä. Roomalais-katolisen kirkon päämiehen paavi Johanneksen kiertokirje Pabem in Terris ('Maailmanrauha"), joka julkaistiin pääsiäiseksi, oli ainakin minulle iloinen yllätys. Vaikka minä olenkin huomannut, että nykyinen Pyhä Isä on oi-nintakeinen ja ennakkoluuloton mies, minä en sentään olisi uskon-nut, että hän kykenee n i i n kiihkot-omaan j a asialliseen ja järkevään •jjatleluun kuin tämä kiertokirje o-ioittaa. Pacem in Terris on tarkan lukemisen arvoinen asiakirja. Paavin kiertokirjeessä on kolme osaa, ensin käsitellään ihmisten keskistä järjestystä, sitten yksilön ja vallanpitäjien välisiä suhteita yksityisessä valtiossa ja lopuksi valtioiden välisiä suhteita. Paavi sanoo, että jokaisen ihmisen yhteiskunnan, jotta se o l i s i hyvin järjestynyt ja produktiivinen, täytyy rakentua sille periaatteelle että kaikki yhteiskunnan jäsenet ovat tasa-arvoisia, että kaikilla on samat luonnolliset oikeudet ja velvollisuudet, jotka ovat "yleispäteviä loukkaamattomia ja luovuttamattomia". Erityisesti .paavi kiinnittää huomiota kahteen yksityiskohtaan.; jotka hänen mielestään ovat muuttaneet ja edelleen muuttavat sosiaalinen ja poliittisen elämän kuvaa: työväenluokan ja naisen uusiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Puhuessaan yksilön ja vallanpitäj i en välisistä suhteista paavi huomauttaa, että sellaisesssa yhteiskunnassa- Jossa rangaistuksen pelkoa tai palkinnon toivoa käytetään ainoana tai pääasiallisena hallitsemisen keinona, ei ihmisiä saada tehokkaasti toimimaan kaikkien yhteiseksi hyväksi. "Jokaisen julkisen viranomainen olennaisena tehtävänä tulisi ol-, 'a ihmisyksilön loukkaamattomien oikeuksien suojeleminen ja velvollisuuksien täyttämisen helpottaminen." - Koska kukaan ihminen ei luonnostaan ole ketään toista arvokkaampi, ei mikään ihmisten muodostama poliittinen yhteisö myöskään ole luonnostaan arvokkaampi mitään toista poliittista yhteisöä. Niin kuin ei kellään ihmisellä ole oikeutta käyttää hyväLseen toista ihmisiä, niin ei myöskään millään yhteisöllä ole oikeutta käyttää hyväkseen toisia yhteisöä, eikä millään kan.salla toista kansaa. ' Kansojen tulisi rakentaa suhteensa keskinäiselle yhteistyölle, helpottaa pääoman, hyödykkeiden ja työvoiman kiertokulkua maasta toiseen." Mutta nykyisessä maailma.ssa Järkevät ja kaikkien yhteistä hyvää tarkoittavat ajatukset tuntuvat haaveilulla- ". . : syvää sui'ua tuntien me näemme ne suunnattomat asevarastot jotka on koottu Ja joita yhä kootaan taloudellisesti pitemmälle kehittyneissä mai.ssa, suurin älyllis in j a taloudellisin kustannuksiin. Ja .seurauksena on, että samalla kun näiden maiden kansoilla on raskas' taakka kannettavanaan, toisilta mailta riistetään se apu jota ne tarvitsevat taloudelliseen ja sosiaali- .seen edistymiseensä. . ." Paavi vaa l i i täydellistä- ja yleisiä aseistariisuntaa, maailmanrauhaa joka ei perustu asevoimien tasapainoon vaan keskinäiseen luottamukseen, rauhanomaiseen kilpailuun, kansojen väliseen yhteistyöhön; hänen mielestään se, että nykyiset lähentymisyritykset tuntuvat niin tuloksettomilta, ei johdu kummankaan osapuolen pahasta tahdosta vaan kansainvälisen kanssakäymisen rakenteellisista heikkouksista, siitä ettei tehokasta maailmanjärjestöä eikä organisaatiota ole, ettei Y K vielä ole sitä mitä sen tulisi olla. Maail-manauktoriteetti on paavin mielestä tullut välttämättömäksi, sillä "meidän aikanamme ei mikään poliittinen yhteisö kykene huolehtimaan omista eduistaan ja kehittämään itseään muista eristyneenä, koska jOr kaisen yhteisön hyvinnoinnin Ja kehityksen aste on riippuvainen kaikr kien muiden poliittisten yhteisöjen hyvinvoinnista j a kehityksen asteesta ja vaikuttaa siihen". Suhtautumisessa •toisinajatteleviin paavi kehottaa sijvaitsevaisuuteen ja järkevyyteen; Hänen kiertokirjeensä mielenkiintoisin Ja Varmasti enit,en keskustelua ja vastaväitteitä iierättävä kohta on se jo.ssa hän sanoo: 'On pidettävä mielessä ettei vääriä filosofisia oppeja maailmankaikkeuden j a ihmisen luonteesta, synnystä Ja kohtalosta pidä samaistaa historiallisiin, liikkeisiin Joilla positiivisia ja ansaitsevat hyväksymisen?" . Miten tämä luetaan on selvSä: '':väärillä filosofisilla opeilla," paavi tarkoittaa lähinnä marxismi-leninismiä ja 'historiallisilla liikkeillä" hän tarkoittaa sosialistisia Ja kommunistisia liikkeitä. Tämän jälkeen hänen ajatuksensa voidaan sanoa näin: hän tuomitsee dialektisen materialismin mutta myöntää, että sosialististen ja kommunististen liik-veiden taloudelliset, yhteiskunnal-iset, sivistykselliset ja poliittiset tavoitteet voivat olla hyväksyttäviä ja kannatettavia. Minä en tiedä millä tavoin tällainen ajatus teologisesti perustellaan: kuinka perke-leen~ istuttama puu voisi kantaa hyviä hedelmiä? Mutta kannattaa huomata, että roomalais^katolinen iiirkko on siirtynyt uusiin asemiin sitten edellisen paavin; itse asiassa muutos on paljon radikaalimpi kuin pinnalta katsoen näyttää; minusta tuntuu että ^ n i i n erilaisia sanoja kuin he toisinaan käyttävätkin, paavi Johannes jä pääministeri Hrush-tshev. saattaisivat' h y v p k i n ymmärtää toisiaan. Heillä o n ' y k s i yhteinen piirre: kumpikin tuntuu pitävän Ihmisen pnolta. On vaikea arvataiihiten paavin kiertokirje vaikuttaa, onko siitä mitään positiivisia käytännöllisiä tu'^. loksia; ainakin katolista Kennedyä paavin kannanotto:harmittaa koska hänen ei ole helppoa sekä myöntää paavin olevan oikeassa että säilyt' tää itselleen emcatolisten joukkojen ääniä. ' Roomalais-katolisten mielestä paavin, sana on pyhä, jo useimmitenhan näiksi pyhiksi sanoiksi ei muuta kuin siivilöityy yleinen kris-t i l l i s ^ o r v a r i l l i n en mielipide; miten kfiy nyt k un paavi selvästi asettaa oman mielipiteensä monien usko-vaistensa mielipidettä vastaan? Pentti Saarikoski. VENÄJÄSTÄ KOLMAS VIERAS KIELI 15 VALTION MOULtlSSA Helsinki. — Tampereen yhteislyseossa ja Helsingin kaksoisyhteisly-leossa sekä Lappeenrannan lyseossa alkaa venäjän kielen opetus lukioll a eli ns. lyhyenä kielenä- ensi syksynä j a on pakollisena lyhyenä kielenä Tampereen ja Joensuun normaalilyseoiden kielilinjalla. Venäjän kielen muuttuminen ns. kolmanneksi vieraaksi kieleksi eli lukiolla molemmilla linjoilla opetettavaksi ulee koskemaan vielä 10 muuta valtion poika-. ja yhteislyseota, mm. Kuopion^ Oulun ja Turun lyseoita ;itä mukaa kun tarpeelliset opettajain virat saadaan perustetuksi ja virkoihin löytyy sopivia hakijoita. Aikaisintaan uusi järjestely näiden koulujen kohdalla toteutuu vuoden kuluttua, kertoo kouluneuvos Esko Pennanen kouluhallituksesta. Venäjän kielen opettajien jälkikasvu on varsin hidasta, toteaa kouluneuvos Pennanen pitäen sitä osaltaan H:gn yliopiston venäjän kielen opetuksen syynä. Opetusten nimittäin l i i