Vapaus, January 25, 1958

              VJ
, -iJim Fetris, USAm
|»^iiiW^iliteeri^ viiosia yrit-e
. . , , W i O ^ «ä^ Järjestfi-
^ l i l i ^ ^ . j r ä i l^ dvSt
viQäl blekaaii saaneet virallista vah-
^^^^IfiÄiiiUhi»^ pavämä iimottet
tte^ttäii^i että NeävöstoliiUö
J i i l ^ ^ i i u t USA? yielsUrheUJjat
^fi '^^l^j^risvoh tämfc lausu-t&
itä on käy^
i^it AAU ei öIThyvak^jt kiitsjiia
t^^^ M ii^Ssseet jratka^^ ra^
r jb^oittäiäi^stä Ja |uit>8iluii»v^tS.
l l f a i ^ o n ^ me enune voi rätkais-
Ct(t;i i^syniystl^^ ennenkuin helmikuuri
;:^Icw Yorkissa pidettävässä
:ii»|iMilES|^^ missä öyat mukana
meidSn u^^ ja ui-jlionuuu^
koimtea.
^ Y h d ^ tä-
^'^{^^^^oiQna tuieyat
Nettvbstbll^ yastayie-jiC:^
jra^Uliu^ vuonna jäsii-
" Uen ;äirko^^ saada venä-käpaiieba^
m
^H?ia pai^ New Yorkissa, Chica-ja
San Franciscossa tai Los
raillsiyat USA:ssa. Yhdysvaltalaiset
haluavat, että neuvostöiiittblaiset
maksaisivat pyt kaikki; kulut; luva­ten
tehdä jpruolestaan säimoin seuraa'
vaiia vuonna. , • •'
, Neuvotteiuja ön käyty myöskin
muiden urheiltiialojeh ^eraOitjen
järjestämisestä^^ mutta yiieisurlieili-jäin
vierailun suhteen ollaan käik-kfein
lähinnä ratkäistiai
n
maalein 6-5
#BMnr. BUnn. ^ Viime, tiistai-iltsiia.
«aqrltettiin tääll» enrimmll-neiii
ottieihi iCsaaäsui ja' tJ8A:ii Jw-ictelÄ^
EiiaaottdiKtta ja lAättyi se
Gonadaa edtataiieeii WliItbyiL Don-iopsb
voittoon i ^ I e i n 6 ^
, Oauadakäiset salivait 3—9 Jobdon
indnunäisiessä Kinssa. 'toiset erät
menivät tasoihin 1—1 Ja 2 - 2 .
Maaottelussa pelataan kaksi peliä.
TEHTIIN ROVANIIMEl^yA
w l
im 011 paras
l'elerirnis,i joka 30-vuotisen sihteeri­jälke%
on jäänyt tepää-pulman
ole-vieriäiumätkän
rahoittamisen
ia: Matkaile tulisi lähettää 7Ö lir-
JlkiUJaa T r kaksi joka lajiin ja
lte!siiU(L —. Sunnuntaina, tammi­kuun
19 :pnä hiihdettiin Porrassal'-
mieh luihtökilpäiluissa. 30 km. L u ­mipyry
haittasi ::t>sittain kilpailua,
vaikka partio puhdistikin l a ^ en­nen
30 km hiiliäoh alkainiäta.
Tekijämiehistä ensimmäisenä, la­dulle
lähtenyt Arvo Viitajpien joutui
edellä lähteneet sivuutettuafiQ au­komaan
latua. Arto Tiainen lähti 2
minuuttia Viitasen jälkeen, mutta
parhaassa lähtöasemassa oli Eero
Kolehmainen, joka lähti 2 minuut­tia
Tiaista myöhemmin.
15 km tarkastusasemalta ihnoitet-f
lisäksi vaaiiiäb^ ohjaajat, ^äui
' O l l e i i tarvitaan kustannuteiin aina-
• kin $70,000. ^
; _^ I^euvMtÖliittolaiset ovat ehdötta-
; ; i ^ t , ettärife m ^ ^ kulut perii
•Irja i^umsÄkan. ja yhdysvalt^ai-läävät
samoin seuraavana
ktih neuvostoliittolaiset vie-
Paul Anderson ryhtyy
aminattitiäihijaliä
San Francisco. — Viinie keskiviik­kona,
ilmoitettiin. täällä. ett&- painon-noston
raskaansarjan olympiakullan
.roittaja Paiil Anderson ryhtyy am-mattipainijäksl.
.
AnderisOnin manageri, entinen a i n -
mattipalnija Howard Cantc^^rto^, sa­noi
355 paunaa painavan'alätHB^-
aisen esiintyvän önsimiiaäisen |erran
ammattlpainljana yleisöile ^tiis­taina.
San Franciscon Civic 'Audi-
!»rimnissa hän tulee entisen jafta-pallopelurin,
Leo Nomellinin kanssa
kohtaamaan Sharpen veljekset, M i ­ken
ja Benin, .
•V • • .
VAKUUTUKSU
Keskustellcaa kahssainme klm tar-viteette
.minkälaista vakuutusta h y ­vänsä
itsellenne, kodillenne tai l i i k -
keellehne.
Kysykää Mr. Nonimlneii
talv kirjoittakaa tottunutta, vannaa palvelua varten .
