Viikkosanomat, March 25, 1980

              wWW
Marko Tapio:
5
Silti tällaisen hallavön kuu--
laudessa on paljon parasta an- -
nettavaa mitä kotoinen luonto
osaa kotiinpalanneelle pojal- -
leen järjestää Eikä hän sen va- -
hingollista puolta edes huomaa
kertaa
Laajakantoisempien hänelle sangen mieluista
tensä ohessa luonto edel- - huomenaamulla hän ajat-lee- n
jatkuessaankin valitsee telee Sitä paitsi vilpittö- -
häntä varten yleensä vain ke-vyttä
aistittavaa Ulkonaisilta
piirteiltään sen aiheuttaa se
ettei ilma hämärtyessäänkään
ilman muuta pimene ensin se
sinertyy ja silloin siinä ilmenee
niitä ensin epäselviä ääniä jot-ka
sitten yön mittaan aina vain
selvenevät mukaa kuin e-lä-mä
hiljentyy luonnolliseen
rauhaansa Lämmittäessään
saunaansa nuori mies tulee pa-kostakin
kiinnittäneeksi huo-miota
yhtenäisiin itikkaparviin
jotka ympäristön usean isom-man
kohouman päällä survovat
surutonta tanhuamistaan Ensi
kertaa hän tulee ottaneeksi
selvää siitä ovatko nuo niitä
samoja jotka pistävät ja havait- -
see etteivät ole Hänellä on
yksi pistävä tapettuna ja
tutkii Hän tietää täi- -
laisia sääskiä nousee lähteen- -
11-1- 3
ja Bill Niemi
Hanna Koski
Pauline ja Johan Koski
Laura Hill
Martta ja Mäki
Marie ja Brian Niemi
Lona ja Ronald
Helga Basto ja
Vickie ia Jeff Fisher
Hanna
Mary
t
Q 4 fe A &
notkon vesilätäköistä niissä
ihan kiehuu niiden kiuruja hän
on siellä monta pelannut
repiessään rehevää
kevätheinää hauteeksi lehmän- -
juomaan sekin askare joka on
mästi nauttii ainoan omaisensa
äidin askareis-saan
ja seuraa suvannon takaa
pyrkimys- - taas
nyt niin
hän
sitä
sitä
hän että
ei
oloon
toista inhimillistä den alkuperän yksin inhimillisyydessään hi-kuvi- ota
joka sittenkin — loppu-- luova koko-- velevät eleet tyys-je- n
lopuksi — lienee Tämä nuori on var- - tin On
SUOMI KONFERENSSIN
CANADAN ALUEEN
VUOSSJUHLÄT
huhtikuun pv Northern College
Porcupine Campus S Porcupine Ontario
"YLÖSNOUSSEEN TODISTAJIA"
Juhlapuhuja: piirisihteeri Jussi Järvinen
Juhlavieraina: Pastori ja rouva Matti Kolehmainen
Suomesta S-- K muut ja maallikot
sekä useita
TERVETULOA!