an akateemista, eikä kaikilta osin vastaa^ käytännön vaatimuksia. Valtion oppikouluissa meneillään o- Icva vieraan kielen opetusjärjestel-' män muutos sen sijaan suo koululaisille aikaisempaa paremmat mahdollisuudet venäjän kielen opiskeluun. ••„• • Järjestelyn perustana on opetusministeriön viime vuoden heinäkuun 6. päivänä kouluhallituksen esityksestä antama määräys, että 15 valtion oppikoulussa muutetaan kolmantena vieraana kielenä ollut ranska toiseksi vieraaksi kieleksi ja kolmanneksi vieraaksi kieleksi tulee venäjä. Se voidaan vaihtaa myös neljänteen vieraaseen kieleen joka tässä tapauksessa on myös venäjä.. Mainituissa kouluissa kielilinja lukee ns. pitkän kielen eli l vieraan kielen lisäksi l u k i o l l a l l vierasta kieltä viisi viikkotuntia ja 111 tai IV vierasta kieltä kolme tai v i i si viikkotuntia. Matemaattinen linja lukee pitkän kielen lisäksi lyhyenä kielenä III vieraan kielen, joka on venäjä tai ranska ja niissä on opetusta kolme viikkotuntia. Näin ollen mainituissa 15 valtion oppikoulussa venäjän kieli tulee pakolliseksi kielilinjalla Ja mahdolliseksi opiskella myös mateifhaattisel la linjalla. InterhalMiDSUUslnitkeen tiikevaihfo ja jäsenntäärä jisääJiilf ivit vime vuonna VASTALAUSEMYRSKY GRIMAUN MURHASTA : Lontoo. — Uutinen espanjalaisen kommunistijohtajan Julian .Grimaun teloituksesta herätti lauantaina vastalauscmyrskyn joka puolella maailmaaa. Tshekkoslovakia ilmoitti ensimmäisenä kommunistimaana kantansa teloitukseen sanoen, että Grimau on "murhatta". Tshekkoslovakian ; parlamentti oli aikaisemmin tarjonnut poliittista turvapaikkaa Grimaulle. Moskovassa Neuvostoliiton h a i -, lituksen äänenkannattaja Izvestija otsikoi Grimaun kuolemaa neljälle palstalle ulottuvalla - toteamuksella "rikos on tehty". Muut Moskovan lehdet kirjoittivat m m. että ' k a i k k i maailman rehelliset ihmiset kiroavat raukkamaiset tappajat". Neuvostoliiton pääministeri Nikita Hrushtshov on yksi niistä idän ja lännen johtavista henkilöistä, jotka vetosivat Espanjan hallitakseen Grimaun puolesta. Paavi Johannesta, Y K : n pääsihteeriä U Thantia ja presidentti Kennedyä pyydettiin myös vetoamaan Espanjau hallitukseen teloituksen peruuttamiseksi. VVashingtonista ilmoitettiin, että Grimaun vaimo oli ottanut puhelimitse yhteyden presidentti Kennedyyn pyytäen häntä vetoomaan teloituksen estämisen puolesta. Yhdysvaltain hallitus ei kuitenkaan pitänyt sopivana puuttua toisen maan osioihin. Italian sosialistijohtaja Pietro Ncnni sanoi, että' teloitus on todellinen rikos, jota e i voida hyvit- ; tää. Se on rikos, vaikka se suoritettiin näennäisesti laillisesti. Lontoossa noin 400 ihmistä, heidän joukossa ammattiliittojen edustajia, espanjalaisia pakolaisia ja Espanjan sisällissotaan osallistuneen kansainvälisen kaartin jäseniä, levitti kukkia Espanjan lähetystön eteen osoittaen kunnioitustaan G r i - 28—2 International osuusliikkeeri Port Arthur.—Täällä pidetyssä International-osuusliikkeen vuosikokouksessa ilmoitettiin, että liike on nauttinut hyvästä liikevaihdosta viimevuonna. - Viime vuoden loppuun mennessä" todettiin jotta liikevaihto oli lisääntynyt huomattavasti ja ^ttä vuo-' den, 1962 volymi oli huomattavasti y l i miljoonan dollaria. Samalla jokainen neljästä sivuliikkeestä i l moitti, että niiden liikevaihto oli lisääntynyt. - • Yleisliikkeenhoitaja miV F . Par-iiega osoitti raportissaan, että viime ' vuonna tehdyt' sijoitukset Olivat suuremmat kuin aikaisemmat. Vuoden :kuluessa oli käytetty huomattavasti varoja laitteiden uusimiseksi, korjaamiseksi ja, o l i ostettu parkkaustontti sekä suoritettu l u kuisia uudelleenjärjestelyjä ja maalauksia, . j o i d en lisäksi oli suunnit-teillä lisää parannuksia. Johtokunnan jäsen mrs T.. S i ll män,. joka on palvellut siinä 24 vuolta, palkittiin työstään raikuvin suosionosoituksin kun ilmoitettiin, että hän tulee jäämään pois joh-' tokunnasta. Vuosikokouksen hyväksymässä päätöksessä ilmaistiin hänelle kiitokset anlautuvaisesta työs tään osuusliikkeen hyväksi. Johtokuntaan valittiin kaksi uutta jäsentä, mrs. M. Murray ja mr. J . Ki pien. Entiset uudelleen valitut johtokunnan jäsenet ovat mrs. H. An-' derson ja mr. E . Pudas. Vuosikokouksessa hyväksyttiin 3 päätöslauselmaa, joissa käsiteltiin työttömyysongelmaa, . ilmoitettiin vastustettavan ydinaseiden vastaanottamista Canadassa ja vastustettavan niitä periaatteita. Joita ehdotetaan sen ryhmän taholta. Joka tunnetaan niriiellä Equilable Income Ta.\ Foundation. Kokouksessa ilmoitettiin, etti' osuushike oli saanut 43 uutta j a ' sentä viimeisen kuukauden kuluessa, joka osoittaa lisääntyvää kiinnostusta osuusliikkeistä. Johtokunnan puheenjohtajana mrs. B. H i l l - berg tervehti sitä. että oli näkyvissä canadalaisen osuusliikkeen yleinen kasvaminen j a ilmaisi suurta mielenkiintoa Canadan pohjoisen asukkaiden, eskimoiden, ensimmäi sen osuustoimintakonferenssin johdosta. Hän ilmoitti, että useat osuusliikkeen henkilökunnasta,' joiden joiji-_ kossa liikkeenhoitajat, toimistohenkilökuntaa ja suhdanneasiain johta jat ovat käyttäneet hyväkseen mah-, dollisuutta käydä erikoisilla kurs seilla osuustoimintacollegessa Sas raporttinsa Federated Co-operatives 'vuosikokouksesta, joka pidettiin Saskatoonissa viime tammikuun 2^^ 30 ja 31 päivinä.V V.-' Kokouksen puheenjohtajana toimi mrs. B . Hillberg, sihteerinä H . Riiketti, kielenkääntäjänä A. Wid-' gren j a puheenvuorosihteerinä S. I^dkkala. Varsovan ghetton suuri muistojuhla . Lontoo. — Varsovan Jghetton 2Ch Vuotisnuiistopäivänä järjestettiin sunnuntaina kokouksia ja muistotie ; laisuuksia Englannissa, Yhdysvalr loissa Ja Israelissa. ^- Puolassa muistopäiväksi maahan saapuneet ulkomaiset vieraat kävi-* - vät katsomassa Treblinkan^ keskitysleirin- paikkaa 112 kilometrin' päässä Varsovasta. Keskitysleirissä sai surmansa 800,000 juutalaista vä- ^än y l i vuoden kuluessa vuoden 19-, 42 tienoilla. Adolf Eichmann kävi itse silloin Varsovassa tarkastamassa kuolemanleiriä, varten tehdyt suunnitelmat. . Puola rakentaa parhaillaan. Trele linkaan muistomerkkiä. Sellainenhan on j o aikaisemmin rakennettu Auschvvitzin paikalle Krakovan lä,-^ helle. Muistomerkin on määrä valmistua syy.skuussa. "Sunnuntaina Puolan lehdet ker- . toivat, että useiden tuhansien ihmisten luut on löydetty kahdesta joukkohaudasta Lodzin läheltä Keski- Puolasla. Israelissa järjestettiin 20-vuotis-. muiston johdosta lauantairiltana muistojumalanpalvcluksia. Kaikki huvittelupaikat o l i suljettu surujuhlan takia. Tuhannet ihmiset osallistuivat tärkeimpiin, muistotilaisuuksiin. •; New Yorkissa annettiin kuuluisalle -Timesin aukiolle tämän sun-nuntaiseudun ajaksi symbolinen n i - 'mi 'Varsovan ghetton aukio". Sun-nuntai- illaksi olivat amerikkalaiset