&mä:k:^*tksB^ — EHpire 6-9488
EduMdmme kaikkia latva- Jä lento-
UiDjbJa^ bnssi- Ja rantateitä. Palve-
InfcBQdnms on, maailmanlaajuinen,
ft^^^lisuineja. Lahjapaketteja.
X y q ^ MisB Fuiitson
l i i
iiiatairiuria
PAAVO RINTALA:-
LAKKO (Rpmaam)
Kemin fakkotepahtnmi!^ kesälfi 1949. — 485 siroa — Hinta sid. $5.M
vähäisestä alusta lakko käi^ist^ ja valtaa alaa: k<meet seisahtavat,
^-pa^ vienti pysähtyy, Keniijoen suussa kasvaa jättiläismäinen tukU-
•vsomft.-.••.;. ,"
' i r a U J A H BIAKEFEACE THACKEBAT:
TURHUUDEN TURULLA (I ja H osa)
Thteeiaft T R sivii» — Binta dd. 96Jit — Thaokerayn ensimmäinoi
kuUenipi teos j a samalla hänen paras saavutidcsensa on romaani T u r ­huuden
tarulla". Tekijä on siinä sanoutunut irti kaikista tavanomai-
Ktota itonaanlalnekslsta nknittäen teostaan Icerttäntikseksi ihnaä san­karia".
"Tutbuuden turulla" on laaija res^tis-satihrinen läpileftkaoB
Bngttnhfn yUmvstöpiireistä, ihmisten itsekkyydestä Ja sisäisestä ont­toudesta,
päShenkilSnä oivaBisesti luonnetadUto Juonitteleva nousukas-n
a i h ^ Becky Shaip. Esitys on voimakasta,, täynnä rehevää huumuia.
Ja Inohteeiikuvaus oh elävästä todeUisuudestB saatua.
"Tu^uoden turulla" on säkenöivän äljicäs. rikassislUtöinen ja hauska
KunaanL
HUGO ÖABTtlNO: \
OI TYTTÖ UNKARIN
M7 alvitk — Hinta sid. $3.75 — "Oi l ^ t ö Ui^carin" on unohtumaton
kappale ensimmäisen maailmansodan Jälkeisen ajan nuorukaisen
vSktrjaa. ;eähkyvä Budafpeat Ja väO^yvä Balatonjarvl. laajai pusta
kuigaat)dCBfaieen, va9|x8t tak>t idcaesioineen Ja pihodasa kyp^jrvine vii-
IriryiAIeUiJeeh. maOfäaiien Juhlat ceai^dakdneen ja heUinnine tokaiJhi-vUnehieen
kefaystftvftt yUoppOaa Andreaksen muistoja rakkaustarinas­taan
tulisen pflcku unkarittaren kansisa. Pustan kyKssä Csfty Jajudc-seh
luoilAjsai nuorukainen kokea elSmänsä sykättdyttävknmät Jit v&rik-kfttamnät
täpätatumttt, hän sai 06«kseen ylitsepursuavaa vleraahvarai-sttutta
» jnMnryytta^ J a liakka
OWE BOSABB:
^ . YÖN KUDOS
SM jivaa — Hinta sid. %is% — Owe Husafar. nuori niotsalahien U r j a l -
ItJa. dDjBotknaassaan hecättämyt hnomlote vofanakasaiheisaia. tittlsra-kMifaddua
naniutnelllaan. eooiauktd iknes^myt ^EOn kplos"
KeriätaV^t«P«litnmlltaan ybtten vuoiokaateeii etäisien nonbOttehOai-
«äi CitiMkyBUt pUrisBä; Päivä akaa kuten tMramseiUUn: «yftnfimlt
iMkieMttim» k a l v b ^ pocakoneet pureutuvat maknUn, arkinen aiur*
tiyttti inyfls^^^ ti^^ maan pftäU. Tunnekntea on
toiiteakin ahm alkaen Jdtain «atedllstä, tOikaima. TMtstatoa kaivofc-onnet^
ominis, j d O ^ viisi inlestä Jää kamppaUemaaxL jäimBstä ja
iaoMfiSista^sräflä ntan uumenissa. Kertomus etenee tämän JSikeen
Jbintttftfänä j * dramaattisena.
IlMltrailA BVPSN: .
TOINEN NAINEN (Romaani)
k i i i v m ^ ttatft m. H » — TUttft tMHia on kabdesU nalsest*.
Bettystä Ja OamlBasta, kahdesta lapsuudenystävistä. Jotka JaMravastl
infriiltdevat kedtenään huolimatta siitä, että he eivät eoäk ofteln
nfBidy teislensa seurassa — hekfin välilleen on tullut JotdUn; Jänni­tystä,
kUpailua.
)P. E . SnXANPXX: i
PAIVA KORKy.mMnJ.AAN
SUHTEISTA nmiSIIN JA IHMI8ETBMIIN
tl4 rivoa — Blat» sid. I12S
Matkaa sssUtcdla:
Vapaus Pubruliing Company Limited
BOZn SQBBORT. ÖHTJtltt)
tiin Kolehmaisen johtavan ajalla
59.57. Arto Tiainen oli toisena ajal­la
1.00.14 ja Viitanen noin puoli­toista
minuuttia hänestä jälessa. 26
kmn tarkastusasemalla o l i etupään
järjestys sama, mutta Kolehmaisen
etumatka Tiaiseen oli kasvanut lä­hes
minuutiksi. Loppukilometreil­läkään
ei järjestys muuttunut, jos­k
i n Tiainen lähehteli uhlcaavasti
Kolehmaista, häviten lopuksi 19 se­kuntina.
