Viikkosanomat, April 14, 1986

              meen ja varmistamaan Brittiläisen
Imperiumin edut Balkanilla
Sen vuoksi Churchill kannatti
maihinnousua Balkanille ja sitä
kautta Saksaan Tätä eivät amerik-kalaiset
taas voineet hyväksyä kos-ka
heidän pyrki1 nyksenään oli mah-dollisimman
pikainen sotilaallinen
voitto Lisäksi amerikkalaisten pel-ko
suurista tappioista esti heitä liit-tymästä
englantilaisten suunnitel-miin
Rooseveltilla oli huolenaan
myös Japanin sota johon se tarvit-si
Neuvostoliiton apua Siksi mai-hinnousu
Ranskaan oli venäläisten
lisäksi myös amerikkalaisten mie-leen
Ilman USA:n apua heikenty-nyt
Iso-Britanni- an taas ei ollut ky-kenevä
mihinkään suurisuuntaisiin
operaatioihin
Stalinin sodantavoitteet olivat
aluksi todennäköisesti vuoden 1940
rajat ja "Puolan kysymyksen" rat-kaiseminen
Neuvostoliitolle edulli-sesti
Puolan oli ehdottomasti kuu-luttava
NL:n etupiiriin Tämän Sta-lin
varmistikin jo sodan aikana
Mutta kun Puna-armei- ja keväällä
1945 oli edennyt jo syvälle Saksan
sisäosiin generalissimus lausui ju-goslavialaiselle
partisaanijohtajalle
ja Titon taistelutoverille Milovan
Djilasille: "Tämä sota ei ole sa-manlainen
kuin aikaisemmat Se
joka miehittää jonkin alueen aset-taa
sille myös oman yhteiskuntajär-jestelmänsä"
Churchill valmistautui omalla ta-hollaan
sodanjälkeiseen Euroop-paan
Jo niinkin aikaisin kuin loka-kuussa
1943 hän puhui hallituksel-leen
kolmen tunnin ajan ja korosti
"ettei Britannian tulee heikentää
Saksaa liikaa - me voimme tarvita
sitä Venäjää vastaan"
Kahden kauppa
Stalinin ja Churchillin kaupan-käynti
Balkanista saavutti huippun-sa
Moskovan kokouksessa loka-kuussa
1944 Rosevelt ei ollut läs-nä
vaan häntä edusti Moskovan
suurlähettiläs W Averell Harri-ma- n
Kokouksessa johon Harri-ma- n
ei osallistunut Stalin ja
Churchill jakoivat Balkanin
NL l-- B
Romania 90% 10%
Bulgaria 75 % 25 %
Unkari 50 % 50 %
Jugoslavia 50 % 50 %
Kreikka 10% 90%
Churchill kirjoitti tuon paperin
ja Stalin hyväksyi sen piirtämällä
sen päälle ison hakasen Silminnä-kijöiden
mukaan pääministeri oli
tuolloin ollut silminnähden humal-tuneena
Seuraavana päivänä Churchill
yritti perua prosenttejaan mutta
Stalin ei ollut tietääkseenkään
asiasta Sen sijaan Stalinin kokouk-sen
päätteeksi julkaisemassa kom-munikeassa
todettiin kokouksen
"sujuneen täydellisen yksimielisyy-den
hengessä"
Vaikkei paperilla ollutkaan min-käänlaista
virallista arvoa se vah-visti
Stalinin näkemystä NL: Ile
kuuluvan etupiirin oikeutuksesta
Prosenttiluvut sinänsäkin olivat ab-surdeja
Miten Englanti olisi kyen-nyt
huolehtimaan 25 prosentistaan
Puna-armeija- n miehittämässä
maassa? Kreikan jääminen Ison-Britanni- an
vaikutuspiiriin selittyy
sen strategisella asemalla Välime-rellä
ja Englannin ja Kreikan ku-ningashuone-itten
sukulaisuussiteil-l- ä
Kreikan sisällissota vahvisti että
Stalin otti "sopimuksensa" Churc-hillin
kanssa todesta Vuosina
1943-19- 48 käydyssä sodassa kom-munistipartisa- anit
eivät saaneet
NL:n tehokasta apua
Kilpajuoksu
Berliiniin
Sopimukset sinällään eivät mer
[I
Teheranin konferenssissa vuonna 1943 Churchill kertoo ensi
kansakunta Iso-Britann- ia oikeastaan onkaan
kinneet tässä valtapelissä paljon-kaan
jollei niiden takana ollut so-tilaallista
voimaa Kun Puna-armei- ja
vyöryi länteen v 1944 lopussa
se käsitti 13 000 panssarivaunua
16 000 lentokonetta ja 525 divisioo-naa