juutalaiset järjestäneet oman muistotilaisuutensa Carnegie Halliin. Pontecorvolle I^enin-palkinto Moskova. — Italialaissyntyinen ydinfyysikko Bruno Pontecorvo jon- Jca Helsingin lentoaseman kautta 13 vuotta sitten tapahtunut pako Neu-katoonissa. Hän k i i t t i kaikkia niitä vostoliittoon aiheutti valtavan sen-henkilöitä; jotka olivat palvelleet johtokunnan jäseninä ja myös niitä' ihmisiä, jotka olivat palvelleet erinäisissä komiteoissa osuusliikkeen hyväksi. . Kiinnittäessään . huomiota ydin-asekysymykseen hän sanoi, että "kysymys on elämästä tai kuolemasta" ja kehoitti kaikkia osuusl i i k k e en jäseniä tekemään kaikkensa näiden aseiden pitämiseksi ulkopuolella. Canadan rajojen. " Federated Co-operatives . L l d :n aluejohtaja mrs. M: Murray antoi imaulle. Pariisilainen iltalehti Le Monre' kirjoitti; että Espanjan valtionpää-mies mahdollisesti aliarvioi ne poliittiset seuraukset,: jotka hänen tekonsa aiheuttaa. . Espanjan sisällissodan " L a Pas- .sionaria" (intohimon kulia) Ibar.ru-ri sanoi Moskovan radion; lähetyksessä, että Grimaun teloituksen tarkoituksena on tehdä vaikutus Y h dysvaltoihin. saalien, on ykSi yhdeksästä neuvos- -toHittolaisesla tiedemiehestä, joille on myönnetty vuoden 1963 Lenin-palkinto, Neuvostoliiton korkein tieteen, tekniikan ja taiteen aloilla j a ettava tunnustus; Mutta tämän vuoden Lenin-palkinnon saajia ovat m. m. tunnettu taloustieteilijä akateemikko Jevgeni Varga ja maailmankuulu syöpäspesialisli Nikolai Pet-rov.. •'/ ' Näitä peiinteellisesli Leninin syntymäpäivänä huhtikuun 22. päivänä julkaistavia korkeita tunnustuksia j a e t t i in tSnä vuonna kirjallisuuden ja laiteen alalla vain viisi jotka kahta lukuunottamatta koskivat kirjallisuutta ja runoutta, saajina tunnettu lastenkirjailija ja runoilija Samuel Marshak, kirgiiskirjailija Tshingis Aitmalov ja dagöstinalai-nen runoilija Hasud Gamzatov. Vielä palkittiin liettualainen kuvanveistäjä Hediminas Jokuboiiis fasismin uhrien muistomerkistä sekä vanhan polven taidemaalari Pavel Korin, joka sai palkintonsa eräistä muotokuvista. PÄIVÄN PAKINA Kukahan siinä viimeksi nauraa? on taloudellisia, yhteiskunnallisia, sivistyksellisiä tai poliittisia tavoitteita, ei siinäkä.än tapauksessa että nämä liikkeet ovat saaneet alkunsa noista opeistaja vaikka ne ovat niitä innoittaneet ja edelleen innoit-lavat." Ja sitten, jotakin Joka länsimaisen kirkonmiehen ja auktoriteetin sanomana on rohkeaa puhetta: ". . . kuka voi kieltää että nämä liikkeet, sikäli kuin ne kuuntelevat terveen järjen ääntä ja ovat ihmisyksilön laillisten pyrkimysten tulkkeja, sisältävät aineksia Jotka ovat Sanotaan, että " s e parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa." Mutta aina ei naurata, vaikka olisi naurun syytäkin, sillä toisinaan on "naurun aiheena" sellaista hir-tehishuumoria, mikä jähmetyttää vienonkin hymyilyn kuoleman irvistelyksi. Jos ei o l i s i kysymys niin vakavista asioista — meitä kaikkia uhkaa: vasta hintojen noususta —-^ me voisimme päästää oikein hevosnaurun . siitä tavasta, miten esim. Yhdysval-tu miltään puolen. Silloin näiden sivuteiden varsilla asuvat ihmiset saa jäädä myöskin talvella lumien taakse, sillä lumiaurakaan ei auka-se näitä teitä ilmaiseksi. — E . Alho. toja nykyään hallitaan. Yhdysvaltalaiset politiikantekijät eivät luonnollisestikaan voi hyväksyä sellaista sosialistista rienausta, jenka mukaan porvarillisen demokratiankin olosuhteissa kapitalistisen maan hallitus on loppukädessä vain suurpääoman johtokunta! Tämä ei ole mahdollista maassa, missä suoritetaan demokraattiset vaalit, sanovat ne, joita miellyttää sameassa vedessä kalastaminen. Mutta katsotaanpa asiaa käytän-nön kannalta katsoen. Noin vuosi sitten antoi Yhdysvaltain hallitus todella murskaavalta tuntuneen iskun niille, jotka epäilivät, että porvarillinen hallitus ei ole "luokkien yläpuolella" oleva —- koko kansan yhteinen elin. Kuten muistetaan, presidentti Kennedy määräsi silloin, että Yhdysvaltain jättiläiskokoisen terästeollisuuden täytyy• peruuttaa>leisen hinnankorotuksensa. Tässä on hallituksen päämies^ joka näyttää, että hän v o i pitää kovia puheita niin suuryhtiöiden johtokunnille kuin työläisten ammattiyhdistyksillekin, selitettiin -silloin meille. Mutta miten kävi lopulta? Teräsyhtiöt jotka astuivat silloin vähän vääräi^sä tahdissa koko suurpääoman poppooseen verraten, on sen jälkeen jauhanut asiaa ja selvää on, että se ajaa nyt tahtonsa läpi. Presidentti Kennedy sai vuosi sitten määräyksellään teräsyhtiöt peruuttamaan yleisen $6.00 korotuk sen terästonnilta, mutta nyt, kun asioista on ilmeisesti tehty vissinlainen "kompromissiratkaisu" suurpääoman sisärenkaan piireissä, sama presidentti antoi kuitenkin hyväksymisensä hinnankorotuksille, jotka vaihtelevat neljästä kahdeksaan dol l a r i in tonnnilta. Kuka sitä maata siis lopulta hallitsee? Tämän toimenpiteen verhona on vain määritelmä, että hinnankorotus ei saa o l la " y l e i n e n " — vaan "valinnallinen". Presidentti Kennedy vastustaa, näin selitetään Wash-ingtonin uutisissa, edelleen terästuotteiden hintojen "yleistä ko^*' tusta", mutta hän sanoi " v a l i n n a l l l - set hintamuutokset, ylös tai alas, kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan, ollen ne vastakohtana yleiselle hinnankorotukselle, eivät olo-ristiriidassa yleisen j a teräshintojeh vakiintumisrungon kanssa." - Hauskaa sanaleikkiä, eikö olekin?- MonopoMsmin aikakaudella ei ole-suurtakaan sananvaltaa"kysynnän ja tarjonnan . l a i l l a " . Sillä ei ole mi-täänytekemislä Yhdysvaltain teräs-teoifisuudessai,' mikä ön keskittynyt muutaman suuryhtiön kontrolliin, mitkä voivat kiskoa satumaisia voittoja tuotannostaan. Mutta näille muutamille yhtiöil le. Joilla on ilmeisesti keskenään' vissinlainen työn jako siitä, mitä kukin yhtiö pääasiassa tuottaa, on kuulema "ainoastaan" valinnallinen oikeus hintojensa korottamiseep. Jos yksi yhtiö tuottaisi — liikatypis-tetyn esimerkin antaaksemme •T^; miltei yksinomaan rautatiekiskdja-" ja vähän rakennusterästä, se tietysti "valitsee" hinnankorotuksen aiheeksi rautatiekiskot. . Jos. toinen monopoliyhtiö tuottaa pääasiassa rakennusteollisuusteräs-tä ja vain sivutuotteejna rautatiekin, koja ja muita tuotteita, se tietyöt "valitsee" rakennusteollisuusterak^: sen''siksi^ minkä hintaa kohotetaan'.' Jos tällaista menetelmää toteute taan perusteellisesti niin tuloksena on loppujen lopuksi melko " y l e i nen" terästuotteiden hintojen korotus. On vain muodollinen pikkuseikka enää sen jälkeen siihen, että hinnankorotus tulee yleiseksi kaikissa monopoliyhtiöissäkin. ; Tällä tavoin sitä suurpääoman yh- .teisenä johtokuntana toimiva hallitus na-ipurimaan asioita järjestelee suurpääoman eduksi. Jaa, etlä punaista propagandaanko? _ _ Tokko! „.„^ Yhdysvaltain kuuluisa entinen presidentti \Voodrow -Wilson esitti tämän .saman asian kirJassaan"The New Frcedom'-^seuraavasti. ^"Yhdysvaltain hallituksen isäntiä ovat Yhdysvaltain yhdistyneet kapi- Jjilistit Ja tehtailijat. Se (tosiasia) on kirjoitettu kongressin pöytäkirjojen jokaiselle sivulle. Se on kirjoitettu kaikkien konferenssien his- ..torian sivuille Valkoisessa . talossa." Ja Christian Science Monitor-lehti totesi: "Paikallista politiikkaa Amerikassa ovat hallinneet paikalliset liikemiehet, jotka käyttävät paikallista (poliittista) koneistoa suojellakseen omia etujaan . . . " Teräksen hinnankorotus rajan eteläpuolella aiheuttaa tietysti autojen ja muiden koneiden sekä välineiden hintojen kohoamisen niin täällä Canadassa kuin Yhdysvallois-saki^ — mutta mitään inflaation vaaraa ei siitä kuitenkaan oljz. E i hän toki! Vai nauroiko joku? ,— Känsäkoura. . iiliiÄiiii :v; :::=va;;ai;:t;;s^ :^::ii:;|illii: \ ? u ^ ,/:M:MAysmmw:i , J li 1^ iL± * *