30 i i m : 1) Eero Kolehmainen
2.01,41, 2) A . Tiainen 2.02.00, 3)
A. Viitanen 2.04.01, 4) S. Nousiai­nen
2.10r05.
5 km naiset: 1) S i i r i Rantanen
21.58, 2) Eeva Öög l ^ l J , 3) Pirkko
Korkee 22.22.
30 km hiihdon ensimmäinen MM-katsastus
suoritettiin Jämsänkoskel­la
tammikuun 19 pnä. Pakkasta oli
muutama aste, mutta lumipyry teki
kelin yarsin raskaaksi. Useat n i ­mimiehet
valittivatkin voitelun epä­onnistumista
j a kelin raskautta.
Kilpailun voitti järjestävän seu­ran
Veikko Hakulinen ajalla 2.01.16.
Sonkajärven'} Koistinen oli toinen
ajaUa 2.02,li. Heikki Lehtonen oU
kolmas 2.02.14 ja V . Nevalainen
viides 2.03.36. ,
Hakulinen johti, koko matkan.
Monet tekijämiehistä joutuivat kes­keyttämään
voitelun epäonnistumi­sen
takia.
He^sinkL — (KU) ^ Kahdeksan
pakkasasteen vallitessa jatkettiin
sunnuntaina Rovaniemellä pikaluis-teliin
'Suomen mestaruuskilpailuja.
Toisen päivän kamppailuja o l i seu­raamassa
y l i 5000 maksanutta kat­selijaa.
Päivän ensimmäisessä lajis­sa
1500 metrillä Helsingin Työväen
Luistelijoita edustava mestariluiste-lija
Juhani Järvinen saa\'utti uuden
Suomen ennätyksen 2.15,6, mikä ön
kaksi kyinmenystä parempi kuin
Toivo Salosen Helsingissä 26. 2.
1956 saavuttama entinen ennätys.
Salonen sijoittui toiseksi 2.17,4.
10,000 m:n voittajaksi selviytyi Toi­vo
Salonen ajalla 17.31,0 mitä on
pidettävä erinomaisena. Sinkkonto
oli toinen ajalla 17.39,6 j a Leo Tynk­kynen
kolmas. Yleispisteissä vei Sa­lonen
voiton. Toinen kisapäivä ko­konaisuudessaan
oli varsin onnistu­nut.
130 m: D J . Järvmen 2.15.6,
2) T. Salonen 2.17,4,'3) J . Ni6mi
2.18,4, 4) L . Tynkkynen 2.19,2, 5)
J . Sinkkonen" 2.22,2, 6) M . Ham-berg
2.23,7.
10.000 mr 1) T. Salonen 17.31,0,
2) J . Sinkkonen 17.39,6, 3) L . Tynk-
Itä-Ssicsa oli
yllättää Suomen
Helsinki. — Viime lauantaina,
tamnaikuun 20 pnä asettuivat Pal­lokentällä
vastakkain Itä-Saksan ja
Suomen jääkiekkojoukkueet Suo­nien
toiveet olivat hyvät, sillä Nor­ja,
jonka Suomi voitti kahdessa ot­telussa
yhteistuloksella 16—6, o l i
voittanut Itä-Saksan. Saksalaiset
esittivät nyt huomattavasti parem­paa
jääkiekkoilua kuin norjalaiset
pelatessaan suomalaisia vastaan ja
suomalaiset joutuivat lujille.
Ottelu päättyi tasatulokseen 2—2,
joskin saksalaiset esittivät parem­paa
peliä tällä kerralla. Pelituoma-rit
Bogomoloff j a Nylund, varsm-kin
viimemainittu, olivat heikkoja.
kyhen 17.43,6, 4) J . Niemi 17.43,9,
5) J . Järvinen 17.58,8, 6) V . M . V i r ­ta
18.19,2.
Yleispisteet: 1) T. Salonen
192,090, (uusi iSuoinen ennätys), 2),
J ; Järvinen 194,790, 3) J . Niemi
195,228. Seuraavina L . Tynkkynen,
Sinkkonen j a Y : Uimonen.
Aas tekaisi uuden
Norjan ennätyksen
Notodden. — Norjan luistelumes-taruuskilpailuja
jatkettaessa viime
sunhuntaina luisteli Roiald Aas.
1,500 metrin/matkalla uuden Nor­jan
ennätyksen 2.13,9. Toiseksi s i ­joittui
tällä matkalla Knut Johan-nesen
ajalla'2.16,7.
Uian juopuneita
räiä&au&seen
hailit Ste. IMhrie. — Ontarion kor-
Mtnman oikeuden . yalahiie^stö
täällä havaitsi 23-vuotiaai) Joseph
Corbieren j a 42rvu6tiaan Jam^s
Glark F<jsterin syyttömiksi rais­kaukseen.
Tuomari Landrieville selosti tä­män
oleVan harvinainen ta^ftus,
niissä syytetyt henkilöt voivat käyt­tää
puolustuksekseen juopuneisuut^
ta. Hän kuitenkui varoitti, että hän
olisi ahtanut heille pitkän vankeus-tuoiliion,
jos valamiehistö olisi päät­tänyt
toisin.