joissa palveli kaikkiaan viisi
miljoonaa miestä Samaan aikaan
lännestä Berliiniä lähestyi vaivaiset
12 divisioonaa brittijoukkoja eli
noin 800 000 miestä
Churchill tiedosti itsekin aseman-sa
Vuoden 1943 lopussa hän kertoi
tunnelmistaan Teheranin huippu-kokouksessa
seuraavasti: "Tajusin
Teheranissa ensimmäisen kerran
kuinka pieni kansakunta olemme
Siellä minä istuin toisella puolellani
suuri venäläinen karhu (Stalin) tas-sut
ojennettuina ja toisella puolella
suuri amerikkalainen buffalo (Roo-sevelt)"
Sodan loppuvaiheessa Churchil-lin
strategiana oli valloittaa mah-dollisimman
paljon maata ennen
Puna-armeija- n kohtaamista Britti-kenraali
Montgomery tarjoutui
maaliskuussa 1945 valloittamaan
Berliinin ennen neuvostojoukkojen
tuloa sinne Amerikkalaiset laski-vat
operaation maksavan noin
100 000 miestä kaatuneina ja kiel-täytyivät
kunniasta Lisäksi Jaltan
huippukokouksessa oli jo sovittu
miehitysvyöhykkeiden jajat
USA:n presidentti Roosevelt tar-vitsi
neuvostoliittolaisia avuksi Ja-panin
sotaan jonka uskottiin kes-tävän
vielä kauan Myös yleisen
maailmanrauhan ja YK:n perusta-misen
kannalta NL:n myötävaiku-tus
oli välttämätön
Vanha antikommunisti Churchill
ei kuitenkaan jäänyt toimettomak-si
Hän oli niin varma sodan sytty-misestä
NL:n kanssa että kokosi
vangeiksi saaduista saksalaisista uu-sia
armeijoita ja piti niitä valmiusti-lassa
Amerikkalaisen historioitsi-jan
Arthur L Smithin ("Churchills
deutsche Armee") mukaan näitä
joukkoja oli keväällä 1945 yli 3
miljoonaa miestä Hitlerin sijasta
nämä joukot tottelivat nyt Churc-hillia
joka aikoi käyttää vankejaan
tykinruokana ristiretkessään "bols-hevismia"
vastaan
Stalin oli hyvin tietoinen englan-tilaisten
suunnitelmista ja vaati hei
SMXSW —7™" f7 gp
näkuussa 1945 mm Norjassa ole-van
saksalaisen armeijan hajotta-mista
Tämän 400 000 miestä käsit-tävän
armeijan kohtalosta ei päät-tänyt
kuitenkaan Churchill vaan
äänestäjät Isossa-Britannias- sa He
antoivat äänensä työväenpuolueel-le
joka ei ollut halukas jatkamaan
seikkailupolitiikkaa Tammikuussa
1946 Churchillin "haamuarmeija"
hajotettiin
Amerikkalainen
rauha
Sodan loputtua Eurooppa oli
raunioina Pahiten sodasta kärsi
Neuvostoliitto Vaikka se kuuluikin
voittajiin oli voiton hinta ollut
kauhistuttava 20 miljoonaa ihmistä
oli kuollut ja teollinen infrastruk-tuuri
oli tuhottu Vaikka NL:lla
olisi ollut halujakin ei se olisi pys-tynyt
aggressioon ydinpommein va-rustettua
länttä vastaan Toisaalta
Stalinilla ei ollut aikomustakaan
luopua suurin uhrein luodusta tur-vallisuusvyöhykk- eestä
Itä-Euroo-pa- ssa
Myös Ison-Britanni- an tila ei ollut
kehuttava Pommitukset olisivat tu-honneet
ja raunioittaneet lukemat-tomia
taloja ja tehtaita Kauppalai-vasto
oli kutistunut puoleen enti-sestä
ja suurvalta-asem- a siirtomai-nee- n
luhistui kiihtyvää vauhtia
Sodan todellinen voittaja oli
USA Se tuotti yksin kaksi kolman-nesta
koko maailman teollisuustuo-tannosta
Yhdysvaltain laivasto hal-litsi
kiistatta maailman meriä En-nen
kaikkea USA:n dominoivaan
asemaan vaikutti kuitenkin ydina-semonop- oli
Hiroshiman ja Naga-sakin
pommittamiseen vaikuttivat
sotilaallisten syiden lisäksi myös
toive lopettaa Japanin sota ennen
NL:n osallistumista siihen sekä
halu antaa venäläisille "opetus"
atomipommin tuhovoimasta
USA:n sodanjälkeinen ulkominis-teri
Byrnes myönsi näiden syiden
