Viikkosanomat, January 25, 1977

              -
' Huöafeä iolumuiSMlTO'':'v-:1l'- ' : $&H
Kuinka savukinkulle saadaan hintaa
--Nyt on tammikuun 10 päivä ja
on kuin kaikki "hornan henget
olisivat aukaisseet kitansa ja
päästäneet kaikki talvelle
kuuluvat paheensa riehumaan
On kova pakkanen lumituisku ja
70 mailin tuuli Naapuria ei erota
tien toiselta puolen ja kaikki ku-ten
esim liikenne ja kaupanteko
ori pysähdyksissä
Jos koskaan - niin nyt olen
kiitollinen siitä ettei tarvinnut
lähteä päivätöihin kuten ennen-vanhaan
kyynelleen jäätyessä
poskipäille Nyt on iso takka ja
puita varastossa ja sauna Kes-kellä
päivää panin saunan läm-piämään
istuin lauteilla ja laule-lin
"saunassa lauteilla rapsutella
täällä saa vihdalla" tässä ei
taida olla montaakaan nautinnol-lista
hetkeä tallella enää niin
nautin tänään ehkäpä huomen-na
on liian myöhäistä
Tässä sattui huvittava tapaus
juuri ennen joulua Ukko oli os-tanut
pienen valmiiksi paloitellun
sian Sitä varten hän oli ostanut
myös lautoja ja lauantaina alkoi
kuulua naulojen naputus ja sa-han
vinkuna autovajasta Il-tapäivällä
kun kuristin autotal-liin
oh' sinne syntynyt pieni
koppi joka minusta muistutti ul-kohuonetta
sellaista yhden
hengen istuttavaa Ihmettelyyni
tuli vastaus että lihansavustus-kopp- i
oli tekeillä sellainen kuin
ukon isällä oli ollut farmilla Mi-nun
muistoissani se oli paljon
isompi mutta käskettiin ole-maan
hiljaa kyllä ukko nämä
asiat paremmin tietää
Koppi vietiin takapihalle ja
minä lähdin jouluostoksille Kun
tulin kotiin tunsin palaneen li-han
käryä nenässä Kotona istui
ukko TV:n ääressä ja odotteli li
Tiistai 25 1977
han savustusta Hän oli käynyt
naapurin farmilla kolmen mailin
päästä katkaisemassa omena-puun
oksia Omenapuusta tulee
hyvä maku lihaan Hälyytin
kuitenkin ukon tarkistamaan
paistosta sillä käry oli minusta
oli hälyyttävä Ja otta totisesti
sian kinkut eivät enää roik-kuneetkaan
"narusta" orressa
vaan narut olivat palaneet ja
kinkut tulesta ja tuhkas-ta
No tämän jälkeen lihat pestiin
ja pantiin uudelleen nyt
rautalangasta roikkumaan lisät-tiin
puuta vanhan "barbequen"
syvään vatiin -- Kuinka kauan
tuota valkeata pitää silmäillä?
kysyin --Koko yön ja huomisen
päivän oli vastaus --Kuka sitä
käy lisäämässä? kysyin tuimasti
Oii tarkoitus että ukko huomaisi
äänestäni ettei koko yötä
mokoman takia uhraisi "Kyllä
minä lopetan minkä aloinkin"
oh' vastaus Ja annas ollakaan
menin takaikkunasta ennen nuk-kumaan
menoa katsomaan
tekelettä
"Tulenlieskat tulevat ulos ko-pin
reijistä" huusin Juoksimme
ulos ja kun ukko avasi kopin
oven niin ilmilieskaanhan koppi
leimahti Ukko alkoi koota käm-menellään
vähäistä lunta
maasta No minä juoksin sisään
laitoin pesuammeen vettä täy-teen
ja ammensin sitä vettä
äämpärillä ja ukko juoksutti sen
palavaan savustus tehtaaseensa
Satiinhan se sammumaan ja
naapuritkaan eivät tienneet asian
todellista tilaa ennenkuin
seuraavana päivänä ihmete-ltyään
mikä kummitus on
Kaivaten ilmoitamme että
EMIL DALBERG
kuoli tammikuun 5 päivä 1977 Sioux Lookoutin sairalassa
lyhyen sairauden jälkeen 81 vuoden viiden kuukauden iässä
Hän oli syntynyt Suomessa Säkkijärvellä Haudattiin Sioux
Lookoutin hautausmaahan 71 1977
Hän lähinnä jäivät kaapaamaan vaimonsa Ida tyt-tärensä