Ruotsin EM-jou&kue
Tukhoimk — Ruotsin luistelu­liitto
on nimennyt maaliskuun 1 ja
2 pnä Eskilstunassa pidettäviin E M -
kilpailuihin Ruotsin edustajiksi
seuraavat luistelijat:
Sixten Albinsson, Olle Dahlberg,
Bertil Eng, 0 . Karenus ja Gunnar
Ström.
Enemmän radioita
kuin näköradioita
myyty Canadassa
Toronto. — Radioita ja näköra­dioita
tuottavien tehtaiden tilastot
osoittavat, että viime vuoden aika­na
myytiin välittäjille enemmän r a ­dioita
kuin näköradioita Canadassa.
Marraskuun aikana tayytiin kaik­kiaan
60,481 näkiiradiota ja vuoden
ensimmäisen 11 kuukauden aikana
myytiin kaikkiaan 426,356 näköra­diota.
Radioita myytiin marraskuun a i ­kana
kaikkiaan 63,087 J» vuoden en­simmäisen
11 kuukauden aikana
515,724 eli vähän enemmän kuin
edellisenä vuonna. Näköradioiden
myynnit osoittivat huomattavaa las­kua,
sillä edellisenä vuonna niitä
myytiin 561,590 vastaavana aikana.
Itämerestä lämmin meri,Suomeen
^ät ja V a
Vielä muutama vuosi sitten olisi ma on jäässä 3 kuukautta. Vertai-otsikossa
esitetty ajatus tuntunut
toivottomalta haaveelta. Mutta nyt
avaruusmakailun kynnyksellä, jol­loin
sputnikit jo kiertävät planeet­taamme,
alamme uskoa rohkeim-pienkin
haaveiden toteutumismah-dolliisuuteen.
Tieteen j a tekniikan
nykyinen taso sekäi atomivoiman
rauhanomainen soveltaminen pysty­vät
j o muuttamaan myös maapal­lomme
ilmastollisia suhteita. Sano­mattakin
on selvä, mitä tällainen
muutos merkitsisi Suomenkin kyl­mälle
maalle — talvelle saisimme
sanoa hyvästi ja ryhtyä viljelemään
vaikkapa - - viinirypäleitä!
Osoitukseksi siitä, millaisia ilmas­tollisia
muutoksia merivirtojen
kääntäminen merkitsee j a millaisin
keinoin suunnitelmia voidaan to­teuttaa,
kerromme aluksi Mustan
meren ilmaston "lämmittämissuun-nitelmista".
Mustan meren vesistö- ja ilmasto-oloja
tutkivat tiedemiehet ovat esit­täneet
suunnitelman, mikä ratkai­sisi
sarjan probleemeja samalla ker­ralla:
kuivien aro^ueiden kastelun,
sähköistämisen j a ilmaston leudon-tamisen.
Ti^emiehet ovat toden­neet,
että Mustaan mereen laskevat
joet j a sateet antavat vettä noin
200 kuutiokilometriä enemmän kuin
mitä meri menettää haihtumisena.
Näin syntyvä liikavesi virtaa Bos­porin
salmen kautta Välimereen.
Jos tämä virta saataisiin käänty­mään
päinvastaiseksi, muuttaisi se
koko Mustan meren alueen ilmas­ton
leudommaksi. Mutta onko se^
käännettävissä? On, ja vieläpä i l ­man
atomivoimaakin, vakuuttavat
tiedemiehet
Suuimitelman mukaan Mustaan
mereetf laskevista joista: Tonavas­ta,
Dnjepristä, Donista jne., otet­taisiin"'
patoamisen j a kanavoimisen
avulla noin 275 kuutiokilometriä
vettä, kuivien aroalueiden kasteluun
j a sähkövoiman kehittämiseen.
Näin syntyisi Mustassa mfX|S5ä k.
75 kuutiokilometrin vesiväjaus.
Tällöin virta Bosporin salmessa
kääntyisi päinvastaiseksi. Välime­ren
lämpimämpi vesi alkaisi virra­ta
pohjoiseen päin ja välutellen ko­ko
Mustan meren alueen ilmasto
muuttuisi entistä leudommaksi . . .
Mutta palatkaamme Jääiheren "läm­mitykseen".
Arktisen alueen ilmaston mnnt'
taidsliaaveet alkavat Jo päästii
faufai85rlteknUllseen. soaanittelib
valheeseen. Jookk» •envSstoIiit'
tolaisia UedemleUa ja sannnlt-teUJoita
ahertaa JatknvasU mai-aitan
kysymyksen parissa.
(lOlf-virran suotuisa vaikutus Liio-teis-
j a Pohjois Euroopan ilmastolle
on yleisesti tunnettu. Muutama esi­merkki
valaisee kuitenkin asiaa. Ge-'
novan lahden rannalla oleva N im
j a Siperian radan piitepisteeaBi
oleva Vla4iyostok ovat jokseenkin
samalla leveysasteella. Mutta tfistl
huolimatfcs. N i n a n talvinen keski-
)Mmp6 on plus 93 astetta, kun taas
Vladivostokissa tammikuun keski-ilmpö
on 23 mitainsastett» ja sata-luh^
Viioksi mainittakoon, että y l i
20 astetta pohjoisempana oleva
Muurmannin satama bn koko vuo­den
jäätön. K a i k k i tämä johtuu me­rivirroista,
j a niiden vaikutuksesta
ilmastoon. ,
Neuvostoliittolainen insinööri A .