Eila
VValtter
Suomu
Heather
Mrs Andersson
Mrs Kirasuhak
Sudbury
kosteikon
liikkumisesta
tapahtuma- -
vieläkään
hävinneet
alueen pastorit
kuoroja
sellisin
Nuorimies — josta tässä on
useaan mainittu lyhyesti
vain: poika — on olennossaan
tavallinen terve nuorukainen jo
miehen mittainen ja näköinen
Että hän on olosuhteiden pa-kosta
joutunut elämään juuri hi-mokkaim- man
kasvukautensa
suoranaisessa nälässä on kyllä
jättänyt jälkensä Niin hän on
ehkä hieman nuutuneen näköi-nen
— eräänlainen karhea har--
maus joka varsinkin hetkittäin
kuultaa hänen ihostaan vai- -
kuttaa joskus niin että rypy- -
tettyinä niitä kasvoja voisi van- -
noa jo vanhoiksi ja paljon näh- -
mm
Meeri Jacobson
Mrs Hilja Rönkä
Toimi ja Väinö Hietanen
Emil Laaksonen
Senja ja Edwin Suksi
Karen ja Aimo Mäkelä
Alli ja Oiva Santala
Elina Sandholm
Aino ja Lauri Koski
Helien ja Bill Sundholm
Hilda Huhtanen
Hilma ja Ensio VVuori
Selma Friiman
Nancy Jacobson
Impi Poutanen
Viola ja John Passi
Meimi ja Tom Koski
Mirjam ja Antti Hankanen
Vieno ja Veikko Pukkila
Ontario
Kauniit kukkaset muistollesi
EINO MATTIAS BASTO
YFliMla
neiksi Kaikki sentään seikkoia
joita miehinen paisuminen voi
vielä osittain korjata varsinkin
jos hän edes tästä pitäen saisi
oikein l syödäkseen Mutta
kasvojen jollain tavalla ilotonta
ilmettä — sulkeutunutta arkuut-ta
ainaista epäilevää pingoi-tust- a
— sensijaan paranneta
enää ruualla niille samoin
kuin ja elehdintään hei
jastuvatjo sisäiset vammat joi- -
salaisen kurikan
Jumala tuntenee ole
merkityk- - naan mies ilman muuta
1980
toviin
Puolan pääsiäisessä kansanperinne
Pääsiäinen on Puolassa
miltei jouluun verrattava suuri
juhla Juhlan viettoon liittyy
sekä rikkaan kansanperinteen
että voimakkaan katolisen us-konnollisen
perinteen tapoja
Pääsiäinen on joulun tavoin
myös perhejuhla jolloin koko
suku kokoontuu yhteen ja pää--
siäis sunnuntain juhla-ater- ia
nautitaan edelleen sukulaisten
kesken
Pääsiäistä edeltäneestä
paastonajasta Puolassa on jäl-jellä
monia kansantapoja karne-vaaleine- en
mutta ruokapöy-dässä
paaston aika näkyy vasta
sen kahtena viimeisenä päivä-nä
pitkänäperjantaina ja lauan-taina
Silloin ei syödä lihaa
vaan kalaa Varsinkin silli on
aterian runkona
Viikko ennen pääsiäistä
palmusunnuntaina tulevat maa-seudun
mummot ja vaarit kau-punkiin
katujen varsille myy-mään
pajunkissoja Pajunkisso-jen
poimiminen ja myynti liitty-vät
niin Puolassa kuin Suo-messakin
uskonnolliseen perin-teeseen
mutta tänä päivänä
niillä juhlitaan ennen kaikkea
kevään alkua
Pääsiäistä edeltävinä päivi-nä
myydään puolalaiskaupun-kie- n
kaduilla myös pieniä va-suja
Niihin perheenäidit pane-vat
sunnuntaiaamuna juhlamo-kia
vievät vasun kirkkoon siu-nattavaksi
ja asettavat senjäl-kee- n
sen ruokapöydän kunnia-paikalle
Kirkossa käynti on Puolas-sa
pääsiäisen aikaan hyvin y-lei- stä
joskin suurin osa kansas-ta
käy kirkossa muutenkin sään-nöllisesti
Pääsiäiskirkko vetää
perjantaina ja lauantaina kan-saa
ja myös ei-uskov-aisia
sen-kin
vuoksi että kirkot ja niiden
'Jeesuksen haudat' ovat silloin