Mrs H Campbell (Laila) Mrs W Toikko (Lyyli)
Thunder Bayssa sekä Suomessa siskonsa Mrs E Karell
(Aune) ja sisko- - ja velipuolia sekä muita sukulaisia
tammikuun p
ongittiin
Sinä rakas olit mulle
muistan sinut ainiaan
Talven lunta kulmillesi
hautakumpus peittäköön
Lepää rauhassa
vaimosi Ida
Mennehet pävät eivät palata voi
mutta muistot Isästäni säilyvät
kauniina ain
Tyttäresi Laila
9 Siirtyi päivä elon iltaan
raskas päivä raatajan
Vaipui pää jo vasten rintaa
kuorman kovan kantajan
Siskosi Lyyli ja Aune
Sydämellinen kiitos kaikille jotka olivat saattamassa
Emeliä hänen viimeiselle matkalleen Kiitos kukista ja
lahjoituksista eri säätiöille Kiitos kantajille ja kaikille jotka
olitte apuna kahvitarjoilussa
Ida Dalberg
Sioux Lookout Ont
puutarhassamme He saivat
selityksen ja toista siansavus-tamo- a
ei pihallemme tehty
Syy oli siinä että se rasva tip-pui
lihasta tulen sekaan jolloin
siitä syntyivät isot- - lieskat jotka
sytyttivät kopin seinämät Liha
ei ollut kuin hieman nokista ja
kuori karrella mutta kun sitä
paistoi lisää uunissa niin hyvää
se oli Taloudellisesti' se oli liian
kallista paistia kuri huomioi
puutavaran hinnan ja ukon tun-tipalkan
sekä sammutustyön
niin tein johtopäätöksen että
halvempi on ostaa suoraan
kaupasta
Hella Wuolijoen elämä oli
täynnä dramaattisia episodeja ja
jyrkkiä käänteitä siihen mahtui
monenlaisia harrastuksia ja int-resse- jä
Jo nuorena ylioppilaana
hän tuli Suomen sosiaalidemok-raattiseen
liikkeeseen kirjoitti
työvänelehtin ja autoi venä-läisiä
vallankumousmiehiä En-simäis- en
maailmansodan vuo-sina
hän alkoi odottamatta har--
joittaa liikettä ja hankki mel-koisen
omaisuuden Suomen
kärsi-ttyä
tappion vuonna 1918
Wuolijoki antoi empimättä koto-naan
turvapaikan ihmisille jotka
olivat silloin (non grat) Suomen
viranomaisille Hänen muistel-mistaan
saamme muun muassa
tietää että matkallaan Venäjälle
ja sieltä takaisin John Reed asui
passitta hänen luonaan Ja taas
myöhemmässä vaiheessa kir-jailija
otti vastaan kommunis-tipakolaisi- a
ja vasemmistolaisia
kulttuuritoimihenkilöitä esimer-kiksi
Bertold Brechtin ja Helli
Weigelin vuonna 1940 Vira-riomais- et
pidättivät Wuolijoen
Vuonna 1943 siitä että tämä oli
antanut turvapaikan
Melkein vii-sitoista
kuukautta kirjailija odotti
valtionpoliisin lupaamaa
kuolemantuomiota joka kuiten-kin
muutettiin elinkautiseksi
vankilatuomioksi Mutta hänet
vapautettiin syksyllä 1944
Kyseisen kirjoituksen tekijä
korostaa että Wuolijoen laajan
kirjeenvaihdon perusteelliseen
tutkimiseen tarvitaan paitsi aikaa
myös tietoja esimerkiksi
kielitaitoa Wuolijoki kirjoitti kir-jeitä
seitsemällä kielellä — eestin
' (äidinkielellään) suomen ruot-sin
venäjän saksan englannin
ja ranskan kielellä Aikaisimmat
kirjeet ovat niiltä ajoilta jolloin
kirjailija opiskeli Tartossa
Pushkinin naislukion yläluokilla
ja sittemmin Helsingin yliopis-tossa
jonne hän tuli syksyllä
1904 lukion päätettyään
Venäjänkieleri taitoisena
Wuolijoki oli vv 1905 — 1907
välittäjänä suomalaisten ja ve-näläisten
poliittisten järjestöjen
välillä Hän tutustui läheisesti
bolshevikkeihin V M Smirno-vii- n
NJ Bureniniin ja NM
Feodorovskiin Arkistossa on
kaksitoista kirjettä Bureniriiltä
W£: wwf'jW4!