I. ShumiUn on hiljattain esittänyt
suunnitelman arktisen alueen i l ­maston
muuttamisesta. Sen mukaan
35 km leveään Beringin salmeen,
joka erotta^ toisistaan kaksi man­teretta
— Euraasian j a Amerikan
— olisi rakennettava jättiläismäi­nen
pato. Se sulkisi koko salmen
ja siihen asennettaisiin tuhatkunta
tehokasta potkuripumppua, jotka
saisivat voimansa atomikäyttöiseltä
sähkövoima-asemalta. Piimput siir­täisivät
Tyynen meren lämmintä
vettä Jäämereen. Näin syntyisi läm­min
merivirta, joka lauhduttaisi se­kä
Siperian että Pohjois-Amerikah
ilmaston j a sulattaisi napajäätiköt.
Myös toinen neuvostoliittolainen
insinööri, P. A . Borisov on esittä-rmarit
tarvftsevat
ia
Otfaws. — Preeriamaakimtien pool-järjestöjen
Johtajat kävivät viime v i i ­kolla,
täällä neuvottelemassa liittohal­lituksen
edustajain kanssa. He esitti­vät
hallitukselle vaatimuksen, että
hallicuksen pitäisi maksaa farmareil­le
tukirahoja vehnän, kauran ja oh­ran
kohdalta niiden viljatoimitusten
kohdalta, jotka tehtiin viimeisen kah­den
satovuoden aikana vehnälauta-kunnalle.
Diefenbakerin haliilus ja liittopar-lamentti
on hyvBksyn3rt lakiesityk­sen.
Jonka mukaan farmareille voi­daan
etukäteen maksaa farmille v a ­rastoidusta
viljasta ja tukirahoja
maksetaan Joidenkin maataloustuot­teiden
kohdalla, mutta preeriamaa-kunnissa
kasvatettu vilja ei sisälly
siihen. — •
Pool-JärjestSJen edustajat vaativat
korkeampaa kotimaista hintaa kuin
nykyiset i^entihinnat. jotta farma­rien
tulot lisääntyisivät samassa suh­teessa
kuin toisten tulot, fle eivät
tehneet yksityiskohtaista esitystä,
mutta monet farmljftrjestöt ovat
vaatineet 20 senttiä bushelista veh­nästä
tukirahoina.
He osoittivat, että sitten vuoden
1947 farmarien käyttämien tavarain
Ja palvelujen hinnat ovat nousseet
SOJ prosentilla Ja samanaikaisesti
vehnän hinta On laskenut keskimää­rin
20^ prosentilla. Samalla h ^ osoit­tivat,
että teonisnustyOUUsten palkat
ovat nousseet T7J prflsentllla ja r a u ­tateiden
rahthnaksut 130 prosentilla.
He osoitUVat, että farmarit Joutu­vat
myymään viljansa kansainväli­sesti
määriteltyjen hintojen mukai­sesti
Ja siinä ei huonUoidiv jatkuv^tl
nousevia tuotantokustannuksia. He
itayös muistuttivat, e t t i Yhdysvallois­sa
maksetaan farmareille tukiraho­ja
eri muodoissa.
nyt oman suunnitelmansa, joka täh­tää
samaan päämäärään, mutta poik­keaa
olennaisesti edellisestä. Bori-soVinkin
mukaan Beringin salmeen
olisi rakennettava pato tehokkaine
piunppuasemineen, mutta vettä oli­si
siirrettävä päinvastaiseen suun­tasin
— Jäämerestä Tyyneen me-ireen.
••
Tällöin Jäämerestä tuleva kylmä
vesi painuisi Tyynen meren pinta­veden
alle ja yhtyisi myöhemmin
päiväntasaajan virtaan sekä edel­leen
Golfvirtaan, mikä voimistuisi
huomattavasti nykyisestään ja jat­kuisi
Jäämeren lialki aina Beringin
salmelle saakka alkaakseen jälleen
uuden, kierroksen. On laskettu, että
Golf-virran voimistuminen tyreh­dyttäisi
miltei kokonaan Labrador-in,
Grönlannin ym. kylmät merivir­r
a t Tämä valtava vesikierto kuljet­taisi
suunnattomat määrät lämmin­tä
vettä Tyyneltä ja Intian meriltä
Jäämerelle ja sulattaisi vähitellen
sekä napajäätiköt että jääkentät.
Laskelmien mukaan koko aik-tisen
alueen pintaveden lämpö ko­hoaisi
noin 10 astetta. Tämä mer­kitsisi
suuria muutoksia aineen
ilmakehässä tapahtuvalle liikkeel­le
j a huomattavat määrät lauh-kieaa
ilmaa kulkeutuisi sekä saa­rille
että mantereille. Pohjoisna­van
lämmön lasketaan kohoavan
n. 10 asteella. Uuden Siperian
saarten 40:llä j a Beringin salmen
15 asteella. Jopa niinkin eteläis­ten
paikkojen knin New Y o r k i n ,
Lontoon, Berliinin, Tukholman j a
Moskovan tammikunn keskiläm­pö
kohoaisi noin 6—10. asteella.
Tällöin Jäämeri kadottaisi peloit-tavan
nimensä ja siitä tulisi Vä­limeri
lauhkeine ilmastoineen.