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 25, 1963 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1963-04-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus630425 |
Description
Title | 1963-04-25-02 |
OCR text | " S f v u 2- Torstaina, huhtik. 25 p. — Thursday, April 25, 1963 ^iVAPAUS (LIBERTY) INDEPENDENT LABORORGAN OF FINNISH CANADIANS • EsUiblistifidj^Nov. 6. 1917 -.: • Edltor:, W. Eklund , Maimger: E. Suksi Telephones: ,Offlce OS-4-4264 - Edltorial OS, 4-4265 ' PUMished thrlce Aveekljr: Taesdays; Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West. Sudbury, Ontario. Canada, Mailing address: Box 69 • Advertlsing rates uponvSppUcation; translations free of charge. Authorized as secorid cia.ss malliby the-Post Office Department. Ottawa, and for payment of postage in cash.; •••^••^ • : •• , • •.•..TltAUSHlNNAT • •; . jCahadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USA:ssa: 3 kk. 2.50 Suomessa: r vk. $9.00 6: kk. $4.80 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25 " G AN ADIANf ÄNGUÄGE • PRESSÄ < t ^ 4 Parlamenttikin JO liikaa? Kovin näyttävät^ supistuvan pieniksi kansakuntamme demokraat- • tiset oikeudet silloin kun on kysymys todella suurista asioista. V -Kuten muistetaan, vaalikampanjan aikana meille selitettiin eri-lioisesti liberaalien toimesta, ettei kansalla ole osaa eikä arpaa ydin- .• aseista päätettäessä, s i l l ^ .se asia kuuluu sekä parlamentin että hallituksen ratkaisupiiriin. Kansalla o l i siitä: kuitenkin vähän eriävä mielipide koska suuri enemmistö canadalaisista äänesti niitä ehdokkaita, jotka joko selvemmin tai heikommin vastustivat jenkkien ydinaseiden vastaanottamista. Väin noin 40 prosenttia valitsijoista antoi äänensä virallisesti ydinaseiden vastaanottam'ista kannattaneelle liberaalipuolueelle ^ ja merkittävä osa liberaalienkin kannattajista, joista Canadan suurin päivälehti, Toi-ontö Daily Star on näkyvin esimerkki, suhtautui tuomilse-vasti jenkkien 'ydinasetyrkytyksiin. Vaikka edellämainittu Toronto Daily Star ilukeutui kiivaimpiin liberaalipuolueen kannattajiin, se puhui koko vaalikampanjan ajan ydinaseiden vastustamisen tärkeydestä ja tarpeellisuudesta. • Kansa ei ole siis antanut liberaaleille minkäänlaisig valtuuksia ydinaseiden vastaanottamisen hyväksi. Merkillepantavaa myös on, että alahuoneen istuntoa ei ole vielä pidetty. vT^osiasiassa, jo ennen libe-raälipuöluee'n vähemmistöhallituksen muodostamista Lester B. Pear , sonin hallituksen puolustusministeriksi nimitetyn Paul Hellyerin kerrottiin Ottawassa antaneen lausunnon, että ' .aikaisintaan keskikesään . . m i ^ e s s ä " tullaan Canadassa olevat bomarc-ohjuksct ja Voodoo-tais- •"••telulentokoneet varustamaan ydinkärjillä.Uutistiedoissa kerrottiin . m r . I I e l l y e i i n antaneen tämän peloittavan lausuntonsa heti virka- 'valatilaisuudcn jälkeen, siis ennen kuin liberaalipuolueen halliluksel- Jakaan oli ollut yhtään virallista kokousta? Toronto Daily Starin julkaiseman uutisliedon mukaan mr;HeI-l y e r o l i samalla ilmaissut mielipiteen, että mitä tahansa sopimuksia hän aikoo ydinaseiden vastaanottamisesta Yhdysvaltain hallituksen kanssa tehdä, sitä " e i tarvitse alistaa parlamentin ratifioitavaksi"? • Tässä sitä nyt sitten ollaan! Mikäli mr. Hellyer edustaa liberaali-puolueen korkeimman johdon kantaa, meille aiotaan siis tuottaa jenkkien, ydinaseita edes parlamentin siunausta sille sopimukselle hank- • kimatta!'. •• TUNNUSTUS VÄHEMMISTÖASEMASTA Huolimatta lainkaan siitä, tarkoittiko mr. Hellyer sitä tai eikö tarkoittanut, tosiasia kuitenkin on ja sellaisena pysyy, että hänen lausuntonsa on huonosti salattu tunnustus siitä, että liberaalipuolueen korkein johto pelkää tässä asiassa miltei yhtä paljon parlamentin '/asennoitumista kuin' se pelkäsi vaalien aikana valitsijain tuomiota. Jos liberaalipuolueella ei-olisi tässä asiassa mitään salattavaa,: : 'feikä mitään pelättävää, se sanoisi, että koko kysymys ydinkärkien , '/'vastaanottamisesta alistetaan parlamentin keskustelliavaksi. — jay että hallitus tulee siinäkin asiassa noudattamaan kansakunnan enemmistön tahtoa ja toivomusta. . Mutta näin ei sano ainakaan mr. Hellyer! Hän puhuu ehkä viik- : koja kestävien neuvottelujen perusteella Washingtonin kanssa tehtävästä sopimuksesta, jota ei alisteta, edes parlamentin ratifioitavaksi, puhumattakaan siitä, että ydinaseiden vastaanottamiskysymys alistet- ' - l a i s i i n kansakunnan ylcisäänestykscn ratkaistavaksi. MITÄ MR. H E L L Y E R PELKÄÄ? Miksi ydinaseiden vastaanottamiskysymys on n i in arka asia, ettei sitä voida alistaa edes parlamentin käsiteltäväHsi? Johtuneeko se siitä, ettei tänne tyrkytettävillä ydinaseilla ole kerrassaan mitään tekemistä maanpuolustuksen kanssa — että tarkoitus on, kuten Yhdysvaltain puolustussihteeri Robert McNamara sanoi, saada Canadasta kuten muistakin NATO-maista eräänlainen kuva, joka mahdollisen, sodan syttyes^ "vetäisi muuten Yhdysvaltoja vas- , taan kohdistettavan pommituksen Canadassa olevia tukikohtia vas- ' taan", jotenkin samalla tavalla kun sorsastajain "kuvat" vetävät vesi- J i n t j a metsämiehen ampumapiiriin. Tosiasia onkin, että'niin pian kuin Canadan maan kamaralle s i - .joitctaan jenkkien ydinaseita, meidän maastamme tulee Yhdysvaltain imperialismin rintavarustusalue. Siten joutuisi maamme sodan syttyes- '^ä tuhannesti suurempaan vaara-asemaan, missä se on koskaan aikaisemmin ollut, puhumattkaaan nyt siitä, että ydinaseiden levittäuunen NATO maihin ei suinkaan auta yleisen ja täydellisen aseistariisunnan toteuttamista, vaan tehostaa maailmanlaajuista varustelukilpailua. Nämä ovat niitä perusseikkoja miksi mr. Hellyer haluaisi kaikessa hiljaisuudessa tuottaa jenkkien ydinaseita tänne Canadaan. Jos