- aipauiwaciia uiiiyiiaiiAiia'Yw p
JOHNPYYHTIÄ
kuoli Cambridge Housen hoitokodissa lähellä "Montrealia
joulukuun 31 päivä 1976
John oli syntynyt Joutsenon pitäjässä Suomessa ollen
kuollessaan 76 vuoden ikäinen
Lähinnä häntä jäivät kaipaamaan vaimonsa Olga' siskon
tytär Hilkka Komi ja miehensä Aulis Californiassa heidän
lapsensa Helien Altti perheineen Montrealissa sukulaisia
Canadassa Suomessa sekä laaja tuttavapiiri täällä
Hella Wuolijoen
Kirjeet KertoVat
työväenvallahkumouksen
neuvos-totiedustelijal- le
Jk
Yhdessä viimeisimmistä joka on
päivätty 3 syyskuuta 1934 mm
sanotaan: (Petroskoihin rakenne-taan
suurta Kansantaloa näyt-tämöineen
ja katsomoineen
Kysymys on ohielmistosta Et-tekö
voisi lähettää näytelmiänne
suomen kielellä näyttäisin niitä
tovereille Ehkä niitä voitaisiin
ottaa esitettäväksi)
Wuolijoki muisteli että
käydessään vv 1905 — 1907
Helsingin yliopiston venäläisessä
kirjastossa hän näki siellä usein
Lenin joka illegaalisesta
asemastaan huolimatta kävi kir-jastossa
työtä tekemässä
Wuolijoen venäläisten bol-shevikkiystäv-ien
joukossa oli
yksi jota hän kirjeissään muis-telmissaan
nimitti Anatoliksi se
oli tämän salanimi Karhun kir-joituksessa
on poikkeuksellisen
kiinnostavia otteita heidän kir-jeenvaihdostaan
Anatoli oli hy-vin
läheinen Wuolijoelle oli tä-män
opettajajota kirjailija muisteli
kiitollisuudella elämänsä lop-puun
Vuosina 1907 — 1908
Wuoljjoki aloitti varsinaisen kir-jailj- an
toimintansa Hän kirjoitti
työväenlehtiin suomensi L An-dreiev- in
ja myöhemmin Gorkin
teoksia
Vuonna 1922 Hella Wuolijoki
tutustui Gorkiin Berliinissä ja
tämän luona hän tapasi myös
Krasinin Litvinovin ja Tshit-sherin- in
1930-luvul- la Wuolijokea as-karruttavia
maailmankatsomuk-sellisia
ongelmia valaisee muun
muassa hänen hahmotelmansa
kirjeeksi Lion Feuchtvvagerille
jonka hän kirjoitti saatuaan vai-kutteita
tämän romaanista Me-nestys
joka kuvaa natsilaisen
liikkeen voimistuvaa vaikutusta
Saksan yhteiskuntapoliittiseen
oikeudelliseen ja kulttuurielä-mään
Kyseisinä vuosina Wuolijoen
kirjallinen toiminta oli erityisen
tuloksellista Vv 1931 — 1939
hän kirjoitti kymmenen näytel-mää
joista kaikkia esitettiin ja
monista tehtiin elokuvasovituk-sia
Tunnetuin hänen näytelmis-tään
on Niskavuoren naiset jota
vv 1936 — 1939 esitettiin paitsi
Suomessa myös' Tallinnassa
Varsovassa Lontoossa Tukhol-massa
Oslossa Prahassa ham- -
rakas mieheni }" "] '"':'"
ja
ja
Ei lähtöäs todeksi uskoa vois
en nähnyt kun silmäsi suljit
herpos kätesi auttava Miksi näin
miksi ei myöhempään Sen kohtalo
yksin tietää vaan
Vaimosi Olga
Montreal Que
purissa Kööpenhaminassa' ja
Zagrebissa vuonna 1941
Budapestissa ja 1947 Pariisissa
Laaja ja kiinnostava on Wuoli-joe- n
ja Brechtin hengeltään
samanlaisten mutta luomistyös-sään
hyvin erilaisten ihmisten
kirjeenvaihto
Vankilasta päästyään
Wuolijoki oli fyysisesti heikko
mutta henkisesti voimakas
Vuoden 1949 kesällä oikeis-tovoimat
saivat aikaan sen että
hänet erotettiin Suomen yleisra-dion
pääjohtajan tehtävistä joita
hän oli hoitanut yli neljä vuotta
Hän oli silloin jo vaikeasti sairas
Wuolijoki teki työtä vielä
elämänsä viimeisinä kuukausina
Vuonna 1953 esitettiin hänen
kaksi uutta näytelmäänsä Nis-kavuoren
Heta ja Entäs nyt Nis-kavuori?
Samana vuonna ilmes-tyi
vielä yksi muistelmateos
Sairaalasta hän tiedotti
aikovansa kirjoittaa muistelmia
Gorkista
Lahjakkaalle kirjailijalle ja
tunnetulle toimihenkilölle Hella
Wuolijoelle kuuluu näkyvä sija
Suomen 20 vuosisadan
kulttuurin historiassa Ja hänen
jäämistönsä tulee eittämättä
herättämään jatkuvaa kiinnostus-ta
Impi Vauhkonen
Onnellista Uutta Vuotta
toivotamme kaikille
sukulaisille ystäville
ja tuttaville
Martta Helin
Hilma ja Martti Piispanen
Sudbury Ont
?@&C&ffi&S&$&S&&i
Mitä vilpittömimmin
kiitämme ja arvostamme niitä
sukulaisiamme ja ystäviäm-me
jotka muistivat meitä
monilla myötätunnon
sanomilla kukkalähetyksillä
hyväntekeväisyyslahjoituksilla
ja ruokalahjoituksilla äsket-täin
tapahtuneen surullisen
mehetyksemme rakastetun
vaimon äidin ja isoäidin
Siirin kuoleman johdosta
Erityisesti haluamme kiittää
Mr E Suksea ystävällisis-tä
sanoistaan Pastori Y Ra-iviota
arkuntantajia ja
Lougheedin hautaustoimis-toa
Vilpittömästi Mr Arvo Vuori
tyttäret Irma Parks
ja Millie Koskela
perheineen
P&G0l&&&&&SW&9&$ff&0QiS&S'&Si$&
iti mi
IM m"!' i"jf