Mutta mitä tällainen muutos
tulisi maksamaan? — kysynee l u ­k
i j a oikeutetusti. Insinööri Bori-sovin
laskelmien mokaan Berin­gin
salmeen tuleva pato mdksaisi
noin 35 miljardia dollaria. Summa
tuntuu valtavalta, mutta onhan
hankekin kansainvälistä snaruus-luokkaa.
Vertailun ynokd mainit­takoon,
että snonnitetman toteut­taminen
maksaisi jokseenkin ta­san
saman summan koin Pohjois-
Atlantin Uiton jäsenmaat käyttä­vät
8 kuukaudessa sötilasirttenoi-hinsa!
Lopuksi on todettava, ettei vielä
voida Simoa mitään ja minkälaisen
suunnitelman puitteissa hanke to­teutetaan:
Ainehiston keräämineh
ja laaja tutkimustyö jatkuu edel­leenkin.
Tiedemiehet voivat löytäS
vielä uusiakin ratkaisuja, ennen
kuin suunnitelma lyödään lopulli­sesti
lukkoon. Myös amerikkalaiset
ovat pohUneet kj^ymystä ja harkin­neet
mm. jäälauttojen hinaamista
Jäämereltä eteläminlksi, sekä noen
kylvämistä lentokoneista arktisille
jääUköille, mikä edistäisi niiden su­lamista.
Tämän laajan j a kauas­kantoisen
kysymyksen myönteinen
ratkaisu vaatii monien maidbn yh­teistyötä,
mutta sen mukanaan tnn-ma
hyöty on sitä snuruoslaokkaa,
että sen luulisi kannustavan yhteis­ponnistuksiin.
— H . I.
AI Cafioneii piansaroittt
auto myyty Britanniassa
Manchester, Englanti, — Amerikka­laisen
gangsterin AI Caponen pansar
roitu Cadillac-auto myytjin täällä 178
puiman hinnasta. . .
. 30 vuotta vanhan auton ostaja
Tony Stuart an selostanut, että hän
yrittää m(yydä autoa Yhdysvaltoihin.
Auto kuljetettiin Britanniaan v. 1942
Ja asetettiin näytteelle erääseen
puistoon. Pian sen jälkeen yhdysval-tialaisten
valitusten Johdosta auto
kuitenkin siirrettiin pois näyttelypai­kalta.
Yhdysvaltalaiset väittivät, et­tei
se anna todellista kuvaa Yhdys­valloista.
Edesmennyt gangsteri käytti pansa-roitua
autoaan Chicagossa kieltolald-vuosien
aikana.
Lauantaina, tammik. 25 p. — Saturdöy, Jai^, :^,vl958r Sivu 3^
intMt m
Kutsu BCn 100-
Vancouver. — Kuten tiedetään,
koko nyt alkanut vuosi omistetaan
British Columbian maakunnan sa­tavuotisjuhlille.
Me olemme osana
juhlakomiteasta ja samalla olemme
päättäneet saada suuria aikaan. Sik­si
pyydämme kaikkia suomalaisia,
niin kauemmin täällä olleita kuin
myöheniminkin tulleita, yhteistyö­hön
kanssamnae tämän kysymyksen
yhteydessä, sillä kysymys on n i in
suuriarvoisesta toiminnasta ettei
kukaan halua jättää siitä nimeään
pois. Tässä toiminnassa on hyyällä
alulla jo S i s u j a nuorten klubi, lau­lu-
ja tanssiryhniä iseka orkesteri ja
kaikkiin näihin ryhmiin otetaan
tei'vetulleina lisää henkilöitä. Sata-vuotisjuhlakpmiteamme
kokoontuu
Cliflton haalilia,*2605 E . Pender St.
Vancouverissa joka keskiviikko kel­lo
8 illalla. Kaikki asiaan Iciinnos-tuneet
ovat tervetulleita. Komitean
tarkoituksena on saada alitlK stio^
malaisten' 100-vuötisjuhla kansallis­ten
kulttuuriperinteidemme par­haissa
merkeissä. Alustavasti pn
suunniteltu, että tämä Siiuri ja ar­vokas
juhla pidetään maaliskuussa,
mutta asiasta ilmoitetaan tarkem­min
myöhemmin. — A . K .
i Liimb#rlött, ^örtli UaiHlitaa. ~
iVililii läfin^tt tyytun äuuri joukko
aseistettuja intiaaneja hyökkäsi Ku
Klux idanin järjestämää mielen­osoitusta
vastaan lähellä täällä Vii­me
lauantai-iltana. .
IhtiäiiUt 6imt KiähoUIääQ siitä
'kuri KU KlUx Klahih tolfhestä öIl
iatkaiäemmiti polteltu ristejä: kah-
;den ihtimin kodin edössS ikSäd-
'kuin rotusyrjintävaroituksena. KU
Kliiic Kläh on Välkbiölcri jÄrjöstä-ihä
rötusyi^jlhtäSh perti^tUVä jär­jestö,
joka usein väkivaltäah tiUr--
vautuen Äh tehhjri käikkehsö pi­tääkseen
neekerit ieriMetysfeä ase­massa
ja toisen luokan kähsalaisi-nä.