olemassaolon USNevvs and World
Reportin haastattelussa 1581960
USA:n strategiana sodan jälkeen
käytettiin sekoitusta joka koostui
taloudellisista etuisuuksista ja soti-laallisesta
voimasta Näin luotiin
kertaa huomanneensa kuinka pieni
w V -s- r-to4jj S$JM' ' ' " f "'iSI
M i7 I
~
amerikkalaisten hallitsemat Maail-manpankki
ja Kansainvälinen va-luuttarahasto
Edellytyksenä
USA:n taloudellisen voiman käy-tölle
ulkopolitiikassa oli vapaa-kauppa
kaupparyhmittymien eli-minointi
ja korkeiden tullimuurien
poisto Siksi Yhdysvallat vastusti
kaikkia "vaikutusalueita" olivatpa
ne sitten Ison-Britanni- an siirtomai-ta
tai Stalinin kansandemokratioi-ta
Amerikkalaiset luonnollisesti
unohtivat oman vaikutusalueensa
Etelä-Amerikas- sa Siellä Monroen
oppi (Amerikka amerikkalaisille)
säilytti yhä asemansa USA:n poli-tiikan
vastustajilta evättiin talou-dellinen
yhteistyö Pahimmassa ta-pauksessa
vastustajaa uhkailtiin
ydinasepiiskalla
Tilinpaatos
Historialliset tosiseikat eivät tue
yleistä stereotyyppistä selitystä kyl-män
sodan synnystä NL ei halun-nut
valloittaa maailmaa Sillä ei oli-si
ollut siihen edes resursseja
USA:lla sen sijaan oli vielä vuonna
1946 joukkoja jokaisessa maapal-lon
maanosassa yhteensä 56:ssa
mrassa Nämä amerikkalaiset jou-kot
valvoivat (ja valvovat monessa
tapauksessa yhä) hallituksensa ta-loudellisia
ja ulkopoliittisia etuja
NL:n Itä-Euroopa- ssa muodosta-mat
kansandemokratiat eivät toki
syntyneet porvarillisen demokra-tian
hengen mukaisesti Usein
unohdetaan vain se että näissä val-tioissa
ei Tshekkoslovakiaa lukuun
ottamatta ollut koskaan vallinnut-kaan
ns länsimaista demokratiaa
Ne olivat olleet joko kuningaskun-tia
tai oikeistodiktatuureja Ei siis
ollut mikään ihme että Itä-Euroo-p- an
kehitys oli erilainen kuin län-nessä
Ei pidä myöskään paikkansa
että Puna-armei- ja ei lähde valloit-tamaltaan
alueelta kuin väkisin
Toisen maailmansodan aikana NL
eteni aina Tanskan ja Norjan
alueelle saakka Sopimusten mu-kaisesti
se myös vetäytyi miehittä-miltää- n
alueilta Oma kansamme
muistaa hyvin Porkkalan vuokra- -
alueen palauttamisen vuonna 1956
Puna-armei- ja poistui myös Itäval-lasta
v 1955 saatuaan takeet siitä
ettei maata käytetä astinlautana
NL: a vastaan
Kun neuvostoliittolaiset viipyivät
sopimusten vastaisesti Iranissa v
1946 painosti USA heitä diplo-maattiteitse
vetäytymään 24 3
1946 Stalin taipuikin vetämään ar-meijansa
pois Iranista Mutta kun
venäläiset olivat vetäytyneet tuli-vat
uudet miehittäjät Miehittäjät
eivät olleet sotaväkeä vaan USA:n
dollareita ja Englannin puntia So-dan
jälkeen myös Länsi-Euroopas-- sa
alettiin puhua dollarin maihin-noususta
ja dollari-imperialismis- ta
Churchill sai USA:n mukaansa
toivomaansa puolustusyhteistyö-hön
Yhteistyöstä kehittyi nopeasti
NATO Samaa mekanismia nou-dattaen
idässä syntyi vastapainoksi
Varsovan liitto Tänään molemmat
liitot painivat sisäisten ongelmien
kimpussa Turvattomuus on liitois-ta
huolimatta yhä lisääntymässä
Siksi sotilasliittojen vastainen mie-liala
on leviämässä niin lännessä
kuin idässäkin
Eläessämme nyt toisen kylmän
sodan keskellä on meidän hyvä
muistaa tositapahtumiin perustuva
B Brechtin runo erään maailman-vallan
kohtalosta: "Suuri Karthago
kävi kolme sotaa Ensimmäisen jäl-keen
se oli mahtava toisen jälkeen
vielä asuttava Kolmannen jälkeen
sitä ei ollut olemassa"
Teksti'
Jukka Nikkilä