erittäin värikkäästi koristeltuja
Parhaisiin saavutuksiin täs-sä
kilpailussa pääsevät ne vuo-ristoseudun
pitäjät joissa kan-sanperinne
elää voimakkaim-min
Maalatut munat kuuluvat
puolalaiseen pääsiäisen viet-toon
samalla tavalla kuin suo-malaiseenkin
ja munien maa-laaminen
on suurta kansantai-detta
Maalatuilla pääsiäismu-nilla
on jopa eri nimetkin Puo-lan
eri seuruilla Tavallisemmin
ne ovat pisankeja mutta Ylä--
tt
$
t
haisimman ikänsä ollut erossa
muista ihmisistä lukuunotta- -
matta äitiä Ne harvat satun- -
naiset kulkijat joita nyt kuiten- -
kin jokainen sattuu näkemään
olivat aina outoja suuria elä--
män ihmeitä ja varmaan hän
katsoikin niihin tavallista ah-neemmin
niska kenossa suu ja
silmät levällään peittelemättö-mästä
ihmetyksestä — koskapa
eivät nuo räkänenäisen pojan- -
Slonskissa niiden nimenä on
kraszanki
Puolassa pitkäperjantai ei ole
vapaapäivä vaikka sitä kaikki
alla vietetäänkin juhlapäivänä
Maanantai sen sijaan on vapaa- -
paiva faasiaismaanamain ta--
poJhin kuuluu ajnan maaseu- -
nanniirp:inn tastplpmi--
nen Kaivoveden asemesta ny- -
kyään käytetään monin paikoin
kylläkin kölninvettä Joissakin
paikoin on säilynyt myös tapa
BfWlWgW!(
elää
Kauniit kukkaset muistollesi hyvä tuttavamme
EINO KEMPPAINEN
Martha ja John Saloranta
Salme ja Eric Junnila
Lyyli ja Leila
Helmi Boström
Helmi Välkki
Toini Gernecki
Emil Pakka
Toronto Ontario
mtnnrxtT
Alina ja Wm Eklund
Ida Männistö
Elvi ja Art Duncan
Senja ja Edwin Suksi
Impi Tommila
Hilja Rönkä
Sofia Pöntiö
Hilda Välimaa
Ilma ja
ja Emil Rakkola
Sofi ja Vilho
Väinö Ruuska
Matti
Arvi
Heikki
Jenny
Ste
oletettavissa että ' hänen pu
heensakin oli ihmeellistä aikui- -
sen puhepartta joka lapsen
$ suussa teki hirveän vaikutuk- -
sen Ja kun hän sitten joutui
% tekemisiin toisten lasten kanssa
— se tapahtui siis seitsenvuo- -
tiaana kansakoulussa — niin
nämä olivat hänelle vain vielä
oudompia ja vaikeampia kuin
aikuiset- - Siina vaiheessa hän oli
jo niin paljon jäljessä että mi-näkeskei-sen
aran sulkeutunei-suuden
täytyi aloittaa se kor-vaaminen
joka sitten on vain
vahvistuneena jatkunut Sillä
joskin hän vaivoin sentään
tottui tovereihinsa poikiin niin
jälleen nousi esiin uusi hämää-vä
erilaisuus: tytöt
Jatk
polttaa kokkoa teiden risteyk-sissä
Pääsiäistavat ovat Puolassa
siis vielä eläviä ja voimakkaita
eivätkä ne näytä häviävän kau--
pungistumisen myötäkään jos- -
"" " u&em muuuavai xueman
muotoaan Puolalaiset eivät tee
Dääsiäisenä niin kuin eivät tee
joulunakaan eroa uskon--
nollisten tai muusta kansanpe- -
rinteestä alkunsa saaneiden ta--
PQJen välillä
Siiri
Irja ja Aatu Koivula
Esther Jouppi
Aino Lahti
Vilma ja Eino Lehtola
Yrjö Palomäki
Hilma Ranta
Hilma ja Ensio YVuöri
Ontario
Marie Ontario
PifVJfrvrirvmifiijiLJtHJf3
Kauniit kukkaset muistollesi
AILI MARIA ROININEN
Sudbury
Kukkaset muistollesi
JOHN VVUOLLE
Kuoli äkkinäisesti Echo Bay Ontario 74 vuoden ikäi-senä
Omaiset on kaikki Suomessa
Arvi Tuumanen
Aili
Luoma
Kujala
Panttila
Kulmala
Kangas
Sault
juuri
Sillanpää
n
m1M
%