• , •
Intiaanit olivat päässeet siihen
käsitykseen, että ristie|i polttami­sella
yritettiin peloittaa erästä i n ­tiaaninaista
jä toisessa ristin polt-tamistapauksessa
oli yritetty pe­loittaa
ihtiäahiperhettä niuutta-maan
pois talostaan, mikä oli val­koisten
kaupungin osassa. Intiaa­neilla
oli sellairibn käsitys, että
lauantai-illan mielenosoituksen piti
olla ikäänkuin viimeinen varoitus
näille intiaaneille. ,
Intiaanit eivät kuitenkaan hy­väksyneet
terroritoimenpi teitä ei­vätkä
ilmeisestikään pelänneet nii­tä,
sillä he päättivät itse iryhtyä k u ­rinpidollisiin
toimenpiteisiin näi^
rotuparemmuusintoilijmta vastaan.
Ku Klux Klahin johtaja, pastori
James Cole pii kutsunut järjestön­sä
mierenosoitukseen, joka ei pääs
syt alkuunkaan kun ihtiäaiiit hyök­käsivät
mielenosoitusta kohti am­puen
kivääreillään ilmaan.
KKk:iäisilIe tuli niin kova kiire
paeta, että jättivät ristinsä, valkoi­set
kaapunsa ja lippunsa, jotka in­tiaanit
keräsivät j a polttivat omas­sa
mielenosoituksessaan.'
Puiiuen sanomalehtimiehille in­tiaanikylän
Pembroken pormesta­rin
poika' Sinuioot^ Oxeadine; i joka
on ^kiSHhVt' j^ikiemieeh jonkun
KJ(lk:lirii«KpM8eä k^VUn, se-losti,
Mbi oli li«l«stanut int^äa-nitovereilleeiti
«sttit pitiä toiniia
maltiUiftiftl Jä K]CS(:lai»ia voi v&-
han lyrfcj^.tuilä imjÄ ei ikidä
ifoukala. S^ai)iiJGfi^idiia^e on
!i*oittanut, etU jos KEK:laiisei vieP
yrittHvät samanlaisia mieienosoi-ituksia,
lUttfäb'johdattaa veren^uo-i
4 ä W » # ( ^ t ^ ^
yaltain'aseyoipjiisgMtV;; , :
Robeso^a<^äpi^f Oli 'kaiUdaan
n. 4O,W^M0^ iA^oä-nia;
jai5,'0OO ne9k(»rii).!'. .,<,'•...
Alueen «Hertia oh ilmoUiNut,
että hän vtatUv YalämieUistöa hy-väksymSin
«yj^ttfkseii; meUiUieiilU^^
kjilboittamidi^ lälftori iOoles vas*
äaau. intialiJKiI saavat
riuba&sa jonkin aikaa.
Oluen myynnit nousivat
viimevuonna
Toronto. — Kotimainen oluen-myynti
Canadassa lisääntyi n. kol­mella
prosentilla viime vuoden en­simmäisen
11 kuukauden aikana
verrattuna vastaavaan aikaan edel­lisenä
vuonna. ~ .
Tilastot osoittavat, että sinä a i ­kana
myytiin kotimaista käyttöä
varten kaikkiaan 8,053,880 tynnyriä
olutta verrattuna 7,764,059 tynny­riin
edellisenä vuonna.
Tästä huolimatta Ontarion hotel­l
i e n ÖmiistaJMn yhdistys on esittä­nyt
anomuksensa maakunnan väki-juomakomissiolle
oluen hinnan
nostamiseksi. .
Iciffjle^-hiäi^ _
Ottaira.'—. Kulttväni idtt
Canadan puoliistusnänlsteri kenr.
Pearkes, ilmpltfl. pariai&en|i^ JetVi
edelUnen Uberaallöiällitus öU- faaas-.
kannut yli ^^.OOp/HX),; elektronisen
treenauslaltteen kehitkmisekst, jolla
qlisi opetettu nierimlehtt;. K u n 'el
osoittautunut |yyihf1it(ivakst
keytettUn j a koje; on t>yt annettu
Y h d y & v a l t a i h lävimkattoiaitdkselle
muita tarkoituksia varten. H-.-.
Nykyinen hallitus oh samaa tarkol-tustä
varteh UlannUt BrltaniDiiaiiA
elektronisen' kojeen, josta on maSset"
tava $900,000. / ..1
Imperial QH-^ditiön
voitot ]i^ä^t9^t
Toronto, ^^iildperilb öll-yh^^^
puhtaiden .voittojen; v. 1857 on a r ­vioitu
olevan noin,$72,000,000 sen Jäl­keen
kun on t ^ t y yt^iUcset veroja;
y.m. kuluja varten. Täni^ on notai 4
prosenttia eueiäihin kuta edellisenä
vuonna.
Yhtiön presidentti J . B . Whlte on
selostanut, että yhtiön] tofanlnta h i l ­jeni
jonkun verran vuoden loppupvNir
1611a ja varshikln, raakaöljyn kohdalta
maricklnat supistuivat. RaakiriUjyn.
tuotanto laski jibftiiT ph>säittia.
f, W^ viikERi
SdkA tomen j a neljäs, keakivlOAD
kuukaudessa kellö 3 - 6 .
kuvia halutaan
isuun
Kaikkia niitä kynäilijöitä, jotka
haluavat olla mukana huhtikuun a-lussa
ilmestyvän "Kevään" monipuo­liseksi
j a mielenkiintoiseksi tekemi­sessä,
pyydetään viivyttelemättä
tarttumaan kynään ja panemaan a
jätuksiäan ja mietelmiään paperille
Kevättä ajatellen.