asia alistetaan parlamentin käsiteltäväksi, siitä voi nousta sellainen yleisen mielipiteen myrsky — näin tuntuu aprikoivan mr: Hellyer — että koko suunnitelmasta on ehkä luovuttava. Katsottakoon siis tätä kysymystä^iltä puolelta tahansa, tosiasia on, että nir. Hellyerin asenne ilmaisee liberaalipuolueen poliittista heikkoutta eikä missään tapauksessa sen voimaa. , , TUOMARI TlIORSON'in M I E L I P I DE Canadan exchequeroikeuden puheenjohtaja, tuomari T. G. Thor-son, joka toimii myös ydinaseriisuntaa vaativan canadalaisen rauhan- , liiltkeen kansallisena presidenttinä, oli mielestämme tuhannesti oikeassa sanoessaan viime viikolla, että "uudella hallituksella ci ole selviä valtuuksia ydinaseiden vastaanottamiseksi". Selostaen ydinaseriisuntaa vaativan järjestönsä kansallisen johtokunnan nimissä, että vaaleissa ei tullut ratkaisua ydinasckysymyk-selle, tuomari Thorson sanoi lausunnossaan, että ydinkärkien vastaan- ...qltamiscn asemesta liberaalipuolueen muodostamaa hallitusta pyydetään iVhtymään myönteisiin;ja päättäviin toimenpiteisiin kansainvälisen jännitystilanteea lieventämiseksi ja maailmanlaajuisen aseistariisunnan hyväksi . . , Canadan tlilisi omaksua johtavampi asenne kansainvälisen aseistariisunnan hyväksi . . ." Maamme turvallisuus ja kansainvälinen rauhanasia vaalii siis 'meitä canadalaisia ponnistelemaan nyt entistä päättävämmin ydin-aseiden vastaanottamisen estämiseksi. ' ' ' S e n lisäksi on muistettpya, että "tykkejä voin asemesta" ohjelma "^^"JJ" mennyt jo aivan liian pitkälle. Liberaalit eivät pääse ' ba^e_baU'-'. SYNTYMÄ-l PÄIVIÄ K Matilda Revoniemi, Lac du Bon net, Man., täyttää maanantaina, huh Ukuun 29 päivänä 78 vuotta. • Yhdymme Sukulaisten j a tutla-vain onnentoivotuksiin. LONG L A K E N No2 K O U L U P I I R IN «•lERAHASTON POHJA NÄKYVISSÄ Koska minä allekirjoittanut tulin valituksi tämän No 2 Koulupiirin. Labor Boardin Tiekomisioniin ja siitä edelleen näiden sivuteiden valvojaksi jo seitsemännentoista kerran; Katson velvollisuudekseni lausua tämän julkisen sanan palstoilla taas jonkun sanan, että veron-, maksajat saavat edes osapuilleen-tietää näistä tieasioista. Erikoisesti haluan kiinnittää nyt tieveronmaksajain huomioon, että meidän Labor Boardimme raha-asiat ovat nyt niin huonolla kannalla, ettei ne ole olleet 15 vuoteen eli sinä aikana, jolloin minä olen hoitanut näitä tieasioita.' Teistä joku voi ihmetellä ja kysyä miksi? Vastauksena- minä pyydän selittää, että kulunut viime talvi o l i oikein erikoisen luminen. Lumiauran piti käskeä joskus niinkin usein ettei ollut kuin päivä väliä. Niinpä meidän lumiaurauksenime tuli maksamaan, numerollisesti ilmoittaen $1,141.75. Nyt keväällä kun lumet sulivat yhtä-äkkiä synnytti se l u l v i a joka katkoi ja särki teitämme niin pahoin että niiden korjaukseen on tähän mennessä kulutettu noin $300. Jos meidän tieveronmaksajat kaikki maksaisivat aikanaan nämä ticveronsa, ei» meillä olisi rahasta puute, sillä meillä on esim. viime vuoden tieveroja rästissä vielä $500:— ja sitä edellisiltä vuosilta $225;— eli yht. $725:—. Jos meidän käytettävissämme olisi tämä raha, niin .me saisimme, työkuittien perusteella Department of .lligwaylta saman verran mikä yhteen laskettuna tekisi $1,400:50. Tällä rahalla me voisimme kor-; jauttaa näitä teitämme koko kesä-sydämen ja sitten käyttää ne ra-i i a l milä lännin vuoden verosta tulee sannan ajoon ja laas ensi talven lumiauiaukscen. Ellemme me nyt sa;i aivan ensi-lilassa näitä rästissä olevia saatavia, niin tänä kesänä jää teiden korjaamiset hyvin vähiin. Yleisenä käsityksenä näkyy olevan se, etlä kun jossain tarvitaan tien korjaamista ja siitä ilmoitetaan allekirjoittaneelle. Ei kukaan kysy, onko Labor Boaidilla rahaa korjauttaa se paikka. Ajatelkaapa vähän meidän Labor Boardillanime ei ole jatkuvasti tuloja kuten halli-liiksella. Te maksatte hallitukselle veroa jokaisesta galonasta bensaa minkä te ostatte 13c. Te maksatte Joka vuosi rekisleeraukscsta 15—25 /lollariin j a kun te ostatte tai vaihdatte uuden auton te maksatte siitä hallitukselle 500—1000:— dollariin veroa. Te ette puhu, ettekä paljoksu tätä, mutta jos teitä verotetaan 10:—d o l l a r i l l a , että saataisiin pidetyksi nämä sivutiet vähänkään kunnossa joita (e itse ajelette, niin tätä paljoksutaan Ja jätetään kokonaan maksamatta. Meillä on siis tieveron maksajista melkein '/4 Jotka eivät ole maksaneet näitä tieverojaart. Meillä on kyllä laki mikä määrää että ne verot Jotka ovat y l i 2. vuotta maksamalta saadaan periä oikeuden kautta. Vaan tämäkään ei tunnu mukavalle niille henkilöille jotka te itse oleile vuosikokuksessa valinneet näitä tieasioita hoitamaan, sillä me saamme muutenkin kaikenlaisia syytöksiä aivan tarpeeksi. Tässä olen tieveronmaksajille selostanut lyhyesti miten meidän raha- asiamme ovat ja lopuksi kehoi-tan niitä henkilöitä joilla vielä on tämä lievero maksamatta, etlä kävisitte maksamassa sen mitä pikemmin... . Jos ei tieveroja kerta haluta makeaa, niin meidän edessämme tulee alemaan Labour Boardin kuoletus ja Jätettävä nämä sivutiet samaan pisteeseen kuin ne olivat 20 vuotta siilon, Jolloin näitä teitä ei korjat- 9 - l i O « « ddvin kielellä puhuen edes ensimmäiselle i)esälle taloudellisten lupaustensa läyltämisessä. Jos sen hallitus no-peistiiltaa edelleen varustelukilpaa, mikä vie Jo aivan liian suuren osan kansallisluloislamme haaskutarkoi-lukseen. Mikäli liberaalipuolue todella haluaa lupauksiaan täyttää työllömyystilanteen huojentamisek-si, vanhuudeneläkkeen parantamiseksi Ja yleensä maan talouselämän elvyttämiseksi, »sen täytyy kuunnella järjen ääntä ja kieltäytyä menemästä pidemmälle kilpavarustelun lurnviolli.sella ja vaarallisella tieljä. Roomalais-katolisen kirkon päämiehen paavi Johanneksen kiertokirje Pabem in Terris ('Maailmanrauha"), joka julkaistiin pääsiäiseksi, oli ainakin minulle iloinen yllätys. Vaikka minä olenkin huomannut, että nykyinen Pyhä Isä on oi-nintakeinen ja ennakkoluuloton mies, minä en sentään olisi uskon-nut, että hän kykenee n i i n kiihkot-omaan j a asialliseen ja järkevään •jjatleluun kuin tämä kiertokirje o-ioittaa. Pacem in Terris on tarkan lukemisen arvoinen asiakirja. Paavin kiertokirjeessä on kolme osaa, ensin käsitellään ihmisten keskistä järjestystä, sitten yksilön ja vallanpitäjien välisiä suhteita yksityisessä valtiossa ja lopuksi valtioiden välisiä suhteita. Paavi sanoo, että jokaisen ihmisen yhteiskunnan, jotta se o l i s i hyvin järjestynyt ja produktiivinen, täytyy rakentua sille periaatteelle että kaikki yhteiskunnan jäsenet ovat tasa-arvoisia, että kaikilla on samat luonnolliset oikeudet ja velvollisuudet, jotka ovat "yleispäteviä loukkaamattomia ja luovuttamattomia". Erityisesti .paavi kiinnittää