Aiheiden valinta jääköön kunkin
omaksi asiaksi ja samoin myöskin
se, joko pukevat sanottavansa kerto­muksen,
pakinan tai runon muotoon.
Kun yhdessä työskentelemme kevät­julkaisumme
hyväksi, tulee siitä
taaskin miellyttävä, opettava j a mo­nipuolinen
julkaisu.
Aikaa ei ole yhtääii hukattavissa,
vaikka vasta olemmekin tammikuus
sa, sillä latomatyö^bn saatava suori­tetuksi
nyt vuoden hilpaisimpana ai
kana. Viimeistenkin kirjoitusten tu­lee
olla sisällä mjaaliskuuh 31 päi­vään
mennessä, mutta parempi mi
tä pikemmin. /
Myöskin kuvat ovat erittäin terve­tulleita.
Lähettäkää kaikenlaisista
toiminnoista, erikoistapahtumista,
näyttämöiltä, kuoroista, lasten ja
nuorien hommista ym. Hyvät kuvat
lisäävät suuresti julkaisun arvoa.
Parhainta yhteistoimintaa odot­taen!
,
Kevään toimitus.
"Älä huUuttele", sanoi
nainen panl^iryövärille
Toronto. — Pankkityöläinen mrs.
Marjorie Sanford esti täällä pankki-ryöväysalkeen
kun hän sanoi hänelle
uhkausklrjelapun antaneelle nuoru-kaiseUe:
;'Xlä hulluttele".
Yonge Ja Gerrard katujen kul­mauksessa
sijaitsevaa pankkia ryövä­tä
aikonut nuorukahien säikähti ja
käyeU hiljaa ulds lähtien sitten Juok­sujalkaa
pakoon.
tai
TOUKOK. 24 pnä New Yoilusta suoraan Helsingin
Ruotsin Amerikan Linjan uudella OlUi^tlOLM
laivalla
Matkan johtajat: .'
MRS. ELISE HARJULA r--- . '
PASTORI LAURI T. PIKKUSAARI
MR. ^E3tO MATILAINEN
KESÄKUUN 15 pnä lentäen imf YORKISTA
suomn HELSINKIIN
Scandinavian Airlines DC6B löistb iejp^tbkbneelia
Matkan johtaja: MR. AARNE RITARI
(Erikoisen alennetofai hinnoin — rlippaen haUttnksen snostamaksesia)
Liittykää mukaan ahiutlaatuiselle huvimatkallemme Joko laivalla tai
lentokoneella. Paluumatkanne Järjestämme TeiUiti sopivana aikana.
Me edustammd K A I K K I A LENTO- ja LAIVAYHTIÖITÄ
Soittakaa tai kirjoittakaa meUIe nyt lähempiä tietoja Ja paikkatl*
tauksia varten
O.K. Johnson & Co. Ltd.
Matkailutoimisto
697 Bay St., Toronto, Ont.
Pnhehn E M . 6-9488
Ritari Agencies Ltd.
MatkallUtohnistp
7 Cedar St., SodbOfy. Opt.
PobbllnOä. 5.S6t5
Ruuniisark!kujen hintoja
nostettu «Ranskassa
Pariisi. — Hintojen nousu Rans­kassa
o n myös vaikuttanut ruumis­arkkujen
hintoihin. Hallitus on hy­väksynyt
15 prosentin korotuksen
ruumisarkkujen hintoihin selostaen
sen vastaavan raaka-aineiden ja
palkkojen kohoamista.
TAPIO RAUTAVAARA laulaa
tRIOLA-LEVYILLÄ
Nyt bn levyosastoltamme säatäVäna useita TAPIO BAtfr;
TAVAABAN laulamia Triola-levyjä JÖBMA ÖCÄ-
VAtiKON kaksi viimeisintä levyuutuutta.
T 4118 Maan Ja meren vanki, valssi; Tapio Rautavaara .
Merenkyntäjä Mikko Anderson, kansaiisavelmä
T 4126 kulkurin valssi, Tapio Itautavaara
Aina tukkipoika tunnetaan, Tapio Rautavaara
T 4207 Hyvästi vaan, hidas f oksi, Taipto Rautavaara
Pilvilinna, hidas f oksi, Tapio Rautavaara
T 4298 Niin oU ennen. Jenkka. Jorma Ikävalka .
Postiljoonin polkka, Jorma Ikävalko
—T~4299 Sekatavarakaupassar-polkkar-Jorma-Ikävalko
Rakehntispolkka, Jonna IkAVä&n»
T 4017 Pohjanmaan junassa. Jenkka, Matti Jurva
Savonmuan Hilima. valssi. Matti J u n ^
T 4070 Kyllikki valssi. Olavi Vh-ta' , "
Kotiseutuni, tango, Veikko Tuomi
T 4141 Kulkurien kuningas, foxtrot, T. Rautavaara
j Vanha riimu, foxtrot, T. Rautavaara
T 8025 Minä syksyllä synnyin, valssi. Veikko Tuomi
Kohtalon lapsi, valssi. Veikko Tuomi
HINTA $1.50 K P L .
Posti- ja expressitilausten tulee käsittää vähintäin kolme
levyä Ja ostajan maksetthva lähetyskulut.
YAPAl» CO.
iOO-Elm SI. W.. P. o. Box 69