huomiota kahteen yksityiskohtaan.; jotka hänen mielestään ovat muuttaneet ja edelleen muuttavat sosiaalinen ja poliittisen elämän kuvaa: työväenluokan ja naisen uusiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Puhuessaan yksilön ja vallanpitäj i en välisistä suhteista paavi huomauttaa, että sellaisesssa yhteiskunnassa- Jossa rangaistuksen pelkoa tai palkinnon toivoa käytetään ainoana tai pääasiallisena hallitsemisen keinona, ei ihmisiä saada tehokkaasti toimimaan kaikkien yhteiseksi hyväksi. "Jokaisen julkisen viranomainen olennaisena tehtävänä tulisi ol-, 'a ihmisyksilön loukkaamattomien oikeuksien suojeleminen ja velvollisuuksien täyttämisen helpottaminen." - Koska kukaan ihminen ei luonnostaan ole ketään toista arvokkaampi, ei mikään ihmisten muodostama poliittinen yhteisö myöskään ole luonnostaan arvokkaampi mitään toista poliittista yhteisöä. Niin kuin ei kellään ihmisellä ole oikeutta käyttää hyväLseen toista ihmisiä, niin ei myöskään millään yhteisöllä ole oikeutta käyttää hyväkseen toisia yhteisöä, eikä millään kan.salla toista kansaa. ' Kansojen tulisi rakentaa suhteensa keskinäiselle yhteistyölle, helpottaa pääoman, hyödykkeiden ja työvoiman kiertokulkua maasta toiseen." Mutta nykyisessä maailma.ssa Järkevät ja kaikkien yhteistä hyvää tarkoittavat ajatukset tuntuvat haaveilulla- ". . : syvää sui'ua tuntien me näemme ne suunnattomat asevarastot jotka on koottu Ja joita yhä kootaan taloudellisesti pitemmälle kehittyneissä mai.ssa, suurin älyllis in j a taloudellisin kustannuksiin. Ja .seurauksena on, että samalla kun näiden maiden kansoilla on raskas' taakka kannettavanaan, toisilta mailta riistetään se apu jota ne tarvitsevat taloudelliseen ja sosiaali- .seen edistymiseensä. . ." Paavi vaa l i i täydellistä- ja yleisiä aseistariisuntaa, maailmanrauhaa joka ei perustu asevoimien tasapainoon vaan keskinäiseen luottamukseen, rauhanomaiseen kilpailuun, kansojen väliseen yhteistyöhön; hänen mielestään se, että nykyiset lähentymisyritykset tuntuvat niin tuloksettomilta, ei johdu kummankaan osapuolen pahasta tahdosta vaan kansainvälisen kanssakäymisen rakenteellisista heikkouksista, siitä ettei tehokasta maailmanjärjestöä eikä organisaatiota ole, ettei Y K vielä ole sitä mitä sen tulisi olla. Maail-manauktoriteetti on paavin mielestä tullut välttämättömäksi, sillä "meidän aikanamme ei mikään poliittinen yhteisö kykene huolehtimaan omista eduistaan ja kehittämään itseään muista eristyneenä, koska jOr kaisen yhteisön hyvinnoinnin Ja kehityksen aste on riippuvainen kaikr kien muiden poliittisten yhteisöjen hyvinvoinnista j a kehityksen asteesta ja vaikuttaa siihen". Suhtautumisessa •toisinajatteleviin paavi kehottaa sijvaitsevaisuuteen ja järkevyyteen; Hänen kiertokirjeensä mielenkiintoisin Ja Varmasti enit,en keskustelua ja vastaväitteitä iierättävä kohta on se jo.ssa hän sanoo: 'On pidettävä mielessä ettei vääriä filosofisia oppeja maailmankaikkeuden j a ihmisen luonteesta, synnystä Ja kohtalosta pidä samaistaa historiallisiin, liikkeisiin Joilla positiivisia ja ansaitsevat hyväksymisen?" . Miten tämä luetaan on selvSä: '':väärillä filosofisilla opeilla," paavi tarkoittaa lähinnä marxismi-leninismiä ja 'historiallisilla liikkeillä" hän tarkoittaa sosialistisia Ja kommunistisia liikkeitä. Tämän jälkeen hänen ajatuksensa voidaan sanoa näin: hän tuomitsee dialektisen materialismin mutta myöntää, että sosialististen ja kommunististen liik-veiden taloudelliset, yhteiskunnal-iset, sivistykselliset ja poliittiset tavoitteet voivat olla hyväksyttäviä ja kannatettavia. Minä en tiedä millä tavoin tällainen ajatus teologisesti perustellaan: kuinka perke-leen~ istuttama puu voisi kantaa hyviä hedelmiä? Mutta kannattaa huomata, että roomalais^katolinen iiirkko on siirtynyt uusiin asemiin sitten edellisen paavin; itse asiassa muutos on paljon radikaalimpi kuin pinnalta katsoen näyttää; minusta tuntuu että ^ n i i n erilaisia sanoja kuin he toisinaan käyttävätkin, paavi Johannes jä pääministeri Hrush-tshev. saattaisivat' h y v p k i n ymmärtää toisiaan. Heillä o n ' y k s i yhteinen piirre: kumpikin tuntuu pitävän Ihmisen pnolta. On vaikea arvataiihiten paavin kiertokirje vaikuttaa, onko siitä mitään positiivisia käytännöllisiä tu'^. loksia; ainakin katolista Kennedyä paavin kannanotto:harmittaa koska hänen ei ole helppoa sekä myöntää paavin olevan oikeassa että säilyt' tää itselleen emcatolisten joukkojen ääniä. ' Roomalais-katolisten mielestä paavin, sana on pyhä, jo useimmitenhan näiksi pyhiksi sanoiksi ei muuta kuin siivilöityy yleinen kris-t i l l i s ^ o r v a r i l l i n en mielipide; miten kfiy nyt k un paavi selvästi asettaa oman mielipiteensä monien usko-vaistensa mielipidettä vastaan? Pentti Saarikoski. VENÄJÄSTÄ KOLMAS VIERAS KIELI 15 VALTION MOULtlSSA Helsinki. — Tampereen yhteislyseossa ja Helsingin kaksoisyhteisly-leossa sekä Lappeenrannan lyseossa alkaa venäjän kielen opetus lukioll a eli ns. lyhyenä kielenä- ensi syksynä j a on pakollisena lyhyenä kielenä Tampereen ja Joensuun normaalilyseoiden kielilinjalla. Venäjän kielen muuttuminen ns. kolmanneksi vieraaksi kieleksi eli lukiolla molemmilla linjoilla opetettavaksi ulee koskemaan vielä 10 muuta valtion poika-. ja yhteislyseota, mm. Kuopion^ Oulun ja Turun lyseoita ;itä mukaa kun tarpeelliset opettajain virat saadaan perustetuksi ja virkoihin löytyy sopivia hakijoita. Aikaisintaan uusi järjestely näiden koulujen kohdalla toteutuu vuoden kuluttua, kertoo kouluneuvos Esko Pennanen kouluhallituksesta. Venäjän kielen opettajien jälkikasvu on varsin hidasta, toteaa kouluneuvos Pennanen pitäen sitä osaltaan H:gn yliopiston venäjän kielen opetuksen syynä. Opetusten nimittäin l i i an akateemista, eikä kaikilta osin vastaa^ käytännön vaatimuksia. Valtion oppikouluissa meneillään o- Icva vieraan kielen opetusjärjestel-' män muutos sen sijaan suo koululaisille aikaisempaa paremmat mahdollisuudet venäjän kielen opiskeluun. ••„• • Järjestelyn perustana on opetusministeriön viime vuoden heinäkuun 6. päivänä kouluhallituksen esityksestä antama määräys, että 15 valtion oppikoulussa muutetaan kolmantena vieraana kielenä ollut ranska toiseksi vieraaksi kieleksi ja kolmanneksi vieraaksi kieleksi tulee venäjä. Se voidaan vaihtaa myös neljänteen vieraaseen kieleen joka tässä tapauksessa on myös venäjä.. Mainituissa kouluissa kielilinja lukee ns. pitkän kielen eli l vieraan kielen lisäksi l u k i o l l a l l vierasta kieltä viisi viikkotuntia ja 111 tai IV vierasta kieltä kolme tai v i i si viikkotuntia. Matemaattinen linja lukee pitkän kielen lisäksi lyhyenä kielenä III vieraan kielen, joka on venäjä tai ranska ja niissä on opetusta kolme viikkotuntia. Näin ollen mainituissa 15 valtion oppikoulussa venäjän kieli tulee pakolliseksi kielilinjalla Ja mahdolliseksi opiskella myös mateifhaattisel la linjalla. InterhalMiDSUUslnitkeen tiikevaihfo ja jäsenntäärä jisääJiilf ivit vime vuonna VASTALAUSEMYRSKY GRIMAUN MURHASTA : Lontoo. — Uutinen espanjalaisen kommunistijohtajan Julian .Grimaun teloituksesta herätti lauantaina vastalauscmyrskyn joka puolella maailmaaa. Tshekkoslovakia ilmoitti ensimmäisenä kommunistimaana kantansa teloitukseen sanoen, että Grimau on "murhatta". Tshekkoslovakian ; parlamentti oli aikaisemmin tarjonnut poliittista turvapaikkaa Grimaulle. Moskovassa Neuvostoliiton h a i -, lituksen äänenkannattaja Izvestija otsikoi Grimaun kuolemaa neljälle palstalle ulottuvalla - toteamuksella "rikos on tehty". Muut Moskovan lehdet kirjoittivat m m. että ' k a i k k i maailman rehelliset ihmiset kiroavat raukkamaiset tappajat". Neuvostoliiton pääministeri Nikita Hrushtshov on yksi niistä idän ja lännen johtavista henkilöistä, jotka vetosivat Espanjan hallitakseen Grimaun puolesta. Paavi Johannesta, Y K : n pääsihteeriä U Thantia ja presidentti Kennedyä pyydettiin myös vetoamaan Espanjau hallitukseen teloituksen peruuttamiseksi. VVashingtonista ilmoitettiin, että Grimaun vaimo oli ottanut puhelimitse yhteyden presidentti Kennedyyn pyytäen häntä vetoomaan teloituksen estämisen puolesta. Yhdysvaltain hallitus ei kuitenkaan pitänyt sopivana puuttua toisen maan osioihin. Italian sosialistijohtaja Pietro Ncnni sanoi, että' teloitus on todellinen rikos, jota e i voida hyvit- ; tää. Se on rikos, vaikka se suoritettiin näennäisesti laillisesti. Lontoossa noin 400 ihmistä, heidän joukossa ammattiliittojen edustajia, espanjalaisia pakolaisia ja Espanjan sisällissotaan osallistuneen kansainvälisen kaartin jäseniä, levitti kukkia Espanjan lähetystön eteen osoittaen kunnioitustaan G r i - 28—2 International osuusliikkeeri Port Arthur.—Täällä pidetyssä International-osuusliikkeen vuosikokouksessa ilmoitettiin, että liike on nauttinut hyvästä liikevaihdosta viimevuonna. - Viime vuoden loppuun mennessä" todettiin jotta liikevaihto oli lisääntynyt huomattavasti ja ^ttä vuo-' den, 1962 volymi oli huomattavasti y l i miljoonan dollaria. Samalla jokainen neljästä sivuliikkeestä i l moitti, että niiden liikevaihto oli lisääntynyt. - • Yleisliikkeenhoitaja miV F . Par-iiega osoitti raportissaan, että viime ' vuonna tehdyt' sijoitukset Olivat suuremmat kuin aikaisemmat. Vuoden :kuluessa oli käytetty huomattavasti varoja laitteiden uusimiseksi, korjaamiseksi ja, o l i ostettu parkkaustontti sekä suoritettu l u kuisia uudelleenjärjestelyjä ja maalauksia, . j o i d en lisäksi oli suunnit-teillä lisää parannuksia. Johtokunnan jäsen mrs T.. S i ll män,. joka on palvellut siinä 24 vuolta, palkittiin työstään raikuvin suosionosoituksin kun ilmoitettiin, että hän tulee jäämään pois joh-' tokunnasta. Vuosikokouksen hyväksymässä päätöksessä ilmaistiin hänelle kiitokset anlautuvaisesta työs tään osuusliikkeen hyväksi. Johtokuntaan valittiin kaksi uutta jäsentä, mrs. M. Murray ja mr. J . Ki pien. Entiset uudelleen valitut johtokunnan jäsenet ovat mrs. H. An-' derson ja mr. E . Pudas. Vuosikokouksessa hyväksyttiin 3 päätöslauselmaa, joissa käsiteltiin työttömyysongelmaa, . ilmoitettiin vastustettavan ydinaseiden vastaanottamista Canadassa ja vastustettavan niitä periaatteita. Joita ehdotetaan sen ryhmän taholta. Joka tunnetaan niriiellä Equilable Income Ta.\ Foundation. Kokouksessa ilmoitettiin, etti' osuushike oli saanut 43 uutta j a ' sentä viimeisen kuukauden kuluessa, joka osoittaa lisääntyvää kiinnostusta osuusliikkeistä. Johtokunnan puheenjohtajana mrs. B. H i l l - berg tervehti sitä. että oli näkyvissä canadalaisen osuusliikkeen yleinen kasvaminen j a ilmaisi suurta mielenkiintoa Canadan pohjoisen asukkaiden, eskimoiden, ensimmäi sen osuustoimintakonferenssin johdosta. Hän ilmoitti, että useat osuusliikkeen henkilökunnasta,' joiden joiji-_ kossa liikkeenhoitajat, toimistohenkilökuntaa ja suhdanneasiain johta jat ovat käyttäneet hyväkseen mah-, dollisuutta käydä erikoisilla kurs seilla osuustoimintacollegessa Sas raporttinsa Federated Co-operatives 'vuosikokouksesta, joka pidettiin Saskatoonissa viime tammikuun 2^^ 30 ja 31 päivinä.V V.-' Kokouksen puheenjohtajana toimi mrs. B . Hillberg, sihteerinä H . Riiketti, kielenkääntäjänä A. Wid-' gren j a puheenvuorosihteerinä S. I^dkkala. Varsovan ghetton suuri muistojuhla . Lontoo. — Varsovan Jghetton 2Ch Vuotisnuiistopäivänä järjestettiin sunnuntaina kokouksia ja muistotie ; laisuuksia Englannissa, Yhdysvalr loissa Ja Israelissa. ^- Puolassa muistopäiväksi maahan saapuneet ulkomaiset vieraat kävi-* - vät katsomassa Treblinkan^ keskitysleirin- paikkaa 112 kilometrin' päässä Varsovasta. Keskitysleirissä sai surmansa 800,000 juutalaista vä- ^än y l i vuoden kuluessa vuoden 19-, 42 tienoilla. Adolf Eichmann kävi itse silloin Varsovassa tarkastamassa kuolemanleiriä, varten tehdyt suunnitelmat. . Puola rakentaa parhaillaan. Trele linkaan muistomerkkiä. Sellainenhan on j o aikaisemmin rakennettu Auschvvitzin paikalle Krakovan lä,-^ helle. Muistomerkin on määrä valmistua syy.skuussa. "Sunnuntaina Puolan lehdet ker- . toivat, että useiden tuhansien ihmisten luut on löydetty kahdesta joukkohaudasta Lodzin läheltä Keski- Puolasla. Israelissa järjestettiin 20-vuotis-. muiston johdosta lauantairiltana muistojumalanpalvcluksia. Kaikki huvittelupaikat o l i suljettu surujuhlan takia. Tuhannet ihmiset osallistuivat tärkeimpiin, muistotilaisuuksiin. •; New Yorkissa annettiin kuuluisalle -Timesin aukiolle tämän sun-nuntaiseudun ajaksi symbolinen n i - 'mi 'Varsovan ghetton aukio". Sun-nuntai- illaksi olivat amerikkalaiset juutalaiset järjestäneet oman muistotilaisuutensa Carnegie Halliin. Pontecorvolle I^enin-palkinto Moskova. — Italialaissyntyinen ydinfyysikko Bruno Pontecorvo jon- Jca Helsingin lentoaseman kautta 13 vuotta sitten tapahtunut pako Neu-katoonissa. Hän k i i t t i kaikkia niitä vostoliittoon aiheutti valtavan sen-henkilöitä; jotka olivat palvelleet johtokunnan jäseninä ja myös niitä' ihmisiä, jotka olivat palvelleet erinäisissä komiteoissa osuusliikkeen hyväksi. . Kiinnittäessään . huomiota ydin-asekysymykseen hän sanoi, että "kysymys on elämästä tai kuolemasta" ja kehoitti kaikkia osuusl i i k k e en jäseniä tekemään kaikkensa näiden aseiden pitämiseksi ulkopuolella. Canadan rajojen. " Federated Co-operatives . L l d :n aluejohtaja mrs. M: Murray antoi imaulle. Pariisilainen iltalehti Le Monre' kirjoitti; että Espanjan valtionpää-mies mahdollisesti aliarvioi ne poliittiset seuraukset,: jotka hänen tekonsa aiheuttaa. . Espanjan sisällissodan " L a Pas- .sionaria" (intohimon kulia) Ibar.ru-ri sanoi Moskovan radion; lähetyksessä, että Grimaun teloituksen tarkoituksena on tehdä vaikutus Y h dysvaltoihin. saalien, on ykSi yhdeksästä neuvos- -toHittolaisesla tiedemiehestä, joille on myönnetty vuoden 1963 Lenin-palkinto, Neuvostoliiton korkein tieteen, tekniikan ja taiteen aloilla j a ettava tunnustus; Mutta tämän vuoden Lenin-palkinnon saajia ovat m. m. tunnettu taloustieteilijä akateemikko Jevgeni Varga ja maailmankuulu syöpäspesialisli Nikolai Pet-rov.. •'/ ' Näitä peiinteellisesli Leninin syntymäpäivänä huhtikuun 22. päivänä julkaistavia korkeita tunnustuksia j a e t t i in tSnä vuonna kirjallisuuden ja laiteen alalla vain viisi jotka kahta lukuunottamatta koskivat kirjallisuutta ja runoutta, saajina tunnettu lastenkirjailija ja runoilija Samuel Marshak, kirgiiskirjailija Tshingis Aitmalov ja dagöstinalai-nen runoilija Hasud Gamzatov. Vielä palkittiin liettualainen kuvanveistäjä Hediminas Jokuboiiis fasismin uhrien muistomerkistä sekä vanhan polven taidemaalari Pavel Korin, joka sai palkintonsa eräistä muotokuvista. PÄIVÄN PAKINA Kukahan siinä viimeksi nauraa? on taloudellisia, yhteiskunnallisia, sivistyksellisiä tai poliittisia tavoitteita, ei siinäkä.än tapauksessa että nämä liikkeet ovat saaneet alkunsa noista opeistaja vaikka ne ovat niitä innoittaneet ja edelleen innoit-lavat." Ja sitten, jotakin Joka länsimaisen kirkonmiehen ja auktoriteetin sanomana on rohkeaa puhetta: ". . . kuka voi kieltää että nämä liikkeet, sikäli kuin ne kuuntelevat terveen järjen ääntä ja ovat ihmisyksilön laillisten pyrkimysten tulkkeja, sisältävät aineksia Jotka ovat Sanotaan, että " s e parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa." Mutta aina ei naurata, vaikka olisi naurun syytäkin, sillä toisinaan on "naurun aiheena" sellaista hir-tehishuumoria, mikä jähmetyttää vienonkin hymyilyn kuoleman irvistelyksi. Jos ei o l i s i kysymys niin vakavista asioista — meitä kaikkia uhkaa: vasta hintojen noususta —-^ me voisimme päästää oikein hevosnaurun . siitä tavasta, miten esim. Yhdysval-tu miltään puolen. Silloin näiden sivuteiden varsilla asuvat ihmiset saa jäädä myöskin talvella lumien taakse, sillä lumiaurakaan ei auka-se näitä teitä ilmaiseksi. — E . Alho. toja nykyään hallitaan. Yhdysvaltalaiset politiikantekijät eivät luonnollisestikaan voi hyväksyä sellaista sosialistista rienausta, jenka mukaan porvarillisen demokratiankin olosuhteissa kapitalistisen maan hallitus on loppukädessä vain suurpääoman johtokunta! Tämä ei ole mahdollista maassa, missä suoritetaan demokraattiset vaalit, sanovat ne, joita miellyttää sameassa vedessä kalastaminen. Mutta katsotaanpa asiaa käytän-nön kannalta katsoen. Noin vuosi sitten antoi Yhdysvaltain hallitus todella murskaavalta tuntuneen iskun niille, jotka epäilivät, että porvarillinen hallitus ei ole "luokkien yläpuolella" oleva —- koko kansan yhteinen elin. Kuten muistetaan, presidentti Kennedy määräsi silloin, että Yhdysvaltain jättiläiskokoisen terästeollisuuden täytyy• peruuttaa>leisen hinnankorotuksensa. Tässä on hallituksen päämies^ joka näyttää, että hän v o i pitää kovia puheita niin suuryhtiöiden johtokunnille kuin työläisten ammattiyhdistyksillekin, selitettiin -silloin meille. Mutta miten kävi lopulta? Teräsyhtiöt jotka astuivat silloin vähän vääräi^sä tahdissa koko suurpääoman poppooseen verraten, on sen jälkeen jauhanut asiaa ja selvää on, että se ajaa nyt tahtonsa läpi. Presidentti Kennedy sai vuosi sitten määräyksellään teräsyhtiöt peruuttamaan yleisen $6.00 korotuk sen terästonnilta, mutta nyt, kun asioista on ilmeisesti tehty vissinlainen "kompromissiratkaisu" suurpääoman sisärenkaan piireissä, sama presidentti antoi kuitenkin hyväksymisensä hinnankorotuksille, jotka vaihtelevat neljästä kahdeksaan dol l a r i in tonnnilta. Kuka sitä maata siis lopulta hallitsee? Tämän toimenpiteen verhona on vain määritelmä, että hinnankorotus ei saa o l la " y l e i n e n " — vaan "valinnallinen". Presidentti Kennedy vastustaa, näin selitetään Wash-ingtonin uutisissa, edelleen terästuotteiden hintojen "yleistä ko^*' tusta", mutta hän sanoi " v a l i n n a l l l - set hintamuutokset, ylös tai alas, kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan, ollen ne vastakohtana yleiselle hinnankorotukselle, eivät olo-ristiriidassa yleisen j a teräshintojeh vakiintumisrungon kanssa." - Hauskaa sanaleikkiä, eikö olekin?- MonopoMsmin aikakaudella ei ole-suurtakaan sananvaltaa"kysynnän ja tarjonnan . l a i l l a " . Sillä ei ole mi-täänytekemislä Yhdysvaltain teräs-teoifisuudessai,' mikä ön keskittynyt muutaman suuryhtiön kontrolliin, mitkä voivat kiskoa satumaisia voittoja tuotannostaan. Mutta näille muutamille yhtiöil le. Joilla on ilmeisesti keskenään' vissinlainen työn jako siitä, mitä kukin yhtiö pääasiassa tuottaa, on kuulema "ainoastaan" valinnallinen oikeus hintojensa korottamiseep. Jos yksi yhtiö tuottaisi — liikatypis-tetyn esimerkin antaaksemme •T^; miltei yksinomaan rautatiekiskdja-" ja vähän rakennusterästä, se tietysti "valitsee" hinnankorotuksen aiheeksi rautatiekiskot. . Jos. toinen monopoliyhtiö tuottaa pääasiassa rakennusteollisuusteräs-tä ja vain sivutuotteejna rautatiekin, koja ja muita tuotteita, se tietyöt "valitsee" rakennusteollisuusterak^: sen''siksi^ minkä hintaa kohotetaan'.' Jos tällaista menetelmää toteute taan perusteellisesti niin tuloksena on loppujen lopuksi melko " y l e i nen" terästuotteiden hintojen korotus. On vain muodollinen pikkuseikka enää sen jälkeen siihen, että hinnankorotus tulee yleiseksi kaikissa monopoliyhtiöissäkin. ; Tällä tavoin sitä suurpääoman yh- .teisenä johtokuntana toimiva hallitus na-ipurimaan asioita järjestelee suurpääoman eduksi. Jaa, etlä punaista propagandaanko? _ _ Tokko! „.„^ Yhdysvaltain kuuluisa entinen presidentti \Voodrow -Wilson esitti tämän .saman asian kirJassaan"The New Frcedom'-^seuraavasti. ^"Yhdysvaltain hallituksen isäntiä ovat Yhdysvaltain yhdistyneet kapi- Jjilistit Ja tehtailijat. Se (tosiasia) on kirjoitettu kongressin pöytäkirjojen jokaiselle sivulle. Se on kirjoitettu kaikkien konferenssien his- ..torian sivuille Valkoisessa . talossa." Ja Christian Science Monitor-lehti totesi: "Paikallista politiikkaa Amerikassa ovat hallinneet paikalliset liikemiehet, jotka käyttävät paikallista (poliittista) koneistoa suojellakseen omia etujaan . . . " Teräksen hinnankorotus rajan eteläpuolella aiheuttaa tietysti autojen ja muiden koneiden sekä välineiden hintojen kohoamisen niin täällä Canadassa kuin Yhdysvallois-saki^ — mutta mitään inflaation vaaraa ei siitä kuitenkaan oljz. E i hän toki! Vai nauroiko joku? ,— Känsäkoura. . iiliiÄiiii :v; :::=va;;ai;:t;;s^ :^::ii:;|illii: \ ? u ^ ,/:M:MAysmmw:i , J li 1^ iL± * * |
Tags
Comments
Post a Comment for 1963-04-25-02